Ei ihan nappiin

[fa35]

Vs: Ei ihan nappiin

Nyt on unohdettu miten kiva tekninen laite ilppi on. Sitä voi tutkia eri tavoin jopa tieteellisesti. Sanalla sanoen se on HARRASTE.
Jos se vielä tuottaa säästöjä on se harvinaisen hyvä harraste. Siottaa voi tuottavammin mutta tuskin näin mielenkiintoisesti

 

[K-rauta Kotka]

Vs: Ei ihan nappiin

Uusi harrastuskerho ILP, kokoontuu tänään paikallisella seurojentalolla ... no harrastuksena tämä täytyy ottaa

 

[kotte]

Vs: Ei ihan nappiin

Joo,

eihän tässä siitä ole kysmys ettei tarkenisi - asuuhan ne grönlannissakin igluissa. Pointtini on siinä että erityisesti lattilämmitystä tukemaan/osittain korvaamaan nää ilpit on huonoja vehkeitä. Vesi- ja sähköpattereille nää pärjää suht hyvin, varmaan kattolämmityksellekin.

Kehoittaisin myös lukijoita miettimään kahteen kertaan lattialämmityksen sammuttamista ilpin säästöpotentiaalin kasvattamiseksi. Jos talo on oikein suunniteltu, on lattialämmityksella roolinsa kosteuden ja ilmankierron hallinnassa. Jos vielä varpaatkin jäätyy kaakeleihin kinni, niin kannattaako tosissaan muutaman euron kuukausittaisen säästön takia?

Voiko talo olla oikein suunniteltu, jos tekninen toimivuus on lattilämmityksestä kiinni? Myönnän toki lattialämmityksen mukavuustekijänä etenkin märkätiloissa. Säätöominaisuudet ovat kyllä siinä määrin onnettomat (liian suuresta massasta johtuen), että tarkkaan säätöön tuskin pääsee edes täystiilitalossa, jos eristepaksuudet ovat nykaikaiset. Lisäksi lämmin lattia aiheuttaa sisäilman epästabiilisuutta, mistä syystä pienikin lämpövuoto ikkunoista, parvekkeen ovista ja vastaavista aiheuttaa muita lämmönluovutustapoja voimakkaampaa vetoa, nostaa pölyä ilmaan jne.

Siitä olen samaa mieltä, että lattialämmityksen ja ILP:n ominaisuudet eivät ole paras mahdollinen yhdistelmä säätöominaisuuksien kannalta, vaikka parannus onkin.

 

[wattis]

Vs: Ei ihan nappiin

Voiko talo olla oikein suunniteltu, jos tekninen toimivuus on lattilämmityksestä kiinni? Myönnän toki lattialämmityksen mukavuustekijänä etenkin märkätiloissa. Säätöominaisuudet ovat kyllä siinä määrin onnettomat (liian suuresta massasta johtuen), että tarkkaan säätöön tuskin pääsee edes täystiilitalossa, jos eristepaksuudet ovat nykaikaiset. Lisäksi lämmin lattia aiheuttaa sisäilman epästabiilisuutta, mistä syystä pienikin lämpövuoto ikkunoista, parvekkeen ovista ja vastaavista aiheuttaa muita lämmönluovutustapoja voimakkaampaa vetoa, nostaa pölyä ilmaan jne.

Olen kyllä ollut siinä uskossa että lattialämmitys on yksi mukavimmista lämmitysmuodoista, nyt tuosta saa melkeinpä päinvastaisen käsityksen. : Meillä on nykyisessä talossa varaava lattialämmitys ja kyllä se minun aisteille on ollut riittävän tarkka, ei ole monesti tarvinnut tuskailla liian kuuman tai liian kylmän kanssa. Vaikka joskus olen lämmittänyt sekä takkaa että leivinuunia oikeen kunnolla ei ole tuntunut mitenkään ylikuumalta. Voihan se olla etten ole kovin ronkeli noille lämpötilanvaihteluille ja joku toinen voi tuskata herkemmin.

 

[kotte]

Vs: Ei ihan nappiin

Olen kyllä ollut siinä uskossa että lattialämmitys on yksi mukavimmista lämmitysmuodoista, nyt tuosta saa melkeinpä päinvastaisen käsityksen. : Meillä on nykyisessä talossa varaava lattialämmitys ja kyllä se minun aisteille on ollut riittävän tarkka, ei ole monesti tarvinnut tuskailla liian kuuman tai liian kylmän kanssa. Vaikka joskus olen lämmittänyt sekä takkaa että leivinuunia oikeen kunnolla ei ole tuntunut mitenkään ylikuumalta. Voihan se olla etten ole kovin ronkeli noille lämpötilanvaihteluille ja joku toinen voi tuskata herkemmin.

Ehkä näet asiat toisessa valossa (tai olet sisäistänyt lattilämmitykseen liittyvän markkinahymistyksen ). Olen itse asunut vuosikausia täysin lattialämmitteisessä, patterilämmitteisessä, puhallinpatterilämmitteisessä sekä kaikkia näitä yhdistävissä (nykyinen talo) asunnossa kussakin, joten vertailukohtaa on. Johtopäätökseni ovat lähinnä fysikaalisesti perusteltuja yhteenvetoja ilmiöistä, jotka olen todennut kuhunkin lämmönjakotapaan liittyväksi.

 

[janosvalos]

Vs: Ei ihan nappiin

eihän tässä siitä ole kysmys ettei tarkenisi - asuuhan ne grönlannissakin igluissa. Pointtini on siinä että erityisesti lattilämmitystä tukemaan/osittain korvaamaan nää ilpit on huonoja vehkeitä. Vesi- ja sähköpattereille nää pärjää suht hyvin, varmaan kattolämmityksellekin.

Saas nähdä mitä mieltä olen keväällä, mutta ainakin vielä toivon, että ILPin avulla meillä on talo lähes koko vuoden "tasalämpöinen".

Lattialämmityksellä talo, jossa on kohtuullisen runsaasti ikkunapintaa, on auttamatta liian hitaasti reagoiva nopeisiin lämpötilamuutoksiin. Aamulla herätessä talo oli vilpoinen kun yöpakkasten jäljiltä lattialämmitys vasta keräsi vauhtia lämmön nostoon ja päivällä sitten pakkasen lauhtuessa olikin jo liian kuuma. Kun ILPillä on (toistaiseksi) päävastuu talon lämmityksestä, ei ulkolämpötilan muutokset heilauttele sisälämpöä mihinkään.

...Jos vielä varpaatkin jäätyy kaakeleihin kinni, niin kannattaako tosissaan muutaman euron kuukausittaisen säästön takia?

Se on totta että kun saunavieraita tulee, joitakin ystäväpariskuntia varten samalla kun laitan lämminvesivaraajan jatkuvalle lämmitykselle, kytken pariin huoneeseen varpaiden iloksi lattialämmöt päälle. . Itse ei asiaa kaipaa, mutta jos lattialämmitettyihin varvaslämpöihin on tottunut, eron kyllä huomaa.

Yritänhän minä sähkölaskussakin säästää, mutta tärkeintä on että talon lämmitysjärjestelmä toimii paremmin ILPin avustuksella kuin ilman sitä. Siinähän sitä onkin perustelut hakea kotitalousvähennystä talon lämmitysjärjestelmän perusparannusinvestoinnista