Ecodan PUD 100 COP patteri verkon kanssa?

[TRP]

Moi

Millaisia COP arvoja voi odottaa patteri verkon kanssa noin yleensä näin syksyn lämpötiloissa? Meillä otsikon mukainen kampe 50 litran puskurilla ja uusilla pattereilla. Neliöitä n.130 ja kohde pohjoisessa. Ajetaan toistaiseksi käyrällä koska sitä paneelia on odotettu jo tovin aikaa. Kiertoveden hystereesi on ns. tapissa eli -5/+5 astetta. Kyseessä siis uusi asennus ja käyttöön otettu elokuussa.
Pyyntö näillä syksyn lämmöillä (+10 astetta) luokkaa 30 astetta ja COP Mitsun oman mittaroinnin perusteella luokkaa 2,5. Tuntuu jotenkin pieneltä eli onkohan kaikki kunnossa... Johtuuko tuo matala COP mahdollisesti pätkä käynnistä?

 

[Duffi]

Äkkiseltään matalahkolta vaikuttaisi, toki patteriverkon laatu vaikuttaa paljon. Meillä oli lämmityksen COP syyskuu -21 2.9, syyskuu -22 3.8, välissä patteriremppa missä vanhat 1-2 lehtiset vaihtuivat pääasiassa C22-tyyppisiin. Nämä lukemat toki etelässä, mutta toisaalta täälläpäin taitaa lokakuu tyypillisesti olla parempi kun käyntijaksot pitenevät.

Pätkää veikkaisin ongelmaksi, lauhat kelit ja käyräohjaus eivät tällä oikein sovi yhteen. Mutta mites, onko tuossa lukemassa mukana käyttöveden lämmitys eli onko kyseessä kokonais-COP? Jos on ja käyttövettä on paljon niin se laskee toki vielä lisää COPia, se kun tuppaa olemaan alle 3 oikeastaan aina.

Huonoilla/pienillä pattereilla COP jää heikohkoksi, hyvillä matalalämpöpattereilla taas pääsee lähelle lattialämmityksen hyötysuhdetta.

 

[Okin]

Ei se kone ymmärrä copin päälle mitään. Ne on täysiä laskennallisia arvioita tuotosta ja energian käytöstä. Tuota voi lähinnä käyttää muuutosten seuraamiseen jne.

 

[Duffi]

Ei se kone ymmärrä copin päälle mitään. Ne on täysiä laskennallisia arvioita tuotosta ja energian käytöstä. Tuota voi lähinnä käyttää muuutosten seuraamiseen jne.

Tuo on ehkä turhan karkea yleistys, kyllä ne lukemat suuntaa antavat. Tuossa pääketjussahan tästä on paljonkin juttua ollut ja omankin seurannan perusteella mitsun ilmoittamat kulutuslukemat täsmäävät varsin hyvällä tarkkuudella sähkölaitoksen mittaamaan kulutukseen vähennettynä tunnetulla peruskulutuksella. On se nyt huomattavasti tyhjää parempi arvaus, varsinkin kunnon lämmityskauden osalta kun käynti on jatkuvampaa. Tuottopuolesta toki vaikeampi sanoa kun harvalla todellista tarkkaa referenssiä on, eikös tuo mitsu laske sitä jotenkin delta-T:n ja laitteen oman virtausanturin perusteella?

 

[roots]

Tuossahan on mainittu menolämpö 30°C... kyllä tuohon cop2.5 on kyllä liian matala ellei ole ihan mahdotonta pätkäkäyntiä. Eikös sen pätkäkäynnin nää Melcloudista, vai?

Pyyntö näillä syksyn lämmöillä (+10 astetta) luokkaa 30 astetta ja COP Mitsun oman mittaroinnin perusteella luokkaa 2,5.

 

[Okin]

No ei kai se nyt kovin karkea yleistys ole. Pitää paikkaansa että kulutus on aika lähellä oikeaa. Kuukausittain voi heittää muutaman kymmenen kwh. Tuotto tosin on mielestäni suuntaa antava. Se riippuu niin paljon omasta systeemistä, kun kerran ei ole kunnon energiamittaria linjassa. Tiedän monia patteritalouksia missä koneen ilmottama 2,5cop on ihan perus.

