EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

[DCX]

Kiitos Janti .

Ja niitä sulatuksiahan EI noissa EN-standardien (EN 14511) mukaan tehdyissä testeissä ole tehoissa ja COPeissa huomioitu!

Eiköhän nuo sulatukset (jos niitä siis on!) kuitenkin ole huomioitu tuossa EN 14511-testissä.
SRK:n mukaan Greellä tuo testi oli samainen EN-testi,ja näkyyhän nuo sulatusajatkin ko. testissä.!
Siksi pistin Green pumpun vertailtavaksi noiden VTT-testien oheen ,koska kaikilla sulatukset on sisällytetty teho/COP-aineistoon eli vertailu yhdenmukainen tältäosin samoin kriteerein.

Graafi liitteenä tuosta EN-prosessista (esimerkki on VILP:lle mutta periaate on yhteneväinen ILP:lle):

HUOM :

D Data collection period: 3 hours
E Period for capacity calculation

Jos halutaan vertailla laitteita keskenään, niin kyllä se pitää tehdä samalla antoteholla kuten noissa Scannon testeissä on tehty.

Vertailu lienee yhtä antoisaa vaihtoehtoisesti vaikkapa normeeraamalla ottotehot ,vai mitä!

Yhtäkaikki ,oli pirun hyvä huomio sinulta, että

"Kun verrataan FD35 vs. FD25 tuloksia -15C, niin huomataan että 600 W ottotehon lisäyksellä on saatu 1100 W lisää antotehoa => lisätehon COP 1,8 eikä suinkaan 1 kuten aiemmin oli uumoiltu."

 

[janti]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Eiköhän nuo sulatukset (jos niitä siis on!) kuitenkin ole huomioitu tuossa EN 14511-testissä.
SRK:n mukaan Greellä tuo testi oli samainen EN-testi,ja näkyyhän nuo sulatusajatkin ko. testissä.!

EI edelleenkäään EN 14511 täystehotestissä määritellä sulatukset huomioivaa liukuvaa antotehoa eikä myöskään COPia. Miksi VTT sitten noissa omissa mittausraporteissa ilmoittaa poikkevansa EN 14511 standardista juuri siinä kohdin kun puhutaan noista keskiantotehoista ja COPeista.

Tuo täysteho (data collection period for capacity calculation) mitataan 35 minuutin ajalta (keskitehona) ja tällöin pitää olla lämmitysjakson alusta kulunut 60 min. Lisäksi pitää olla tuon jälkeen vähintää 10 minuuttia kulunut ennen seuraavaa sulatusta. Näin ainakin toimitaan EN 14511-3 mukaan normaalisti.

Sitten poikkeustilanteessa jos laite alkaa tuon 35 minuutin data keruuajan aikana sulattamaan, niin lasketaan keskimääräinen antoteho kuten tuossa edellä on kerrottu trasient heating capacity test mukaan. Panasonicilla käy usein juuri näin tuolla -15 C testipisteessä.

Osana tuota testiä on toimintakoe jossa nuo sulatukset ja niiden toiminta tutkitaan. Testin kesto on muistaakseni maksimissaan tuo 3 h

Tässä yksi esimerkki Ultimatelta testistä.
http://www.ultimatemarket.com/Neutral+Test+Finnish.pdf

Vertailu lienee yhtä antoisaa vaihtoehtoisesti vaikkapa normeeraamalla ottotehot ,vai mitä!

Miksi Scanoffice (ja VTT) valitsi sitten tuon lämmitystehokäyrän, eikä esim. tuota sun ehdottamaa antotehokäyrää?

 

[DCX]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Tuo täysteho (data collection period for capacity calculation) mitataan 35 minuutin ajalta (keskitehona) ja tällöin pitää olla lämmitysjakson alusta kulunut 60 min. Lisäksi pitää olla tuon jälkeen vähintää 10 minuuttia kulunut ennen seuraavaa sulatusta. Näin ainakin toimitaan EN 14511-3 mukaan.

Osana tuota testiä on toimintakoe jossa nuo sulatukset ja niiden toiminta tutkitaan. Testin kesto on muistaakseni maksimissaan tuo 3 h

Janti, taidat muistella vain osaa tuosta testirupamasta.
Liitteenä alla tuo "tavanomainen" lämpimien olosuhteiden testimoodi,kun sulatuksia ei mailla eikä halmeilla.

