Ilmalämpöpumpusta kosteusvaurio?

[Vodun]

Hei.
Kyselisin onko muut törmännyt vastaavaan ja onko jollakin vastaavia kokemuksia.
Löydettiin ilmalämpöpumpun ulkoyksikön takaa seinästä kosteusvaurio. Ihan yksikön takaa on puutalon kolme paneelia täysin mätiä. Tehtiin ilmoitus vakuutusyhtiöön ja josta kävi tarkastaja käymässä. Kertoi syyn vaurioon olevan pumpussa ja tarkemmin sen asennuksessa. Tarkastaja mukaan yksikkö on asennettu liian lähellä seinää ja siitä syystä on tullut vaurio seinään ja paneelit mädät.
Tietenkään vakuutus ei perhana korvaa mitään koska syy on asennuksessa. Pumppu on aikanaan ostettu Rautian kautta ja heidän kauttaan tuli myös asennus. Rautia ei pitänyt tätä vauriota mahdottomana ja on halukas selvittämään asian.

Onko kukaan kuullut vastaavasta koskaan?

 

[Vodun]

Tässä muutamia kuvia pumpusta.

 

[Jolberious]

Ei tuossa kyllä vaadittu asennusetäisyys täyty mitenkään. Pumpun ohjekirjasta voit tarkistaa vaaditun etäisyyden.

 

[pökö]

Aika asennus...

 

[Sammeli77]

Selittääkö joku, että miten tuo kosteus tuohon seinään päätyy? Luulisi raikasta ulkoilmaa liikkuvan reilusti tuossa pumpun ja seinän välissä. Sulatusten aikaan kostea kenno puhalletaan pumpusta ja seinästä ulospäin jos ropeli pyörii oikein päin. Vai kylmentääkö tuo liian lähellä oleva kenno seinää, jolloin kosteus tiivistyy seinän pintaan?

 

[janti]

Selittääkö joku, että miten tuo kosteus tuohon seinään päätyy?

Olisiko sadevettä taivaalta joka roiskuaa seinälle? Kyllä ilmavirta viilentää tuota seinää aika tehokkaasti eli todennäköisesti on myös kondessia ulkoilmasta ulkoilman ollessa lähellä kastepistettä.

Ensihätään katos ulkoyksikölle joka ohjaa sadeveden koneen etupuolelle. http://www.koskenmetalli.net/lampopumpun-katokset

Panassa pitäisi olla asennusohjeiden mukaan laitteen takana vähintään 100 mm ilmaa laitteen ja seinän välillä.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Selittääkö joku, että miten tuo kosteus tuohon seinään päätyy?

Tuota sadetta minäkin epäilisin. Onko räystäs korkealla ja pääseekö tuuli työntämään sadetta kovasti koneen päälle ? Olisikohan pari lisäsenttiä sitten auttanut asiaan ?
Mutta on toinenkin mahdollisuus eli sulatus. Kyllähän se lämmin kenno siinä höyryää oikein kunnolla tunnin parin välein pakkasella ja kosteus tiivistyy varmaan hanakasti käynnin aikana jäähtyneeseen seinään. Tuo alla oleva lista melkein tukkii pystysuoran virtauksen ja estää ilma virran nousun sulatuksen aikana joten rako lienee höyryä täynnä. Mahtoiko olla kova kannustus asentamaan se niin lähelle seinää kuin suinkin mahdollista?

Koneen kiinnittämisessä seinään pitäisi olla huolellinen ja myös miettiä, mitä tapahtuu, jos talvella tapahtuu hiukankin jäänmuodostusta ja jääpatoja vesireikiin. Vesi voi alkaa juosta noita kannakkeita pitkin seinälle. Tässä tämä ei näytä olleen ongelma mutta noin yleisesti, jos kannakointi on sellainen, että vesi voi jään avustuksella alkaa juosta seinälle se luultavasti niin myös tekee enemmin tai myöhemmin. Mitä lähempänä ja mitä viistompia nuo kannakkeet, sitä suurempi riski.

Sitten mihinkähän kondenssivedet koneen alla mahtavat joutua ? Siellä ne kosteus ja routimisolosuhteet vasta ovatkin kehittyneet otolliseen suuntaan ja kosteasta kivijalasta voi päätyä kosteutta tuuletusrakoonkin.

