Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

[teukka]

Nyt on sellainen tosi aurinkoinen lihankuivauspäivä päivä ja suoritin tieteellisen tapaisia mittauksia. Laite oli tuo kuvassa näkyvä foliolla päällystetty talouspaperirullan pohja, jonka sisällä oli digitaalinen lämpömittari. Laite oli teipattu noin metrin pituisen kepin (koivua) kärkeen ja pystytetty hankeen. Putkilo on auki molemmista päistä, jotta ilma pääsee vaihtumaan.

Varjoisella pohjoispuolella se näytti +2,8 astetta ja eteläisellä aurinkoisella puolella 2,9 astetta. Aurinkoisella puolella systeemi oli männyn rungon takana suojassa suoralta paisteelta. Mittaukset tein noin kahden metrin etäisyydellä seinästä.

Avoimella tosi aurinkoisella pihalla lukema oli asteen verran enemmän, kun suojana oli vielä lumilapio. Ilman mitään suojaa ja ilman tuota putkiloa mittari näytti auringossa 6, 0 astetta.

Tarkistukseksi suoritin vielä toisen kierroksen, koska ilma oli hiljalleen lämmennyt. Sain taas noin kymmenyksen eron.

Se eteläpuoli ei ole aivan täysin aukeaa, jonkin verrran on puustoa varjona.

Aion mitata vielä selkeämmissä tilanteissa ja käydä vaikkapa naapurissa, kun siellä ei ole puita edessä.

Lopputulos on tällä hetkellä, että mitään eroa ei ole ilman lämpötilassa aurinkoisen ja varjoisan paikan välillä. Luulen, että sieltä voi aivan vähän ilmetä eroa, mutta se on marginaalista.

 

[jule-]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Eikös noilla virallisissakin mittauksissa käytetyt pikku laatikot aja juuri samaa hommaa?
Mittauspaikka auringossa , mutta tavallaan varjossa. Ilma pääsee kuitenkin kulkemaan hyvin laatikkoon.

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Kyllähän ne ovat hyviä ja virallisia. Niistä ei vain ole saatavissa tuota tietoa, kun on paljon keskusteltu ilman lämpötilasta auringossa ja varjossa. Muutamien mielestä ilma on paljon lämpimämpää auringossa.

Olisi hyvä, jos muutkin mittailisivat, jotta ilpin sijoituspaikan perusteista ei olisi niin paljon legendoja.

 

[timde]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

nytkun teukka oot alkanu mittailemaan niin mittaappa etelän puolen seinän viereltä mulla ulkoyksikön takana 50 neliötä seinäpintaa etelän puolella,epäilenpä vieläkin että kyllä se jonkun tapanen massavaraaja on nim.merkk.etsinkö turhaan varjoa tulevan kesän helteillä :-\

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Nuo mittaukset ovat parin metrin etäisyydeltä seinästä. Kuten sanoin, niin jatkan vielä, onhan tässä kevättä.

Jos tuntuu siltä, että kevätaurinko jotenkin jelppaa ilppiä, niin tuossa on vihjeenä pätkä lämpötilaa ja kosteutta. Aiemminkin olen tuonut julki, että havaintojen mukaan kevään aurinkoisilla ilmoilla (lihankuivauskelit) suhteellinen kosteus pienenee dramaattisesti. Siis saattaa tuntua siltä, että ilppi sulattelee ja toimii paremmin. Syynä on se, että ei ole sulateltavaa.

Tänään oli kerrassaan aurinkoinen päivä ja tuossa kuvassakin se näkyy alhaisen kosteutena. Yksikään ilppi ei kerää sulateltavaa tällaisena päivänä, suhteellinen kosteus on n. 60 %.

P.S: Kyllähän se seinämä on varaaja, mutta se ei lämmitä sanottavasti ilmaa.

 

[mitsu68]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

tuskin teukka niin hyvin pystyt joillekin perustelemaan, että luopuisivat uskostaan. Pitäs varmaan kehittää uusi bisnes, rupeais myymään talon eteläpuolelta voliopussissa lämmintä ilmaa ja jos ite keräisivät niin saisivat vähä edukkaammin.Ja sama peli toiselle puolen taloa
+10 asteessa hakisivat talon pohjoispuolelta -3asteista ilmaa jääkaappiinsa.