Nuo muut moodit (yksi sulatus per periodi/ useampi sulatus per periodi) kuvattuna tuolla aiemmin .

EI edelleenkäään EN 14511 täystehotestissä määritellä sulatukset huomioivaa liukuvaa antotehoa eikä myöskään COPia. Miksi VTT sitten noissa omissa mittausraporteissa ilmoittaa poikkevansa EN 14511 standardista juuri siinä kohdin kun puhutaan noista keskiantotehoista ja COPeista.

Itse ymmärtäisin,että VTT toteuttaa tuota EN-standardia luovasti siinä kuitenkin tiukasti pitäytyen niillä reunaehdoilla,joita testin tilaaja asettaa.
VTT tekee käyrää,muut yleisemmin yksittäisiä testipisteitä (-15C /-7C jne.)
Ei tuo liukuva antoteho liene mikään erityisvaatimus ,vaan yksi laskentamalli .Standardi ei ainakaan siitä mainitse mitään!

 

[janti]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Janti, taidat muistella vain osaa tuosta testirupamasta.

Ei tarvitse muistella, kun on kopio standardista, ja kyllä tässä DCX ihan oikeilla jäljillä on.

Elikä ensisijaisesti teho määräytyy tuon 35 minuutin (data collection periodin) keskitehona. Tällöin on kyseessä ns. steady state test procedure (kuten tuossa 5.3 on kuvattu).

Vasta sitten jos tulee sulatus equilibirium periodin (60 min) tai datan keruun (35 min) aikana tai alle 10 minuuttia data keruun loppumisesta lähdetään tekemään ns. transient state test procedurea josta tuossa edellä olikin DCX:llä esimerkki, tällöin antoteho ja ottoteho lasketaa 3 h yhtäjaksoisen testin energiamittauksista keskiarvona (tällöin tuo sulatusajan sähköteho rekisteröityy kulutetutksi energiaksi ja lämmitysteho on 0 jos sisäpuhallin ei pyöri).

Niin kauan kun laite pystyy ajamaan noin 105-115 min kestoisia lämmityjaksoja ilman sulatuksia määräytyy tuo standardin mukaisesti laitteen max. lämmitysteho tuon 35 minuutin keruujakson mukaan (ei sulatukset huomioiva COP). Jos laitteen lämmitysjaksot on tuota lyhyempiä niin tiedon keruujakso on 3 h ja pitää sisällään max. 3 sulatusjaksoa. Tällöin teho on energiaoista laskettu keskimääräinen antoteho ja COP on sulatukset huomioiva, koska myöskin sultuksen aikana sähköverkosta otettu energia rekisteröidään.

Pittauspisteen -15C lämpötilaa vastaavaa ns. märkää lämpötilaa ei ole standardissa määritelty, ilman suhteellinen kosteus voi olla ihan mikä vaan tuossa testipisteessä. -7C testipisteessä kostea lämpömittari pitää näyttä -8C ja +2 C pistessä sen pitää näyttää +1C. http://www.vaisala.com/humiditycalculator/vaisala_humidity_calculator.html

Tuossa Green kohdalla +7C, +2C (50% teho) ja -7C testit ovat menneet tuon steady state mukaan. -15C ja +2C (100%) onkin sitten mennyt transient state mukaan.

Edelleenkään ei voida sanoa että EN 14511 mukaan testatut antotehot ja COPit huomioisivat/pitäisivät sulatukset sisällä. Näin on yleisemmin ehkä tuolla -15C, mutta ei muissa mittauspisteissä. Lisäki normaalist testituloksia julkaistaessa ei yleensä julkaista noita mittauspistekohtaisia sulatustietoja. => Ei voida tietää pitääkö yksittäisen laitteen yksittäinen mittauspiste nyt sulatuksia sisällä vai ei ja kuinka monta niitä tuli/millä taajuudella.

 

[DCX]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Elikä ensisijaisesti teho määräytyy tuon 35 minuutin (data collection periodin) keskitehona. Tällöin on kyseessä ns. steady state test procedure (kuten tuossa 5.3 on kuvattu).

