Aurinkosähkön ylituotannon ohjaus lämmitykseen/autoon

[Hegsa]

Katolle on piakkoin tuloss 4,3 kWp edestä paneeleja ja tarkoituksena olisi valjastaa HA ohjaamaan paneelien ylituottoa sopiviin paikkoihin. Käytännössä hyvät paikat käyttöö ylimäärin sähköä on vesikiertoisen lattialämmityksen mukavuuslämmitys tai Wallboxin laturin läpi sähköauton lataus. Tällä hetkellä omana ajatuksena on hakea mittarilta kulutustiedot, invertteriltä tuotantotiedot ja laskea tasejakson kulloinenkin tilanne. Tasejakson loppupäässä tarkistetaan tilanne ja käskytetään joko lattialämmityksen minimiä ylös tai autoon latausta, jotta saadaan kulutusta jaksoon. Oma mittari on 1h taseella mikä helpottaa työtä merkittävästi kun viimeisen 15 minuutin ohjaus riittää käytännössä koko 4,3 kW paneelikentän tunnin ylituotannon käyttöön.

Onko kukaan tehnyt vastaavaa ohjausta? Absoluuttisen tarkkaa tuosta ei tietenkään saa ja oma logiikkansa pitää ohjelmoida ylituotannon käyttö vs verkkoon myynti, mutta jos muilla on vastaavia toteutuksia olisi kiva nähdä niin ei tarvisi aivan alusta rakentaa.

 

[roots]

Tällä hetkellä omana ajatuksena on hakea mittarilta kulutustiedot, invertteriltä tuotantotiedot ja laskea tasejakson kulloinenkin tilanne.

Tuohon riittää pelkästään mittarin kulutustiedot, tarkoittanet HAN mittaria.

Oletko varma 1h tasejaksosta varsinkin jos HAN mittari, Fingrid datahubista selviää varmuus, jos siellä on 15min jaolla niin mittaus on silloin vartti jakoinen.

 

[Hegsa]

Tuohon riittää pelkästään mittarin kulutustiedot, tarkoittanet HAN mittaria.

Oletko varma 1h tasejaksosta varsinkin jos HAN mittari, Fingrid datahubista selviää varmuus, jos siellä on 15min jaolla niin mittaus on silloin vartti jakoinen.

Ei ole HAN-mittaria vaan mittaus tuodaan HA Glow:lla (https://github.com/klaasnicolaas/home-assistant-glow). Ymmärtääkseni impulssimittaus ei ymmärrä netotuksen päälle, joten netotuslaskenta pitäisi tehdä lennosta käsin. Mikäli impulssimittaus ymmärtää netotuksen päälle koko homma muuttuu merkittävästi helpommaksi.

Datahubissa ei ole 15 min jaksoa tarjolla ollenkaan:

Mittari on asennettu 2021 loppuvuodesta, joten ihan kärjessä tuskin olen vaihtolistalla.

 

[roots]

Mittarinvaihto HAN malliin on tuossa tapauksessa kiinni täysin verkkoyhtiön aikataulutuksista, voi olla pian tai sitten ei, jotain selvinnee kysymällä. Tietty jos tuo impulssihaistelija on halpa niin sillä pääsee liikkeelle. Impulssit ei tiedä suunnasta yleensä, mutta esim L&G eräs mittari antaa pulssia molemmista.
Vähän sama on tuon 15min jakson kanssa voi tulla huomenna tai sitten ei, tuokin selvinnee kysymällä. Mittari todennäköisesti sen jo osaa, mutta ylempi äly ei sitten vielä.

Joillakin yhtiöillä on ollut aika edullinen vaihtohinta HAN mittariin, Carunalla ei.

Muuten, täällä ainakin tuo oma mittari pulssittaa S0:sta myös myynti suuntaan joten en siitä ja invertteritiedosta saa selville oikeaa lopputulosta suunnasta.

 

[Hegsa]

Aurinkopaneelien kanssa mitä pidemmälle saa lykättyä mittarin vaihtoa sitä parempi, koska 60 min tasejakso on merkittävästi edullisempi kuluttajalle. Kaapissa näyttäisi olevan Carunan asentamana NES, josta kommentoivat itse:

"Jos kohteessa on pientuotantoa, ei pulssiantoa suositella kytkettäväksi, koska NES/Echelon mittarista saatavasta S0- pulsseista ei pysty erottamaan onko kyseessä kulutus vai tuotanto."

