Espejot
Hyperaktiivi
Tarkoittaa huonoa hyötysuhdetta pienillä kuormilla jos ottaa hybridin, veikkaan.
Energiajärjestelmien kokonaisvaltainen optimointi
- Viestiketjun aloittaja Hegsa
- Aloituspäivämäärä
salasana
Aktiivinen jäsen
@Hegsa
Ehkä tästä oli jo keskusteltu tässä ketjussa, mutta:
Katselin noita ekan postauksen taulukoita ja optimointeja vähän tarkemmin. Optimoidussa simulaatiossa DHW (Domestic Hot Water?) tippuu aika alas optimoidussa.
Miten tämä on huomioitu tuossa lopputuloksessa, että ostoenergian tarve laski 48h ajanjaksolla 20kWh eli 416w/h?
Entä huomioiko optimointi sen, että mikäli varaajassa on nopeasti vilkaistuna jatkuvasti noin 20-30 astetta alhaisempi lämpötila niin sitten kun ottaa tuollaisen optimiviileän suihkun niin paljon sieltä pöntöstä kuluu vettä?
Ehkä tästä oli jo keskusteltu tässä ketjussa, mutta:
Katselin noita ekan postauksen taulukoita ja optimointeja vähän tarkemmin. Optimoidussa simulaatiossa DHW (Domestic Hot Water?) tippuu aika alas optimoidussa.
Miten tämä on huomioitu tuossa lopputuloksessa, että ostoenergian tarve laski 48h ajanjaksolla 20kWh eli 416w/h?
Entä huomioiko optimointi sen, että mikäli varaajassa on nopeasti vilkaistuna jatkuvasti noin 20-30 astetta alhaisempi lämpötila niin sitten kun ottaa tuollaisen optimiviileän suihkun niin paljon sieltä pöntöstä kuluu vettä?
Näinhän se on, "kukin taaplaa tyylillään". Pientalossa säästökohteet ts optimointikohteet muodostuvat monesti pienistä osatekijöistä ja olennaista olisi niihin kohdistuneiden toimenpiteiden vaikutus mitata jollain tapaa . Toteutettujen toimenpiteiden tarkasteluu on kuitenkin helpoointa todeta kokonaisvaikutuksena eli paljonko on mahdolliisesti säästynyt ostoenergiaa ja euroja tietyssä ajassa johonkin vastaavaan aikaan verrattuna. Automaation avulla näihinkin on monia tapoja. Edellä kun totesin pyrkiväni tasaiseen sisäilman lämpötilaan niin jäi toteamatta että tärkeää on myös että on aina lämmintä käyttövettä.
Mutta sitten tavallaan kysymys. Olisiko enää kovin järkevää hakea lisää säästöjä esim huonelämpötilaa pudottamalla kun meillä viimeisen 12 kk energiamenot ovat nykyisellä automaatiolla (pö 252 €, pörssisähkö ilman pm 1048 € ja sähkön myynti 205 €) eli yhteensä 1096 €/12kk. Sähkön perusmaksut tekevat n 420 € lisää. Talon tiedot löytyvät allekirjoituksesta.
Tuon esimerkin valossa pidän erittäin tärkeanä kattavaa energiakulujen (kWh ja €] seurantaa ja 12 kk liukuva seuranta on tähän tarkoitukseen sopiva.
Kannattaa. Akkuun sitoutuu todella iso osa pääomaa, jolloin tarvitaan aloituksessa mainittu vuosikululaskuri auttaa välttämään yli-investointia. Toistaiseksi aurinkopaneeleilla ja maalämmöllä on liki aina parempi säästöpotentiaali kuin akulla. Vuosikululaskurin saa pyöräytettyä myös perusohjaus vs optimoitu ohjaus samalla laitekokoonpanolla, joskin tuota minulla ei ole tarkoitus avata käyttäjille itse tehtäväksi.
