Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Ainakaan teho ei aluksi pienene kovin nopeasti ja hitaasti pienenee myöhemminkään lämmön johtumisen perusteella http://docs.lib.purdue.edu/iracc/424. Kyllä ilpeillä ja vilpeillä sulatustarve tulee käytännössä lamellivälin tukkeutumisesta huurteen alkaessa ahdistaa ilman kiertoa.janti sanoi:
- Keskustelun aloittaja
- #6
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Tässä oli yksi tutkimus asiaan liittyen https://www.ideals.illinois.edu/bitstream/handle/2142/9704/TR015.pdf?sequence=2
"Any insulation due to the frost is not apparent. The enhancement is due to both the increased surface area from the frost and the increase in local air velocity across the evaporator, but the increase in air velocity probably has the greater effect."
janti sanoi:
Tässä oli yksi tutkimus asiaan liittyen https://www.ideals.illinois.edu/bitstream/handle/2142/9704/TR015.pdf?sequence=2
"Any insulation due to the frost is not apparent. The enhancement is due to both the increased surface area from the frost and the increase in local air velocity across the evaporator, but the increase in air velocity probably has the greater effect."
Liitteet
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Technibelin VILPillä teho kasvaa näillä keleillä sulatuksen jälkeen ensin hiljalleen noin 20%, pysyy jonkun aikaa suunnilleen vakiona ja alkaa lopulta pienenemään ennen seuraavaa sulatusta.
Voi tietysti liittyä myös ohjauslogiikkaan tms.
Muoks: siis Pollun näyttämä lämmitysteho.
Technibelin VILPillä teho kasvaa näillä keleillä sulatuksen jälkeen ensin hiljalleen noin 20%, pysyy jonkun aikaa suunnilleen vakiona ja alkaa lopulta pienenemään ennen seuraavaa sulatusta.
Voi tietysti liittyä myös ohjauslogiikkaan tms.
Muoks: siis Pollun näyttämä lämmitysteho.
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Oma vilppi käy ottaa ihan tasaisesti sähkötehoa (ulkolämpötilan ja menoveden pysyessä paikaallaan), mutta tuottaa välittömästi sulatuksen jälkeen huipputehot ja lähtee melkein heti siitä jäätymisen edetessä suhteellisen tasaisella käyrällä alaspäin. Eli pienikin huurre haittaa ja mitä enempi sen pahempi. Koneessa on niin harvarakenteinen kenno, että ilman kulkuun tuo ei vaikuta, tukkoon se ei mene. Mutta huurre/jää haittaa laskee aivan selvästi tehoja.
Oma vilppi käy ottaa ihan tasaisesti sähkötehoa (ulkolämpötilan ja menoveden pysyessä paikaallaan), mutta tuottaa välittömästi sulatuksen jälkeen huipputehot ja lähtee melkein heti siitä jäätymisen edetessä suhteellisen tasaisella käyrällä alaspäin. Eli pienikin huurre haittaa ja mitä enempi sen pahempi. Koneessa on niin harvarakenteinen kenno, että ilman kulkuun tuo ei vaikuta, tukkoon se ei mene. Mutta huurre/jää haittaa laskee aivan selvästi tehoja.
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Kylmätekniikassa juuri huurtuvat kennot on ongelma, siksi lämpötilaero pyritään pitämään mahdollisimman pienenä tulevan ilman ja höyrystymislämpötilan välillä jotta paras hyöty saavutetaan. Huurtunut kenno laskee höyrystymislämpötilaa ja jäätyminen pahenee.
Kylmätekniikassa juuri huurtuvat kennot on ongelma, siksi lämpötilaero pyritään pitämään mahdollisimman pienenä tulevan ilman ja höyrystymislämpötilan välillä jotta paras hyöty saavutetaan. Huurtunut kenno laskee höyrystymislämpötilaa ja jäätyminen pahenee.
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Oheinen kuva kertoo huurtumisasiasta jotain. Kuvien vasemmassa reunassa ottoteho pysyy vakiona mutta kohtalaisen huurtumisen seurauksena puhallusilman lämpötila, antoteho ja COP laskevat. Satuin katsomaan tuona aikana tuota huurtumistilannetta. Em tekijät ovat saattaneet laukaista sulatuksen. Kunhan ulkoilma lämpenee (tarpeeksi), laitan mittausanturit mittaamaan höyrystimen lämpötiloja.
Oheinen kuva kertoo huurtumisasiasta jotain. Kuvien vasemmassa reunassa ottoteho pysyy vakiona mutta kohtalaisen huurtumisen seurauksena puhallusilman lämpötila, antoteho ja COP laskevat. Satuin katsomaan tuona aikana tuota huurtumistilannetta. Em tekijät ovat saattaneet laukaista sulatuksen. Kunhan ulkoilma lämpenee (tarpeeksi), laitan mittausanturit mittaamaan höyrystimen lämpötiloja.
Liitteet
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Huurteen hyvyys taitaa toimia aika marginaalisella alueella, eikä siten tule esiin "karkeilla" mittauksilla?
Voiko se kenno ylipäätään olla, juuri koskaan, huurteeton? Heti sulatuksen jälkeen tietty kenno on huurteeton ja lämmin ja antaa siksi hetkellisen hyvän tuoton?
( noissa lauseissa on kysymysmerkki perässä, ei siis faktaa vaan kysymyksiä
)
Huurteen hyvyys taitaa toimia aika marginaalisella alueella, eikä siten tule esiin "karkeilla" mittauksilla?
Voiko se kenno ylipäätään olla, juuri koskaan, huurteeton? Heti sulatuksen jälkeen tietty kenno on huurteeton ja lämmin ja antaa siksi hetkellisen hyvän tuoton?
( noissa lauseissa on kysymysmerkki perässä, ei siis faktaa vaan kysymyksiä
)
- Keskustelun aloittaja
- #17
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Tässäpä hieman pohdittavaa tähän keskusteluun.
Miksi laitteen antoteho nousee vaikka ulkoyksikön kennosto huurtuu koko ajan lisää lämmitysjakson kuluessa? Erityisesti kiinnostaa miten selitätte tuo tulistuksen säädön aktivoitumishetken jälkeisen tehonnousus.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26614.msg348322.html#msg348322
Tässäpä hieman pohdittavaa tähän keskusteluun.
Miksi laitteen antoteho nousee vaikka ulkoyksikön kennosto huurtuu koko ajan lisää lämmitysjakson kuluessa? Erityisesti kiinnostaa miten selitätte tuo tulistuksen säädön aktivoitumishetken jälkeisen tehonnousus.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26614.msg348322.html#msg348322
pökö
Kaivo jäässä
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Ja onko sinun ilmasta mittaamasi tulos luotettava, miten lämpöteho on mitattu?
ehkäpä kone käyttäytyisi noin ilman huurtumistakin, onhan siellä säätäviä elimiä sisässä. miten ottoteho, oliko se kokoajan sen 2100W?janti sanoi:Tässäpä hieman pohdittavaa tähän keskusteluun.
Miksi laitteen antoteho nousee vaikka ulkoyksikön kennosto huurtuu koko ajan lisää lämmitysjakson kuluessa? Erityisesti kiinnostaa miten selitätte tuo tulistuksen säädön aktivoitumishetken jälkeisen tehonnousus.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,26614.msg348322.html#msg348322
Ja onko sinun ilmasta mittaamasi tulos luotettava, miten lämpöteho on mitattu?
- Keskustelun aloittaja
- #19
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Pyynti maksimi, ottoteho säätyy kylmäprosessin mukana. Ottoteho olisi laskenut jo olisi tapahtunut umpeenhuurtumista. 9.45 jälkeen ottoteho koko ajan noin 2100 W.
Samalla lailla se VTT:kin mittaa lämpötiloja. Oleellista on tuo dT joka kasvaa loppua kohden.
Ruotsin max tehomittausksissa laite puhalsi keskimäärin 750 m3/h.
pökö sanoi:
Pyynti maksimi, ottoteho säätyy kylmäprosessin mukana. Ottoteho olisi laskenut jo olisi tapahtunut umpeenhuurtumista. 9.45 jälkeen ottoteho koko ajan noin 2100 W.
Samalla lailla se VTT:kin mittaa lämpötiloja. Oleellista on tuo dT joka kasvaa loppua kohden.
Ruotsin max tehomittausksissa laite puhalsi keskimäärin 750 m3/h.
- Keskustelun aloittaja
- #21
Vs: Huurteen vaikutus kennon lämmönjohtavuuteen
Minulle riittää että Ruotsin testien perusteella se on tuo. Muistuttaisin että oleellista on tämän aiheen kannalta nyt tuon lämpötilaeron kasvu.
Vai oliko joku sitä mieltä että laite pienentää puhallusnopeutta ohjelmallisesti lämmitysjakson loppua kohden.
Tuossa oli aiempaa juttua noista FD35VABH puhallusmääristä http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,21630.0.html
pökö sanoi:
Minulle riittää että Ruotsin testien perusteella se on tuo. Muistuttaisin että oleellista on tämän aiheen kannalta nyt tuon lämpötilaeron kasvu.
Vai oliko joku sitä mieltä että laite pienentää puhallusnopeutta ohjelmallisesti lämmitysjakson loppua kohden.
Tuossa oli aiempaa juttua noista FD35VABH puhallusmääristä http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,21630.0.html