Impulssimittaus on jo paikallaan ja näyttäisi pitävän 2 desimaalin tarkkuudella (kWh) paikkansa kun vertaa omia ja verkkoyhtiön päivälukemia. Nämä menee ajallaan vaihtoon, mutta paneelit on jo pihalla niin ohjauksella on akuutimpi kiire.

Netotuksen laskenta on joka tapauksessa se helpompi puoli tässä projektissa. Enemmän kiinnostaa miten muut ovat toteuttaneet ylössäädöt ja onko kellään käytössä tuottoennakoita tulevien tasejaksojen osalle, jolloin ylössäädöistä tulee vähemmän pätkintää releille. Automaation osalta tasejakson pituus ei aiheuta muita muutoksia kuin netotusjakson tiputtamista koodissa 60 --> 15 min ja kulutuksen ylössäätöjakson laskemista 15 --> 4 min.

 

[roots]

Kaapissa näyttäisi olevan Carunan asentamana NES, josta kommentoivat itse:

"Jos kohteessa on pientuotantoa, ei pulssiantoa suositella kytkettäväksi, koska NES/Echelon mittarista saatavasta S0- pulsseista ei pysty erottamaan onko kyseessä kulutus vai tuotanto."

Caruna täälläkin ja tuolloin kun tuo S0 kytketiin (taisi olla mittarin vaihto joskus kymmenisen vuotta sitte tuo Echelon), niin väittivät että lopettaa pulssituksen kun menee myyntiin, mutta kas kummaa eipä lopettanutkaan.
Tuolla perusteella itsekin luulin saavani selville suunnan ja määrän mutta ei se onnistunutkaan.
Taisin triggeröidä tuon viestin Carunalle. , sitä ihmeteltiin muutaman soiton tai meilin kanssa.

Toimiiko tuo vilkunta erilailla, epäilen mutta en tiedä!

Edelleen tuo sama mittari ja se osaa kyllä jo 15min hommat, kohta vuoden verran käytännön todellisuutta, ja 100 varma että sinunkin osaa... ainoastaan ylätaso tökkii, ja ei varmastikkaan töki enää kauaa jos Caruna.

 

[roots]

Netotuksen laskenta on joka tapauksessa se helpompi puoli tässä projektissa. Enemmän kiinnostaa miten muut ovat toteuttaneet ylössäädöt ja onko kellään käytössä tuottoennakoita tulevien tasejaksojen osalle, jolloin ylössäädöistä tulee vähemmän pätkintää releille. Automaation osalta tasejakson pituus ei aiheuta muita muutoksia kuin netotusjakson tiputtamista koodissa 60 --> 15 min ja kulutuksen ylössäätöjakson laskemista 15 --> 4 min.

Itselle ei ole ihmeempää hyötyä, joten olen vain invertterin tiedolla kevyesti painottanut MLP lämmitystä (tunnin lopussa) silloin kun oli 1h jakso, nyt kun 15min niin en ole tuota muokannut mitenkään eli jatkaa kuten oli 1h jaksolla koska liian nopeaa on/off lämpöpumpulle.
Mutta jos tässä kovasti lisääntyy nämä miinushinnat niin pitää ottaa vastuslämmityskin ehkä kuvioihin juurikin 15min jakson loppuminuuteilla.

 

[Hegsa]

Itselle ei ole ihmeempää hyötyä, joten olen vain invertterin tiedolla kevyesti painottanut MLP lämmitystä (tunnin lopussa) silloin kun oli 1h jakso, nyt kun 15min niin en ole tuota muokannut mitenkään eli jatkaa kuten oli 1h jaksolla koska liian nopeaa on/off lämpöpumpulle.
Mutta jos tässä kovasti lisääntyy nämä miinushinnat niin pitää ottaa vastuslämmityskin ehkä kuvioihin juurikin 15min jakson loppuminuuteilla.