 

[pökö]

Joku muu seinän on kastellut kuin vesisade, tai sitten on satanut joka päivä eikä pumppu ole käynyt ollenkaan, sehän nuo sadetipat olisi tuulettanut pois.

 

[burmanm]

Kyllä ilmavirta viilentää tuota seinää aika tehokkaasti eli todennäköisesti on myös kondessia ulkoilmasta ulkoilman ollessa lähellä kastepistettä.

Ei kai ulkoilma sentään ulkoilmaa kylmemmäksi sitä voi vetää? Se jäähtynyt ilmahan puhalletaan eteenpäin. Ja ilman lämmetessä sen pitäisi yhtälailla saattaa se nopeasti takaisin siihen lämpötilaan.

Eli itse ilmavirta tuskin sitä on kastellut, tuuletushan on paras keino kuivata sitä. Vakuutusyhtiö toki on sitä mieltä että kaikki on muiden korvattavaa (eli tällä suursuosikki aiheella, laillisella asennuksella ei hirveästi vakuutusyhtiön mielestä ole merkitystä..).

Voisiko sulatus oikeasti tuota muka keretä pilaamaan myöskään? Kyllähän yleensä sulatellessa myös ilmavirta lähtee uudestaan käyntiin, toki se voi jäädyttää sen siihen seinään samantien - mutta silloin ei se myöskään kastele.

 

[kimmok]

Oisko tuossa käynyt niin että koska tuo seinän ja laitteen väli on niin pieni/ahdas ilmavirta lähtee pyörimään laitteen ympärillä.
ja tästä syystä sulatusilman kosteus jäätyy siihen seinää ja välillä sulaa.
eli siinä on jatkuvan kosteenilman kierto.
tuli tästä mielee nää hiki kopit onkohan kukaan tavannut niitten sisältä tämmöistä vesivahinkoa.
vai onko niistä vaan vaiettu ihan hiljaa koska asiakashan sen on siihen halunnut/vaatinut ja vastuu on sujuvasti siirtynyt vaatialle.
siinä on sitten hyvä sille hellasärölle sanoa että mees asemaalle tienaamaan seinän korjaus rahat.
ja tuossahan kuuluisa cop livahti miinus merkkiseksi ennen kuin kerkesi kissaa sanoa.

 

[harb]

Komppaisin pököä ja arvaisin että ongelma ei johtu pumpun toiminnasta vaan laitteesta itsessään ja siitä ettei se ole jatkuvasti ollut toiminnassa.

Ilmavirta kyllä kuivattaisi pinnan mutta jos ulkoyksikkö ei ole päällä tiivistyy pintaan tai taivaalta tulee kosteutta ja se kuivaa huonosti.

 

[janti]

Ei kai ulkoilma sentään ulkoilmaa kylmemmäksi sitä voi vetää?

Itse olen kyllä havainnut ilmiön jossa ILPin metalliosiin on alkanut kertymään huurretta vaikka ulkoilma on plussan puolella.

Jos seinän pinnassa on kosteutta (esim. sateen vuoksi) ja se haihtuu seinän pinnalta ilmavirtauksen toimesta laskee seinän pintalämpötila. Tuo lämpötilan lasku taas aiheuttaa sen että seinään tiivistyy lisää kosteutta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Evaporative_cooler

 

[burmanm]

Itse olen kyllä havainnut ilmiön jossa ILPin metalliosiin on alkanut kertymään huurretta vaikka ulkoilma on plussan puolella.

Ei plussa / miinus ole tässä merkitsevä tekijä. ILPin metalliosat voivat toki laskea kastepisteen alle koska höyrystin on kylmempi kuin ulkoinen lämpötila. Mutta tuskinpa se höyrystin nyt seinästä niin paljon lämpöä imee että seinä menisi niin kylmäksi?

Jos seinän pinnassa on kosteutta (esim. sateen vuoksi) ja se haihtuu seinän pinnalta ilmavirtauksen toimesta laskee seinän pintalämpötila. Tuo lämpötilan lasku taas aiheuttaa sen että seinään tiivistyy lisää kosteutta.