OK! /DCX

Vasta sitten jos tulee sulatus equilibirium periodin (60 min) tai datan keruun (35 min) aikana tai alle 10 minuuttia data keruun loppumisesta lähdetään tekemään ns. transient state test procedurea josta tuossa edellä olikin DCX:llä esimerkki, tällöin antoteho ja ottoteho lasketaa 3 h yhtäjaksoisen testin energiamittauksista keskiarvona (tällöin tuo sulatusajan sähköteho rekisteröityy kulutetutksi energiaksi ja lämmitysteho on 0 jos sisäpuhallin ei pyöri).

OK!
Tarkennuksena,itse laskelmaperiodi kattaa vain yhden yhtenäisen sulatus/lämmitysperiodin,vaikka dataa kerätäänkin tuon
3 tunnin ajalta!(Katso aiempi graafi) /DCX

Niin kauan kun laite pystyy ajamaan noin 105-115 min kestoisia lämmityjaksoja ilman sulatuksia määräytyy tuo standardin mukaisesti laitteen max. lämmitysteho tuon 35 minuutin keruujakson mukaan [i](ei sulatukset huomioiva COP[/i]). Jos laitteen lämmitysjaksot on tuota lyhyempiä niin tiedon keruujakso on 3 h ja pitää sisällään max. 3 sulatusjaksoa. Tällöin teho on energiaoista laskettu keskimääräinen antoteho ja COP on sulatukset huomioiva, koska myöskin sultuksen aikana sähköverkosta otettu energia rekisteröidään.

Kyllähän standardi huomioi sulatukset tassäkin tapauksessa - niiden vaikutus vaan on nolla ,koska niitä ei yksinkertaisesti esiintynyt laskentaalueella! /DCX

Itse standardi aiheesta toteaa seuraavaa:
Chapter 5
Period of defrost 35 minutes vs. 3 hours. Resent test results show that a testing duration of 3 hours
gives more accurate results (see chapter 5). /DCX


Pittauspisteen -15C lämpötilaa vastaavaa ns. märkää lämpötilaa ei ole standardissa määritelty, ilman suhteellinen kosteus voi olla ihan mikä vaan tuossa testipisteessä. -7C testipisteessä kostea lämpömittari pitää näyttä -8C ja +2 C pistessä sen pitää näyttää +1C. http://www.vaisala.com/humiditycalculator/vaisala_humidity_calculator.html

Tuossa Green kohdalla +7C, +2C ja -7C testit ovat menneet tuon steady state mukaan. -15C onkin sitten mennyt transient state mukaan.

OK! Noissa SRK:n aiemmissa testilehdyköissä ei manintaa +7C:n tiedoista,koska ilmeisesti sulatuksia ei esiintynyt!
Alemmissa lämpötiloissa sulatuksia löytyi,paitsi ei +2C/50% eikä -7C! /DCX

Edelleenkään ei voida sanoa että EN 14511 mukaan testatut antotehot ja COPit huomioisivat/pitäisivät sulatukset sisällä. Näin on yleisemmin ehkä tuolla -15C, mutta ei muissa mittauspisteissä. Lisäki normaalist testituloksia julkaistaessa ei yleensä julkaista noita mittauspistekohtaisia sulatustietoja. => Ei voida tietää pitääkö yksittäisen laitteen yksittäinen mittauspiste nyt sulatuksia sisällä vai ei ja kuinka monta niitä tuli/millä taajuudella.

Itse luen standardia toisin.
Eli,sulatukset on aina huomioitu standardissa ,jos niitä vain kohdalle osuu niillä etukäteiskriteereillä,joilla standardi on luotu!
Tuossa Gree:n kohdalla on mokailtu ,koska raportissa ei mainintaa siitä,oliko näkyvää huurretta ylipäätään kennon pinnassa sulatuksen alettua (elikkä oliko sulatus aiheellinen vai turha)! Tämä tieto on oleellinen!

 

[VesA]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Itse luen standardia toisin.
Eli,sulatukset on aina huomioitu standardissa ,jos niitä vain kohdalle osuu niillä etukäteiskriteereillä,joilla standardi on luotu!
Tuossa Gree:n kohdalla on mokailtu ,koska raportissa ei mainintaa siitä,oliko näkyvää huurretta ylipäätään kennon pinnassa sulatuksen alettua (elikkä oliko sulatus aiheellinen vai turha)! Tämä tieto on oleellinen!

Etukäteiskriteerit ovat sellaiset ettei pumppu huurru, mutta moni pumppu 'sulattelee' muista syistä.