Vuosikulutuksen/pääoman lisäksi ehdotettu vuorokausiohjaus jättää rahaa pöydälle myös päiväohjauksessa, varsinkin isojen akkujen kanssa. Nopeasti vilkaistuna viikon sisään ainakin tänään, lauantaina ja torstaina olisi riittävän isosta akusta kannattanut myydä verkkoon omakäytön lisäksi. Mitä isompi akku sitä isompi tappio kun pienellä kapasiteetti kuluu valmiiksi melko pitkälle pohjakulutuksen kumoamiseen.
Ostosähkön minimointi ei välttämättä ole sama asia kuin kulujen minimointi. Mitenkään erityisen huono strategia se ei ole, mutta ei mitenkään optimi ja helposti parin-kolmen euron arvoinen kuussa. Montaa kilowattituntia ei omista paneeleista tänään tullut, mutta verkkoon myynnissä on parempi tuotto kuin tulevaksi yöksi akkuun varaamisessa.
DHW on tosiaan lämmin käyttövesi ja siinä käytetään varaan keskimääräistä lämpötilaa. Tämä yksinkertaistaa todellisuutta, mutta toimii riittävän hyvin.
Ostoenergian tarve tippui tuon, mutta ei talon käyttämä energia. Ison osa tuosta tulee aurinkoenergian paremmasta omakäytöstä.
Huomioi. Laskenta tehdään energiamääränä eli viileämmästä tankista otetaan enemmän litroja ulos kompensoimaan alempi lämpötila. LVV:n keskilämpötila saa todellisuudessakin painua reilusti alle 37C ja sieltä saadaan riittävän kuumaa vettä kerrostumisen takia. Tätä tuli jonkun verran mallinnettua ja mitattua, mutta keskilämpötila toimii ihan riittävän hyvin.
Lopputilassa on pieni ero LVV sitoutuneessa energiasisällössä joka vastaa noin 1,5 kWh osto/omakäyttösähköä.
Hieman asiaan liittyen akkujen osalta malliin saa syötettyä hyötysuhteen erikseen latauksella ja purulle. Omakäytön aikasiirtoa varten lähtee nopeasti syklejä pois kun hyötysuhdetta tiputtaa alle 95%.
Tehosidonnaisena en ole tuota vielä kokeillut, mutta pitäisi onnistua pienellä työllä. Jossain vaiheessa testaan tuonkin, mutta ei ole ihan kärkihomma.
Espejot
Hyperaktiivi
Enemäkin se ongelma on alaväänössä... paketti ratkaisuilla ei saa nopeaa latausta ja hyvää alavääntöä. Jompikumpi. Meillä suurin osa tunneista on pienitehoisia.
Haluan nyt vaan yleisenä kommenttina vielä @Hegsa todeta, että vaikka nyt historiallisista syistä vähän älähdin tuohon aiempaan vertailuun missä oli ns. vaillinaista totuutta Pörssäristä, niin en voi kuin ihailla tätä työtä mitä olet tehnyt tämän eteen ja tulet vielä jatkossakin varmasti tekemään.
Sen olen itse huomannut kanssa, että oman järjestelmänsä erinomaisuuteen/riittävyyteen sokeutuu, ja toisinaan jopa hieman turhautuu kun se erinomaisuus ei aukeakaan kaikille muille. Toisaalta olen huomannut senkin, että käyttäjien luottamus tulee pikkuhiljaa, eli kärsivällisyyttä vaatii oman rajapintansa luotettavuuden osoittaminen. Loppuviimeksi kyse on kuitenkin myös siitä, että varaajassa pitäisi olla se lämmin käyttövesi aina kun sitä tarvitaan. Käyttäjätoiveita tulee myös paljon etenkin alussa, ja niitä sitten tavalla tai toisella yrittää toteuttaa tai ainakin perustella miksei niitä toteutettaisi. Mutta pikkuhiljaa kun bugit sieltä karsiutuu, luotettavuus alkaa kiirimään ja käyttäjäkokemuksia tulee, niin varmasti löytyy tyytyväisiä käyttäjiä.
