Caruna Espoo Oy:n hinnat nousevat

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Sähkönjakelun hinta nousee Caruna Espoo Oy:n alueilla Espoossa, Kauniaisissa, Kirkkonummella ja Joensuun keskustassa keskimäärin 4,4 prosenttia 1.1.2026 alkaen. Caruna Espoo Oy:n hinnat ovat hinnan korotuksen jälkeen kymmenen edullisimman yhtiön joukossa Suomessa. Suomessa on 77 sähkönjakeluyhtiötä. Caruna Oy:n hinnat pysyvät ennallaan.

 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Aika kaukana on nuo hinnat Caruna Oy:n verrattuna

Esim. meillä rivarissa siirto 14,81 €/kk ja 5,26 snt/kWh
Caruna Espoo Oyn alueella olisi vastaavasti 6,95 €/kk ja 2,77 snt/kWh
=> Korotuksien jälkeenkin perusmaksu Hyvinkäällä siis yli 2 kertainen ja siirron energiaosuuskin lähes 2 kertainen. :rtfm::prkl:

 
Viimeksi muokattu:

Mikkolan

Vakionaama
Eihän caruna sähköä myy.

Toki jos luulee että verkkoyhtiö myy sähköä, sitä voi virheellisesti luulla että sähkö olisi kallista.

Ei myy eleniakaan sähköä. Jäi painottamatta että tarkoitin enempi sähkönkäyttöä kuin sähköä.
Saatko sinä sähkön ilman siirtoa ja veroja?
 

salasana

Aktiivinen jäsen
Eihän caruna sähköä myy.

Toki jos luulee että verkkoyhtiö myy sähköä, sitä voi virheellisesti luulla että sähkö olisi kallista.
Myi tai ei niin siirto per kWh on jo enemmän kuin keskimääräinen pösä eli suoraan kulutusvaikutteinen.

T: Carunan asiakas (29,71€/kk ja 5,26 s/kWh)
 

Jule

Vakionaama
Ei myy eleniakaan sähköä. Jäi painottamatta että tarkoitin enempi sähkönkäyttöä kuin sähköä.
Saatko sinä sähkön ilman siirtoa ja veroja?
En tietenkään, mutta en mäkään autonvalmistajaa syytä siitä että bensa on kallista.

Jos kuntaan olisi lainsäätäjä asettanut että tällä asuinalueella saa ostaa vain fiiatteja, niin en tietänkään pitäisi siitä, mutta ei se silti bensaa kalliiksi tai halvaksi tekisi.
 

ML

Vakionaama
Itellä siirto + perusm. + vero on n. 13 - 16 cnt /kWh, kulutuksesta tieten riippuu perusmaksun osuus laskussa.
Minulla,kun on sama sähkönmyyjä ja sähkönsiirtoyhtiö ,vaikka ne yhtiöiden sisällä onkin eritelty omaksi yhtiöiksi , niin tulee vaan yksi lasku ja loppusumma on se mikä sähköenergian ostoon menee rahaa.
Täällä ennen tästä myös keskusteltiin ja todettiin,että tunkintani on väärä vai...
 

Hempuli

Töllintunaaja
Meidän kaupungissa on sentään premium-luokan sähköverkko, kun kahta puolen rajan toisella puolen se on ihan surkea.

Meillä 29,71 €/kk ja 5.26 snt/kWh
Lännessä 11,79 €/kk ja 4,42 snt/kWh
Idässä 7,63 €/kk ja 1,91 snt/kWh
 

-Teme-

Vakionaama
Lande Caruna, mutta kausisiirto
Kuukausittainen perusmaksu 38,03€/kk
siirtomaksut: talvi päivä 1.11 - 31.3 Ma-La klo 07-22 6,73 c/kWh, muut ajat 3,23 c/kWh
1.11 - 31.3 kun muun ajan kulutus on 75% ja päivällä 25% 720kWh kulutuksella, kääntyy soppari edukkaammaksi kuin yleisssirrolla
kesällä riittää 410kWh kulutus että kausisoppari on halvempi kuin yleissiirrolla.
Kohta tuohon kuitenni paukauttavat tehomaksun niin silloin pitää laskea uusiksi
 

kotte

Hyperaktiivi
Useimmat sähkönsiirtoyhtiöt säätävät tariffinsa juuri niin korkeaksi, minkä energiaviraston voittokriteerilaskelma sallii. Tarkastelujakson lopulla yhtiöt joutuvat tyypillisesti justeeraamaan hintoja alas. Viimeksi näkyi suunta edullisilla ja kriteereiden mukaan liian kannavilla yhtiöillä olevan, että nostetaan kiinteitä maksuja, mutta pidetään siirtomaksut ennallaan tai lasketaan. Esimerkiksi edullinen Turku Energia sähköverkot nosti kiinteää hintaa (nyt 7,63€/kk, muuttuva osuus 1,91c/kWh). Caruna Espoo puolestaan laski siirtomaksua olennaisesti edellisellä kerralla ja nosti silloinkin perusmaksua. Helenillä on hibntojen muuttuminen ollut samantapaista (Caruna Espoon hinnoittelu osuu suunnilleen näistä edullisimman, eli Turku Energia sähköverkkojen ja näistä kalleimman, eli Helen sähkönsiirron keskiväliin).

