F470 + ILP + Takka

karebeari

Tulokas
No niin. Sähkö maksaa lokakuusta alkaen 35snt/kWh.
Voisitteko auttaa alkuun että käydään perusasiat läpi millä keinoin F470 tulisi säätää ILP ja takkalämitystä varten?
Luulen että tätä miettii nyt moni muukin PILPin omistaja joiden perehtyminen on samaa tasoa - vähän sieltä ja täältä.

Karkea ajatus on niin että F470 säädettäisiin pitämään rakennusturvallinen peruslämpö (esim. 15c??).
Tämä pitäisi tuvan "kalseana" ja varaava takka + ILP kombolla lämmitettäisiin suurin kuorma.

Miten itse asian näen - joko se tehdään niin että PILPille annetaan "katto" mihin saakka lämmittää, tai sitten PILP ymmärtää itse että nyt tulee lisälämpöä ja lämmittäminen vähenee sitä kautta?

Sähköenergian hinta nousee tällä tietoa 8,5-kertaiseksi joten mukavuudesta tullaan tinkimään tänä talvena - vahinkoja ei kuitenkaan saa tulla jos takka tai ILP jäisi lämmittämättä.

ILP on jo nyt, varaava takka tulee lokakuussa ja lämmitettävissä sitten marraskuulla kun on kuivunut.
Perusasetukset saisi kuitenkin säätää ILPiä varten jo nyt, periaate ei kuitenkaan muutu kun takka tulee.

Asuintiloihin saadaan ilmalämpö kulkemaan muuten hyvin - pesuhuone ja sauna on niin mutkan takana että sinne on selvästi vaikeampi saada lämpö ilman kautta.
Kuten sanoin, mukavuus on pienempi prioriteetti.

Talo on v.2019 paritalo vesikiertoisella lattialämmityksellä.
Huoneissa on ulkonäön perusteella Uponor T145 huonetermostaatit jotka säätää toimilaitteita.

Viime vuoden kulutus 10500kWh pelkällä PILP lämmityksellä. Ulkovarastosta kytketään sähköpatteri pois niin sieltä saadaan jo vähän kiristystä.


pt pohja.jpg
 

Mikki

Hyperaktiivi
Perusperiaate koskien ainakin Niben PILPejä on, että niiden COP pumppauksessa on oikein hyvä. Eli ei ole syytä jättää niiden tehoa hyödyntämättä.

Se mitä voi tehdä on estää vastusten käyttö, mikä aiheuttaa toki sen että talo viilenee pakkasille mennessä.

Ja tässä kohtaa sitten ILP ja takka avuksi. Takkaa toki voi polttaa kaikkina lämmitysaikoina jos puut tulevat halvemmaksi kuin sähkö. No tuo ei ole kovin haastavaa mainituilla sähkönhinnoilla.
 

vwg4

Vakionaama
F470 hoitaa automaagisesti sen mitä jaksaa lattiaan pumpata.

-vastuksille esto(kuten yllä)
-käyttövesi teko päivällä, siten että ohjelmoidaan lämpökäyrän pudotus vaikka pari-kolme kertaa 2h jakso.
-ilmamäärät siten ettei turhia sulata

Eli se mitä tuloilman lämmityksestä jää, ajetaan lattiaan. Jaksaa johki lämpötilaan asti, varmaan talo kohtaista.

Lisäksi talon termostaatit selälleen, ja jos huoneita missä voi pudottaa lämpöä, niissä käsiventtiili Termostaatin tilalle ja virtausta rajoittaa.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Jos talo sopivan mallinen, sisäanturi kiinni ja aktiiviseksi pilpille (keskeiselle paikalle taloa) ja siihen joku 15-16C tavoitelämpö. Pilppi säätää lämpökäyrää niin että tuo tavoite saavutetaan ilman tukilämmitystä, sitten kun takka+ilp tekee hommiaan huoneanturi tiputtaa vastaavasti pilpin lämpökäyrää alaspäin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Jos talo sopivan mallinen, sisäanturi kiinni ja aktiiviseksi pilpille (keskeiselle paikalle taloa) ja siihen joku 15-16C tavoitelämpö. Pilppi säätää lämpökäyrää niin että tuo tavoite saavutetaan ilman tukilämmitystä, sitten kun takka+ilp tekee hommiaan huoneanturi tiputtaa vastaavasti pilpin lämpökäyrää alaspäin.
En ymmärrä näitä.... F470:n "COP" on jossain 3-4 paikkeilla. Miksi sitä yritetään välttää käyttämästä? Tuollainen 15C tavoitelämpö tarkoittaa leudoilla keleillä että F470 käy pätkää ja puhaltaa lämmintä huoneilmaa ulos. Sitten ILP puhaltaa sitä lämpöä takaisin. Järjenköyhyttä.
 

Sammeli77

Aktiivinen jäsen
Lattiakierrot pienelle/kiinni paitsi kosteat tilat. Menoveden lämpötilaksi pienempi kuin haluttu sisälämpötila. Kun lämpö tehdään muilla välineillä niin ei siitä lattiasta/nibestä lämpö kulu. Ilppiin pyynniksi haluttu sisälämpötila—> hoitaa automaattisesti homman. Takkaa sitten lisäksi.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
En ymmärrä näitä.... F470:n "COP" on jossain 3-4 paikkeilla. Miksi sitä yritetään välttää käyttämästä? Tuollainen 15C tavoitelämpö tarkoittaa leudoilla keleillä että F470 käy pätkää ja puhaltaa lämmintä huoneilmaa ulos. Sitten ILP puhaltaa sitä lämpöä takaisin. Järjenköyhyttä.

Sähköähän siihen 3-4 coppiin kuluu, takalla sen lämmön saa halvemmalla jos puut tulee omalla työllä. Sähkön säästöähän tässä ketjussa kai pohdittiin. Toki tuo ilpin käyttö on turhaa jos pilp hoitaa homman kustannustehokkaammin.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Sähköähän siihen 3-4 coppiin kuluu, takalla sen lämmön saa halvemmalla jos puut tulee omalla työllä. Sähkön säästöähän tässä ketjussa kai pohdittiin. Toki tuo ilpin käyttö on turhaa jos pilp hoitaa homman kustannustehokkaammin.
Jos puut ovat "ilmaisia", niin sitten toki. Tilanteissa jossa puut on ostopuita, niin melkeinpä sanoisin että kompuravehkeet on edelleenkin halvempia silloin kun ne toimivat hyvällä COP alueella.

Eli juurikin sanoisin, että PILP ja ILP välillä ei kannata kilpailla. Mutta PILP ja takka välillä voi, jos puut on halvempia kuin sähkö.
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Millä menolämmöillä muuten pilp toimii parhaiten pikkupakkasilla? Siihen pisteeseenhän se kannattaa tässä tapauksessa optimoida ja loput sitten takalla jos puita löytyy omasta takaa. Toki ulko/sisälämpö vaikuttaa ehkä paljonkin pilpin hyötysuhteeseen sekä mahdollinen tuloilman lämmitys, vähän monitahoisempi homma kuin mlpn tapauksessa enkä varmaan kaikkea siihen vaikuttavaa tule ajatelleeksi.
 

Jullikka

Jäsen
Samojen asioiden ja aloittajan kanssa samanlaisella kombolla varustetun talon omistajana olen paininut. Ensi talvena olen pähkäillyt, että antaa PILP:n käydä niin paljon kuin jaksaa, ts. ottaa lämpö talteen. PILP lämmittää vapaakierrossa olevat tilat eli eteinen, KH ja PS + S sekä käyttöveden. Käyrä maltillinen , 1+2 varmaan hyvä aloitusarvo lattialämmitystalossa. Muuten lattiatermostaatit n. 19 asteeseen tai alemmas. ILP:llä sitten perussäätö n. 20-21 astetta ja takalla loput lämmöt. Tuossa Nibessa on vielä se ominaisuus, että jos poistoilma pääsee alle 16 asteeseen, pysähtyy lämmön talteen otto ja mennään pelkillä vastuksilla. Eli eipä tuossa paljon ole sinällään säädettävää, lämpökäyrä maltilliseksi, käyttöveden säätö luultavasti johonkin 40-50 astetta ja kokeilla vastuksien estoa mahdollisimman alhaiseen lämpötilaan saakka. Vastustehoksi pienin mahdollinen eli 2kW. Edellä mainituilla säädöillä uskoisin suurimmat säästöt tulevan, asumismukavuuden ollessa edelleen OK.
 

eepinis88

Aktiivinen jäsen
Samojen asioiden ja aloittajan kanssa samanlaisella kombolla varustetun talon omistajana olen paininut. Ensi talvena olen pähkäillyt, että antaa PILP:n käydä niin paljon kuin jaksaa, ts. ottaa lämpö talteen. PILP lämmittää vapaakierrossa olevat tilat eli eteinen, KH ja PS + S sekä käyttöveden. Käyrä maltillinen , 1+2 varmaan hyvä aloitusarvo lattialämmitystalossa. Muuten lattiatermostaatit n. 19 asteeseen tai alemmas. ILP:llä sitten perussäätö n. 20-21 astetta ja takalla loput lämmöt. Tuossa Nibessa on vielä se ominaisuus, että jos poistoilma pääsee alle 16 asteeseen, pysähtyy lämmön talteen otto ja mennään pelkillä vastuksilla. Eli eipä tuossa paljon ole sinällään säädettävää, lämpökäyrä maltilliseksi, käyttöveden säätö luultavasti johonkin 40-50 astetta ja kokeilla vastuksien estoa mahdollisimman alhaiseen lämpötilaan saakka. Vastustehoksi pienin mahdollinen eli 2kW. Edellä mainituilla säädöillä uskoisin suurimmat säästöt tulevan, asumismukavuuden ollessa edelleen OK.
Tota vastustehoa funtsin. Onko lopulta väliä onko esim 4,7 kw, 2 kw. Lämpötilan tavoiteaika vaan pitenee jos pienemmäksi laittaa.
 

Jullikka

Jäsen
Ei sillä minun käsityksen mukaan muuta väliä ole kuin se, että oikein kovalla pakkasella voi loppua tehot kesken. Kompurastahan saa karkeasti 2kW, vastusteholla loput. Eli tuolla 2+2 tehoilla pitäisi lämmityksen puolesta pärjätä aika pitkälle, käyttövesi ensimmäisenä loppu jos vastusteho ei riitä.
 

karebeari

Tulokas
Kiitos vastauksista tähän asti!

Se mitä voi tehdä on estää vastusten käyttö, mikä aiheuttaa toki sen että talo viilenee pakkasille mennessä.

Ja tässä kohtaa sitten ILP ja takka avuksi. Takkaa toki voi polttaa kaikkina lämmitysaikoina jos puut tulevat halvemmaksi kuin sähkö. No tuo ei ole kovin haastavaa mainituilla sähkönhinnoilla.

Vastukset estetty nyt.

-käyttövesi teko päivällä, siten että ohjelmoidaan lämpökäyrän pudotus vaikka pari-kolme kertaa 2h jakso.
Asetettu käyttövedelle nyt kaksi taukoa:
klo 8-10 ja 12-14
Onko tällä merkitystä käytetyn energian kannalta jos käyttövesi pääsee viilenemään ja kun tauko loppuu, se lämmitetään takaisin?
Ymmärsinköhän oikein homman...

-ilmamäärät siten ettei turhia sulata
Eli pitäisikö poisto- ja tai tuloilman nopeuksia nostaa jotta kompura pysyisi sulana paremmin?
Kuvassa esimerkki helmikuisesta päivästä jolloin oli 10 sulatusta.
Nopeudet nyt rakentajan asettamat poisto 33, tulo 40.
sulattelua.jpg
Lisäksi talon termostaatit selälleen, ja jos huoneita missä voi pudottaa lämpöä, niissä käsiventtiili Termostaatin tilalle ja virtausta rajoittaa.
Lienee tehdään niin että käännetään huonetermarit kiinni, jotka säätää toimilaitteilla jakotukkia.


En ymmärrä näitä.... F470:n "COP" on jossain 3-4 paikkeilla. Miksi sitä yritetään välttää käyttämästä? Tuollainen 15C tavoitelämpö tarkoittaa leudoilla keleillä että F470 käy pätkää ja puhaltaa lämmintä huoneilmaa ulos. Sitten ILP puhaltaa sitä lämpöä takaisin. Järjenköyhyttä.
Sähköähän siihen 3-4 coppiin kuluu, takalla sen lämmön saa halvemmalla jos puut tulee omalla työllä. Sähkön säästöähän tässä ketjussa kai pohdittiin. Toki tuo ilpin käyttö on turhaa jos pilp hoitaa homman kustannustehokkaammin.
No tilasin sisäanturin jo mutta jäi vähän arvaksi tämä homma.
Minä en rehdisti tiennyt että Niben lämpöpumpun teho on noinkin ok verrattuna ilpiin. PILPejä tunnutaan kahvipöydissä haukuttavan sähkösyöppönä. Ja sen COP on tasainen kun ei tarvitse työskennellä pihalla pakkasessa.
canvac.jpgnibe cop.jpg
Canvacin pohjoismaa-SCOP on 4,2.
Niben COP on se 3.16-3.9.
Pitäisi nähdä Canvacin COP-arvot eri lämpötiloissa jotta tästä osaisi päätellä kumpi on parempi.
Tutkittuani joitain EN 14825 esimerkkilaskelmia - heitän ihan hihasta että olisiko Canvac +0 asteessa COP 5, -10c COP 4, ja siitä jollain käyrällä alaspäin.
Mun logiikalla se vielä puoltaisi lämpökäyrän/pyyntilämmön tiputtamista ja tehdään ILPillä osa lämmöstä.
Ja sitten viimein takalla kun tulee.



Samojen asioiden ja aloittajan kanssa samanlaisella kombolla varustetun talon omistajana olen paininut. Ensi talvena olen pähkäillyt, että antaa PILP:n käydä niin paljon kuin jaksaa, ts. ottaa lämpö talteen. PILP lämmittää vapaakierrossa olevat tilat eli eteinen, KH ja PS + S sekä käyttöveden. Käyrä maltillinen , 1+2 varmaan hyvä aloitusarvo lattialämmitystalossa. Muuten lattiatermostaatit n. 19 asteeseen tai alemmas. ILP:llä sitten perussäätö n. 20-21 astetta ja takalla loput lämmöt. Tuossa Nibessa on vielä se ominaisuus, että jos poistoilma pääsee alle 16 asteeseen, pysähtyy lämmön talteen otto ja mennään pelkillä vastuksilla. Eli eipä tuossa paljon ole sinällään säädettävää, lämpökäyrä maltilliseksi, käyttöveden säätö luultavasti johonkin 40-50 astetta ja kokeilla vastuksien estoa mahdollisimman alhaiseen lämpötilaan saakka. Vastustehoksi pienin mahdollinen eli 2kW. Edellä mainituilla säädöillä uskoisin suurimmat säästöt tulevan, asumismukavuuden ollessa edelleen OK.

En tiedä saako käyttövettä ihan astetasolla säätää. Se on "Säästö" asetuksella ja näyttää nyt olevan 50c.
Lämpökäyrä oli 2+0.
Laitoin nyt tuon mainitsemasi 1+2.
1+0 näytti hiukan masokistiselta. Katsotaan :cool:
 

Lappanen

Hyperaktiivi
Mlpssä saa ainakin huoltovalikon kautta säätää käyttöveden rajat mitrn huvittaa, eiköhän pilpissä ole sama. Eli Takaisin-painiketta päävalikossa pohjassa noin 5sek -> ylin valikko -> käyttövesiasetukset josta saa eri tilojen lämpötilarajoja säädellä.
 

vwg4

Vakionaama
Voisiko joku vielä tyhmemmälle selitää miksi näitä käyttöveden taukoja olisi hyvä tehdä? Että jää tehoja menovedelle?
Ei käyttöveden taukoja, vaan lämpökäyrän pudotusta. Jotta jää tehoja käyttövedelle. Kun potku loppuu Pilp, ekana loppuu käyttövesi.

Talon lämpö ei parissa kolmessa tunnissa notkaha
 

karebeari

Tulokas
Ei käyttöveden taukoja, vaan lämpökäyrän pudotusta. Jotta jää tehoja käyttövedelle. Kun potku loppuu Pilp, ekana loppuu käyttövesi.

Talon lämpö ei parissa kolmessa tunnissa notkaha
Ookoo, kiitos selvennyksestä.
Laitoin lämpökäyrälle 2 tuntia pienennystä aamuajalle kun ollaan todennäköisesti poissa, sekä sille hetkelle kun todennäköisesti on päivän ruuanlaitto käynnissä.


Nyt kun kerta istutaan kirstun päällä ;): PILP pönttö itsessään lämmittää omaa huonettansa (2m2 tekninen tila), kannattaako jättää tämä lämpö pilpille vai päästää huoneistoon?
 

O_o

Jäsen
Sama konfiguraatio ja talvea varten pitäisi pelikirjaa rakennella. Termostaatti asennettu RN1:seen.

Olen ajatellut, että märkätilojen vuoksi lattiakierron lämpötilaa ei alle 26 asteiseksi kannattaisi asettaa (edes kesällä). Nyt talven suhteen tarkoituksena olisi säätää tuloilma tuonne 18-20 astetta, kivilattiat lämpimänä ja ilppi hoitaisi loput. Ollaanko näillä olettamuksilla kuinka metsässä? Tuo vastusesto yhdistettynä päivittäiseen lämpökäyrän pudotukseen kuuloostaa fiksulta - mitenköhän mahtaa tuon rn-1 termarin kanssa pelittää..

Onko F470 kokonaiskulutusta jotenkin mahdollista seurata?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Sama konfiguraatio ja talvea varten pitäisi pelikirjaa rakennella. Termostaatti asennettu RN1:seen.

Nyt talven suhteen tarkoituksena olisi säätää tuloilma tuonne 18-20 astetta, kivilattiat lämpimänä ja ilppi hoitaisi loput. Ollaanko näillä olettamuksilla kuinka metsässä? Tuo vastusesto yhdistettynä päivittäiseen lämpökäyrän pudotukseen kuuloostaa fiksulta - mitenköhän mahtaa tuon rn-1 termarin kanssa pelittää..

Riippuen huonekorkeudesta kannattaa harkita alempaakin tuloilman lämpötilaa. Kokeilemalla selviää missä kohtaa alkaa tuntumaan "vetoa". Siis 15-16C voisi olla kokeilemisen arvoinen.


Onko F470 kokonaiskulutusta jotenkin mahdollista seurata?

Sähkäri laittamaan keskukseen kolmivaihemittari kiskoon ja mittaus F470:lle lähteviin piuhoihin. Mittari maksaa reilun satasen ja sähkäri ottanee kahden tunnin asennushinnan.
 

von Bob

Jäsen
Olen aloittelijoiden ketjussa jo kysellyt vähän samoja viime vuonna, mutta laitetaan nyt tähänkin, kun itsellä on myös f470 + ILP + takka. Viime talvena ei tullut juurikaan takkaa poltettua, mutta ILP oli koko talven käytössä. Vielä toistaiseksi on sähkö itsellä halpaa, mutta hyvä harjoitella jo nyt kulutuksen minimointia. Kysyisinkin nyt seuraavien arvojen asetuksia, kun säät alkaa taas viiletä. Talo on omakotitalo Helsingissä ja noin 100 neliötä yhdessä kerroksessa. Vesikiertoinen lattialämmitys.

Tuloilman olen ajatellut asettaa 16-17 tietämille, mutta miten seuraavat:

Lisäyksen esto ?
Suodatusaika ?
Trendilaskenta ?

Näiden säätäminen käsittääkseni juuri syysaikaan on kuitenkin merkitsevää. Talven pakkasilla sitten vastuksien kanssa mennään pakosti.
 

vwg4

Vakionaama
Tämä se vain on mysteeri. Toisaalla puhelevat jotta ilmanvaihtoa pienemmälle talveksi ja sitten taas on koulukuntaa joka laittaa ilmanvaihtoa isommalle ettei kompressori sulata niin usein? :D
Niin se on. Kaks koulukuntaa, mut Facta kuitenkin on et Pilp tarvii riittävästi ilmaa - jos siitä hyötyä haluaa.

Onhan tuohon välimalli, ns. Tahdistettu käyttö. Eli kompura kun ei käy, ilmanvaihto pienemmälle.
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Jos meinaa lämmitellä ILPillä ja takalla lisäksi niin sanosin että säätää PILP lämpökäyrän semmoiseksi että voi elää pesuhuoneen lämpötilan kanssa. Muista huoneista sitten jakotukilta termarit pois ja säätää niihin hyvin pieni virtaus niin pysyy lattioissakin jotakin pientä lämpöä.
 

Korteerk

Tulokas
Perusperiaate koskien ainakin Niben PILPejä on, että niiden COP pumppauksessa on oikein hyvä. Eli ei ole syytä jättää niiden tehoa hyödyntämättä.

Se mitä voi tehdä on estää vastusten käyttö, mikä aiheuttaa toki sen että talo viilenee pakkasille mennessä.

Ja tässä kohtaa sitten ILP ja takka avuksi. Takkaa toki voi polttaa kaikkina lämmitysaikoina jos puut tulevat halvemmaksi kuin sähkö. No tuo ei ole kovin haastavaa mainituilla sähkönhinnoilla.
Voisikko tyhmälle avata tätä vastusten estämistä? Tarkoittaako se sitä jos pudottaa lisäyksen pysäytyksen vaikka +5 asteeseen kun taitaa vakiona olla +15?
 

sebikos

Jäsen
Voisikko tyhmälle avata tätä vastusten estämistä? Tarkoittaako se sitä jos pudottaa lisäyksen pysäytyksen vaikka +5 asteeseen kun taitaa vakiona olla +15?

Moikka. Juurikin sitä se tarkoittaa. Itsellä on tuossa tällä hetkellä -2. Haluan testata mihin asti pärjään pelkällä kompressorilla + ilp. Testaamalla se selviää.
 

Korteerk

Tulokas
Sama konfiguraatio ja talvea varten pitäisi pelikirjaa rakennella. Termostaatti asennettu RN1:seen.

Olen ajatellut, että märkätilojen vuoksi lattiakierron lämpötilaa ei alle 26 asteiseksi kannattaisi asettaa (edes kesällä). Nyt talven suhteen tarkoituksena olisi säätää tuloilma tuonne 18-20 astetta, kivilattiat lämpimänä ja ilppi hoitaisi loput. Ollaanko näillä olettamuksilla kuinka metsässä? Tuo vastusesto yhdistettynä päivittäiseen lämpökäyrän pudotukseen kuuloostaa fiksulta - mitenköhän mahtaa tuon rn-1 termarin kanssa pelittää..

Onko F470 kokonaiskulutusta jotenkin mahdollista seurata?
Kuinka tuota tuloilmaa säädetään?
 

Rannanpoika

Jäsen
Minun taktiikka äärimmäisen sähkön säästön suhteen olisi polttaa takkaa niin usein, ettei Pilpin tarvitse tehdä muuta, kuin lämmittää käyttövettä ja sen tehtyään lämmittää kompressorilla sisäilmaa pienimmällä tuloilma-asetuksella ajastetusti silloin, kun asukkaat ovat sisällä. Samalla vaihtuu ilma huoneistossa. Takan polttaminen saa myös ilman vaihtumaan eli imeytymään piipusta ulos. Tämä toimii hirsitalossa, muttei välttämättä muovilla lähes ilmatiiviksi tehdyssä talossa, johon voi tulla pidemmän päälle kosteus/homeongelma. Nilan joka meillä on, tekee helposti sen, että tavoitelämpötilan yläpuolella se alkaa tuulettaa takan lämpöjä ulos talosta. Tämän voi estää laittamalla tavoitelämmön korkeaksi, mutta kämppä tulee liian kuumaksi. Voi myös sammuttaa pumpun kokonaan kun takan lämpö riittää ja silloin sähkökin säästyy. Jos elämän rytmi on säännöllistä takan lämmityksineen, pumpun voisi ajastaa sammumaan silloin, kun sitä ei tarvita.
 

karebeari

Tulokas
Nyt on jotain dataa esittää kun syyskuu on lusittu.
Carunalla oli joku dataliikennehäiriö joten puuttuu tiedot kahdelta ekalta viikolta.

Eli tuolla kahden viikon jaksolla säästettiin viime vuoden vastaavaan aikaan n.100 kWh = 35%.
Ulkolämpötilat näkyy kaaviossa.
Näillä säillä ruuanlaitto/pesu/saunominen tekee vielä suuria prosentuaalisia eroja.
Peruskulutus tuntui asettuvan tuohon 10-12kWh pintaan ja satunnaiset hulluttelut pyykkikoneen kanssa sitten näkyy piikkeinä.

Lämpökäyrä on nyt 1-1
Poistoilma 43 tulo 50 tahdistetulla käytöllä.
ILP lukittu +19c joka antaa reaktiolämpöä jos kylmenee nopeasti.
Huonelämpö nyt tasan 20.
Näyttökuva 2022-10-01 181002.jpg
 

karebeari

Tulokas
Marraskuu 2021: 1117kWh
Marraskuu 2022: 617kWh

Seinänaapurissa meni marraskuulla 400 kWh enemmän, sielä saunotaan vielä viimeisiä vanhoilla soppareilla eikä suuria muutoksia ole tehty. Eli sikäli vertailukelpoista tietoa.

Ilppi on siis lukittu 19c:hen syksystä saakka.
Takkaa on nyt päästy lämmittämään kunnolla. Lämmittämälläkään huonelämpö ei nouse yli 21.

Vastus on ollut kokonaan estolla eikä ole vielä lattian paluuvesi laskenut alle 20c. Tehty vaan ilpillä ja pilpillä ja nyt se takka on myös päällä päivittäin. Huomenna tulee -12c ekan kerran joten katotaan mitä alkaa tapahtua.
 

Noobie

Jäsen
Tällä 143m2 2011 rakennettu OK-talo F470. Pohjanmaa. 2+2henk.
Käyttöveden tila säästö.
3+0 käyrä.
Tuloilma n16-17'c. Vastukset estetty 0'c.
Joulukuussa tuli kaveriksi Daikin Perfera 30, pyynti 20.5'c.
Takkaa tulee poltettua 2-3 pesällistä kovilla pakkasilla. Tällähetkellä tammikuun kulutus ollut 260kwh.
Aika helposti Nibe ottaa edelleen nuo vastukset käyttöön. Termarit irti ja virtaus säädetty märkätiloihin jakotukilta. Se että onko tuo suuri kulutus niin en osaa sanoa. Lisäksi pihavarasto jossa 14'c sähköpatterilla. Pitää koittaa jos nostais Daikinilla tuota pyyntiä ylemmäs ja yrittäisi estää vastukset. Tosiaan ongelma on tuo että käyttövesi loppuu helposti
 

oh4hlo

Aktiivinen jäsen
Ihan linjassaan tuo kulutus noin isoon taloon ja kyllä ne vastukset tulee kuvioihin nollan alapuolella. Jos jostain pitäisi himmata, niin pihavarastoa voisi varmaan nipistää kylmemmäksi ja asettaa f470 käyräksi 2+0. Ilmeisesti lattiakierrot oletkin jo rajoittanut järkeviksi (ei lämmitetä juurikaan niitä huoneita, missä on ilp tai takka lisälämmönlähteenä).
 

Noobie

Jäsen
Ihan linjassaan tuo kulutus noin isoon taloon ja kyllä ne vastukset tulee kuvioihin nollan alapuolella. Jos jostain pitäisi himmata, niin pihavarastoa voisi varmaan nipistää kylmemmäksi ja asettaa f470 käyräksi 2+0. Ilmeisesti lattiakierrot oletkin jo rajoittanut järkeviksi (ei lämmitetä juurikaan niitä huoneita, missä on ilp tai takka lisälämmönlähteenä).
Joo nyt on hyvä tuota koittaa kun kelit taas lauhtuu
 

juhamat

Aktiivinen jäsen
Tällä 143m2 2011 rakennettu OK-talo F470. Pohjanmaa. 2+2henk.
Käyttöveden tila säästö.
3+0 käyrä.
Tuloilma n16-17'c. Vastukset estetty 0'c.
Joulukuussa tuli kaveriksi Daikin Perfera 30, pyynti 20.5'c.
Takkaa tulee poltettua 2-3 pesällistä kovilla pakkasilla. Tällähetkellä tammikuun kulutus ollut 260kwh.
Aika helposti Nibe ottaa edelleen nuo vastukset käyttöön. Termarit irti ja virtaus säädetty märkätiloihin jakotukilta. Se että onko tuo suuri kulutus niin en osaa sanoa. Lisäksi pihavarasto jossa 14'c sähköpatterilla. Pitää koittaa jos nostais Daikinilla tuota pyyntiä ylemmäs ja yrittäisi estää vastukset. Tosiaan ongelma on tuo että käyttövesi loppuu helposti
Lähinnä mitä tuossa voi tehä, jos ei ole tehty vielä tarpeeksi, että kuristaa lisää asuinhuoneiden virtaamaa ja nostaa ILP pyyntiä jos tuntuu että on vilpoisaa, tai PILP sulattelee usein.
 

karebeari

Tulokas
Tällä 143m2 2011 rakennettu OK-talo F470. Pohjanmaa. 2+2henk.
Käyttöveden tila säästö.
3+0 käyrä.
Tuloilma n16-17'c. Vastukset estetty 0'c.
Joulukuussa tuli kaveriksi Daikin Perfera 30, pyynti 20.5'c.
Takkaa tulee poltettua 2-3 pesällistä kovilla pakkasilla. Tällähetkellä tammikuun kulutus ollut 260kwh.
Aika helposti Nibe ottaa edelleen nuo vastukset käyttöön. Termarit irti ja virtaus säädetty märkätiloihin jakotukilta. Se että onko tuo suuri kulutus niin en osaa sanoa. Lisäksi pihavarasto jossa 14'c sähköpatterilla. Pitää koittaa jos nostais Daikinilla tuota pyyntiä ylemmäs ja yrittäisi estää vastukset. Tosiaan ongelma on tuo että käyttövesi loppuu helposti
Ihan asialliselta näyttää kun on pihavarastossakin lämmöt ja vastus päällä. Käyttövesi on varmaan hankala joo jos on käyttäjiä ton verran.

Täällä eepeellä (90m2, 2018, 2henk) tuolla sun ajanjaksolla 1.-5.1. 130kWh. Oisko just 5.pv laitettu vastus päälle.

Kokeiltiin se pakkasraja vastuksen tarpeelle, on nyt todettu -14c tähän tupaan. Siihen asti menee kompura/takka/ilp yhdistelmällä ilman suurempaa vääntämistä. Sitten alkaa tuloilma ja lattiakierto viiletä. Tossa tulee suuri säästö jos tuonne asti kehtaa vitkutella.

Laitettiin kuitenkin nyt vastus 2kw teholle niin ei paina mieltä. Tämä kuu mennään fortumin kuukausimaksullisella.
 

sebikos

Jäsen
Ihan asialliselta näyttää kun on pihavarastossakin lämmöt ja vastus päällä. Käyttövesi on varmaan hankala joo jos on käyttäjiä ton verran.

Täällä eepeellä (90m2, 2018, 2henk) tuolla sun ajanjaksolla 1.-5.1. 130kWh. Oisko just 5.pv laitettu vastus päälle.

Kokeiltiin se pakkasraja vastuksen tarpeelle, on nyt todettu -14c tähän tupaan. Siihen asti menee kompura/takka/ilp yhdistelmällä ilman suurempaa vääntämistä. Sitten alkaa tuloilma ja lattiakierto viiletä. Tossa tulee suuri säästö jos tuonne asti kehtaa vitkutella.

Laitettiin kuitenkin nyt vastus 2kw teholle niin ei paina mieltä. Tämä kuu mennään fortumin kuukausimaksullisella.
Itsellä vastaavan kokoinen ja raja meni n. -8. Sen jälkeen ei jaksanut enää nostaa käyttövettä ylös.

Onko sulla temarit kiinni koko talossa? Minkä lämpöinen tuloilma esim 0c ja -10c?
 

karebeari

Tulokas
Itsellä vastaavan kokoinen ja raja meni n. -8. Sen jälkeen ei jaksanut enää nostaa käyttövettä ylös.

Onko sulla temarit kiinni koko talossa? Minkä lämpöinen tuloilma esim 0c ja -10c?
Kun en henno ja osaa shuntteihin koskea käsin, niin termarit on makuuhuoneissa ihan pienimmällä.
Olohuoneessa about 1/4 asennossa (uponor huonetermarit). Ovet on auki. Villasukat ollu syksystä asti kun aiemmin lämpimään lattiaan tottunut.

Tänään on +2c niin tuloilma on heilunut 18-19 välissä.
-10 = 16-17c.
-15 oli sitten 12.5c ilman vastusta.

Nämä about lukemia.
Tämän päivän arvoa vähän nostaa että kovimmilla pakkasilla koitin vielä availla ruuvia ainakin puolikkaan kiekan jos lämpiäis ilma. Mutta ei enää auttanu .:) Termostaattiahan se kaipailis tuloilmapatteriin.
Suihkussa vähän vilponen käydä kun lattiaan menny tänä talvena pääosin n. 21 asteista vettä ja kuitenkin puhaltaa kylppäriin noita tuloilmalukemia.


Sitte on tehty ainakin nämä:
Ookoo, kiitos selvennyksestä.
Laitoin lämpökäyrälle 2 tuntia pienennystä aamuajalle kun ollaan todennäköisesti poissa, sekä sille hetkelle kun todennäköisesti on päivän ruuanlaitto käynnissä.
Onhan tuohon välimalli, ns. Tahdistettu käyttö. Eli kompura kun ei käy, ilmanvaihto pienemmälle.
- Ilmamäärien kans on vähän pelattu, välillä on kokeiltu suurempaa jolloin ei sulattais niin paljon, mutta sitten taas onko se nollasummapeliä jos takan lämpö ammutaan putkesta ulos. Mä en oikein tiedä vielä. Nyt on taas isommalla puhallus.
- Käyttövesi 45c. ("Legionella poltto" parin viikon välein)
 
Back
Ylös Bottom