Kaupallisuus on näissä se haaste, Fissio on mielestäni erinomainen esimerkki erinomaisesta ohjausrajapinnasta joka sitten kuitenkaan ei ole onnistunut ilmeisesti kasvamaan kovinkaan isoksi, ainakaan vielä. Päinvastaisena esimerkkinä toimikoon esimerkiksi tälläkin foorumilla aktiivinen Synergi, joka hyvinkin yksinkertaisella ohjauksella, joskin monipuolisella pilvirajapintavalikoimalla on saanut jo huomattavan määrän sijoittajien rahaa ja ison määrän käyttäjiäkin.
Sen olen itse huomannut kanssa, että oman järjestelmänsä erinomaisuuteen/riittävyyteen sokeutuu, ja toisinaan jopa hieman turhautuu kun se erinomaisuus ei aukeakaan kaikille muille. Toisaalta olen huomannut senkin, että käyttäjien luottamus tulee pikkuhiljaa, eli kärsivällisyyttä vaatii oman rajapintansa luotettavuuden osoittaminen. Loppuviimeksi kyse on kuitenkin myös siitä, että varaajassa pitäisi olla se lämmin käyttövesi aina kun sitä tarvitaan. Käyttäjätoiveita tulee myös paljon etenkin alussa, ja niitä sitten tavalla tai toisella yrittää toteuttaa tai ainakin perustella miksei niitä toteutettaisi. Mutta pikkuhiljaa kun bugit sieltä karsiutuu, luotettavuus alkaa kiirimään ja käyttäjäkokemuksia tulee, niin varmasti löytyy tyytyväisiä käyttäjiä.
Kaupallisuus on näissä se haaste, Fissio on mielestäni erinomainen esimerkki erinomaisesta ohjausrajapinnasta joka sitten kuitenkaan ei ole onnistunut ilmeisesti kasvamaan kovinkaan isoksi, ainakaan vielä. Päinvastaisena esimerkkinä toimikoon esimerkiksi tälläkin foorumilla aktiivinen Synergi, joka hyvinkin yksinkertaisella ohjauksella, joskin monipuolisella pilvirajapintavalikoimalla on saanut jo huomattavan määrän sijoittajien rahaa ja ison määrän käyttäjiäkin.
Espejot
Hyperaktiivi
Tietynlainen fuusioituminen voisi olla etu, luottamuksen saavuitamisessa. Jatkuvuus. Vaikka itsetekeminen on todella ihaltavaa niin "näpertämisessä" on omat kompastukivensä. Minä ajatelen että talon seuraavakin asukas voisi jatkaa systeemien käytämistä. Suomalaisia vaivaa tietynlainen mökitymienn, pitää olla oma ranta ja langat omissa käsissä.
Ilmaisissa palveluissa on tosiaan se puoli että käyttäjiä on saatavissa. Synergillä siis 10000 käyttäjää ylittynyt.
Spot-hinta.fi palvelulla on nykyään päivittäin yli 6500 eri IP-osoitetta ja laitemäärä on aivan varmasti reippaasti yli 10000.
Ja Pörssärilläkin lienee jo aika iso käyttäjämäärä. Paljonkohan?
Fission käyttäjämääristä en muista nähneeni koskaan tietoa? Satoja? Tuhansia?
Eli ohjauksissa on yhteensä varmaan jo 100-200 MW kulutus? Ns. Pakko jo olla.... Mutta ei yksikään palvelu rahaa tee...
Viimeksi muokattu:
Erityisesti purun osalta, lataushan varsinkin verkosta tulee valtaosin maksimiteholla. Varttispottiin siirryttäessä nousee vielä entisestään kun halvimman hinnan maksimihyötyä varten pitäisi ladata 4C:llä nykyisen 1C sijaan.
Tuostakin pääsisi siedettävällä vaivalla eroon ja kunnon hyötysuhteisiin kun pelaisi varttitaseen nollauksen kanssa ja purkaisi isommalla teholla lyhyemmän ajan. Vaatisi jo vähän enemmän tekemistä ja ei maksa vaivaa kun työmäärä ei ole ihan mitätön.
Miten paljon tehomaksu sitten tulee rokottamaan täysillä lataamista?
Selviää kun siirtoyhtiöt julkaisevat omat hinnoittelunsa.