 

[DCX]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Etukäteiskriteerit ovat sellaiset ettei pumppu huurru, mutta moni pumppu 'sulattelee' muista syistä.

Edes standardikaan ei mahda fysiikalle (RH) mitään,eihän!
Isohko ulkopatteri avittaa tavoitteessa (sulatusten minimointi),jos poissuljetaan öljykierron vaatimukset.
Tuo -15C ei kaiketi mikään haaste nykyöljyille.

 

[VesA]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Edes standardikaan ei mahda fysiikalle (RH) mitään,eihän!
Isohko ulkopatteri avittaa tavoitteessa (sulatusten minimointi),jos poissuljetaan öljykierron vaatimukset.
Tuo -15C ei kaiketi mikään haaste nykyöljyille.

Niin, kriteereissä ei anneta -15 -testille ilmankosteutta ( taulukko 9). Eli standardi sallii sulattamatta jättämisen.

 

[janti]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Edelleenkin tilanne on että noissa EN14511 mukaan ilmoitetuista tehotiedoista ja COPeista ei useimmiten tiedä pitääkö ne sisällään sulatuksia vai ei.
Eipä noissa Energymydighetenin tuloksissa ole kerrottu oliko testijakson aikana sulatuksia vai ei.

Noissa SP-testeissä on kerrottu oliko mittapisteessä sulatuksia, tällöin ilmoitetuissa COPeissa on sulatukset huomioitu ja antoteho on 3 h keskiarvo.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2617.0

Hyvä esimerkki Panasonic HE9LKE:

Tässä SP-testitulokset
http://www.leading-edge.no/klima/SP_testdata_HE9LKE_hele_rapporten%202010.pdf

Ja tässä Energymyndighetenin ilmoittamat tulokset (ilmeisesti samasta testistä). He eivät millään tavalla ilmaise että nuo +2, -7C ja -15C mittapisteiden antotehoissa ja COPeissa on huomioitu sulatuksetkin.
http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Luftluftvarmepumpar-2012-2009/?tab=2&productGroupId=130&productTypeVersionID=304&productTestId=1010&extended=true

SP-testissä lukikin että huurretta ei noissa -7C ja -15C mittapisteissä havaittu ollenkaan, vaikka laite sulatteli. Aika lyhyitä "kuivan kennon" sulatuksia kaikki tyyni (3 min).

Tässä doku josta nuo DCX:n kuvakaappaukset oli ilmeisesti otettu
http://www.ehpa.org/uploads/media/20110101_EHPA_TestReg_AW-HP_V14.pdf

Huomioiko tuo nyt VILPin kohdalla lämmitysverkostosta sulatuksen aikana otettun energia antoteholaskennassa vai ei? Ilmeisesti tuossa sulatuksen aikana antoteho on negatiivinen ks. kaava sivulla 18 Annex B - Equations Calculation of heat output/ heating capacity

 

[DCX]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Edelleenkin tilanne on että noissa EN14511 mukaan ilmoitetuista tehotiedoista ja COPeista ei useimmiten tiedä pitääkö ne sisällään sulatuksia vai ei.
Eipä noissa Energymydighetenin tuloksissa ole kerrottu oliko testijakson aikana sulatuksia vai ei.

Noissa SP-testeissä on kerrottu oliko mittapisteessä sulatuksia, tällöin ilmoitetuissa COPeissa on sulatukset huomioitu ja antoteho on 3 h keskiarvo.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2617.0

Hyvä esimerkki Panasonic HE9LKE:

Tässä SP-testitulokset
http://www.leading-edge.no/klima/SP_testdata_HE9LKE_hele_rapporten%202010.pdf

Ja tässä Energymyndighetenin ilmoittamat tulokset (ilmeisesti samasta testistä). He eivät millään tavalla ilmaise että nuo +2, -7C ja -15C mittapisteiden antotehoissa ja COPeissa on huomioitu sulatuksetkin.
http://www.energimyndigheten.se/sv/Hushall/Testerresultat/Testresultat/Luftluftvarmepumpar-2012-2009/?tab=2&productGroupId=130&productTypeVersionID=304&productTestId=1010&extended=true

SP-testissä lukikin että huurretta ei noissa -7C ja -15C mittapisteissä havaittu ollenkaan, vaikka laite sulatteli. Aika lyhyitä "kuivan kennon" sulatuksia kaikki tyyni (3 min).