Öö, ei? Haihtuminen imee kyllä lämpöä seinästä, mutta jos siihen tiivistyisi lisää kosteutta niin se luovuttaisi lämpöä ja seinä lämpenisi (jonka jälkeen se voisi luovuttaa haihtumiselle).

Ei haihtuminen kyllä aiheuta esineen lisäkastumista mitenkään, sehän olisi ihan hullunkurista. Muutenhan tiskitkin täyttyisivät eivätkä kuivuisi.

 

[pökö]

Mites mahtaa ilma liikkua tuon vaakapanelin takana tuuletusraossa? Ei kai vaan kondenssiletku (teippiliitos) vuoda ja kastele seinää pitkin kesää jäähdytyksellä?

 

[janti]

Ehkäpä se kosteus on tiivistynyt/tullut sieltä laudoituksen toiselta puolelta tuohon ILPin taakse, koska siinä on viileämpi kohta laudoituksessa. Oliko laudoituksessa tuuletusraot takana (pystyrimotus)? Tuosta kynnyksen kohdalta ei ainakaan tuuletu.

 

[kotte]

Ulkoyksikön yläpintakin on sen näköinen, että vettä ja kuraa on jostakin tippunut pitkään.

On hyvin tyypillistä, että puuseinä lahoaa, jos välittömästi sen edessä on taso, jolta tippuva vesi roiskuu sateella seinälle. Suora seinä ei kastu joka sateella, jos päällä on edes jonkinmoinen räystään tapainen (ilman räystään suojaa seinäkin lahoaa nopeammin). Toisin kuin sade roiskuva vesi nousee yläviistoon, jolloin se pääsee herkästi saumoista myös laudan taakse, missä kuivuminen on syksyllä ja talvella hyvin hidasta.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Joku muu seinän on kastellut kuin vesisade, tai sitten on satanut joka päivä eikä pumppu ole käynyt ollenkaan, sehän nuo sadetipat olisi tuulettanut pois.

Kun pumppu sulattaa, se kennohan aivan höyryää. Höyry voi tiivistyä seinään. Rako on ulkoilman lämpöinen myös päivällä, kun edessä oleva kone varjostaa sitä päivän valolta, joka saattaisi seinää muuten hiukan lämmittää ja kuivattaa. Höyryn tiivistyminen toki nostaa seinän pinnan lämpötilaa, mutta lämpö haihtuu nopeammin kuin vesi ehtii haihtua. Eli kyllä se pumppu voisi mielestäni tuon seinän ihan omatoimisestikin kostuttaa.

On hyvin tyypillistä, että puuseinä lahoaa, jos välittömästi sen edessä on taso, jolta tippuva vesi roiskuu sateella seinälle.

Jep. Näin on täälläkin onnistuttu liiterin ovi lahottamaan, kun ränni oli liruttanut vettä oven eteen, vaikka se ei koskekaan alla olevaan kivetykseen eikä muuhunkaan kosteaan. Liekkö sitten mahtanut tuon pumpun päälle sataa tai muualta vettä tippua.

 

[Vodun]

Kiitos kaikille vastauksista.
Pumppu on meillä hyvinkin aktiivisessa käytössä. Käytännössä kovimmat pakkaset on suljettu ja kesällä ei käytetä viilentämiseen.
Talo on vanha 1929 rakennettu, joka lämmitettään puilla ja ilmalämpöpumpun avulla. Talo on rinteessä ja puoli missä pumppu on niin korkea. Eli räystäs on korkealla pumpun yläpuolella.
Nyt Rautian kanssa asiaa selvitetään ja asentaja kun saadaan kiinni katsotaan mihin tulemaan päästään. Rautian asennuspalvelun äijä oli vahvasti sitä mieltä että menisi asentajan vakuutuksen piikkiin. Koska olisi virheellisesti asennettu mutta hieman epäilen sen olevan noin yksinkertaisia. En vaan ole koskaan kuullut että pumpun ulkoyksikkö aiheuttaa kosteusvaurion niinkuin vakuutusyhtiö tarkastaja sen sanoi.
Virhe tuossa on varmasti se että pumppu on liian lähellä seinää mutta onko se syy kokonaisuudessaan vaurioon. Tänään meillä kävi toinen asentaja katsomassa vaurioita ja pohtimassa mihin (uusi) pumppu sijoitetaan. Tämä asentaja oli vahvasti sitä mieltä että vauriot johtuvat pumppun olevan liian lähellä seinää ja huurre ja sulatus on tehnyt vuosien saatossa tehtävänsä. Hän myös sanoi ettei asenna pumppuja puutalojen seinään juuri tästä syystä.