Tällä hetkellä 17-27€/kk kun mittarina pidetään 17kW/h keskimääräistä huipputehoa
Käytännössä tulee vastaan liittymän koko. Jos kiinteistö kuluttaa esim 100kwh vuorokaudessa, 17kW teholla lataaminen kestää jo 6h. Tietysti onhan se kotiinpäin jo sekin että ovat 6 halvinta tuntia.
Aivan mutta jos haluaa tarkastella simulointin tai toteutettujen ratkaisujen vaikutusta pidemmäällä aikavälillä niin tehokkain tapa toimenpiteiden kehityksen suuntaan on tarkastella näillä luvuilla (ostoenergian kustannus euroina jaettuna ostoenergialla kWh) jolla saadaan selville ostosähkön keskihinnan kehitys €/kWh tai c/kWh. Jos keskihinta nousee, jotain on voinut mennnä pieleen
, jos kehitys on tasaista niin jotain lisätoimenpiteitä vosi harkita 
ja jos ostoenergian keskihinta laskee, olet onnistunut.
Tehomaksusta senverran. Luetaanko tehomaksu perusmaksuihin kuuluvaksi vai energiamaksuihn kuuluvaksi. Tavaksi on nimittain tullut että eri vertailuissa jätetään perusmaksut vertailun ulkopuolelle (kun ne pitää maksaa joka tapauksessa kuluttaa tai ei).
Viimeksi muokattu:
Jos noihin tulee valintamahdollisuuksia niin kuin nyt näyttää kait se vertailuihin mukaan on laskettava vähintään se erotus, vielä kun energiankäyttöprofiili noihin kerran vaikuttaa. Itte en ole koskaan siirron kk-maksua laskenut kun se on ollut kiinteä ja välttämätön, energian kk-maksu olen laskenut koska sen on voinut myös välttää valinnoilla. Tosin en ole pitkään aikaan mitää laskenu...
Liittymän perusmaksu on pakko maksaa, eikä siihen voi vaikuttaa omalla kulutuskäytöksellä. Tehomaksuun voi vaikuttaa tehonkäytöllä, eli muuttuja se on.Tehomaksusta senverran. Luetaanko tehomaksu perusmaksuihin kuuluvaksi vai energiamsksuihn kuuluvaksi. Tavaksi on nimittain tullut että eri vertailuissa jätetään perusmaksut vertailun ulkopuolelle "kun ne pitää maksaa joka tapauksessa kuluttaa tai ei)
Espejot
Hyperaktiivi
Erot kuuden halvimman tunnin sisällä ovat aika merkityksettömiä. Itse olen säätänyt lataustehon niin että latautuu 5h tunnissa. Jos on paneeleita niin osa lautauksesta tulee auringosta joka sitten kulutetaan ja lopulta myydään seuraavana aamuna tai kuluvana iltana, riippuen spotista. Neljä tuntia sitten inu myi verkkoon ja alkoi sen jälkeen lirutamaan ylijäämäsähköä akkuun jota sitten myydään juuri nyt. Eli näkisin ennustuksen aika tärkeänä osana miten akkun läpi saadaan mahdolisiman suuri energiavirta koska akkua ei kannata pitää jouten koska tyhjäkäyntikulutus sekä akun kemian happaneminen... jouten oleva akku ei tuota mitään. Mielipide joka voi muuttua. Tästä päästään siihen että suunitelmaa/ennustetta pitäisi päivittää ainakin kerran tunnissa vastaamaan todellisuutta. Ainakin Victron tuntuu muutavan suunitelmaa energiataseen ja spotin mukaan.
Viimeksi muokattu:
Riippuu millaista mallia siirtoyhtiöt suunnittelee. Mikäli pitäytyvät tuntitehossa niin halvimpana varttina kannattaa ajaa täysillä ja kuristaa loppu tunnista. Jos siirtyvät varttitehoon kannattanee varautua isoihin tehomaksuihin kun uuni+APK+muut laitteet kombolla varmaankin osuu muutenkin korkeat tehot.