Tuo kymmenys tuossa mittaamisessa saattaa poistua jos kävisi pieni tuulen vire.

 

[jippo]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Elikkä se olisi tehtävä sellainen pitkä musta ilmastointiputkisto josta ilppi imisi ilmat.
Jokohan siitä ois hyötyä.

 

[VesA]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Elikkä se olisi tehtävä sellainen pitkä musta ilmastointiputkisto josta ilppi imisi ilmat.
Jokohan siitä ois hyötyä.

Parempi olisi varmaan kasvilavan tapainen rakennelma jossa sisätakaseinä on säteilyä keräävä ja sen takana eristys. Tein tuollaisen vedenlämmitykseen vahnoista ikkunoista vuonna sarvikypärä ja tulokset olivat masentavia: vesi kiehui ja muoviosat sulivat. Ei veden lämmittämisestä tullut oikein mitään.

 

[Rassaaja]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Elikkä se olisi tehtävä sellainen pitkä musta ilmastointiputkisto josta ilppi imisi ilmat.
Jokohan siitä ois hyötyä.

Ja toinen sitten talvea varten maan alle kun aurinko ei paista.

Unohtuukohan tässä nyt liki 2000 m3 tunnissa ilmaa kierrättävä puhallin? Eihän ulkoyksikköä nyt voi verrata mihinkään mustaan ämpäriin, jossa vesi seisoo paikallaan.

 

[VesA]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Elikkä se olisi tehtävä sellainen pitkä musta ilmastointiputkisto josta ilppi imisi ilmat.
Jokohan siitä ois hyötyä.

Ja toinen sitten talvea varten maan alle kun aurinko ei paista.

Unohtuukohan tässä nyt liki 2000 m3 tunnissa ilmaa kierrättävä puhallin? Eihän ulkoyksikköä nyt voi verrata mihinkään mustaan ämpäriin, jossa vesi seisoo paikallaan.

Niin.. tämöinen esilämmitysviritys toimii keväällä kun COP on muutenkin aika kunnossa eikä puhallin enää niin pyöri: potkuri hidastuu entisestään jne. Silloin kun potkuri pyörii tosissaan ilma lämpenee missä hyvänsä kohtuullisenkokoisessa esilämmittimessä hyvin vähän, vaikka aurinko paistaisi enemmänkin, mitä se ei niillä säillä useinkaan tee.

Eli vaikka esilämmittimeen tulisi kylmällä säällä taivaalta kilowatti, se ei siirry ilmaiseksi pumpun kautta sisään vaan menee enempi hukkaan.

Iloa voi saada vain säällä jolla ei lämmitystä oikeastaan niin tarvita... mutta kyllä etu mitattavissa on. Ja vaarana voi olla, ettei pumppu enää käynnisty: jos esilämmitin on lämmennyt kunnolla voi ulkoilman lämmön yläraja jolla lämmitys on sallittu ylittyä.

Niinpä esilämmittimen pitäisi olla iso ja tehokas, jotta sisääntuleva lämpötila nousee kylmälläkin säällä kunnolla. Katosta voisi sellaisen saada.. ja sopivasti kuumenevasta seinustastakin jossa pintaa riittää: ulkoyksikkö ison seinän yläreunaan jossa se vetää koko seinän lämmittämää ilmaa takaansa.

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Omista ja muidenkin mittaamista COP-käyristä arvioin, että ulkoyksikön läpi virtaavan ilman läpötilan nousu parantaa COP-arvoa noin 0,05 yksikköä/aste normaaleilla pakkaskeleillä. Siis 5 asteen nousu nostaa COPin 2:sta 2,25:een. Tämä nousu tuottaa tupaan lämmintä noin 300 wattia "lisäarvona".

Jos ulkoyksikön ilmaa lämmitetään nousun aikaan saamiseksi, niin tehoa pitää olla tuohon 5 asteen nousuun 2000-3000 wattia. Tästä saadaan hyödyksi sitten siis 10 %.