Jokatapauksessa suunnitelma on ottaa pumppu pois tuosta ja siirtää toiseen paikkaan. Mahdollisesti vaihtaa uuteen pumpuun. Avata nuo seinäpanelit ja korjata kosteusvaurio.

 

[hemaris]

tuli tästä mielee nää hiki kopit onkohan kukaan tavannut niitten sisältä tämmöistä vesivahinkoa.
vai onko niistä vaan vaiettu ihan hiljaa koska asiakashan sen on siihen halunnut/vaatinut ja vastuu on sujuvasti siirtynyt vaatialle.

Itsellä on tuollainen hikikoppi, on ollut jo 6-7 vuotta. Tänä keväänä maalattiin taloa ja siinä yhteydessä otin kopin irti ja putsasin sen samalla kertyneestä liasta. Sitä tuli katsottua aika läheltä ja monelta suunnalta, mutta minkäänlaista kosteusvauriota en sisällä nähnyt.

 

[prelude]

Onko tietoa missä kunnossa tavarat on heti villoijen jälkeen? Olisiko mahdollista että pumppu toimiessaan luo alipaineen pumpun ja seinän väliin ja repii osan ilmastaan sisältä laudoituksen takaa? Toisena teoriana (kaukaa haettu) on pumpun ja seinän väliin muodostuva alipaine joka saa ilmassa olevan kosteuden tiivystymään alipaineessa oelville pinnoille.

Oli mikä oli niin pidäppä Vodum meidät ajantasalla miten tämä etenee sekä varsinkin mikä moisen aiheutti ja miksi, sitten kun noihin tulee selvyys.

 

[raksa11]

Olisiko mahdollista että pumppu toimiessaan luo alipaineen pumpun ja seinän väliin ja repii osan ilmastaan sisältä laudoituksen takaa?

Kuvia kun katsoo, voisi melkein uskoa tähän teoriaan. Talohan on näköjään vanha, joten seinäkin varmaan läpäisee ilmaa melko herkästi.

 

[raksa11]

Vauriot näkyvät parhaiten juuri ilpin imuilma ritilän kohdalla. Mikä tila sijaitsee pumpun takana? Seinä on varmaan vuodesta päätellen hirttä paneelin alla?

 

[Telehell]

Miten lie seinä rakennettu, hirsiseinärunko iästä päätellen ja panelointi asennettu jälkeenpäin eli onko koolaukset tehty kuten pitää (huom. jakolista ja panelointisuunnan muutos). Varjoisa ja kostea paikka tuo koneen tausta muutenkin, saati kun noin liki seinää asennettu niin pahentaa tilannetta. Lahovauriot nyt ei muutenkaan ole kotivakuutuksista korvattavia, koska kotivakuutus korvaa äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot. Asentajan vastuuvakuutuksestakaan tuskin mitään saa, jos pumppu asennettu vuosia takaperin, koska vahinko sattunut pitkän ajan kuluessa - vaikka kyse olisikin työvirheestä, siinä on yhtiöstä riippuen 4-6kk aikaraja vahingon toteamiseen. Eli jäänee asentajan tai loppuasiakkaan itse maksettavaksi, jos ei ole asennuksen takuuaikaa jäljellä (2v), siinä punnitaan asentajan asenne.

 

[kimmok]

Tota voisin kompata.
tosin on tullut eteen henkilöitä jotka aina etsivät syytä asentajasta ja niillä on yksi yhteinen tekijä niillä on ketunhäntä kainalossa.
ei niinkää oikeudenmukaisuuden halu vaan halu saada aikaan oikeus taistelu ja saavat kiksinsä siitä kun joku toinen joutuu todistamaa ja tuhlaamaan kallista aikaansa turhan takia.