Ostoenergian keskihinta yksinkertaistaa tilannetta aivan liikaa. Mikäli energiankulutus sekä ostoenergian olisi vakio ja energiaa ei myytäisi niin keskihinta olisi toimiva mittari.Aivan mutta jos haluaa tarkastella simulointin tai toteutettujen ratkaisujen vaikutusta pidemmäällä aikavälillä niin tehokkain tapa toimenpiteiden kehityksen suuntaan on tarkastella näillä luvuilla (ostoenergian kustannus euroina jaettuna ostoenergialla kWh) jolla saadaan selville ostosähkön keskihinnan kehitys €/kWh tai c/kWh. Jos keskihinta nousee, jotain on voinut mennnä pieleen
Lämpöpumppujen kanssa edes samaan lämmitystarpeeseen vastaaminen ei mene vakioenergialla ja aurinkopaneelien/akkujen kanssa ostoenergia ei myöskään ole vakio. Myös energian myynnistä saatava tulo voi ajaa ostamaan kallista energiaa jos sen voi myydä vielä kalliimmalla.
Summa summarum: Jos ostoenergian keskihinnan haluaa minimoida kannattaa ajaa kaikkia laitteita maksimilla sähkön ollessa halpaa. Jos haluaa minimoida kulut kannattaa tehdä jotain muuta. Ostoenergia keskihinta saattaa jopa nousta, mutta ostoenergian määrän ollessa pienempi kokonaiskustannus laskee.
Espejot
Hyperaktiivi
Tämä. Siksi esimerkiksi spotin kv on vain osatekijä kustannusvaikutuksessa.
Viimeksi muokattu:
Pitäisi varmaan tarkistaa historiasta, mutta muistelen noita poikkeuksellisen halpoja yksittäisiä tunteja olleen kuitenkin jonkun verran. Tyypillisin on varmasti pieleen mennyt tuulivoimaennuste joka on johtanut liian halpaan hintaa vuorokauden ensimmäisenä tuntina/day aheadin viimeisenä ja korjattu seuraaviin day ahead hintoihin.
Yleisesti tuntispotilla tuota laskee halutessaan käsin ihan ok tulokseen. Kohta tasejaksoja on parhaimmillaan reilut 130 laskettavana niin sinne halvimman 24 tms jakson asettelu käsin voi olla haastavampi optimoitava ja erot luultavasti kasvaa.
No ei tuo APK ihan älyttömästi vie/vartti
Kuvassa 2 peräkkäistä tuntia kun APK käynnissä. Kuorma osuu n.3 erilliseen vartin jaksoon
Piti tarkastaa oma ja paria kW vie noin 20 min jaksoissa ja liesi taisi olla 7,2 kW mikä vastaa jo PILP tyypillistä 9 kW lämmitysvastusta. Jos menee vuoden kovimman vartin mukaan kuten nyt on tunneittain niin riski satunnaisen kovalle vartille jossain vaiheessa vuotta tulee olemaan iso.
Liitetiedostot
Anteeksi vain mutta olen asiasta eri mieltä ja tuo ylläoleva selostus on "sanotaano kauniisti oraakelimainen" ja ei päde mitenkään meidän tapaukseen.
Allaoleva grafiikka kertoo asiasta olennaisen. Krafiikka perustuu sähkölaskuihin/kk, josta kirjattu taulukkolaskentaan ostettu energia ja laskuista poimittu maksu veroineen sisältäen av myynnin mutta ilman perusmaksuja. Pö kulutus mitataan käyntituntien perusteella ja perustuu todettuun kulutukseen/h ja litrahinta on vuodelta 2017 tai 2018 jolloin viimeksi tankattu.
Tuo kuoppa keskihinnassa johtuu poikkeuksellisen korkeasta aurinkovoiman myynnin hinnasta v 2022 ja osittain myös pö kulutuksen muutoksista. On huomattava että seuranta on liukuva 12 kk eikä 1 kk. 12.xx kohdalta voi tosin lukea myös kalenterivuoden arvot ja pikku laskutoimituksella myös maksetut eurot.