Esim. Omalla kohdalla käyttöveden teon cop koneen mukaan pysyy siinä 1.7-2.3 oli kesä tai talvi. Ei kauheeta luottoa ole tuohon.

Muutoksia taas sitten näkee selvemmin. Esim. Kahden vuoden aikana sisämittauksella ei kone koskaan näyttänyt lämmityksen osalta yli 4 copia. Nyt on näyttänyt yli 4 monta päivää putkeen kun siirryin käyrään

 

[Duffi]

No ei kai se nyt kovin karkea yleistys ole. Pitää paikkaansa että kulutus on aika lähellä oikeaa. Kuukausittain voi heittää muutaman kymmenen kwh. Tuotto tosin on mielestäni suuntaa antava. Se riippuu niin paljon omasta systeemistä, kun kerran ei ole kunnon energiamittaria linjassa. Tiedän monia patteritalouksia missä koneen ilmottama 2,5cop on ihan perus.

Esim. Omalla kohdalla käyttöveden teon cop koneen mukaan pysyy siinä 1.7-2.3 oli kesä tai talvi. Ei kauheeta luottoa ole tuohon.

Muutoksia taas sitten näkee selvemmin. Esim. Kahden vuoden aikana sisämittauksella ei kone koskaan näyttänyt lämmityksen osalta yli 4 copia. Nyt on näyttänyt yli 4 monta päivää putkeen kun siirryin käyrään

Monissa patteritalouksissa vanhemmilla pattereilla 2,5 COP voi vuositasolla hyvinkin pitää paikkansa. Eikä tuohon tarvita edes mitään +90 mitoituksella olevia, ihan perinteinen sekoitus vanhaa 1-2 lehtistä (~+60 öljyllä maksimit) tuotti viime talvelle keskicopin ~2,7. En edes mitenkään merkittävästi kyseenalaista tuota, laitteen tehotaulukkoa on sen verran paljon tihrustettu että korkealla kiertoveden lämmöllä COP jää nihkeäksi. Juurikin leudoissa keleissä tämä R32 on huonompi kuin edeltäjänsä.

Vuosituottoarvion perusteellakin about oikealla tontilla olisi laitteen arvioima tuotto. Voi toki olla hieman alakanttiin, ja käyttöveden osalta olen vähän samaa mieltä että sen coppi jää huonommaksi kun ehkä pitäisi olla.

Delta-T tuolla laitteella pitäisi olla suht hyvin hanskassa, joten luovutettu lämpö riippuu kaiketi aika pitkälti virtausmittarin tarkkuudesta, tätä lienee haastavaa verifioida.

 

[kurre orava]

Delta-T tuolla laitteella pitäisi olla suht hyvin hanskassa, joten luovutettu lämpö riippuu kaiketi aika pitkälti virtausmittarin tarkkuudesta, tätä lienee haastavaa verifioida.

Noin yleisesti, Mitsua tuntematta sen enempää niin lämpöpumppujen omissa mittauksissa akilleen kantapäänä on ollut käytetyt anturit eli edulliset (lue halvat) NTC vastukset. Noissa laatuhajonta on aikamoinen eivätkä nuo mitään sovitettuja termopareja ole. Omasta kokemuksesta ja Nibestä voinee todeta että virtaus täsmää aika hyvin kaupallisten energiamittareiden antamiin tuloksiin, ultraäänella virtauksen arviointi onnistuu ilmeisen hyvin ja luotettavasti. Lämpötiloissa eroja tulee sitten enemmänkin ja tuo lienee pitkälti tuurin kauppaa millaiset anturit on sattunut kenenkin pumppuun. Energiamittareissa taas yleisesti käytetään PT500 antureita ja niistä löytyy yleensä "koeajopöytäkirjat" tehtaalta

 

[roots]

Eikö teistä kukaan lue aloittajan antamia lähtötietoja

Ecodan, ulkona +10C ja tekolämpö 30C copilla 2.5 oli ihemetyksen aihe!