90 % ilman esilämmityksestä menee harakoille! Tarkistakaapa muutkin tätä arviota.

 

[Kari]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Kyllähän varmaan aringon säteilystä saisi varmaan lämpöä talteen jos vaikka nostaisi ulkoyksikön pinta-alan 100 kertaiseksi ja maalaisi mustaksi.Ei varmasti tarvitsisi edes mitään puhallinta jne.
Mutta kustannukset varmasti nousevat sen verran että moinen ratkaisu ei varmasti maksaisi itseään takaisin ikinä eikä edes sen jälkeen :

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Oli tänään oikein aurinkoinen ilma. Koska meillä on jonkin verran puita varjostamassa, niin käväisin mittailemassa naapurissa, jossa on hyvin aurinkoinen punatiiliseinämä.

Auringon puolella oli lisäksi parin metrin räystäs avoverannan yllä. Verannalla oli hyvin lämmin. Tieteellinen tulos oli, että auringon puolella seinän vieressä oli noin puolitoista astetta lämpimämpää ilmaa kuin varjossa mitattuna tuolla minun systeemilläni. Arvot ovat vieläkin vähän epämääräisiä, sillä lämpötila muuttuilee koko ajan. Pitänee suunnitella kahden mittarin systeemi.

Netistäkin löysin saman suuntaisia tuloksia, että aste tai pari.

Suurin osa netin jutuista korosti sitä, että ilma on auringossa yhtä lämmintä kuin varjossakin. Onko kukaan muu kokeillut mitata?

 

[VesA]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Niin siis.. ihmiset vetoavat siihen, että auringonpaiste ei juuri lämmitä sitä ilmaa jonka läpi se paistaa.

Vaan kun nämä mittarit eivät killu tyhjän päällä, on niiden tienoilla aina pintoja joita aurinko lämmittää.

Näiden pintojen lähellä ilma lämpenee, lämmetessä ilman tiheys muuttuu ja tiheydenmuutoksista seuraa konvektiovirtauksia.

Konvektiovirtaukset kuljettavat pinnan lämmittämää ilmaa jonnekin ja sinnesuntänne, ja lopputuloksena pinnassa lämitetty ilma sekottuu siihen 'oikeanlämpöiseen' ilmaan ja on siis tämä sekoitus lämpimämpää kuin varjon puolella.

Lienee myös niin, että suomalaisella pihalla / seinustalla on keskimäärin sellaiset ominaisuudet, että lämpeneminen asteissa on jossain määrin ennustettavissa.

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Noinhan se lienee. Jos olisi sellainen 5 tai 10 asteen ero, jota jotkut ehdottelevat, niin kuinkahan kova myrsky kävisi aurinkoisen ja varjoisen puolen välillä?

Se auringon antama lämpöenergia on kyllä saatava sitoutumaan johonkin tukevampaan aineeseen kuin ilmaan, jos sitä aikoisi käyttää. Neljä kuutiometriä ilmaa vastaa lämpökapasiteetiltaan litraa vettä.

 

[jule-]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Ohessa omaa kuvaa. Tumman sininen käyrä lämpöanturi varjossa. Sen kanssa kulkee vihreä käyrä jonka anturi on auringossa iltapäivään saakka. Anturi on ulkoyksikön edessä. Ylimmäisinä ovat 2 anturia , jotka ovat sisäyksikön suulla. Pumppu on nyt ollut muutaman päivän pois kokonaan käytöstä , koska aurinko lämmittää taloa jo hieman liiankin kanssa. Esim. yläkerrassakaan ei ole enää patteita päällä ja ilta 10:ltä lämpöä on vielä sellaiset 24 astetta.

 

[markusj]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Ohessa omaa kuvaa. Tumman sininen käyrä lämpöanturi varjossa. Sen kanssa kulkee vihreä käyrä jonka anturi on auringossa iltapäivään saakka. Anturi on ulkoyksikön edessä. Ylimmäisinä ovat 2 anturia , jotka ovat sisäyksikön suulla. Pumppu on nyt ollut muutaman päivän pois kokonaan käytöstä , koska aurinko lämmittää taloa jo hieman liiankin kanssa. Esim. yläkerrassakaan ei ole enää patteita päällä ja ilta 10:ltä lämpöä on vielä sellaiset 24 astetta.