En tiedä yksinkertaisempaa tapaa havainnolistaa paremmin useamman energialähteen käytön yhteisvaikutuksen energian keskihinnan kehityksen esittämiseksi ja optimoinnin tuloksen kehityksestä pidemältä ajalta.
Viimeksi muokattu:
Minun kanssa voi hyvinkin olla eri mieltä, ei siinä ole mitään anteeksipyydeltävää. Mikäli olet löytänyt itsellesi hyvän tavan kannattaa siinä ehdottomasti pysyä, omana tarkoituksena on tuoda uudenlaista ajattelua esille ja kokonaiskustannusten osalta voin hyvin mielin sanoa ostoenergian keskihinnan optimoinnin johtavan tarpeettoman kalliiseen lopputulemaan.
Keskihinnan seuranta on kieltämättä yksinkertaista, mutta erityisesti ohjauksessa ei erityisen hyödyllistä. Ohjauksia luodessa voi minimoida yhden seuraavista:
- Kokonaiskustannuksen
- Energian keskihinnan
- Kulutetutun/käytetyn energian
Saattaa ollla ,että se mitä olen aiemmin esittänyt keskihinnasta on ymmärretty väärin. Keskihinnalla ei suoraan ohjata mitään laitetta päälle tai pois pörssihinnan perusteella, vaan keskihinta on tavallaan manuaalinen takaisinkytkentä siitä miten varsinainen itse tehty säätöohjelma on toiminut ja kehittynyt tiedon karttuessa. Toisaalla olen selostanut miten varsinainen säätöohjelma toimii.
Vertailun vuoksi muutama luku: V 2022 Pössisähkö+ välityspalkkio + siirto +verot yhteensä keskihinta 26,8 c/kWh, v 2023 14,9 c/kWh ja v 2024 14.1 c/kWh. Meillä oli tosin v 2022 kiinteähintainen sopimus jotain hieman alle 5 c/kWh+ siirto ja verot n 7.2 c/kWh. Omat vastaavasti v 2022 9,0 c/kWh, v 2023 10,3 c/kWh ja v 2024 9,7 c/kWh jos nyt oikein katsoin. Pö hinta on 0,84 €/l joka oli hinta tuolloin kun viimeksi ostin pö ja muistaakseni v 2017 tai 2018. Pö käytän harvoin ja esim nyt kun ps on tänään ja huomenna kallista.
Olennaista on myös se että pyrimme pitämään tasaista sisälämpötilaa n 22 oC asuintiloissa ja n 21 kellarikerrolsessa ja lämmintä vettä boilerissa. Minulla oli myös automaattinen vaihto sähkölämmityksestä öljylle mutta luovuin siitä kun tarve on aika harvoin, Kolmea ilp hoidan käsin päälle ja pois. Täytyy eläkeläiselle jotain puuhaa olla.
Vertailun vuoksi muutama luku: V 2022 Pössisähkö+ välityspalkkio + siirto +verot yhteensä keskihinta 26,8 c/kWh, v 2023 14,9 c/kWh ja v 2024 14.1 c/kWh. Meillä oli tosin v 2022 kiinteähintainen sopimus jotain hieman alle 5 c/kWh+ siirto ja verot n 7.2 c/kWh. Omat vastaavasti v 2022 9,0 c/kWh, v 2023 10,3 c/kWh ja v 2024 9,7 c/kWh jos nyt oikein katsoin. Pö hinta on 0,84 €/l joka oli hinta tuolloin kun viimeksi ostin pö ja muistaakseni v 2017 tai 2018. Pö käytän harvoin ja esim nyt kun ps on tänään ja huomenna kallista.
Olennaista on myös se että pyrimme pitämään tasaista sisälämpötilaa n 22 oC asuintiloissa ja n 21 kellarikerrolsessa ja lämmintä vettä boilerissa. Minulla oli myös automaattinen vaihto sähkölämmityksestä öljylle mutta luovuin siitä kun tarve on aika harvoin, Kolmea ilp hoidan käsin päälle ja pois. Täytyy eläkeläiselle jotain puuhaa olla.