 

[TRP]

Tännehän oli tullut kivasta juttua, kiitoksia jo kommentoineille.
Meille siis asennettiin uudet 2 lehtiset patterit samassa yhteydessä. LVI kaverin mukaan lievästi yläkanttiin mitoitetut eli laskennallisesti kiertoveden lämmön pitäis pysyä alle 45 asteessa kovimmillakin pakkasella. Tuota pyysinkin että sais tuon COP paremmaksi mutta nyt taitaa tulla kääntöpuoli asiasta eli pätkäkäynti.
Toi COP 2,5 on siis pelkän lämmityksen, käyttäveden COP on lähes sama, tais olla luokkaa 2,4.
Pikkasen on siis alakantissa toi COP. Onko tässä oikein mitään tehtävissä? Tuohon pätkäkäyntiin ei taida nyky raudalla pystyä tekemään mitään?

 

[Duffi]

Tännehän oli tullut kivasta juttua, kiitoksia jo kommentoineille.
Meille siis asennettiin uudet 2 lehtiset patterit samassa yhteydessä. LVI kaverin mukaan lievästi yläkanttiin mitoitetut eli laskennallisesti kiertoveden lämmön pitäis pysyä alle 45 asteessa kovimmillakin pakkasella. Tuota pyysinkin että sais tuon COP paremmaksi mutta nyt taitaa tulla kääntöpuoli asiasta eli pätkäkäynti.
Toi COP 2,5 on siis pelkän lämmityksen, käyttäveden COP on lähes sama, tais olla luokkaa 2,4.
Pikkasen on siis alakantissa toi COP. Onko tässä oikein mitään tehtävissä? Tuohon pätkäkäyntiin ei taida nyky raudalla pystyä tekemään mitään?

Kiitti lisätiedoista, jos on uusia kaksilehtisiä pattereita niin voinee olettaa joko C22 tai C21 -tyyppisiä. Näillä annetuilla spekseillä tuo COP on liian alhainen. Olikos sinulla MELCloud käytössä, jotta voisi noita pätkiä vähän arvioida? Ei tuohon äkkiseltään oikein keksi muuta syytä kuin että käy tosi lyhyttä pätkää. Tai sitten jostain syystä kierto on liian pienellä? Laitteen asetuksista voisi käydä kurkkaamassa että mitä kierron virtaama on kun lämmitys on päällä, 100-malliin tapauksessa olisi hyvä olla ~20l/min tai enemmän. Jos ei ole tullut aikaisemmin vastaan niin pääsee seuraavasti: Päävalikko -> Huolto -> Asetusopas. Niin ja sitten vielä peruskysymys: eihän ole patteritermarit rajoittamassa virtaamaa?

Edit. Niin ja ei isompien/parempien pattereiden pitäisi sinänsä pätkäkäyntiä mitenkään lisätä, ehkä jopa ennemmin päinvastoin kun käyrällä ajettaessa pysyy paremmin halutussa haarukassa (patterit luovuttavat tehokkaammin -> kiertovesi ei nouse niin nopeasti). Itsellä ei patterimuutosten jälkeen ainakaan lyhentyneet välit (tosin sisäanturi käytössä). Ennemmin ongelma on tuo itse pumpun yliteho talon lämmöntarpeeseen nähden, ja käyräajolla siten (todennäköisesti) tapahtuva pätkiminen. Sisäanturiohjauksella kokemusten perusteella käy pidempää pätkää näissä keleissä.

 

[kurre orava]

Eikö teistä kukaan lue aloittajan antamia lähtötietoja

Ecodan, ulkona +10C ja tekolämpö 30C copilla 2.5 oli ihemetyksen aihe!

Joo, lukee toki. Mutta juuri liittyen siihen mitä aiemmin kirjoitin niin "sopivasti" kun valikoituu nuo NTC:t tulo ja menopuolelle niin että toinen antaa järjestäen hiukan liian korkean lämpötilan ja toinen taas kautta linjan hiukan liian matalan niin lopputulos muokkautuu sit sen mukaan. Joko liian pessimistiseksi tai liian optimistiseksi riippuen siitä miten nuo ovat tuonne sattuneet asennoitumaan.

Tähän aikaan vuodesta riippu tuo kuukauden cop myös pitkälti siitä kuinka paljon pumppu on tarvinnut käydä. Jos käyntitarvetta on vähän niin stby syö vähäisistä tuotoista kyllä komeimmat cop luvut.

 

[Espejot]

Onko mitsussa kuinka hyvä ottotehon mittarointi vai arvaako kompuran taajuuden perusteella?