Tässä doku josta nuo DCX:n kuvakaappaukset oli ilmeisesti otettu
http://www.ehpa.org/uploads/media/20110101_EHPA_TestReg_AW-HP_V14.pdf

Huomioiko tuo nyt VILPin kohdalla lämmitysverkostosta sulatuksen aikana otettun energia antoteholaskennassa vai ei? Ilmeisesti tuossa sulatuksen aikana antoteho on negatiivinen ks. kaava sivulla 18 Annex B - Equations Calculation of heat output/ heating capacity

Minulla olil käytössä noissa kaapauksissa EN -versio vuodelta 2010 (1.3 päivitys) ,joka ei enää aukene.Sinulla janti 1.4 ,joka sekään ei enää näköjään aukene.

Meille täällä foorumilla lienee vähemmän merkitystä sille,johtuuko tauko lämmitysmoodissa "todellisesta sulatuksesta" vai esim. öljyn palautuksesta ulkopatterilta kompressoriin.Ominaisuus on häpeä valmistajalle ,jos se tapahtuu turhaan ja olipa syy sitten mikä tahansa.

EN-standardi rankaisee surutta ja erityisesti kylmässä päässä,jos valmistajan softa ei myötäile todellisia olosuhteita ja tarpeita.Lillukanvarsiin ei kannata takertua kovemmissa pakkasissa ja tuo kosteustason määrityksen puute standardissa
<<-7C:n lämpötiloissa ihan perusteltua.Minkähänlaisia igluja noista testikamioistä syntyisi 3h:ssa ,jos RH-tasot olisivat vaikka 80%?

color=blue]Huomioiko tuo nyt VILPin kohdalla lämmitysverkostosta sulatuksen aikana otettun energia antoteholaskennassa vai ei? [/color]

Jos testi kerran tehdään kalorimetrisessä kammiossa,niin miksi tuo "sulatuksen aikana otettun energia antoteholaskennassa " ei sitten muka näkyisi laskelmissa oli sitten kyseessä ILPpi tai VILPpi? Tunnustan olevani jäävi asiassa syvälisemmän kommentoinnin suhteen!Onko tuo kyseisen sulatusenergiamäärän vaikutus prosenteissa antotehoihin mitä luokkaa kokemusperäisesti? EN-standardissa nuo toleranssit (W) jo pelkästään ovat nekin jo 4%:n luokkaa!

Asettaessamme laitteita vertailtavaksi keskenään Energimyndigheten ja erityisesti SP vetävät usein linjaa, joka ei hevin maallikolle eikä muillekkaan hevin avaudu joskohta edes ylipäätään avautuu .Koska meille tarjoutuu muitakin vaihtoehtoja
(VTT) + satunnaiset selkeät EN 14511 -raportit ,pitäytykäämme niissä!

Muuten ,tää koko revohka alkoi halustani pistää viivalle muutamia testattuja pumppuja -15C:ssa.Yksi pumppu oli Gree:n itsensä mitä ilmeisimmin puolueettomasti testauttama (EN 14511-normi) ja muut VTT:n samaiseen normiin "luovalla"tavalla nojautuvat raportit vaihtelevilla sisäyksikön puhallusnopeuksilla.

Tavoite oli normeerata (asettaa yhteismitalliseen asemaan) eri pumput "hyväksyttävällä" tavalla anto-/ottotehojen suhteen ilman että tehdään suurta vääryyttä kilpakumppaneille!

Pähkäily jatkukoon teemassa

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16433.msg206165#msg206165

 

[DCX]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Katselin noita SP:n raportteja,ja näyttää ainakin siltä,että SP toteuttaa sujuvasti EN 14511 :sta poiketen 24h:n dokumentointiperideja (kuten VTT) ainakin tapauskohtaisesti.Katso kansisivu alaosasta!
Teksti ei kuitenkaan mitenkään kerro/vahvista,että tämä olisi sääntö!
http://www.kylmatekniikka.fi/uploads/files/P501219_Rapport_KRV93_1__2.pdf

 

[SRK]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Edelleenkin tilanne on että noissa EN14511 mukaan ilmoitetuista tehotiedoista ja COPeista ei useimmiten tiedä pitääkö ne sisällään sulatuksia vai ei.