Viimeksi muokattu:
Ensimmäinen osa toiminnallisuudesta on nyt linjoilla eli on show&tell aika:
Tällä hetkellä demoversio pyörii 2020-2023 historiallisen datan päällä, mutta tuosta saa jo aika selkeän kuvan mitä optimoinnilta voi odottaa. Historiallinen hintadata on tunnin resoluutiolla mistä paljastuu mielenkiintoisia eroavaisuuksia ennustavan optimoinnin ja perinteisen, käyrätyyppisen ohjauksen välillä. Vielämielenkiintoisempia kuvioita löytyy keväisistä/syksyisistä akku + paneelit + varastoiva lämmitysjärjestelmä -yhdistelmistä kun lämmitystarvetta riittää, hinnat heiluu ja paneeleista tulee reilusti tuotantoa. Kuten tuossa aiemmin spekuloin kesällä alkavan varttihinnoittelun myötä muuttuu tilanne vielä haastavammaksi kun vuorokautisten hintojen määrä nelinkertaistuu.
Mukavuus vs säästö -keskuteluun kannattaa pyöritellä keväisiä kelejä joissa huomaa varaaviin lämmityksiin perustuvien järjestelmien perusohjauksien johtavan melko isoihin swingeihin kun päivän sisäiset lämpötilat heiluu paljon. Tämä laskenta antaa vielä perusohjaukselle todellista ruusuisemman kuvan, koska lämmitysjärjestelmät "tietää" auringon suoran lämmitysvaikutuksen eikä ota ylilämmitä toisin kuin perinteinen käyräohjaus tekisi.
Ennakoivana varoituksen sanana erityisesti vanhojen, huonosti eristettyjen talojen ja todella kylmien ilmojen osalta optimointiratkaisua ei välttämättä löydy. Perinteiseen ohjelmoinnin tapaaan "it's not a bug, it's a feature" eli käyttäjällä on mahdollisuus konfiguroida lämmitysratkaisu + sijainti + talo yhdistelmiä mitkä eivät vain toimi, tyypillisesti puuttuvan lämmitystehon takia.
Tällä hetkellä demoversio pyörii 2020-2023 historiallisen datan päällä, mutta tuosta saa jo aika selkeän kuvan mitä optimoinnilta voi odottaa. Historiallinen hintadata on tunnin resoluutiolla mistä paljastuu mielenkiintoisia eroavaisuuksia ennustavan optimoinnin ja perinteisen, käyrätyyppisen ohjauksen välillä. Vielämielenkiintoisempia kuvioita löytyy keväisistä/syksyisistä akku + paneelit + varastoiva lämmitysjärjestelmä -yhdistelmistä kun lämmitystarvetta riittää, hinnat heiluu ja paneeleista tulee reilusti tuotantoa. Kuten tuossa aiemmin spekuloin kesällä alkavan varttihinnoittelun myötä muuttuu tilanne vielä haastavammaksi kun vuorokautisten hintojen määrä nelinkertaistuu.
Mukavuus vs säästö -keskuteluun kannattaa pyöritellä keväisiä kelejä joissa huomaa varaaviin lämmityksiin perustuvien järjestelmien perusohjauksien johtavan melko isoihin swingeihin kun päivän sisäiset lämpötilat heiluu paljon. Tämä laskenta antaa vielä perusohjaukselle todellista ruusuisemman kuvan, koska lämmitysjärjestelmät "tietää" auringon suoran lämmitysvaikutuksen eikä ota ylilämmitä toisin kuin perinteinen käyräohjaus tekisi.
Ennakoivana varoituksen sanana erityisesti vanhojen, huonosti eristettyjen talojen ja todella kylmien ilmojen osalta optimointiratkaisua ei välttämättä löydy. Perinteiseen ohjelmoinnin tapaaan "it's not a bug, it's a feature" eli käyttäjällä on mahdollisuus konfiguroida lämmitysratkaisu + sijainti + talo yhdistelmiä mitkä eivät vain toimi, tyypillisesti puuttuvan lämmitystehon takia.