 

[TRP]

Valitettavasti minulla ei ole MELcloudia, pitänee varmaan laittaa hankintalistalle niin pääsee sielun elämään paremmin kiinni. Kiitos vinkistä, pitää tarkistaa tuo virtaama kunhan pumppu käy.
Patteri termarit on kyllä paikoillaan mutta väännetty täysille eli ei varmaankaan ole rajoittamassa

 

[Duffi]

Tuolta asetusopas-valikosta voi myös vähän seurailla sitä miten se käy, 5min välein näkee tiedot jokunen tunti taaksepäin.

Mitä tulee mainittuun standby-kulutukseen niin mitsulla sotkee kyllä lämmitys-COPin kun lämmitystä on hyvin vähän, mutta luulisi että pohjoisessa syyskuussa tarvetta jo sen verran olevan ettei nyt sentään 2,5 tasolle tiputtaisi. Kesän perusteella standby on luokkaa 50kwh/kk.

 

[Reperei]

Valitettavasti minulla ei ole MELcloudia, pitänee varmaan laittaa hankintalistalle niin pääsee sielun elämään paremmin kiinni. Kiitos vinkistä, pitää tarkistaa tuo virtaama kunhan pumppu käy.
Patteri termarit on kyllä paikoillaan mutta väännetty täysille eli ei varmaankaan ole rajoittamassa

Minkälaisia kulutus- ja tuottolukuja sieltä Ecodanista löytyy? Osaisi sitten sanoa paljonko tuon standbyn osuus saattaisi olla, kuten @Duffi tuossa yllä mainitsi.

 

[Vesiilmatimppa]

Meillä otsikon mukainen kampe 50 litran puskurilla ja uusilla pattereilla. Neliöitä n.130 ja kohde pohjoisessa. Ajetaan toistaiseksi käyrällä koska sitä paneelia on odotettu jo tovin aikaa. Kiertoveden hystereesi on ns. tapissa eli -5/+5

Meillä vieläkin tuo 50l puskuri 4 putkiliitännällä, ekana talvena aika paljon istuttu koneen äärellä ja yritetty miettiä parhaat asetukset laitteeseen. Eli talon kierto pitää saada suuremmaksi kuin koneen virtaus puskuriin, muuten käy tajutonta pätkää. Itsellä lämmitys pumpun nopeus 3 asennossa ja talon kosteiden tilojen pummpu täysillä ja toisen piirin pienellä vielä näillä keleillä kun siinä ouman säätämässä. Lämmöistä näkee onko kierto suurempi kuin lataus, pitää olla kylmenpää lähtevä kuin lataus. Siis tää ihan mun kokemusperäisesti todettua....

 

[Duffi]

Meillä vieläkin tuo 50l puskuri 4 putkiliitännällä, ekana talvena aika paljon istuttu koneen äärellä ja yritetty miettiä parhaat asetukset laitteeseen. Eli talon kierto pitää saada suuremmaksi kuin koneen virtaus puskuriin, muuten käy tajutonta pätkää. Itsellä lämmitys pumpun nopeus 3 asennossa ja talon kosteiden tilojen pummpu täysillä ja toisen piirin pienellä vielä näillä keleillä kun siinä ouman säätämässä. Lämmöistä näkee onko kierto suurempi kuin lataus, pitää olla kylmenpää lähtevä kuin lataus. Siis tää ihan mun kokemusperäisesti todettua....

Näitä voi olla monenlaisia kytkentöjä, mahdollisesti pelkkänä pullistumanakin menopuolella...Meillä 110L puskuri taas kytketty 3-putkena siten että patteriverkon kv-pumppu jos tuottaa saman virtaaman kuin mitsu niin kierron paluuvirtaus kokonaan suoraan mitsulle, muuten menee t-haarasta osittain takas puskuriin tai pumppu ottaa puskurista. Tässä siis parhaiten toimii kun ovat tasapainossa.

Mutta jos 4-putki on niin silloin tuo varmasti pätee, sen 50l pyöräyttää lämpöiseksi muutamassa minuutissa.

 

[_MikkoT_]

Meillä aloittajan kanssa samankokoinen tönö rv73, hieman Oulun eteläpuolella. Patterit pääosin 1 lehtisiä, kahdessa makkarissa 2 lehtiset. 80 Ecodan 100l puskuri ja huonetermarilla säätö. Syyskuun ja lokakuun lämmityksen cop 4.