Ilman päämittarin tietoa koko talon tasolla saa varttitaseenkin haarukoitua melko hyvin kun tiedossa on paneelien tuotto + pohjakulutus + käyntitiedot vakioteholla sähköä käyttävistä laitteista + pari erillismittausta. Täydellistä siitä ei tule, mutta lopputuloksen pitäisi olla kuitenkin parempi kuin ilman laskentaa.

Lämpöpumput ovat tosiaan vähän huonoja kuormia varttitaseelle optimoitaviksi, mikäli ei ole invertteripumpusta kyse jonka säätöalue riittää niin alas ettei tarvitse kokonaan pysäytellä. Nilanin lattialämmitysvastukset sen sijaan reagoi nopeasti ja näyttäisi olleen tuhansia syklejä per rele kuukaudessa niin mahdottoman isoa uutta mekaanista kuormaa ei varttitaseella puljaaminen tee.

 

[roots]

Ilman päämittarin tietoa koko talon tasolla saa varttitaseenkin haarukoitua melko hyvin kun tiedossa on paneelien tuotto + pohjakulutus + käyntitiedot vakioteholla sähköä käyttävistä laitteista + pari erillismittausta. Täydellistä siitä ei tule, mutta lopputuloksen pitäisi olla kuitenkin parempi kuin ilman laskentaa.

Joo HAN mittarilla se osuisi hyvin mutta tämä tuotto + pohja + vakiotehot on semmonen sinnepäin säätäminen.
Täällä niin pientä mitä säästäis tähän mennessä ettei riitä mielenkiinto laittaa siihen paukkuja yhtään lisää, täytyy vain odottaa mittarin vaihtoa HAN:iksi ja sitten katsoa tilanne.

Kerro sitten joskus kuinka tuo vilkun toiminta menee tuotannon kanssa.

 

[Hegsa]

Kerro sitten joskus kuinka tuo vilkun toiminta menee tuotannon kanssa.

Ilmoittelen kun tuo varmistuu, paneelit ja invertteri on jo pihalla niin enää tarvitaan asentajille sopivat kelit.

Tarkalle mallille en löytänyt manuaalia, mutta sisarmallin (83330 vs 83334) kuvauksen perusteella veikkaisin impulssimittauksen olevan kiinni eri tietolähteessä kuin S0.

 

[-Teme-]

Oma mittari on 1h taseella mikä helpottaa työtä merkittävästi kun viimeisen 15 minuutin ohjaus riittää käytännössä koko 4,3 kW paneelikentän tunnin ylituotannon käyttöön.

Valitettavasti tuo 1h jakso saattaa vaihtua 15min jaksoon, kun sähkäri tekee ilmoituksen kentän asennuksesta ja ennen kuin käyttöönottolupa heltiää. Myynti kun on 15min netotuksella kannattaa lähtökohtaisesti miettiä 15min netotukselle asiat

 

[Hegsa]

Valitettavasti tuo 1h jakso saattaa vaihtua 15min jaksoon, kun sähkäri tekee ilmoituksen kentän asennuksesta ja ennen kuin käyttöönottolupa heltiää. Myynti kun on 15min netotuksella kannattaa lähtökohtaisesti miettiä 15min netotukselle asiat

15min netotuksella seuraavan tasejakson ennustaminen nousee tärkeämmäksi ettei mene kaameaksi pätkimiseksi. Pilvettömältä taivaalta seuraavan 15-30 min tuotantotehon ennustaminen esteettömälle kentälle on melko suoraviivaista ja ylituottoa on tietysti eniten tarjolla hyvillä keleillä. Vaikeammaksi ennustaminen menee puolipilvisellä kelillä, jolloin tarvitsisi hyvää, ajantasaista tutkadataa ja ennustetta mikrosijainnin perusteella. Pilvisellä kelillä tippuu absoluuttinen tuotanto 4 kW järjestelmällä niin pieneksi ettei taida maksaa vaivaa ohjata muutamia satoja watteja.

Auton latausta tutkiessa huomasin oman Wallboxin antavan virtarajoituksen säädössä minimivirraksi 6A eli ~4,1 kW. Invertteri kuristaa 4,3 kWp paneelit 4 kW maksimiin ja siitä kun vähentää 200 W menisi auton lataus pätkimiseksi laturilta ohjatessa. Teslan oma API sen sijaan tarjoaa HA:ssa latausvirran rajoituksen 1A asti jolloin autoon olisi helppoa ladata pieniäkin määriä ylituotantoa ilman jatkuvaa pätkimistä.