Löysin näemmä heti rajat ekalla testillä
símulointi ei salli yli 15kWp paneelitehoa, sekä akun max invertteriteho on 10kW
Lisäksi on jonkin asteinen gappi 1980 ja 2020 rakennusten välillä. Vertailuna 2000-luvun alun kiinteistöön kulutuslukemat ovat jossain noiden puolesta välistä
Mielenkiintoinen projekti
símulointi ei salli yli 15kWp paneelitehoa, sekä akun max invertteriteho on 10kW
Lisäksi on jonkin asteinen gappi 1980 ja 2020 rakennusten välillä. Vertailuna 2000-luvun alun kiinteistöön kulutuslukemat ovat jossain noiden puolesta välistä
Mielenkiintoinen projekti
Arvasinkin että näitä joku koettelee
Simulointi itseasiassa sallii, mutta API kuristaa näitä (+ pinta-alaa ja joitain muita). Käytännössä nyt ulkona on kotitalous-API ja teollisuus/taloyhtiötason tehot/neliöt yms ei tule olemaan auki samasta paikasta. Nämä olisi voinut paremmin dokumentoida niin ei tarvisi kokeilemalla etsiä.
Muistaakseni tuosta välistä ei osunut yhtään sopivaa energiatodistusta kouraan kun tein alkuperäistä datankeruuta. Käytännössä jokainen rakennus on vain yksi tietokantarivi mikä rakennetaan energiatodistuksesta koneellisesti. Ehdottomasti parhaat tulokset saa käyttämällä oman rakennuksen energiatodistusta, mutta tietoisesti en halunnut rakentaa datan lataamaista tietokantaan vielä tähän versioon.
Päivä päivältä näitäkin tulee vähemmän
Nostin nyt rajoja: paneeleita saa 25 kWp asti ja akusta purku-/lataustehoa 17 kWp.
mestariviheltäjä
Jäsen
Miten tämä projekti etenee?
Lähinna itseäni kiinnostaa seuraavan vuorokauden optiominnit (akku, lämmitys, aurinkoenergia)
Tällä hetkellä mulla on käytössä hiukan modifioitu versio tästä (Kiitos), joka lähinnä optimoi akun/aurinkosähkön käyttö spot-hinnan perusteella ja ohjaa sitäkautta akkua sekä maalämpöpumppua joka tunti.
Optimointi schedule generoidaan klo 15 loppupäiväksi sekä seuraavalle päivälle. Aurinkotuotto ennuste tulee solar.forecast (=epätarkka)
Lähinna itseäni kiinnostaa seuraavan vuorokauden optiominnit (akku, lämmitys, aurinkoenergia)
Tällä hetkellä mulla on käytössä hiukan modifioitu versio tästä (Kiitos), joka lähinnä optimoi akun/aurinkosähkön käyttö spot-hinnan perusteella ja ohjaa sitäkautta akkua sekä maalämpöpumppua joka tunti.
Optimointi schedule generoidaan klo 15 loppupäiväksi sekä seuraavalle päivälle. Aurinkotuotto ennuste tulee solar.forecast (=epätarkka)
Tasaiseen tahtiin, tällä hetkellä lähennä ulos näkymättömien palojen kanssa. Keskeinen logiikka on "valmis" ja pyörii melko luotettavasti historiallisen datan päällä, joten seuraavaksi tuo pitää kääntää ennustedataan. Ennusteen osalta olen vielä kahden vaiheilla stoppaanko sen saatavilla oleviin hintoihin, jolloin horisontti kutistuu pahimmillaan alle 12 tuntiin, vai käytänkö ennusteita yli Nordpoolin hintasaatavuuden.
Ennustepuolta ei ole tässä vaiheessa järkeä enää tehdä 1 h resoluutiolle vaan mennä suoraan 15 min tasolle mikä tuo omat ylimääräiset työnsä. Hintojen osalta varttidataa ei vain ole ennen kesää, sääennusteita ei saa valmiiksi 15 min resoluutiolla vaan tulee itse samplata tunnista tiheämmäksi ja aurinkotuottoennuste, jonka oletin olevan silkkaa pässinlihaa valmiiden ratkaisujen osalta, osoittautui kuitenkin itse tehtäväksi.