 

[Vesiilmatimppa]

Meillä 110L puskuri taas kytketty 3-putkena siten että patteriverkon kv-pumppu jos tuottaa saman virtaaman kuin mitsu niin kierron paluuvirtaus kokonaan suoraan mitsulle

Noin tarkoitus laittaa ja vielä venttiilit niin voi tehdä 3 tai 4 putki kokeiluja jahka putki firma tulee vaihtamaan sen 90l säiliön....

 

[TRP]

Joo, on neliputki kytkentä meillä tuo puskurin osalta.
Pumpun tuotto lämmitykselle Syyskuun osalta: Kulutus 157kwh, tuotto 359kwh. Jos olettaa että tuo Duffin mainitseme peruskulutus on luokkaa 50 kw ja vähentää sen tuosta kulutuksesta niin ei se enää niin huonolta näytä eli oltaisiinkin tasossa 3,4 COP. Ei ehkä ole noin suoraviivaista mutta antaa suuntia. Toki aika kaukana tuosta Mikko T.n luvusta
Virtaamat oli nyt n. 15l/min eli ois kyllä speksissä kun minimi ois 14,3l/min, toki alarajalla, Pumpun asetus on 3 eli nostin sen 4 ja litrat nousi 19l/min. Vaikuttaneeko miten...
Onko muuten tietoa mihin vaikuttaa tuo Veden virtauksen säätö -parametri? On nyt OFF eli tehdasasetuksissa

 

[Lappanen]

Tähän aikaan vuodesta riippu tuo kuukauden cop myös pitkälti siitä kuinka paljon pumppu on tarvinnut käydä. Jos käyntitarvetta on vähän niin stby syö vähäisistä tuotoista kyllä komeimmat cop luvut.

Vahvistan tämän väitteen, Jämä/Nibe mlp tehnyt nyt toista kuukautta pelkkää käyttövettä kerran vuorokaudessa, koneen oma tuottomittaus per ulkoinen mlpn kulutusmittari antaa pitkän ajan coppina vähän yli 2. Vähensin joutokäyntikulutuksen (koneen kv-pumppu ja elektroniikka) yhtälöstä ja pelkän kvn aikainen cop hypäsi reiluun 3,5.

 

[Reperei]

Joo, on neliputki kytkentä meillä tuo puskurin osalta.
Pumpun tuotto lämmitykselle Syyskuun osalta: Kulutus 157kwh, tuotto 359kwh. Jos olettaa että tuo Duffin mainitseme peruskulutus on luokkaa 50 kw ja vähentää sen tuosta kulutuksesta niin ei se enää niin huonolta näytä eli oltaisiinkin tasossa 3,4 COP. Ei ehkä ole noin suoraviivaista mutta antaa suuntia. Toki aika kaukana tuosta Mikko T.n luvusta
Virtaamat oli nyt n. 15l/min eli ois kyllä speksissä kun minimi ois 14,3l/min, toki alarajalla, Pumpun asetus on 3 eli nostin sen 4 ja litrat nousi 19l/min. Vaikuttaneeko miten...
Onko muuten tietoa mihin vaikuttaa tuo Veden virtauksen säätö -parametri? On nyt OFF eli tehdasasetuksissa

Täällä sama kone ja syyskuulta 146/525 lämmityksen osalta (standby mukana). Käyrä 29C ja +5/-3. Aika etelässä tosin (Pirkanmaa), että tulisko pelkästään sitten siitä ulkolämmöstä ja tuosta pienestä pyynnin erosta (29 vs 30) tuon kokoluokan COP ero.

Virtaus on ollut myös täällä suurempi (tuo 4 asetus) ja puskuri 90L, plus osan päivästä on käytännössä pois päältä huonemittauksella, mutta toisaalta osa piireistä on vielä näillä keleillä kiinni. Vaikea sanoa kummalla mahdollisesti pätkii enemmän, se voisi myös tuohon COP:iin vaikuttaa. Viime vuonna sai käydä selkeästi enemmän syyskuussa, kun oli huonetermot isommalla ja COP oli standbyn kanssakin ~4, nyt sitten ~3,6.

 

[Duffi]

Nuo on joo niin pieniä lukemia että toi tyhjäkäynti syö kyllä paljon. Voi olla että ei vielä oikein näy todellinen tilanne, mutta kannattaa varmaan tuolla isommalla virtaamalla kokeilla. Virtaamat sinänsä ihan ok, ainakin puskurille asti. Et maininnut että miten siitä eteenpäin, onko erillinen kiertovesipumppu patteriverkon puolella?

