Helen investoi kohti kaukolämmön hiilineutraalisuutta – Patolaan uuteen teknologiaan pohjautuva lämpöpumppulaitos ja kaksi sähkökattilaa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

janti

Moderaattori
Ylläpitäjä
Lämmönlähteenään ulkoilmaa hyödyntävän ilma-vesilämpöpumpun täyden tehon kaukolämmön tuotantokapasiteetti vaihtelee 20–33 MW:n välillä riippuen ilman lämpötilasta. Kylmäaineena lämpöpumpun suljetussa kierrossa toimii hiilidioksidi.
 
Teho 22 - 33 MW, kylkeen 2x 50 MW sähkökattilaa. Kylmäaineena hiilidioksidi. Valmista pitäisi olla 2026 - 2027

 
Hiilineutraalisuus tarkoittaa että päästöt ja hiilinielut on tasapainossa... joten mitenköhän Helen investoin hiiliniuluihin. Jutun lukemalla kyse on ainoastaan vähähiilestä tuotanosta joka toki auttaa eteenpäin kohti hiilineutraalia kehitystä.

1725432013051.png
 
Hiilineutraalisuus tarkoittaa että päästöt ja hiilinielut on tasapainossa... joten mitenköhän Helen investoin hiiliniuluihin. Jutun lukemalla kyse on ainoastaan vähähiilestä tuotanosta joka toki auttaa eteenpäin kohti hiilineutraalia kehitystä.

Tavallaanhan tuo mahdollistaa sikäli hiilineutraliuden lisäämistä, että lämpöä voidaan tehdä vilpeillä silloin kun ulkoilma sopivan lämpöistä tai sähkökattilalla kun liian kylmää, silloin kun hiilineutraalia sähköä saatavavilla, esim tuulisena päivänä. Yhdistettynä merivedestä lämpöä pumppaaviin laitoksiin tuossa on mahdollisuuksia tuotannon optimointiin monella tavalla.

Lämpöähän kaukolämpöputkistoon ja lämpöakkuihin voidaan varastoida huomattavia määriä, ihan eri aikajaksoja kuin sähköä akkuihin. Triviaalisti päiviä, mutta jopa viikkoja, kuukausia onnistuu....
 

Lämpöä ulkoilmasta talteen jopa −8 °C pakkasessa 60 000 MWh/v – Suomelle uudenlainen teollisen mittakaavan ilma-vesilämpöpumppulaitos aloitti tuotannon​

Helsingin Salmisaaren uusi laitos tuottaa paitsi kaukolämpöä vuoden lukuisiin viileisiin ja kylmiin päiviin myös kaukojäähdytystä kesäkuumalle.
 
Hiilidioksidikierto on aika haasteellinen kaukolämmön tuotannossa, kun palaava vesi saattaa olla jopa yli 40-asteista, jolloin hiilidioksidi ei enää lauhduttimessa nesteydy, vaikka painetaso olisi miten korkea tahansa. Tuossa lienee paisuntaventtiilin sijasta oltava turbiinilla toteutettu paisunta, eli turboexpanderi? Moisia on luetun perusteella kylläkin ollut vastaavalla lämpötila-alueella käytössä hiilidioksidia käyttävissä lämpöpumppusovelluksissa.
 
Saavutetaanko tällä minkäänlaista lämpökerrointa muutoin kuin kesällä? Eikö Helenin olisi fiksumpaa alkaa tarjota vaikka kiinteistökohtaisia lämpöpumppuja palveluna..
 
Saavutetaanko tällä minkäänlaista lämpökerrointa muutoin kuin kesällä? Eikö Helenin olisi fiksumpaa alkaa tarjota vaikka kiinteistökohtaisia lämpöpumppuja palveluna..
Eivät nuo yhtiöt ole yleensä julkaisseet, millaiseen tuottosuhteeseen pääsevät talvi-ilmoilla, mutta luultavasti pakkasilla ei päästä kovin paljon yli kahden tuottosuhteeseen. Tuosta hiilidioksidilaitoksesta en tiedä (Tanskaan on jokunen tuollainen jo rakennettu, mutta käsittääkseni lämpö imetään merivedestä yleensä), mutta konventionaalisilla kylmäaineilla ilmavesipumppulaitokset ovat yleensä kaskadeja, eli ensimmäinen vaihe pumppaa ulkoilmasta luokkaa 30...40-asteista (glykoli-) liuosta ja tuosta sitten tehdään maalämpöpumpulla loppulämpötila tyypillisesti 80...90 asteen vaiheille. Jos tarvitaan kuumempaa ja lämpöpumppua käytetään (mitä ilmavesilämpöpumpuilla harvemmin tehdään tuollaisessa tilanteessa), sitten sekoitetaan kuumaksi polttokattilassa tai yhteistuotantolaitoksella priimattua vettä.

Kiinteistökohtaisessa lämpöpumpussa on ongelmana, että ainakin joudutaan maksamaan korkeampaa sähköveroa, kaavoitusmääräykset rajoittavat höyrystimien asennusta ja höyrystimien asentaminen voi olla muutoinkin hankalaa ja kallista. Monen kiinteistön lämmitysjärjestelmä on lisäksi mitoitettu kaukolämmön lämpötiloille, eli etenkin ilmasta pitäisi pystyä pumppaamaan aina luokkaa 60-asteista lämpöä käyttövettä varten, tarvitaan paljon tilaa vieviä varaajia (sijoitustilasta saattaa olla kaupungissa pulaa, kun tiloja on vuokrattu tai ne palvelevat varastotilana, saunoina, pyörätalleina tms.) ja lämmitysvedeltäkin mahdollisesti vaaditaan vielä korkeampaa lämpötilaa joskus. Rakennusten sähköpääkeskus ja liitännät pitäisi vahvistaa (etenkin muille kuin täystehomitoitetulle maalämmölle, joka puolestaan vaatisi energiakaivojen mahduttamista tontille, sillä ilmasta pumppaamalla ei kovilla pakkasilla riittävän kuumaa aikaan ainakaan tehokkaasti ja edullisesti).
 
Takaisin
Ylös Bottom