Meneekö muuten vihreän käyrän anturi varjoon 14:00 paikkeilla?

 

[jule-]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Suunnilleen siinä paikkeilla. Anturi siis n. itä sivulla. Aurinko paistaa taloon koko päivän (nyt kun naapurikin sai turhat puut pois edestä. )
Ohessa kuva TS:n sivulta samalta ajalta.

 

[VesA]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Noinhan se lienee. Jos olisi sellainen 5 tai 10 asteen ero, jota jotkut ehdottelevat, niin kuinkahan kova myrsky kävisi aurinkoisen ja varjoisen puolen välillä?

Se auringon antama lämpöenergia on kyllä saatava sitoutumaan johonkin tukevampaan aineeseen kuin ilmaan, jos sitä aikoisi käyttää. Neljä kuutiometriä ilmaa vastaa lämpökapasiteetiltaan litraa vettä.

Juu.. mutta on toisaalta niinkin, että JOS lähellä on vaikka verannan katto ja siinä mustaa kattohuopaa, ja taivaalta tulee tehoja, niin ilmaan siirtyy sitä tehoa jossain vaiheessa aika tasan se, mitä taivaalta tulee. Tehosta ei tosin ole kovin suurta iloa lämpöpumpun kanssa, vaikka sen saisikin imuroitua pumpun läpi.

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Muistettava, että lämpömittari näyttää sitä omaa lämpötilaansa. Jos sen halutaan näyttävän ympäröivän ilman lämpötilaa, niin mittari on suojattava säteilyltä, varsinkin suoralta auringon paisteelta. Samalla on on huolehdittava siitä, että mittarin ohi tapahtuu riittävä ilman vaihto.

Olikos jule-n anturi suojassa suoralta sekä epäsuoralta säteilyltä?

Mittarin oma lämpötila auringossa riippuu sen kyvystä imeä säteilyn lämpöä. Keskustelun avauksessa on kuva siitä, miten olen suojannut mittarin. Se on eräs tapa, mutta sitten on varmaankin erilaisia standardejakin olemassa. Niiden avulla saadaan sitten vertailukelpoista tietoa.

Verannan katon arvelin vaikeuttavan sen lämmennen ilman virtausta ylöspäin, joka on sille luonnollinen suunta. Tällainen tila on osittain huoneen oloinen eli ilma ei vaihdu aivan vapaasti.

 

[VesA]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Minulla on anturi (Dallas) kuumaliiman ja kutistesukan sisällä. Koko hoito on tungettu valkoiseen styroxpalaan. Silti n. klo 15-18 anturi näyttää aikalailla omiaan. Oli siinä joskus päällä vielä tinapaperiakin. Anturi törröttää sellaisen 30cm kiviseinästä parin metrin korkeudessa. En ole tutkinut, onko suoralla säteilyllä vaiko seinän lämmönkeräyksellä suurempi osuus tähän virheeseen:

http://212.226.174.33/ow/heating.png

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Styroxin sisään tungettu anturi ei pysty ehkä mittaamaan kunnolla ilman lämpötilaa. Siinä on siis paksu eriste, joka estää ilman vaikutuksen? Kehittyykö siinä anturissa lämpöä?

Jos käyttää noita antureita, niin ehkä pitäisi kokeilla kahta samanlaista, joita suojataan eri tavalla. Jos laittaa aurinkoon kaksi samanlaista anturia ja nokeaa toisen mustaksi, niin ainakin silloin huomaa, että ne näyttävät jotakin muuta kuin ilman lämpötilaa.

Kun asian kanssa puuhastelee, niin toteaa, että yksinkertaisena pidetty asia onkin vähintään kaksinkertainen.

 

[VesA]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Styroxin sisään tungettu anturi ei pysty ehkä mittaamaan kunnolla ilman lämpötilaa. Siinä on siis paksu eriste, joka estää ilman vaikutuksen? Kehittyykö siinä anturissa lämpöä?

Jos käyttää noita antureita, niin ehkä pitäisi kokeilla kahta samanlaista, joita suojataan eri tavalla. Jos laittaa aurinkoon kaksi samanlaista anturia ja nokeaa toisen mustaksi, niin ainakin silloin huomaa, että ne näyttävät jotakin muuta kuin ilman lämpötilaa.

Kun asian kanssa puuhastelee, niin toteaa, että yksinkertaisena pidetty asia onkin vähintään kaksinkertainen.

Juu.. lämpötilan mittaus on yllättäen lähes mahdotonta, jos alkaa miettiä mitä oikeastaan mittaa.

Olen verrannut (juu-- hullu) sitä anturia lähes vuoden päivittäin Helsingin energialaitoksen mittauksiin kun tutkin niiden lämmitystarveindexiä, ja kyllä se hyvin ja nopeastikin tuntuisi toimivan, numeroita kysytään 5 minuutin välein eikä virhettä löytynyt kuin siitä, että aurinko iltapäivällä nostaa päivän keskilämpötilaa. Anturihan ei paljon sähköä tarvitse: sille riittää, kun väylällä ensin pidetään vähän aikaa bitti päällä jotta joku konkka varautuu, eli tuskin se paljon siellä kuumenee.

Noita Dallasin antureita on lähes mahdotonta saada mittaamaan esmes putken pinnalta lämpötilaa niin, ettei siihen näkyvästi vaikuta ympäröivän ilman lämpötila. Jaa että kuinka sitä tutkitaan ? No leväytetään autotallin pariovet auki ja katsotaan miten anturi käyttäytyy.. Voisi kuvitella, että pitkä putkensuntainen styroksi + nippusiteellä tiukalle riittäisi, mutta ei... pitäisi varmaan lisätä joku peltinen to-92 jäähdytyslevy ja muotoilla se putken malliseksi. Ja vielä tahnaa väliin. Olen käärinyt sinne lisöksi villasukkia ja vaikka mitä jotta lämpötilaErojen mittaus toimisi edes suunnilleen järkevästi.

 

[jule-]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Orginaali anturi (tumman sininen) on suojassa suoralta ja epäsuoralta säteilyltä , mutta tuo vihreä oli suoraan alttiina kaikelle paisteelle.
Eli tuo mittaus ei ole kelvollinen siihen mitä teukka tässä aiheessa hakee.
Sen suojaus onnistuisi suoralta säteilyltä , mutta puhaltimen käynnistyessä folio suoja näyttäisi todennäköisesti vappuhuiskulta. Epäsuoran suojausta pitäisikin sitten hieman pohtia , ehkä ketjun alussa nähty putki olisi oiva ratkaisu. Anturi ei ole laitettu tätä juttua varten , niin sen suojaus on siten vajaa. Alkuperäinen tarkoitus oli nähdä hieman mitä tuolla ulkoyksikön puhalluksessa tapahtuu ja koska. Voisihan siihen jotain taiteilla nyt kun pumppu on näillä näkymillä päässyt jo kesä lepoon.

 

[markusj]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Kyllä tuo Julen mittaus on aika mielenkiintoinen. kaksi anturia, ilmeisesti eripuolilla taloa, ja niiden välillä on yölläkin asteen parin ero. Sitten tulee suoraa auringonsäteilyä toiseen, niin ero kasvaa melkoisesksi. Kun tämä häviää, jää eroa vielä 4-5 astetta, joka pikkuhiljaa lauhtuu 1-2 asteen eroksi. Ilmeisesti seinä varaa lämpöä, jonka se pikkuhiljaa luovuttaa takaisin ilmaan ja jos on riittävän lämmin, johtuu myös sisätiloihin.

Kyllä tuo mittaus mielestäni osoittaa, että talon eripuolilla on muutaman asteen eroja.

 

[jule-]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Itse asiassa anturit ovat samalla sivulla. Toinen tuossa ulkoyksikön edessä (kuva) ja toinen tuossa yläkerran rappusten edessä.
Välimatkaa antureilla ei ole montaakaan metriä. Molemmat anturit ovat noin 60 cm:n korkeudessa. Tuohon yläkerran rappusten edessä oleva anturi jää ulko-ovelta lähtevien rappusten taakse (laskeutuu pihaan , pohjoisen suuntaan) ja se on suojattu aamu auringolta folio hupulla. Keski päivällä tuo paikka jää jo varjoon.
Juttu alkoi kyllä kiinnostaa enemmän , mutta johtojen vetäminen on hieman mahdotonta talon eri puolille. Johto pituus on nyt 5 - 10m ja anturi portteja käytettävissä vain neljä. Dataloggerin voi kyllä sijoittaa ongelmitta uloskin ja johtoja voi jatkaa (kaikki on jo pidennetty ) johto kompensoinnin mahdollistavan kytkennän vuoksi.

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Sellainen pienimuotoinen kalibrointihan lienee syytä tehdä, että sijoittaa välillä anturit samaan paikkaan.

 

[jule-]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Kalibrointi on tehty tuolloin johtojen ja anturien vaihdon yhteydessä. Uusien ja vanhojen anturien lämpökäyrän yhteneväisyys on myös tarkistettu. Yllättävän hyvin pitää kutinsa , vaikka noissa on eri pituisia johtoja ja anturit poikkeavat alkuperäisistä. Vertasin myös alkuperäisiä antureita keskenään samassa tilassa (nesteessä) mutta niidenkin välillä oli keskenään pientä heittoa , ei mainittavaa , mutta kumminkin. En kuitenkaan nyt haluaisi enää jatkaa johtoja , vaikka se todennäköisesti toimisikin. Johdon päässä on 10k ohmin ntc ja 10k ohmin vertailu vastus. Tuosta tuo laite osaa päätellä johto häviön.

 

[Kari]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Kerran kokeilin kolmea Dallasin 1820 niin yllättävän hyvin nayttivät kimppaan -20C / +20 maksimi heitto oli noin 0.4C ja kaksi keskenään miltei identtisiä. Ne laitoin sitten mittaamaan lauhduttimen meno ja paluu puolta. Hystereesissä oli kyllä isoja eroja mutta kun muutaman minuutin päästä olivat samoissa lukemissa.Valmistus erien kesken varmaan voi olla isompiakin eroja.

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Minulla on kaksi digitaalimittaria (Ohlsson) ja ne näyttävät ulkolämpötiloissa noin 0,2 asteen tarkkuudella samaa.

Tänään ja eilen ne ovat päivystäneet siten, että toinen on aurinkoisella puolella ja toinen varjoisella puolella taloa. Se aurinkoisella seinämällä olevakin on suojuksesta huolimatta pidettävä varjossa suoralta paisteelta, muuten se tötterö lämpenee, vaikka onkin foliolla vuorattu. Luultavasti siinä pitäisisi olla kaksi suojusta päällekkäin ja välissä ilmaa? Ilman lämpötilan mittaaminen tuntuu entistä vaieammalta. ???

Näyttää siltä, että auringon puolella on ilma noin asteen verran lämpimämpää kuin pohjoisen puolella. Vaihtelua on ja välillä se saattaa olla jopa kylmempääkin, mikä johtunee virtauksista.

Mittailu jatkuu, mutta tieteellisen tutkimuksen tässä vaiheessa pitäisin totuutena sitä, että ilma on varjossa yhtä lämmintä kuin auringossakin.

 

[VesA]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Kerran kokeilin kolmea Dallasin 1820 niin yllättävän hyvin nayttivät kimppaan -20C / +20 maksimi heitto oli noin 0.4C ja kaksi keskenään miltei identtisiä. Ne laitoin sitten mittaamaan lauhduttimen meno ja paluu puolta. Hystereesissä oli kyllä isoja eroja mutta kun muutaman minuutin päästä olivat samoissa lukemissa.Valmistus erien kesken varmaan voi olla isompiakin eroja.

Dallasin anturit saa kalibroitua tarkoiksikin, sivuilla on jossain ohje. Eli virhekäyrän muoto on tunnettu, ja muutaman tunnetun pisteen avulla saa laskettua korjaukset koko alueelle. Hysteereesin eroille on vaikea keksiä syytä... ehkä sisäinen mitta-olio ei kosketa koteloonsa kaikissa yhtä hyvin, tai sitten ilmat virtailivat siinä muovin pinnalla eri tavoin. Elektroniikassa tuskin on hystereesiä, anturit vaan samplaavat sen sekunninosan tilanteen integroimatta sitä muulla kuin kotelomuovin massalla.

 

[jule-]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Virittelin loggerin ulos ja huomenna saadaan ensimmäiset tulokset (toivottavasti ). Askartelin tuollaiset 48cm pitkät pahvitötteröt ja päällystin ne alumiiniteipillä. Putken halkaisia on 6cm. Sijoitin anturin putken keskelle.

Anturi 1 on aivan pihassa ja siihen aurinko pääsee vaikuttamaan päivällä suoraan. Anturi on puskan oksalla ja n. 1m päässä takana näkyvästä puupinosta. Tuon anturin lämpö nousee korkealle , jos vain aurinko paistaa.

Anturi 2 on 10m päässä tuosta loggerista. Se on hetken aikaa iltapäivällä auringossa ja seuraavaksi vasta ilta aurinko paistaa tehottomana siihen.

Anturi 3 on 5m päässä loggerista. Aamu aurinko paistaa siihen , joka nyt on vielä melko tehoton. Tämä anturi on puupinon päässä/takapuolella , tämä paikka on lähes aina muita kylmempi (ainakin siltä tuntuu).

Anturi 4 on 10m päässä loggerista. Tähän anturiin paistaa aamu , keskipäivä , iltapäivä ja vielä osittain ilta aurinkokin. Tällä anturilla ei ole mitään luonnollista suojaa , vaan sen välittömässä ympäristössä ei ole mitään.

Kaikki anturit on pyritty asentamaan erillaisiin paikkoihin. Nyt sitten vaan jännittämään tuloksia.

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Nythän luulisi asian kaatuvan jo vähän eteenpäin. Ehdottaisin lisäksi, että parhaiten auringon säteistä nauttivan tötterön eteen laitat jonkun levyn, joka varjostaa sitä. Tällöin päästään yhä lähemmäksi sitä haettua ilman lämpötilaa auringossa.

 

[Jihala]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Työn puolestakin näitä mittailtu parkymmentä vuotta, tuloksia varjosta ja auringosta. Kyllä nämä sertifikaattikuviot määrää, eli pitäiskö nykäistä jossakin vaiheessa jäitäkin hattuun?

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Työn puolestakin näitä mittailtu parkymmentä vuotta, tuloksia varjosta ja auringosta. Kyllä nämä sertifikaattikuviot määrää, eli pitäiskö nykäistä jossakin vaiheessa jäitäkin hattuun?

Millaisia tuloksia on tullut?
Ilman lämpötila näyttää olevan melkoisen epämääräinen käsite. Siksi siinä on sovittu joku tapa mittaukseen, että kaikilla olisi vertailukelpoisia tuloksia. Mittaussysteemin pitää olla riittävän yksinkertainen niissäkin "virallisissa" ja "oikeaa" arvoa tuskin on olemassa.

Netistä en ainakaan kohtuudella löytänyt mittaustuloksia!

 

[Jihala]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

teukka
Tarkka pitää olla, niin meilläkin, varmaan ymmärrät!

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Kun katselin netistä ilman lämpötilajuttuja, niin huomasin, että asiaa käsitellään hyvin paljon siltä kannalta, miten se ihmisestä tuntuu. Siis lähtökohtana ei aina ole se, mitä me ilmalämpöpumpun toimintaan liitämme eli se energianäkemys.
Lisäksi on niin, että tarkkaa arvoa ei ole olemassakaan. Kyse on samantapaisesta ilmiöstä kuin jos yritämme mitata maassa olevan lumen paksuutta. Saamme siitäkin vaikka kuinka "tarkkoja" arvoja, mutta ne eivät ole totta kun aika tai paikka vähän muuttuu tai eri henkilö mittaa.