Suuriin asutuskeskuksiin keskittyneiden siirtoyhtiöiden kulut ovat suhteessa pienet verrattuna laajasti haja-asutusalueilla toimivin, koska johtopituus per asiakas on keskimäärin lyhyt ja johdot on kaapeloitu pääosin jo aikanaan, mikä halventaa ylläpitokustannuksia. Kulutuksen kasvaessa kustannukset jakautuvat tasapuolisemmin taajamien ja haja-asutusalueiden kesken uusinvestointien kustannusten osalta, sillä kytkinasemat ja muuntajat sekä suurjännitekaapeleiden vetäminen tulevat kalliiksi taajamissa, kun taas maaseudulla voidaan toimia vapaammin ilmajohtojen varassa.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vuonna 2023 voimaan astunut lakimuutos kasvattaa valtion verokertymää, mm Carunan yhteisöverot Suomessa nousivat vuosien 2022–2023 välillä 13 miljoonasta 26 miljoonaan. Kasvusta valtaosa, 9 miljoonaa euroa, oli seurausta siitä, ettei kaikkia konsernin omistajille maksettuja korkokuluja saatu enää lakimuutoksen vuoksi vähennettyä verotuksessa. Sivuhuomautus, lakimuutoksen vaikutuksen vertailu on tehty julkista tiedoista jotka on kaikille avoimia.

Jos korkojen vähennysoikeutta ei rajoitettaisi, yritysten olisi myös mahdollista siirtää kaikki voittonsa veroparatiiseihin konsernin sisäisten rahoitusjärjestelyjen avulla ja välttyä siten kokonaan yhteisöverolta. Yksinkertaistetusti tämä tapahtuisi niin, että suomalaisen yhtiön toimintaa rahoitettaisiin oman pääoman sijaan mittavalla velkarahoituksella, jolloin suureksi muodostuvat korkokulut painaisivat suomalaisyhtiön verotettavan tuloksen nollille. Näin yhtiö välttyisi maksamasta yhteisöveroa Suomeen. Korkotulot olisi puolestaan mahdollista kanavoida yhtiöön, joka toimii sellaisessa maassa, jossa yritysten voittoja ei veroteta lainkaan tai niihin kohdistuu hyvin kevyt verotus.

Näiden ilmiöiden torjumiseksi korkojen vähennysoikeudelle on asetettu verovuosikohtaiset ylärajat. Rajat ovat tiukemmat niissä tapauksissa, joissa korkoja maksetaan toiselle konserniyhtiölle tai yrityksen omistajille.

Erityisen velkaisiin konserneihin kuuluvat yhtiöt voivat kuitenkin vapautua kokonaan korkovähennysrajoituksilta tasevapautukseksi kutsutun poikkeussäännöksen nojalla. Tasevapautuksen soveltuessa yritykset saavat siis vähentää verotuksessaan kaikki korkokulut ilman minkäänlaisia rajoituksia – riippumatta siitä, kenelle korkoja maksetaan. Ennen vuosina 2022 ja 2023 voimaan astuneita lakimuutoksia tasevapautuksen soveltuminen edellytti ainoastaan sitä, että konserni, johon Suomessa korkoja vähentävä yhtiö kuuluu, on vähintään yhtä velkainen kuin korkoja verotuksessaan vähentävä suomalaisyhtiö. Tämä selvitettiin niin kutsutun tasevertailun avulla.

Vuoden 2021 lopulla hyväksytyllä lakiesityksellä tasevapautusta muutettiin siten, että tasevertailua tehtäessä olennaisilta omistajilta (omistusosuus > 10 %) nostetut lainat siirryttiin laskemaan osaksi konsernin omaa pääomaa. Laskentatavan muutoksella tavoiteltiin sitä, että konsernin laskennallisesta velka-asteesta muodostuisi osakaslainoilla velkaannutetuissa konserneissa suomalaisyhtiön velka-astetta matalampi, jolloin tasevapautus ei näissä tapauksissa soveltuisi. Tällainen laskentatapamuutos ei kuitenkaan tehoa tilanteisiin, joissa konsernin oman pääoman suhde taseen loppusummaan on lähtötilanteessa huomattavasti matalampi kuin erillisyhtiön vastaava luku, mikä vaikutti olevan tilanne esimerkiksi Carunan kohdalla.

Lisäesityksen aika koittikin heti seuraavana vuonna: kesällä 2022 hallitus julkaisi lisäesitysluonnoksen, jossa ehdotettiin uusia kiristyksiä tasevapautuksen soveltumisedellytyksiin. Käytännössä mahdollisuus soveltaa tasevapautusta ehdotettiin evättäväksi kokonaan konserneilta, joiden korkokuluista vähintään 10 prosenttia maksetaan konsernin olennaisille omistajille (> 10 %:n omistusosuus konsernissa). Ennen eduskuntakäsittelyä ja lakiesityksen hyväksymistä omistajille maksettavien korkojen osuusraja nostettiin 10 prosentista 20 prosenttiin. Muilta osin vuoden 2022 lopulla hyväksytty lakiesitys säilyi olennaisesti ennallaan.

Vuonna 2023 voimaan astuneen lakimuutoksen kohdalla tilanne on toinen. Lakimuutoksen jälkeen tasevapautuksen soveltaminen ei ole enää ollut mahdollista yrityksille, joiden kohdalla koko konsernin korkokuluista yli 20 prosenttia maksetaan konsernin olennaisille, eli yli 10 prosenttia konsernista omistaville omistajille. Carunan kohdalla yli 10 prosenttia konsernista omistaville tahoille maksettujen korkojen osuus nousee Finnwatchin arvion mukaan yli 40 prosenttiin kaikista korkokuluista. Arviota laskettaessa osakaslainojen on oletettu jakautuvan konsernin omistajien kesken omistusosuuksien suhteessa.

 
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom