Gree+ ?

[Spegsi]

Tavoitteena on saada lämmintä käyttövettä sen verran paljon, että ison porukan saunoessa se ei lopu kesken. Ja tämä tietysti lämmitettyä mahdollisimman pitkälle VILPillä.

Lämmitettävää alaa tulee olemaan n. 230 ja kuutioita n. 750. Vesikiertoinen lattialämpö on myös. Sijaintina Oulu. Uudisrakennus.

Mikä olisi paras varaajavaihtoehto Green pumpulle. Jäspin hybridi? Joku muu? Onko puskurivaraajasta mitään hyötyä. Olisiko yhdistelmistä mitään hyötyä?

 

[energizer]

Vs: Gree+ ?

Tiedä sanoa,mikä olisi paras.Itselläni hyrrää pihalla Gree,se on kytketty öljypannuun,lisänä on 270l vetoinen
Niben lämminvesivaraaja.Lämmintä vettä tuntuu olevan riittävästi(perheessä naisväkeä:Vaimo ja 15 sekä 13 vuotiaat tyttäret).
Itse tässä vain pähkäilen,kun lattiakiertoon menee lämmitykseen nyt(poltin on pois päältä) n. 27 asteista vettä Oumanin shuntin kautta,mikä olisi järkevin pyynti pumpulta,siinähän max toive on 45 astetta.Pyynti nyt 42,olisiko järkevää se näillä keleillä pudottaa alle 40,ja antaa vastuksen kuumentaa esilämmitettyä vettä Nibessä??Tulilsko halvemmaksi??Hyvin muuten tämä ainakin näin syyskylmillä tuntuu pelittävän tämä n.
4500 e investointi(asennuksineen)

 

[energizer]

Vs: Gree+ ?

Tuntuu kovin ahdistavalta lukea näitä Sanyo hankkijoiden ongelmia.Mun Gree+Nibe 240 l varaaja
yhdistelmäni toimii aivan moitteetta.Se tuntuu sulattelevan näillä nollakeleillä itsensä ihan omia aikojaan
ja hurraa mukavasti. Pari kk öljypoltin on ollut poissa päältä.Tottakai...kun kovat pakkaset tulee,ei ole
epäilystäkään,ettenkö joutuisi öljyyn turvautumaan.Kuitenkin.Gree:ssä on ainoa valinta max lämpötilapyynti:
olen sitä hakenut vähän sillä silmällä,mitä Ouman pyytelee.Tiuhaan se kävi,kun täällä HML:ssa oli -6.
Ehkä Sanyo näyttää kyntensä sitten,kun tiu ???kempi talvi tulee? ???

 

[Benzona]

Vs: Gree+ ?

Eihän nuo ongelmia ole Sanyolla.
Se on vain hianosäätöö.
Mitä tarkoitat kun kerroit että Gree sulattelee omia aikojaan? Niin se tekee Sanyollakin. Niinkuin kaiken muunkin.
Huurtuu se kenno varmaan Gree:ssäkin..

 

[V70-TDI]

Vs: Gree+ ?

Niin ja jos ainoa säätöparametri olisi max lämpötilapyynti niin kaikki virittämisen ilo olisi poissa.

 

[Benzona]

Vs: Gree+ ?

Jep. Niinkuin totesin toiseen ketjuun jo että ehkä Green sielua ei ole kukaan yhtä syvällisesti tonkinut vielä kuin Sanyon miehet on tehneet. Siitä johtuen angstisuutta ilmassa ehkä enemmän.

 

[miksula]

Vs: Gree+ ?

Voihan tuota Gree konettakin säädellä vaikka kuinka prof-ohjelmisto puolella. itse en ole kokennut vielä tarpeelliseksi kajota sinne.
Tuntuu pelittävän murheettomasti tehdasasetuksillakin. :

 

[wattis]

Vs: Gree+ ?

Kyllähän se noin oletusarvoisesti niin on, että se oma hankinta on hiton hyvä, ellei paras

 

[samuana]

Vs: Gree+ ?

Voihan tuota Gree konettakin säädellä vaikka kuinka prof-ohjelmisto puolella. itse en ole kokennut vielä tarpeelliseksi kajota sinne.
Tuntuu pelittävän murheettomasti tehdasasetuksillakin. :

Olet siis nähnyt tuollaisen prof-ohjaimen / softan jossain? Mistähän saisi tuollaisen

Olen katsellut tuota Green ohjausyksikön RS-485-liikennettä, mutta se on binääri-koodattua, niin ettei siitä saa paljon selvää ilman teknisiä manuaaleja. Sieltä kautta nimittäin voisi päästä muuttamaan (sotkemaan!) muitakin parametreja. Joka tapauksessa olisi mukava ottaa tuolta loggaukseen joitain parametreja.

Mun sovelluksessa varaaja on niin iso (5m3) että millä tahansa kelillä pumppu hakkaa lämpöä veteen luokkaa 5-6 tuntia, pakkasella menee helposti yli 10h. Tietysti se lepää vastaavasti myös pidempään. Voisin hyvin muuttaa tuota hystereesiä niin että kompura lähtisi käyntiin vaikka 2 asteen päässä yläsäädöstä. Nythän tuo on kiinteä 5 astetta, niin että jos laskee maksimipyyntiä, niin alaraja laskee samalla. Varmaan järkevää kun varaajan koko on järkevä, mulla se on lähempänä järjetöntä :-\

 

[Tilator]

Vs: Gree+ ?

Mun sovelluksessa varaaja on niin iso (5m3) että millä tahansa kelillä pumppu hakkaa lämpöä veteen luokkaa 5-6 tuntia, pakkasella menee helposti yli 10h. Tietysti se lepää vastaavasti myös pidempään. Voisin hyvin muuttaa tuota hystereesiä niin että kompura lähtisi käyntiin vaikka 2 asteen päässä yläsäädöstä. Nythän tuo on kiinteä 5 astetta, niin että jos laskee maksimipyyntiä, niin alaraja laskee samalla. Varmaan järkevää kun varaajan koko on järkevä, mulla se on lähempänä järjetöntä :-\

Pääseekö tuon kokoisella varaajalla jo hakemaan lämpöisempiä ilmoja? Eli pumppu seis yksittäisen pakkaspäivän ajaksi ja käyntiin taas paremman copin tarjoavilla ilmoilla.

Tietysti myös yön ja päivän välillä tulee pikkuisen eroa tavallisesti.

 

[ER]

Vs: Gree+ ?

Niin mikäs laite se tämä Gree onkaan? Onko se siis ihan firman omaa valmistusta vai rebadge jostakin muusta markkinoilla olevasta?

 

[jule-]

Vs: Gree+ ?

Niin mikäs laite se tämä Gree onkaan? Onko se siis ihan firman omaa valmistusta vai rebadge jostakin muusta markkinoilla olevasta?

En tiedä tarkoititko nyt ihan jotain laitetta vai ihan yleensä Greetä merkkinä (en lukenut aiempia viestejä).
Gree on yksi maailman suurimmista ilmastoitilaite valmistajista ja alkuperäinen brändi on Gree.
Tutuimpia tarroitettuja Gree brändejä täällä on Ultimate. Gree valmistaa lukemattomia eri "merkkejä" maailman markkinoille.
Viimeisimpänä yhteistyö sopimuksena on ollut 500000 pikku inverterin valmistus Japanin markkinoille Daikinin nimellä.
http://www.gree.com.cn/greeabout/about_index01.jsp

 

[A-P.K]

Vs: Gree+ ?

Jep. Niinkuin totesin toiseen ketjuun jo että ehkä Green sielua ei ole kukaan yhtä syvällisesti tonkinut vielä kuin Sanyon miehet on tehneet. Siitä johtuen angstisuutta ilmassa ehkä enemmän.

Me Sanyo miehet rakennetaan vain maailman parasta Vilppiä samalla, kun tuunataan

 

[samuana]

Vs: Gree+ ?

Mun sovelluksessa varaaja on niin iso (5m3) että millä tahansa kelillä pumppu hakkaa lämpöä veteen luokkaa 5-6 tuntia, pakkasella menee helposti yli 10h. Tietysti se lepää vastaavasti myös pidempään. Voisin hyvin muuttaa tuota hystereesiä niin että kompura lähtisi käyntiin vaikka 2 asteen päässä yläsäädöstä. Nythän tuo on kiinteä 5 astetta, niin että jos laskee maksimipyyntiä, niin alaraja laskee samalla. Varmaan järkevää kun varaajan koko on järkevä, mulla se on lähempänä järjetöntä :-\

Pääseekö tuon kokoisella varaajalla jo hakemaan lämpöisempiä ilmoja? Eli pumppu seis yksittäisen pakkaspäivän ajaksi ja käyntiin taas paremman copin tarjoavilla ilmoilla.

Tietysti myös yön ja päivän välillä tulee pikkuisen eroa tavallisesti.

Ehkä välikaudella keväällä ja syksyllä voisi tuotakin kokeilla... pumppu on ollut vasta muutaman kuukauden asennettuna ja virittelyn kohteena. Alunperin varaajaa on siis lämmitetty yösähköllä ja sillä on pakkaspäivinäkin pidetty tupa lämpimänä ja käyty vielä isolla perheellä saunassa päälle. Lämpöpumpun yläräja on kuitenkin tuolla konfiguraatiolla 45 astetta, eikä sillä koko vuorokautta pärjää. Yösähköllä voi hyvin lämmittää 60 tai ylikin ja sitten nauttia lämmöstä päivällä.

Tällä hetkellä systeemissä ei ole erillistä käyttövesilämmitystä, niin että joskus suihkut jää vähän viileiksi. Lämpöpumpun alaraja on 40 astetta ja käyttöveden kierukka kulkee säiliön keskellä. Siinä meinaa joskus jäädä sampoot tukkaan kun ei ilkeä huuhdella Suunnitteilla on kyllä joku pieni varaaja tuohon väliin, mutta harjoitellaan nyt hetki näin.

Yö ja päiväsähkön ero on sen verran pieni että ei kai kannata yöllä pumpata lämpöä kun on viileempää ulkona. 1-3 kertaa tuo käy vuorokauden aikana ja parhaimmillaan tietysti iltapäivällä kun on päivän lämpimin aika (paitsi nyt sydäntalvella).

 

[kstrndn]

Vs: Gree+ ?

Mun sovelluksessa varaaja on niin iso (5m3) että millä tahansa kelillä pumppu hakkaa lämpöä veteen luokkaa 5-6 tuntia, pakkasella menee helposti yli 10h. Tietysti se lepää vastaavasti myös pidempään. Voisin hyvin muuttaa tuota hystereesiä niin että kompura lähtisi käyntiin vaikka 2 asteen päässä yläsäädöstä. Nythän tuo on kiinteä 5 astetta, niin että jos laskee maksimipyyntiä, niin alaraja laskee samalla. Varmaan järkevää kun varaajan koko on järkevä, mulla se on lähempänä järjetöntä :-\

Pääseekö tuon kokoisella varaajalla jo hakemaan lämpöisempiä ilmoja? Eli pumppu seis yksittäisen pakkaspäivän ajaksi ja käyntiin taas paremman copin tarjoavilla ilmoilla.

Tietysti myös yön ja päivän välillä tulee pikkuisen eroa tavallisesti.

Ehkä välikaudella keväällä ja syksyllä voisi tuotakin kokeilla... pumppu on ollut vasta muutaman kuukauden asennettuna ja virittelyn kohteena. Alunperin varaajaa on siis lämmitetty yösähköllä ja sillä on pakkaspäivinäkin pidetty tupa lämpimänä ja käyty vielä isolla perheellä saunassa päälle. Lämpöpumpun yläräja on kuitenkin tuolla konfiguraatiolla 45 astetta, eikä sillä koko vuorokautta pärjää. Yösähköllä voi hyvin lämmittää 60 tai ylikin ja sitten nauttia lämmöstä päivällä.

Tällä hetkellä systeemissä ei ole erillistä käyttövesilämmitystä, niin että joskus suihkut jää vähän viileiksi. Lämpöpumpun alaraja on 40 astetta ja käyttöveden kierukka kulkee säiliön keskellä. Siinä meinaa joskus jäädä sampoot tukkaan kun ei ilkeä huuhdella Suunnitteilla on kyllä joku pieni varaaja tuohon väliin, mutta harjoitellaan nyt hetki näin.

Yö ja päiväsähkön ero on sen verran pieni että ei kai kannata yöllä pumpata lämpöä kun on viileempää ulkona. 1-3 kertaa tuo käy vuorokauden aikana ja parhaimmillaan tietysti iltapäivällä kun on päivän lämpimin aika (paitsi nyt sydäntalvella).

Se pumpun tuntoelinhä tulee paluu putkeen, eli varaajan alaosasta tulevaan, kun taas pumpun tulo tulee pytyn yläosaan, siinä vaiheessa kun lämpötila alhaalla on 45C ja pumppu sammuu, luulisin, että yläosassa olis lähempänä 55C. Tiijähäntä

 

[samuana]

Vs: Gree+ ?

Se pumpun tuntoelinhä tulee paluu putkeen, eli varaajan alaosasta tulevaan, kun taas pumpun tulo tulee pytyn yläosaan, siinä vaiheessa kun lämpötila alhaalla on 45C ja pumppu sammuu, luulisin, että yläosassa olis lähempänä 55C. Tiijähäntä

Lämpötila-anturia on kokeiltu vähän eri paikoissa, myös tuossa varaajan pohjasta tulevassa "kylmävesiputkessa". Tällä hetkellä se on n. 30 cm säiliön alareunasta ylös säiliön kyljessä silikonitahnalla termisesti kytkettunä. Parhaimmillaan ylävesi on ollut pari astetta kuumempaa kun alavesi.

Kun käytetään lämmönvaihdinta niinkuin mulla, niin tuo säilöön saatava vesi ei paljoakaan kerrostu. Varsinkin kun tuo lämmönvaihtimen pumppu pyörii koko ajan sekoittaen varaajan vettä. Mulla on vielä vaihdettu vähän isompi kiertovesipumppu tuohon lämmönvaihtimen kiertoon.

Kuumakaasukierukalla on eri juttu, siinä ensimmäiset kierrokset kierukassa tuottaa huomattavasti kuumempaa vettä joka sitten nousee säiliön yläosaan ja loppukierukka tuottaa vaan "bulkkilämmintä" joka pysyy alempana. Mulla ekassa testiajossa lämpö nostettiin 57 asteeseen, kun lämpöanturi oli lattialla, mutta kaikki yli 45-50 asteen alkaa syödä hyötysuhdetta kun kompuralle palaava kymäaine ei ole kunnolla tiivistynyt (sisältää kuplia). Sen takia tuo lämpötilan säätökin on maksimissaan 45 astetta.

 

[miksula]

Vs: Gree+ ?

Jos haluat lämpökerrokset pysyvämmäksi niin kytke vaihtimen pumppu siten että se käy vain kun ulkoyksikkö käy.
Kytkentäohjeet saat Kahililta.

 

[samuana]

Vs: Gree+ ?

Jos haluat lämpökerrokset pysyvämmäksi niin kytke vaihtimen pumppu siten että se käy vain kun ulkoyksikkö käy.
Kytkentäohjeet saat Kahililta.

Joo, tiedän tuon ratkaisun, pistetään kierovesipumppu kompressorin napoihin. Toinen juttu sitten on että haluanko enemmän kerrostuneisuutta.

Jos nostan anturia vaikka puoleen väliin varaajaa, niin sen alapuolelle kertyy patterikierrosta tullutta viileää vettä kun lämpöpumppu ei käy. Kun pumput (lämpö- ja lämmönvaihtimen kiertovesi-) sitten käynnistyy, niin se sekottaa koko varaajan vesimassan. Tästä hetkestä menee mulla ainakin muutama tunti niin ettei säilössä ole kun haaleaa vettä kun kylmä ja lämmin vesi sekoittuu. Lämmityspuolella tuo vielä menisi hetkellisenä häiriönä, mutta kun mulla ei (vielä) ole erillistä käyttövesilämmitintä tuossa perässä. Suihkussa tulee kylmä. Ja saisin vielä pidemmät käyntiajat tuolle lämpöpumpulle.

Kuulostaako järkeenkäyvältä? Onko jollain vastaavasta tilanteesta kokemuksia?

Entä kannattaako lämpöpumppua käyttää mieluumin pitkiä jaksoja harvoin vai lyhyitä jaksoja usein? Intuitiivisesti sanoisin että pitkistä jaksoista puuttuu alkulämmityksen aiheuttamat hukka-ajat, mutta tuleeko pitkistä käyntiajoista jotain kumuloituvia häviöitä?

Tuo Green ohjausyksikön "Pump" liitin pitäisi sammua kun lämpöpumppukaan ei käy. Kiinalaiset ymmärsi tuon niin että se ohjaa koko lämmitysjärjestelmän kiertovesipumppua, mutta noin sitä ei Suomessa voi käyttää. Nythän pumppu sammuu vain kun pistää lämpöpumpun pois päältä (viiveellä). Joulukuun alussa Kiinasta kävi Green edustaja täällä ja kehitystoiveita meni kyllä sinnepäin. Samoin noita pumpun ohjausväylän sanomaformaatteja kyselin ja Kahilampi lupasi kysellä ja ilmoitella kun/jos jotain selviää.

 

[kstrndn]

Vs: Gree+ ?

Jos haluat lämpökerrokset pysyvämmäksi niin kytke vaihtimen pumppu siten että se käy vain kun ulkoyksikkö käy.
Kytkentäohjeet saat Kahililta.

Joo, tiedän tuon ratkaisun, pistetään kierovesipumppu kompressorin napoihin. Toinen juttu sitten on että haluanko enemmän kerrostuneisuutta.

Jos nostan anturia vaikka puoleen väliin varaajaa, niin sen alapuolelle kertyy patterikierrosta tullutta viileää vettä kun lämpöpumppu ei käy. Kun pumput (lämpö- ja lämmönvaihtimen kiertovesi-) sitten käynnistyy, niin se sekottaa koko varaajan vesimassan. Tästä hetkestä menee mulla ainakin muutama tunti niin ettei säilössä ole kun haaleaa vettä kun kylmä ja lämmin vesi sekoittuu. Lämmityspuolella tuo vielä menisi hetkellisenä häiriönä, mutta kun mulla ei (vielä) ole erillistä käyttövesilämmitintä tuossa perässä. Suihkussa tulee kylmä. Ja saisin vielä pidemmät käyntiajat tuolle lämpöpumpulle.

Kuulostaako järkeenkäyvältä? Onko jollain vastaavasta tilanteesta kokemuksia?

Entä kannattaako lämpöpumppua käyttää mieluumin pitkiä jaksoja harvoin vai lyhyitä jaksoja usein? Intuitiivisesti sanoisin että pitkistä jaksoista puuttuu alkulämmityksen aiheuttamat hukka-ajat, mutta tuleeko pitkistä käyntiajoista jotain kumuloituvia häviöitä?

Tuo Green ohjausyksikön "Pump" liitin pitäisi sammua kun lämpöpumppukaan ei käy. Kiinalaiset ymmärsi tuon niin että se ohjaa koko lämmitysjärjestelmän kiertovesipumppua, mutta noin sitä ei Suomessa voi käyttää. Nythän pumppu sammuu vain kun pistää lämpöpumpun pois päältä (viiveellä). Joulukuun alussa Kiinasta kävi Green edustaja täällä ja kehitystoiveita meni kyllä sinnepäin. Samoin noita pumpun ohjausväylän sanomaformaatteja kyselin ja Kahilampi lupasi kysellä ja ilmoitella kun/jos jotain selviää.

Mites sulatuksen aikana kun vaihtimelle tuleva nesteputken lämpötila menee sulatuksen ensi minuutilla reilusti pakkaselle n-10C mittausteni mukaan, onko levylämmönvaihdin vaarassa jäätyä jos pumppu ei käy? eikä sulatuksen aikana (n 3min) hirveesti kerkiä sekoittua. Jos tuntoelin on paluuputkessa, niin silloinhan koko varaajan täytyy olla vähintäin se katkaisu lämpötilassa, käytännössä yläosassa on lämpimämpää. eikä silloin ole "kylmää"-vesitilaa joka sekoittuisi ja viilentäisi koko veden. Pumpun käyntijakso olisi silloin aika pitkä eikä ehkä ihan 45c kannata hakea ettei ihan viimeisen asteiden aikana cop laskisi kuplista johtuen. noin iso varaaja on tietty aika hidas reagoimaan, että "säädellessä" pitää olla malttia
Mites sulla huurtuuko GREE tasaisesti. Mulla onkelmana seebra-raidat, maahantuoja kävi paikalla kaiken pitäis olla kunnossa. katellaan.

 

[samuana]

Vs: Gree+ ?

Tuota kylmäaine-nesteputken kylmenenistä sulatuksessa en ole huomannutkaan! Luulin että kompuran nelitieventtiili vaan kääntyy niin että kaasut ohjataan tuonne ulkokennoon. Kompurahan käy sulatuksen aikana, propelli vaan pysähtyy, niin että kävisi tuo kv-pummpukin silloin jos se olisi kompuran liittimiin kytketty.

Sulatuksen aikana kv-pumppu saa toki käydä, sehän on osa käyntijaksoa. Meinasin että siinä about 8 tunnin aikana kun lämpötila laske 44->39 (säädöt tällä hetkellä) ja lämpökone huilaa, silloin ei välttämättä tarvitsisi tuota vettä vispata lämmönvaihtimen läpi. Tänä aikana myös kerrostumista voi tapahtua kun lämmityskierto palauttaa säilöön viilentynyttä vettä (tämä pumppu sentään käy koko ajan .

Jos lämmönvaihtimen kv-pummpu ei olisi päällä lepojaksolla, niin tuntoelin pitäisi olla säilön kyljessä, putken lämpö ei oikein kuvaisi tilannetta.

Mulla lämmönvaihtimeen menevä vesi otetaan patterilinjan paluulinjasta. Toki kaikki vesi mitä lämmönvaihtimeen menee ei tule sieltä vaan varaajan alaliitynnästä jonne tuo paluuvesi olisi menossa ilman lämmönvaihtimen kiertovesipumppua. Näin lämmönvaihdin saa varaajan alaveden lisäksi viilentyneen patterikiertoveden.

Tästä on herännyt kysymys että ei kai alunperin painovoimaisiksi rakennetussa kiertosysteemissä ole pohjaventtiiliä joka estäisi "väärän" kiertosuunnan? Sehän estäisi tuon pohjaveden menon lämmönvaihtimelle!

Tuon säiliön koon takia virittelyt menee niin että muutetaan jotain ja seurataan viikko! Ja silloinkin nuo käyntiajat on arvauksia, lähinnä ilta/viikonloppukäynneistä. Noikin selviää sitten paremmin kun saan paremmat mittaukset pystyyn.

No, tämä ongelmahan (tai ainakin sen haitat) poistuu siinä vaiheessa kun saan sen käyttövedenlämmittimen tuohon suihkuvesiputkeen.

Mullakin kennosto huurtuu epätasaisesti. Kaksi alinta putkea ei huurru ja sen jälkeen joka toinen huurtuu kennoston puoliväliin asti. Yläosa huurtuu kokonan. Viime talven Suomessa ollut testilaite kuulemma huurtu samoin.

Muistanko oikein että miksulalla huurtuu tasaisesti? Tuo epätasainen huurtuminen mielestäni kuitenkin viittaa siihen että kennosto ei toimi optimaalisesti.

 

[kstrndn]

Vs: Gree+ ?

joo nyt ymmärrän sen pumpun pysäyttämis jutun, eikait painovoimasessa ole mitään pohja- tai takaiskuventtiiliä, toiminta perustuu vaan siihen, että lämmin pyrkii ylös ja viilennyt alas ja saa siten sen veden kiertämään. tuntoelimen paikka varmaan pitää olla jonkun verran käyttövesikierukan alapuolella, kuten sulla taitaa ollakin

Vielä palaan tuohon höyrystimen huurtumattomuuteen, mittailin vähän tuolla infrapunalla sitä kennoa koneen käydessä, tuo kennohan muodostuu 16:sta putkilenkistä. Ylin on 1 ja alin 16. Ulkolämpötila +1,5C. Tuloksia:
1 -4C huurtuu
2 -4C huurtuu
3 -3C huurtuu
4 -3C huurtuu
5 -2C huurtuu
6 -2C huurtuu
7 -1C huurtuu
8 -1C huurtuu 9 +1C ei huurru
10 -1C huurtuu 11 +2C ei huurru
12 -1C huurtuu
13 +2C ei huurru 14 +2C ei huurru
15 +3C ei huurru
16 +4C ei huurru
antaako tuo sitten kaiken tehon, tiedä häntä. paine mulla oli eilen kun oli -1C n 31bar, maahantuojan mukaan se on ok, virta käyntijakson aikana 5,8-6,3A, Miksulan talossahan paine oli paljonkin korkeampi, muistaakseni lähellä 40bar. mutta oli silloin lämpöisempää, varaajalle tuleva vesi on ihan käynti jakson lopussa 51C, valtaosan käyntiajasta n45-48C, Miksulalla loppulämpötila lähestulkoon 60C. Onkoon näihen vekottimmiin laatu vaihtelevaa vai mahollisesti myös mittavirheitä vai mitä lie

 

[zadah]

Vs: Gree+ ?

Jos nuo lämpötilat pitävät paikkanasa, on sinun TEV:ssä tulistusta liian vähän, eli sinulla on hieman liikaa syöttöä sinne kennoon.

tuo 31 baria on lauhtumislämpötila, eli se riippuu täysin vedenlämpötilasta.

 

[Tilator]

Vs: Gree+ ?

tuo 31 baria on lauhtumislämpötila, eli se riippuu täysin vedenlämpötilasta.

Näin on. 31 baria näyttäisi R410A:lla vastaavan runsaan 50 asteen lauhtumislämpötilaa. Eli tuossa lämpötilassa viimeiset kaasut muuttuvat nesteeksi.

 

[kstrndn]

Vs: Gree+ ?

Jos nuo lämpötilat pitävät paikkanasa, on sinun TEV:ssä tulistusta liian vähän, eli sinulla on hieman liikaa syöttöä sinne kennoon.

eli mitä niinku pitäis tehhä, en tiijä lukemien oikeellisuutta, mutta eri putkien läpötilaeron se näyttänee, mm metalliputkista näyttää vasta oikein kun laittaa esim mustaa sähköteippiä palan. mittarina on fluke 1587 yleismittari ja siihen liitetty fluken ir-mittapää

 

[Tilator]

Vs: Gree+ ?

Jos nuo lämpötilat pitävät paikkanasa, on sinun TEV:ssä tulistusta liian vähän, eli sinulla on hieman liikaa syöttöä sinne kennoon.

eli mitä niinku pitäis tehhä,

Säätää TEViä, jotta se päästää vähemmän lävitseen.

Kapillaarikoneessa voisi pudottaa pyyntilämpötilaa, eli laskea varaajan lämpötilaa.

Tällöin lauhtumislämpötila laskee ja edelleen lauhdepaine laskee vastaavasti, jolloin kapillaarista menee vähemmän ainetta läpi. Tosin välttämättä tuokaan ei auttaisi, vaan seurauksena olisi muita murheita, kuten voit vaikkapa Ultimate 5500E keskusteluista havaita.

Vai oliko tämä(kin) kapillaarikone, jolloin siinä ei ole koko TEViä lainkaan?

 

[kstrndn]

Vs: Gree+ ?

Vai oliko tämä(kin) kapillaarikone, jolloin siinä ei ole koko TEViä lainkaan?
[/quote]
oon ihan vähän ulukona näistä kylymävehkeistä, miun käsittääksen siinä on se TEV, oisha sen maahantuojan asentajan pitäny tietee? va liekö ulukona

 

[samuana]

Vs: Gree+ ?

Näkeekö jostain tuon Green valikoista paineet vai onko teillä oma mittari siinä kiinni?

Tietämättä asianlaitaa, oletan että tuo TEV on se venttiili joka päästää kylmänestettä kennostoon höyrystymään, onko näin? Ohjataanko tuota paineen vai lämpötilan perusteella (kennosta tai kompuran jälkeen)?

Tuon kylmäaineen määrän kanssa mulla haettiin vähän aikaa. Koneessa on tullessaan kai viralliset 3,2 kg kylmäainetta, mutta kun tuo määrä on kai tarkoitetu kierukalle tai ainakin pidemmille putkille, niinpä sitä vähennettiin vähän. Lämpimillä säillä säädetty kone lämpeni liikaa kun ilmat kylmeni ja ainetta piti lisätä (vai oliko se toisinpäin?). No, tuo testaaminen on kuitenkin mulla vähän hankalaa, kun sekä varaajan kylmän että lämpimän pään tarkastaminen vaatii yhden työpäivän verran... ja kun se on kuumaksi pumpannut, menee taas koko yö että tuo lämpö on taloon jaettu.

Ja joo, lämpöanturi on säilön (h = 150 cm, makaava sylinteri) pohjasta noin 30 cm, lämmitysvastuksen juurelta. Käyttöveden kierukka on hölmösti varaajan puolessavälissä, alkuperäinen paikka vuodelta -68. Jos jossain vaihessa tyhjennetään tuo varaaja, niin yritän laittaa tuon ihan ylälaitaan. Hankalaa vaan, kun nuo käyttövesikierukan putket menee miesluukun kannesta (säiliön päässä) sinne varaajaan.

 

[Tilator]

Vs: Gree+ ?

Tietämättä asianlaitaa, oletan että tuo TEV on se venttiili joka päästää kylmänestettä kennostoon höyrystymään, onko näin? Ohjataanko tuota paineen vai lämpötilan perusteella (kennosta tai kompuran jälkeen)?

TEV ohjailee kai itse itseään juuri höyrystimen paineen ja höyrystimen jälkeisen lämpötilan perusteella. Tavoitteena on pikkasen tulistumista, eli lämpötila inan korkeampi, kuin mitä painetta vastaava kylmäaineen kiehumislämpötila on.

Mutta mites tuo paineen mittaaminen, painehan lienee kohtuullisella tarkkuudella sama sekä höyrystimen alku, että loppupäässä, joten voisiko paineen mittaaminen tapahtua TEV:n sisällä? Yleensähän näissä taitaa mennä pikkuinen putki höyrystimen loppupäähän.

 

[miksula]

Vs: Gree+ ?

Noista paineista. sillon kun mun koneessa oli noi kovat paineet oli kaasua liikaa sekä ulkolämpö jossain lähellä 10 ast.
siinähän kävi tietysti niin että kun nostin lämpöja korkeammalle sammui laite ylipaineesta, eli virhe.
Sittemmin kaasua vähennettiin ja paineet on oikealla n. 31 tietämillä.
Tuosta huurtumisesta niin mulla kyllä huurtuu ihan tasaisesti ylhäältä alas, koitin laittaa kuvankin muttei jostain syystä onnistunut .
koitampa uudestaan.

 

[miksula]

Vs: Gree+ ?

On tossa kuvassa näköjään pieni raita. yleisesti ottaen hurretta on kyllä melkosen tasaisesti.
Seurailen ja otan uuden kuvan.
Olen "maisemoinut" laitteen semmoiseen sälikkö-laatikkoon niin tuo kuvan ottaminen on hieman hankalaa.

 

[kstrndn]

Vs: Gree+ ?

[flash=200,200]http://Kertokaahan ihan oikeesti, onko teillä vaihtimelta lähtevä lämpötila ihan käyntijakson lopussa mikä. Muistelen jonkun tekstistä lukeneeni n 60C lämpötiloista, mulla on maximi ollu 51,9C, kun pyyntönä on 45C ja ulkona nollakeli.
ja sitten vielä HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE[/flash]

 

[kstrndn]

Vs: Gree+ ?


tuota, hmmm. toimisko korkeemmalla lämpötilalla tai siis antasko tuo vilppi paremmin lämpöö jos tuohon alhaalla oikeella olevaan kolmitieventtiiliin laittas oumannin pyytämmään vaikka 42 ja tuntoelin vaihtimelle mänevään putkeen, gree pyytämmään vaikka 44 vaihtimelta lämminvesi tulee pytyn puolivälin yläpuolelle, oumanni ottas ensin pytyn puolivälin alapuolelta tulevasta putkesta ja kun se aikas noppeesti olis liika lämmin ottas sitä mukkaa enemmän ja enemmän alhaalta kunnekka pytty olis täynnä lämmintä, eli pytyn pohjasta ja patteriverkostosta tuleva sekotus olis se 44, vai aiheuttasko tuo kuplintaa pumpun nesteputkeen tai tiukkaa käyntiä liikaa kompuralle, vai oliks se koppi parempi mitä viileempi?
Ku ei ymmärrä.ei lämpii yli 52 vaikka olis +7 ulukona

 

[jusa]

Vs: Gree+ ?

Ketjun alkupäässä on kertomuksia Green toiminnasta eri merkkisten/tyyppisten varaajien kanssa. Tuli mieleen että Gree varmaankin pelittää Ultimaten Borö varaajan kanssa ongelmitta, kun on vissiin sama pumppu kuin Ultin 9000E.
Nyt Ultimatella varaajat ja pumputkin inventaari hinnoin myynnissä, ajattelin vaan jos hankkis ultilta varaajan (320 litraa) ja Gree vilpin ihan vaan paremmin toimivan takuun ja huollon perusteella. Ultimaten "jälkihoito" ei taida olla kovin vakuuttavaa. :

 

[miksula]

Vs: Gree+ ?

Kävin päivittämässä kulutus seurannan tiedot koko talven osalta omassa kohteessani. Eli Gree 9kw + Jäspi 12kw lämmönvaihdin+1000L varaaja.

Nyt kokonaiskustannukset on nähty:

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?board=42.0