 

[TRP]

Nuo on joo niin pieniä lukemia että toi tyhjäkäynti syö kyllä paljon. Voi olla että ei vielä oikein näy todellinen tilanne, mutta kannattaa varmaan tuolla isommalla virtaamalla kokeilla. Virtaamat sinänsä ihan ok, ainakin puskurille asti. Et maininnut että miten siitä eteenpäin, onko erillinen kiertovesipumppu patteriverkon puolella?

Juu, erillinen kiertovesi pumpu patteri verkostolle.
Aamulla katsoin logista miten se on toiminut nyt aamuyöllä (+2astC) niin näyttäisi lämpötilan käyttäytymisen perusteella että n. 40 minuuttia lepoa ja 5-10 minuuttia käyntiä. Aika hyvin tuntuu tuo pikkuinen puskuri kuitenkin jaksavan kun nuo lepoajat on kuitenkin kohtuullisia. Mietityttää että kuinka kylmä pitää olla että kävis jatkuvasti? Pitäis päästä kiinni että raapaiseeko tuo pumppu täysille kun tulee tuo käynti jakso,

 

[Duffi]

5-10min on kyllä todella lyhyt jos tosiaan säännöllisesti noin käy, ei ihme että coppi kärsii. Saisi kyllä nollakelissä jo tunnin-pari käydä putkeen.

 

[TRP]

Varmastikin kärsii ja ei ole hyväksi kompurallekaan. Vaihteluväli on jo taysillä eli sieltä ei tuohon saa apua. Ainoa lienee että jos kompura menee täydelle tuotolle käynnistyksen jälkeen ja voiko sille tehdä jotain? Hiljainen tila? Jos ei voi mitään tehdä niin kompura lienee vaan liian tehokas kulutukseen nähden

 

[kurre orava]

Ehkä tuossakin voisi mahdollisesti auttaa jos muuttaisi puskurin kytkennän. Kuulostaa siltä että puskuri täyttyy hetkessä lämpimällä vedellä ja kun tuo lämmin vesi palaa pumpulle niin sammuu jolloin noista käyntijaksoista tulee todella lyhyitä. En tiedä tuosta Mitsubishista mutta monella pumpulla menee nuo ekat 5-10 minuuttia sihen et kylmäprosessi saadaan toimimaan hyvin. Ensin pieni ryntäys käynnistyksessä ja sit nopea tehonlasku niin hetken aikaa hakee kyllä säätöjä.
Onko patteripuolen piirissä millainen pumppu ja nopeusasetukset? Toinen vaihtoehto voisi olla nostaa tuota patteripuolen nopeutta jotta puskurista saisi lämmintä vettä eteenpäin paremmin.
Varmin vaihtoehto tuossa olisi tietty hiukan isompi säiliö pikkupuskurin tilalla mutta rauta nyt lienee se mikä se on. Muuan kaverini joskus hermostuksissaan tokaisi Finnveralla käydessään kun udeltiin kaiken maailman cash flow plaaneista ym et ”etkö sinä näe ettei mukana ole kun kädet ja k-lli…”. Lienee tarpeetonta sanoa ettei rahoitusta herunut mutta perusti se sen firman kuitenkin. Eli pienistä vastoinkäymisista huolimatta pääsee kyllä yleensä eteenpäin. Tärkeintä olisi kartoittaa se tilanne jotta tietää miten nykyisellään toimii. Patteriverkon virtauksesta ei oo varmaan sen enempää tietoa?

 

[TRP]

Valitettavasti ei ole tietoa virtaamista. Tuohon tilaan ei valitettavasti mahdu isompaa puskuria. Tässä oli ennen suorasähkö pattereilla eli mitään tilavarausta lämmitysjärjestelmälle ei ollut.
Vois varmaan yrittää piiskata siihen lisää virtaamaa, pumpussa on kuitenkin säätömahdollisuutta lisätä kiertoa. Pitää tietenkin tiputtaa tuota käyrää jotta kämpän lämmöt pysyy järkevinä

 

[Duffi]

Tuossa jo yllä kurre ehtikin kommentoida, mutta onko tosiaan tietoa miten kovalla patteripuolen kv-pumppu käy? Jotenkin tuntuu nyt että tuo pieni puskuri pyörähtää hetkessä lämpimäksi ja pumppu saa liian nopeasti lämmintä takas -> menoveden yläraja ylittyy. Tosin mitsun käyräajossa taisi olla jotain jännää käytöstä syklien alussa, joku joka sitä on enemmän käyttänyt osaisi paremmin sanoa. Joka tapauksessa mitsukin toimii niin että alussa muutaman minuutin ottaa vähän enemmän kierroksia, sitten nopeasti asettuu minimihertseille näillä keleillä. ~+5 ja ylöspäin se on 16Hz, sitä kylmemmällä sitten 20+ Hz. Meillä käytännössä tuo 16Hz nostaa menovesiä vajaaseen 30c, viime yönä +2@26Hz taas ~32c. Tosin pinta-alaa on 200+m^2 joten patteriverkkokin isompi.

 

[kurre orava]

Tuohon tilanteeseen saattaisi se kolmiputkikytkentäkin auttaa. Onko putket kytketty puristusliitoksilla vai jollain helpommin muutettavalla tavalla? Tuollainen kokeilumuutos ei oo oikein mielekäs jos sen joutuu teettämään, jos itse voi askarrella niin asetelma on toinen. Mutta jos nuo on puristettu niin aika harvalla löytyy kotona työkalut niiden muuttamiseen.

 

[TRP]

Tuohon tilanteeseen saattaisi se kolmiputkikytkentäkin auttaa. Onko putket kytketty puristusliitoksilla vai jollain helpommin muutettavalla tavalla? Tuollainen kokeilumuutos ei oo oikein mielekäs jos sen joutuu teettämään, jos itse voi askarrella niin asetelma on toinen. Mutta jos nuo on puristettu niin aika harvalla löytyy kotona työkalut niiden muuttamiseen.

Ovat puristus liitoksilla tehty eli ei voi helposti muuttaa.
Eli käytännössä pumpun startti ryntäys lähes riittää lämmittämään tuon pienen puskurin näillä lämpötiloilla. Toi minimi teho minkä lupaavat näissä lämmöissä (n. 2,5kw) ei oikein sitten toteudu tuosta katkokäyntiin liittyvästä ryntäyksestä johtuen. Toki ei tämä kämppä varmaan noin paljon jatkuvasti näissä lämmöissä tarvitsekaan.
Eli tiivistäen: kiertoa lisää jotta patteriverkkoon saadaan nopeammin vettä ja sitä kautta energiaa pois puskurista.
Täytyy vaan toivoa että se sisätermari/paneeli tulis pian niin tuon pitäis helpottaa

 

[_MikkoT_]

Joo, on neliputki kytkentä meillä tuo puskurin osalta.
Pumpun tuotto lämmitykselle Syyskuun osalta: Kulutus 157kwh, tuotto 359kwh. Jos olettaa että tuo Duffin mainitseme peruskulutus on luokkaa 50 kw ja vähentää sen tuosta kulutuksesta niin ei se enää niin huonolta näytä eli oltaisiinkin tasossa 3,4 COP. Ei ehkä ole noin suoraviivaista mutta antaa suuntia. Toki aika kaukana tuosta Mikko T.n luvusta
Virtaamat oli nyt n. 15l/min eli ois kyllä speksissä kun minimi ois 14,3l/min, toki alarajalla, Pumpun asetus on 3 eli nostin sen 4 ja litrat nousi 19l/min. Vaikuttaneeko miten...
Onko muuten tietoa mihin vaikuttaa tuo Veden virtauksen säätö -parametri? On nyt OFF eli tehdasasetuksissa

Neliputki kytkentä täälläkin. Energian tarve ja kulutus on ollut suurempi syyskuussa kuin sinulla. Kokonaisuudessaan 293/1054 josta lämmityksen osuus 218/872. Tämä selittää ainakin osin eroa.

 

[TRP]

Kiitoksia kaikille kommentoijille suljetaan nyt tämä case. Tänään siten tuli se sisätermari kun vähän kyseli perään. Pitää seurata mitä nyt tapahtuu. Ajoi ensin kämpän turhan lämpimäksi mutta pitäisi kuulemma oppia tämän kämpän.