 

[jule-]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Kun tavalliset ihmiset mittaavat erillaisia suureita kotioloissa pitää muistaa , etteivät tulokset ole tarkkoja. Mielestäni tälläinen mittailu on hauskaa , vaikka onkin lopputarkkuudeltaan mitä on. Jokainen voi sitten itse päätellä kuinka tarkkoja mittaukset ovat ja kuinka pitkälle niitä uskoo. Tärkeintä näillä amatööri mittauksilla on saavuttaa , edes sellainen taso jolla kyetään saamaan käsitys vallitsevaan ongelmaan. Tulokset ovat aina suuntaa antavia. En käsitä miksei kotona saisi mitata mitään. Ilmassa on hieman haisteltavissa taas RM:n taudin merkkejä. Tuloksen on oltava tarkka tai ei mitään , välimuotoja ei tunneta eikä hyväksytä. Jos jollakin on esittää faktaa asioista olisi sitten hyvä tuoda ne myös muiden nähtäville. En esim. alunperin olisi alkanut mittailemaan omaa ilppiäni , jos olisin saanut vastauksia maahantuojalta. Eli edelleenkin kysymyksen aiheuttamaan pulmaan piti alkaa itse yrittää alkaa etsimään vastausta. Jos epätarkkuutta ei tunnettaisi olisi aivan turha kysyä työkaverilta aamulla "Kuinka paljon teillä oli pakkasta?". Tässä kohtaa ei varmaan kukaan ala kyseenalaistamaan mittarin tarkkuutta ja sijaintia jne. .

No.. tälläinen avautuminen mittauksia odotellessa.

 

[VesA]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Täällä lienee aika montakin mittailua jossainmäärin työkseen tekevää.. samallalailla nuo kylmäkallet kiukuttelevat kun niiden tonteilla liikuskellaan

Ammatikseen mittaviakin on kahta alalajia:

1: on ammattilaisia, jotka mittaavat standardin mukaisella tavalla jotain, ja saavat olla huolissaan vain siitä että standardin määräykset täyttyvät, liian luova toiminta on pahasta koska vertailukelpoisuus katoaa

2. on tutkijoita jotka joutuvat itse ymmärtämään mitä ovat tekemässä ja päättelemään itse tulostensa virhelähteet ja virherajat. Joku toinen tutkija toistaa asian vähän eri tavalla, tekee samat päättelyt ja sitten katsotaan oltiinko samassa haitarissa

RM ei tehnyt oikein kumpaakaan... ja sai siitä aivan ansaittuja pyyhkeitä

Kotona mittaillessa tarvittaisiin 2:n tapaista toimintaa jotta saadaan sitä omaa iloa.. koska lopulta ilo irtoaa juurikin siitä, että sopivalla tarkkuudella ymmärtää mitä on saanut mittauksissaan selville, ja miten se seuraava kiinnostava asia saadaan käytettävissäolevilla vehkeillä esiin. Ei tätä harrastusta kaupastasaatavien vehkeiden laatu juurikaan estä.

 

[teukka]

Vs: Ilman lämpötila auringossa ja varjossa?

Noinhan se on kuten VesA arvelee.

Voisin lisätä, että tarkkuuden eli oikeastaan epätarkkuuden käsite on jotenkin himmentynyt, kun on noita digitaalinäyttöjä.

Olen yrittänyt keskustella joidenkin asentajien kanssa, joilla on välilliseen mittaustekniikkaan perustuvia mittareita. He eivät tunnu ymmärtävän, että esim. öljypolttimen hyötysuhdetta näyttävään digimittarin lukemaan ei voi niin kirjaimellisesti luottaa, koska se ei mittaa hyötysuhdetta. Sama juttu on vaikkapa kuntosalin laitteen näyttämä kalorimäärä, jne.... Näytöt mittareihin saadaan välillisesti arvioiden jonkin väljästi todetun riippuvuuden mukaan.

Omatoiminen mittailu on ainoa oikea tapa päästä sisään näihin asioihin. Jossakin vaiheessa pitäisi sitten aistia mittausten tarkkuus ja vähitellen huomata, että tarkkoja arvoja ei ole olemassakaan, vaan aina voidaan mitata yhä tarkemmin. Sellainen nyrkkisääntö on, että kun tarkkuus lisääntyy yhdellä numerolla, niin hinta kerrotaan kymmenellä. Vain rahan ja muiden kappalemäärien arvot voivat olla tarkkoja.