Ilma-vesilämpöpumpun valita

Viluveli

Jäsen
Mitsubishi, Nibe vai Atlantig? Omakotitalo rakennettu 1975 lämpimät neliöt on 106. Ennen pumpun asennusta uusitaan käyttövesi- ja lämpöputket sekä patterit.
Hämmästyttää pumppujen katteet, esim. Nibe spilt Box 8 asenettuna 10800 euroa, tukkkuhinta ilman asennusta 5990 euroa... (Suomen maalämpötukku) Hyvä kate asennukselle.
 

Jolberious

Vakionaama
Hyvä kate asennukselle.
Nibe Split box 2, eli AMS10-12 ulkoyksiköllä.
Kuuluuko tuohon asennushintaan vanhan lämmitysjärjestelmän purkua jne?

Avaimet käteen, vanha öljykattila purettuna on ollut luokkaa 9000-10000e tuo asennettuna. Sähkötöiden osuus tonnin-vähä reilu ja sisältänyt vähintään UKV100 puskurivaraajan, toiset ovat valinneet 200l varaajan esilämmityskierukalla ja pari käyntiä säätöjen jne osalta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Missä päin Suomea tuo sijaitsee ?
Ongelma näiden kanssa on, että harvalla on kokemusta useammasta. Löytyy sentään pääosin onnistuneita asennuksia.

Rautaiset lämmönjakoputket on ilmeisesti valettu pohjalaattaan aikakauden vallitsevan tavan mukaisesti.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Lappeenrannassa VILPillä on kaikki hyvät edellytykset toimia. Erityisesti, jos lämpötilat saadaan alas uusien pattereiden kanssa.

VILPien COPeissa ei ole kovin suuria eroja, jos unohdetaan jotkut aivan halvimmat laitteet. Huolettoman toiminnan kannalta oleellinen asia on lauhdevesien hallinta. Se kannattaa miettiä loppuun saakka jo ennen asennusta. Ruotsalaiskoneissa (Nibe, CTC) tämä on mietitty valmiiksi koneen osalta. Kennon alla on automaattisesti lämpenevä lauhteenkeräin, josta vedet valuvat ulos yhdestä paikasta. Siitä ne on helppo johtaa lämpösaatettua letkua pitkin esim. kivipesään koneen alle, salaojaan/sadevesiviemäriin tai vaikka pannuhuoneen viemäriin, jos sellainen on käytettävissä. Tämä lauhdevesiasia on ilmasta ottavien perusongelma, jonka voi ratkaista ja joka kannattaa ratkaista ihan loppuun saakka. ILPeissä ongelmia voi olla myös sulattamisen kanssa mutta VILPeissä se sulatus itsessään on paljon tukevammalla pohjalla, koska kone ottaa sulatusenergian lämpimästä vedestä, mistä syystä se kenno kyllä sulaa niin pyryssä kuin pakkasessa. Koska VILPit tuppaavat olemaan suurempia kuin ILPit, vettä tulee oleellisesti enemmän.

Jos noista ehdotuksistasi pitäisi jotain sanoa, niin Nibe on noista varmaan se paras mutta myös kallein. Tutkisin myös huolella sen koko muun Maalämpötukun valikoiman. Ensin pitäisi varmaan kiinnittää koneen kapasiteetti. Olettaisin öljyn kulutuksen olleen normit eli jotain 2500 l/vuosi => lämmön tarve ~20 000 kWh vuodessa. Lämmöntarve @ -20 °C voisi olla jotain 6-7 kW luokkaa ?

Pieniä koneita on saatavilla halvemmalla kuin suurempia, mutta mallisarjan sisällä suurempien koneiden lisähinta on yleensä aika lailla merkityksetön. Pienen takaisinmaksuaika on lyhyempi kuin suuren, mutta suuremmalla voi saada hiukan paremman vuosi COPin ja paremman tehon kattavuuden. Koska tähän on selvästi löydettävissä koneita, jotka voivat hoitaa lämmityksen kunnialla ainakin tuonne parinkymmenen pakkasasteen paikkeille, katselisin semmoista.

VILP tarvitsee jonkinlaisen varaajan, jollaiseksi soveltuu myös vanha öljykattila. Suuruusluokkaa 100 l on minimi sulatusten kannalta, 200 l on jo paljon parempi ja joku 300-400 litrainen olisi jo oikein mahtava ja suurempaa ei varsinaisesti tarvita. Suurempi varaaja tasaa lämpötilanvaihteluita ja mahdollistaa varsinkin kesällä pidemmät käyntijaksot sekä pidemmät seisontajaksot. Itselläni on VILP kiinni suoraan öljykattilassa ja tuo on toiminut hyvin. Olisi eduksi, jos varaajassa olisi kierukka lämpimän veden esilämmitystä varten. Lämpimän veden voi sitten kuumentaa loppuun joko suorasähköllä toimivassa tulistusvaraajassa tai vaihtoventtiilillä varustetussa "sisäyksikössä". Normiperheen veden lämmitys suorasähköllä on jotain 4000 kWh ehkä 5000 kWh/v. Tästä voi siirtää pelkän kuuman veden esilämmityksen avulla semmoiset 40 % pumppauksella hoidettavaksi (=esilämmitys). Jos laittaa jakeluun myös haalistettua vettä kylmän veden asemasta, pumppaamalla matalaan lämpötilaan voi kattaa noin 2/3 veden lämmitystarpeesta, mikä vastaa käytännössä jo melkein samaa kuin veden kuumentaminen loppuun saakka pumppaamalla.
 
Back
Ylös Bottom