 

[Hegsa]

HA:n integraatioista löytyi melko valmis ratkaisu Forecast.Solar tuotantoennustamiseen:

Ilmaisversiosta saa ennusteet tunnin resoluutiolla ja 15 min resoluutioon taipuva tilaus olisi 28 €/v. Kunhan saa paneelit katolle pitää katsoa miten hyvin tunnin ennuste korreloi toteutuneen tuotannon kanssa. Takaisinmaksu 15 min resoluution osalta on varmaan tekemätön paikka eli menee askarteluksi perusennusteen päälle jos meinaa tuottoa saada

 

[korsteeni]

tuotannon ja kulutuksen eron saa suoraan ilman mitään laskemista kun laittaa ct anturiin vaan piuhat eri suuntiin, mk2pv ohjaa/näyttää positiivisena ylijäämän ja negatiivisena kulutuksen. datalla/pwm'ällä voi sitten ohjata ylijäämän mielummin minne vain
ei tartte ennusteita eikä asestentteja eikä netotuksia
auton lataukseen on taasen uudemmissa verteissä evcharger liitännät ylimääräisen ohjaamiseen autoon

 

[Hegsa]

tuotannon ja kulutuksen eron saa suoraan ilman mitään laskemista kun laittaa ct anturiin vaan piuhat eri suuntiin, mk2pv ohjaa/näyttää positiivisena ylijäämän ja negatiivisena kulutuksen. datalla/pwm'ällä voi sitten ohjata ylijäämän mielummin minne vain
ei tartte ennusteita eikä asestentteja eikä netotuksia

Tätä varten joutuisi ostamaan uusia laitteita, vetämään kovat ohjauspiuhat käyttökohteisiin ja täsmäämään kulutus koko ajan tuoton kanssa. Kun ohjattavana on esim Nilanin 1/3/5 kW vastukset eikä vapaasti säädettävä kuorma täytyisi taseajan sisäinen energiatase kuitenkin laskea jossain. Ei helppoa, halpaa eikä kauhean helposti laajennettavaa.

auton lataukseen on taasen uudemmissa verteissä evcharger liitännät ylimääräisen ohjaamiseen autoon

Tästä mainitsinkin jo ylempänä, mutta rajapinnoilla ei kauheasti tee mitään, jos laturissa ei riitä säätöalue riittävän alas. Laturi on työnantajan omaisuutta niin sitä ei kannata alkaa vaihtamaan.

 

[korsteeni]

Tätä varten joutuisi ostamaan uusia laitteita, vetämään kovat ohjauspiuhat käyttökohteisiin ja täsmäämään kulutus koko ajan tuoton kanssa. Kun ohjattavana on esim Nilanin 1/3/5 kW vastukset eikä vapaasti säädettävä kuorma täytyisi taseajan sisäinen energiatase kuitenkin laskea jossain. Ei helppoa, halpaa eikä kauhean helposti laajennettavaa.

ei tarvitse mitään taseaikojen laskemisia eikä täsmäämisiä kun kaikki tapahtuu realiajassa
hintaa arduino, 2€ , ct 5€ ssd 4€
mitkä ohjauspiuhat?

 

[Hegsa]

ei tarvitse mitään taseaikojen laskemisia eikä täsmäämisiä kun kaikki tapahtuu realiajassa
hintaa arduino, 2€ , ct 5€ ssd 4€
mitkä ohjauspiuhat?

Jollakin niitä lisättäviä kuormia täytyy käskyttää. Ei lattialämmitysvastukset yms osaa mennä päälle pelkällä mittaustiedolla sähkökaapista eikä 1/3/5 kW vastuspakalla 2 kW ylituottoa käytä reaaliajassa vaikka mitä tekisi.