Huomioiko tuo nyt VILPin kohdalla lämmitysverkostosta sulatuksen aikana otettun energia antoteholaskennassa vai ei? Ilmeisesti tuossa sulatuksen aikana antoteho on negatiivinen ks. kaava sivulla 18 Annex B - Equations Calculation of heat output/ heating capacity

Sulatuksia ei tosiaan ilmoiteta ,koska näin standardikaan ei erityisesti vaadi tekemään! Testin maksaja ilmoittaa salassapidettävät (disclosurerivate) yksityiskohdat niin halutessaan!Itse testi pitää aina sisällään sulatukset ,jos ne standardin perusteella osuvat mittausalueelle,mihin DCX aiemmin viittasi.

Tähän on tyytyminen.

Eli jos laite mittausta edeltävän 60min ajan (=C) (vaikka edellisestä sulatuksestaan +10mn) sekä tuon varsinaisen mittausajan (35min=D,E) pystyy olemaan sulattamatta ,standardi omilla kriteereillään antaa ottaa mittausarvot (ja testitulokset) ilman sulatusta![/b] Tekstin perusteella tämä on selvää.

On toki kohteliasta ilmoittaa testiaikaiset tapahtumat höyrystimellä,mutta standardi ei tähän mitenkään velvoita.

Ne kaksi muuta tapausta sisältävät sulatukset sikavarmasti!

Huomioiko tuo nyt VILPin kohdalla lämmitysverkostosta sulatuksen aikana otettun energia antoteholaskennassa vai ei?

En alkuunkaan ymmärrä ,miksi asetat moisen asian kyseenalaiseksi?

Jos ajatellaan tuota testikammiota (lieneekö n. 65m3:n suuruinen kontti) vaikka ILPin testauksen kannalta, tavoitehan on ylläpitää 20C:n lämpötilaa kammiossa.Noissa Gree:n GWH12TB-pumppujen testituloksissa kammion lämpötila pysyy aika stabiilisti tuossa 20C:n asetusarvossa.

Ainoastaan tilanteissa ,joissa mittausjakson aikana sulatus käynnistyy ,lämpötila kammiossa putoaa ... mutta sekään ei putoa alle 19,5C:n !
Miksi VILPin kohdalla sitten olisi toisin ,vaikka testilaitteisto eronnee vastaavasta "ILP-kammiosta"?

Noissa norminmukaisissa testikammareissan on oltava vielä lisäksi erillinen lämmityspuhallin ,koska Heating Mode:n ohella niillä testataan myös Cooling Mode:a.
Eli ,jos kammion lämpötila uhkaisi mennä alle 19,5C:n , lämpöpuhallin iskee päälle ... otaksun.Aikamoinen ulkopatteri täytyy tosin olla ,että paikat hyytyy alle 19,5C:n!Tilanne kuitenkin kaiketi hoidetaan ilmoittamalla raportissa lämpötilan vaihteluväliksi "sopivat lukemat" ,jotka eroavat standardin vaatimuksista!

Pistän tonne
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16433.msg206165#msg206165

myös (+7C/ 100%+75%-50% osatehot) lämpimän alueen testisälää Gree:ltä ,kun ehdin!

 

[VesA]

Vs: EN14511 ja sulatuksien huomioiminen

Kaikki viittaavat standardiin isoilla kirjaimilla, mutta harva sitä lopulta noudattaa kirjaimellisesti sitten kun lukija löytää pienellä präntätyn osuuden. Eurovent lienee suunnilleen ainoa joka lupaa testata kaikki vehkeet samalla tavalla, siellä vielä erikseen vahditaan menetelmässä pysymistä sokkokokein. Tuonne ruotsalaisten sivuillekin kun menee kaivelemaan löytyy vaikka mitä selitystä 'omista' mittausmetodeista.

 

[janti]

Vanha ketju, mutta en löytänyt sopivampaakaan...

Tuossa Hitachin taulukko ilmakosteuden/sulatuksien vaikutuksesta laitteen antotehoon. Jos oikein nyt tuon tulkitsen, niin tässä ajetaan laitetta täysillä kokoajan.

https://www.hitachiaircon.com/uk/resources/air-conditioning/wall-mounted/technical-catalogue-wall-mounted-rak-rxe

 

[Harvey Danger]

EN 1451 standardia on näköjään päivitetty vuonna 2022.

Kaikille tiedoksi: kyseinen standardi ilmaiseksi PDF-muodossa, kun laittaa Googlee hakusanaksi:

EN 14511 2022 pdf