Jos korkojen vähennysoikeutta ei rajoitettaisi, yritysten olisi myös mahdollista siirtää kaikki voittonsa veroparatiiseihin konsernin sisäisten rahoitusjärjestelyjen avulla ja välttyä siten kokonaan yhteisöverolta. Yksinkertaistetusti tämä tapahtuisi niin, että suomalaisen yhtiön toimintaa rahoitettaisiin oman pääoman sijaan mittavalla velkarahoituksella, jolloin suureksi muodostuvat korkokulut painaisivat suomalaisyhtiön verotettavan tuloksen nollille. Näin yhtiö välttyisi maksamasta yhteisöveroa Suomeen. Korkotulot olisi puolestaan mahdollista kanavoida yhtiöön, joka toimii sellaisessa maassa, jossa yritysten voittoja ei veroteta lainkaan tai niihin kohdistuu hyvin kevyt verotus.
Näiden ilmiöiden torjumiseksi korkojen vähennysoikeudelle on asetettu verovuosikohtaiset ylärajat. Rajat ovat tiukemmat niissä tapauksissa, joissa korkoja maksetaan toiselle konserniyhtiölle tai yrityksen omistajille.
Erityisen velkaisiin konserneihin kuuluvat yhtiöt voivat kuitenkin vapautua kokonaan korkovähennysrajoituksilta tasevapautukseksi kutsutun poikkeussäännöksen nojalla. Tasevapautuksen soveltuessa yritykset saavat siis vähentää verotuksessaan kaikki korkokulut ilman minkäänlaisia rajoituksia – riippumatta siitä, kenelle korkoja maksetaan. Ennen vuosina 2022 ja 2023 voimaan astuneita lakimuutoksia tasevapautuksen soveltuminen edellytti ainoastaan sitä, että konserni, johon Suomessa korkoja vähentävä yhtiö kuuluu, on vähintään yhtä velkainen kuin korkoja verotuksessaan vähentävä suomalaisyhtiö. Tämä selvitettiin niin kutsutun tasevertailun avulla.
Vuoden 2021 lopulla hyväksytyllä lakiesityksellä tasevapautusta muutettiin siten, että tasevertailua tehtäessä olennaisilta omistajilta (omistusosuus > 10 %) nostetut lainat siirryttiin laskemaan osaksi konsernin omaa pääomaa. Laskentatavan muutoksella tavoiteltiin sitä, että konsernin laskennallisesta velka-asteesta muodostuisi osakaslainoilla velkaannutetuissa konserneissa suomalaisyhtiön velka-astetta matalampi, jolloin tasevapautus ei näissä tapauksissa soveltuisi. Tällainen laskentatapamuutos ei kuitenkaan tehoa tilanteisiin, joissa konsernin oman pääoman suhde taseen loppusummaan on lähtötilanteessa huomattavasti matalampi kuin erillisyhtiön vastaava luku, mikä vaikutti olevan tilanne esimerkiksi Carunan kohdalla.
Lisäesityksen aika koittikin heti seuraavana vuonna: kesällä 2022 hallitus julkaisi lisäesitysluonnoksen, jossa ehdotettiin uusia kiristyksiä tasevapautuksen soveltumisedellytyksiin. Käytännössä mahdollisuus soveltaa tasevapautusta ehdotettiin evättäväksi kokonaan konserneilta, joiden korkokuluista vähintään 10 prosenttia maksetaan konsernin olennaisille omistajille (> 10 %:n omistusosuus konsernissa). Ennen eduskuntakäsittelyä ja lakiesityksen hyväksymistä omistajille maksettavien korkojen osuusraja nostettiin 10 prosentista 20 prosenttiin. Muilta osin vuoden 2022 lopulla hyväksytty lakiesitys säilyi olennaisesti ennallaan.
Vuonna 2023 voimaan astuneen lakimuutoksen kohdalla tilanne on toinen. Lakimuutoksen jälkeen tasevapautuksen soveltaminen ei ole enää ollut mahdollista yrityksille, joiden kohdalla koko konsernin korkokuluista yli 20 prosenttia maksetaan konsernin olennaisille, eli yli 10 prosenttia konsernista omistaville omistajille. Carunan kohdalla yli 10 prosenttia konsernista omistaville tahoille maksettujen korkojen osuus nousee Finnwatchin arvion mukaan yli 40 prosenttiin kaikista korkokuluista. Arviota laskettaessa osakaslainojen on oletettu jakautuvan konsernin omistajien kesken omistusosuuksien suhteessa.
caruna.fi