 

[korsteeni]

Jollakin niitä lisättäviä kuormia täytyy käskyttää. Ei lattialämmitysvastukset yms osaa mennä päälle pelkällä mittaustiedolla sähkökaapista eikä 1/3/5 kW vastuspakalla 2 kW ylituottoa käytä reaaliajassa vaikka mitä tekisi.

kyllä niitä pitää aina käskyttää, ei se homeassistanttikaan pelkällä koodilla mahda mitään
täällä käskytetään 18pkW realiajassa kaapista näin, 2kW menee yhdellä ssr'llä

 

[Hegsa]

kyllä niitä pitää aina käskyttää, ei se homeassistanttikaan pelkällä koodilla mahda mitään
täällä käskytetään 18pkW kaapista näin, 2kW menee yhdellä ssd'llä

Modernit käskytykset menee koodilla joko langattomasti tai pelkän modbusin/sisäverkon yli. Sähköpääkeskus mittareineen on pihalla eikä siellä löydy yhtään talon sisäistä kuormaa ohjattavaksi. SPK:lta joutuisi vähintään johdottamaan toiselle puolelle taloa ryhmäkeskukselle, mutta ei sielläkään ole hyödyllisiä kuormia ohjattavaksi. Erityisesti sieltä ei löydy lämmityksen kuormia ohjattavaksi kun kaikki logiikka on PILP:n sisäisen ohjauksen takana.

 

[korsteeni]

Modernit käskytykset menee koodilla joko langattomasti tai pelkän modbusin/sisäverkon yli. Sähköpääkeskus mittareineen on pihalla eikä siellä löydy yhtään talon sisäistä kuormaa ohjattavaksi. SPK:lta joutuisi vähintään johdottamaan toiselle puolelle taloa ryhmäkeskukselle, mutta ei sielläkään ole hyödyllisiä kuormia ohjattavaksi. Erityisesti sieltä ei löydy lämmityksen kuormia ohjattavaksi kun kaikki logiikka on PILP:n sisäisen ohjauksen takana.

ok, homeassistantilla sitten, yaml....ei vanha ymmärrä, sorry

 

[Hegsa]

Propelihattu on pyörinyt pari päivää ja rakenne alkaa selkeytymään. Auton lataus on helpoin aloituspaikka ylituotannon käyttöön, joten tässä alustava rakenne automaatiolle HA:ssa:

1. Netotuksen laskenta
   1. Riemann sum -helperillä integroidaan ylituotannon teho energiaksi. Tehon laskentapaikka ja sensorit on riippuvaisia sähkömittarista, muttan HAN-portista sen ainakin saa uudemmissa laitteissa.
   2. Tasejakson tilannetta varten luodaan HA:n utility meter, joka tukee valmiiksi 15min/60min resetointijaksoja
2. Kuorman ohjaus
   1. PID-säätimen asennus, löytyy HACS:sta
   2. PID-säätimen ohjauksen rakennus
      1. Set pointiksi PID-säätimelle tulee tasejakson energia utility meter tavoitearvolla 0
      2. Säädettäväksi suureeksi otetaan auton latauksen maksimivirta joko autolta tai laturilta. Wallboxin laturissa säätöalue näyttäisi olevan 6-20 A ja Teslalla 1-16 A, jolloin auton ohjaus sopii paremmin pienemmän alarajan ansiosta.
   3. PID:n parametrisointi
3. Poikkeutilanteiden hallinta
   1. Latausvirran kuristus pitää poistaa käytöstä kun aurinkopaneeleilta ei tule tuottoa
   2. Ohituksen rakentaminen, millä latausvirta nostetaan maksimiin jos halutaan ladata täydellä teholla ja paneeleilla on pienempää ylituottoa

Suurimpana kysymysmerkkinä tässä on PID-säätimen toiminta. Olen hieman tuon kanssa pelannut IV:n säädössä mitä en ole saanut aivan kohdilleen, mahdollisesta puuttuvan "dead band" parametrin takia. ESPHomesta näyttäisi myös löytyvän PID-säädin vielä tarkemmilla paramatrisoinneilla, mutta epäselvää on miten sen saisi ilman ylimääräistä ESP-lautaa valjastettua käyttöön.

 

[Hegsa]

Hieman niche-temppu, mutta mahdollisesti osalle hyödyllinen: Mikäli kaapissa ei ole P1-portillista päämittaria, mutta sähköauton latauslaite dynaamisella kuormanohjauksella on voi sieltä päästä käsiksi vaihekohtaisiin kulutuksiin. Wallboxin latureiden roottaus- ja MQTT bridgen asennusohje on jopa hämmentävän helppo.

Plussana tälle tempulle on riippumattomuus invertteristä ja mahdollistaa erimerkkisten järjestelmien yhteensovittamisen.

 

[Hegsa]

Voimala katolla alkoi tuottamaan tänään, joten tuli ajankohtaiseksi palata asiaan. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen auton lataukselle ei tarvitse askarrella ohjausta kun Wallboxista löytyy suoraan valmiudet. Muiden kuormien ohjauksen taselaskentaa varten loin tunnin välein resetoituvat utility meterit invertterin energiatuotannosta ja tunnetuista kulutuspaikoista + numerona määritellystä pohjakulutuksesta. Näiden erotus lasketaan template-sensorilla ja threshold-helperillä saadaan binääritieto onko netotettavaa ylituotantoa vai ei.

Threshold-helperillä voi ohjata haluamaansa kuormaa kuluttamaan tunnin sisäistä ylituotantoa. Helpoiten ylituotannon saa kulutettua mahdollisimman isolla kuormalla, jolloin ohjauksen aloittamisen voi lykätä lähemmäs tunnin loppua. Todennäköisesti luon tätä varten automaation joka tarkastaa 15 min ennen tunnin loppua threshold-sensorin tilan ja ohjaa varaavan lattialämmityksen (ja lämmityskauden ulkopuolella LVV:n) päälle kunnes ylituotanto on kulutettu.

On vähän rujo tapa ohjata kun tuotantoa ja kulutusta ei edes yritetä tahdistaa, mutta ei ole minun luomat säännöt. Nopeasti veikattuna sanoisin HA Glow -vilkkulukijan antavan netotetun kulutuslukeman kun tuotanto on pienempi kuin kulutus ja tuotannon ollessa suurempaa kuin kulutus tippuu arvo 0 W:iin. Tulevaisuudessa tunnetut kulutuspaikat on helppo korvata P1-lukijalta saatavalla todellisella kulutustiedolla ja varttitaseeseen siirryttäessa voi utility meterien 60 min resetointivälin vaihtaa 15 min samalla kun threshold-sensorin lukemisen vaihtaa 11 min kohdalle.

 

[HiTec]

Pikkasen kyllä kuulostaa erikoiselle, alkaa nyt auton latausta pätkimään varttisähkön tahtiin

 

[Hegsa]

Pikkasen kyllä kuulostaa erikoiselle, alkaa nyt auton latausta pätkimään varttisähkön tahtiin

Mikä tuossa on erikoista? Lämmityksen osalta muistelisin kuukausittain releiden vaihtava ohjausta noin 10 000 kertaa muutenkin niin kerta varttiin ei ole siihen verrattuna juuri mitään.

 

[korsteeni]

Voimala katolla alkoi tuottamaan tänään, joten tuli ajankohtaiseksi palata asiaan. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen auton lataukselle ei tarvitse askarrella ohjausta kun Wallboxista löytyy suoraan valmiudet. Muiden kuormien ohjauksen taselaskentaa varten loin tunnin välein resetoituvat utility meterit invertterin energiatuotannosta ja tunnetuista kulutuspaikoista + numerona määritellystä pohjakulutuksesta. Näiden erotus lasketaan template-sensorilla ja threshold-helperillä saadaan binääritieto onko netotettavaa ylituotantoa vai ei.

Threshold-helperillä voi ohjata haluamaansa kuormaa kuluttamaan tunnin sisäistä ylituotantoa. Helpoiten ylituotannon saa kulutettua mahdollisimman isolla kuormalla, jolloin ohjauksen aloittamisen voi lykätä lähemmäs tunnin loppua. Todennäköisesti luon tätä varten automaation joka tarkastaa 15 min ennen tunnin loppua threshold-sensorin tilan ja ohjaa varaavan lattialämmityksen (ja lämmityskauden ulkopuolella LVV:n) päälle kunnes ylituotanto on kulutettu.

On vähän rujo tapa ohjata kun tuotantoa ja kulutusta ei edes yritetä tahdistaa, mutta ei ole minun luomat säännöt. Nopeasti veikattuna sanoisin HA Glow -vilkkulukijan antavan netotetun kulutuslukeman kun tuotanto on pienempi kuin kulutus ja tuotannon ollessa suurempaa kuin kulutus tippuu arvo 0 W:iin. Tulevaisuudessa tunnetut kulutuspaikat on helppo korvata P1-lukijalta saatavalla todellisella kulutustiedolla ja varttitaseeseen siirryttäessa voi utility meterien 60 min resetointivälin vaihtaa 15 min samalla kun threshold-sensorin lukemisen vaihtaa 11 min kohdalle.

on aikamoinen himmeli sinulla

tässä kuvakaappaus tänään arduinolla lypsetään koko tuotanto tarkasti omaan käyttöön
autoon menee 3,6kW
muu satunnainen ~ 400W
ja loppu vaihdellen portaattomasti PV tehosta 2,5kW

 

[Hegsa]

on aikamoinen himmeli sinulla

tässä kuvakaappaus tänään arduinolla lypsetään koko tuotanto tarkasti omaan käyttöön
autoon menee 3,6kW
muu satunnainen ~ 400W
ja loppu vaihdellen portaattomasti PV tehosta 2,5kW

Jokainen tavallaan. Paljoa yli 4 kWp paneeleissa ei ole taloudellista mieltä, ja niillä ei 3-vaiheinen sähköauton lataus lähde käyntiin mikäli pyrkimyksenä on nollata verkkoon menevä teho. Muutenkin kovilla ohjauksilla toteuttaminen lämmittää lähinnä sähkärin ja rautatukkurin taskuja eikä olemassa olevia vakiotehoisia vastuksia maksa vaivaa vaihtaa portaattomiin.

 

[-Teme-]

Jokainen tavallaan. Paljoa yli 4 kWp paneeleissa ei ole taloudellista mieltä, ja niillä ei 3-vaiheinen sähköauton lataus lähde käyntiin mikäli pyrkimyksenä on nollata verkkoon menevä teho. Muutenkin kovilla ohjauksilla toteuttaminen lämmittää lähinnä sähkärin ja rautatukkurin taskuja eikä olemassa olevia vakiotehoisia vastuksia maksa vaivaa vaihtaa portaattomiin.

Kai niitä vastuksia voisi ohjata erikseen? Esim 3kW LVV kun jakaa kahden kontaktorin taakse 1/2 niin saa 1-2-3kW portaat

 

[Hegsa]

Kai niitä vastuksia voisi ohjata erikseen? Esim 3kW LVV kun jakaa kahden kontaktorin taakse 1/2 niin saa 1-2-3kW portaat

Joo ja ei. Oma PILP ei anna ohjata modbusin yli lattialämmityksen 1/3/5 kW vastuksia suoraan vaan ohjaus pitää toteuttaa kiertoteitse nostamalla lattialämmityksen minimipyyntiä. Muut on tuonne laittaneet Shellyjä ohjauksiin, mutta maksaa turhaa ja sen verran tulee toimintoja etten välttämättä tekisi muuten kuin solid state releellä.

LVV:n osalta fiksuinta on ohjata PILP käyttövesipyynnin lämpötila ja antaa sen ohjata kompressoria. Käyttövedessä olisi 1,5 kW vastus suoralle ohjaukselle, mutta ei kannata millään kun kompressori tekee paljon vähemmällä sähköllä.

Sivuhuomiona näin toteutettuna saa samalla vaivalla logiikan kannattavalle myynnille. Mikäli x, y ja z ehdot täyttyvät (esim kyseisen tunnin alviton hinta on enemmän kuin vuorokauden halvimman tunnin alvillinen + siirto) ei netotuskulutusta käynnistetä.

 

[Hegsa]

Nopeasti veikattuna sanoisin HA Glow -vilkkulukijan antavan netotetun kulutuslukeman kun tuotanto on pienempi kuin kulutus ja tuotannon ollessa suurempaa kuin kulutus tippuu arvo 0 W:iin.

Tarkennetaan kommenttia Carunan mittarista eli tuntuu vilkuttavan netotettua lukemaa, mutta ei osaa kertoa suuntaa. Periaatteessa tuostakin saisi suunnan selville kun laskisi aurinkopaneelien sekä vilkkumittauksen tuotoista lyhyet derivaatat ja sen mukaan allokoisi käytöksi/ylituotannoksi.

Katselin tänään tarkemmin sähkökaapin sisälle ja silmiin osui Wallboxin dynaamiseen kuormanhallintaa käytettävä energiamittari. Tässä mittarissa on samanlainen vilkku kuin Carunan mittarissa, mutta nopeasti tulkittuna invertterin kytkennät on tehty tämän mittarin ja Carunan mittarin väliin. Pitää kaivella miljoonalaatikoita löytyykö suoraan osat toisen HA Glow:n rakentamiseen ja todentamiseen, mutta todennäköisesti tästä + invertterin tehotiedosta saa rakennettua kiinteistön energiataseen mikä menee käyttöön ja mikä verkkoon. Tarkemmat tiedot saisi tietysti roottaamalla koko Wallboxin ja ottamalla sieltä raakadatan, mutta menee harmaalle alueelle kun periaatteessa kyse on laskutusta varten käytettävästä laitteesta.

 

[Hegsa]

Hitusen koodin pyöritystä ja nyt pyöri varttitaseen laskenta:

Setuppi lyhykäisyydessään aurinkopaneelien tehotiedot invertteriltä modbusin yli 5s päivitysvälillä, talon kokonaiskulutuksen seuranta HA Glow:lla sähköauton laturin kuormanohjausmittarilta ja sieltä summaillaan/miinustellaan paneeleita omakäyttöön, paneeleilta verkkoon ja verkosta käyttöön.

Tuolla voi nyt ohjata mitä parhaaksi näkee HA:n yli.

 

[sundanic]

Jokainen tavallaan. Paljoa yli 4 kWp paneeleissa ei ole taloudellista mieltä, ja niillä ei 3-vaiheinen sähköauton lataus lähde käyntiin mikäli pyrkimyksenä on nollata verkkoon menevä teho. Muutenkin kovilla ohjauksilla toteuttaminen lämmittää lähinnä sähkärin ja rautatukkurin taskuja eikä olemassa olevia vakiotehoisia vastuksia maksa vaivaa vaihtaa portaattomiin.

Jaa. Kyllä mun Froniuksen Wattpilot(3-vaihelaturi) alkaa lataamaan 1,4kW:n tuoton kohdalla autoa ja työntää kaiken sen ylitte menevän autoon. 11kW:iin asti

 

[Hegsa]

Jaa. Kyllä mun Froniuksen Wattpilot(3-vaihelaturi) alkaa lataamaan 1,4kW:n tuoton kohdalla autoa ja työntää kaiken sen ylitte menevän autoon. 11kW:iin asti

Ei mene 3-vaiheisena 1,4 kW lataus. Fronius voi taipua samoissa kuorissa 1- ja 3-vaiheiseksi, mutta tämä on enemmän poikkeus kuin sääntö. Omassa seinässä oleva 3-vaihelaturi ei siihen taivu eikä laturin vaihtaminen ole vaihtoehto kun ei ole oma laturi.

 

[Hegsa]

Eilen aamukahvin yhteydessä tuli kasattua ensimmäinen ohjauslogiikka (threshold sensori varttinetotetun energian nollakohdassa, hystereesi 0,03 kWh, alle nollan lattialämmitys päälle ja nollassa pois). Ihan siedettävän näköinen tulos ensimmäisillä arvauksilla:

Käytännössä keltainen osuus olisi ilman automaatiota valunut suoraan myyntiin. Seuraavaksi pitää threshold-sensorille tuoda tiedot spot-hinnasta ja estää lämmityksen käynnistys korkeilla hinnoilla.

 

[roots]

Tarkennetaan kommenttia Carunan mittarista eli tuntuu vilkuttavan netotettua lukemaa, mutta ei osaa kertoa suuntaa.

Näin ainakin tuon ajattelin olevan, sama lähde S0:lla ja vilkkulla... miksi ne olis noihin jotain erilaista älyä laittanu kun ovat tuota piirustuslaudalla pyöritelleet.