Ilmoittaudun mukaan ilppuintoilijoihin

[Poika]

Hei vaan kaikille.

Nyt olen aikeissa hommaamaan ilpun uuteen paritaloomme.
Eli meillä on 120 m2 kaksikerroksinen paritalo, jossa on ilmalämmitys, joka toimii sähköllä. Kerrokset ovat saman kokoiset.

Haluaako kukaan neuvoa minua pumpun hankinnassa?
Mitkä merkit ovat suositeltavia?
Minne asennus teidän mielestänne?
Onko Ultimatemarketin tausta kunnossa vai hämärän peitossa?
Saako alle 1000€ kunnollista laitetta?

Lisään kysymyksiä, kun tulee mieleen, mutta näin aluksi kiitos etukäteen.

 

[SamiR]

Minä olen myös ihan alkumetreillä oman lämpöpumppuni kanssa, mutta hankkimalla tunnetun laatumerkin vehkeen ei voi kovin pahasti pettyä. Pätee moneen muuhunkin hankintaan.

 

[erkka]

alkumetreillä

Neuvoisin että osta latumerkki ja mielestäni fujitsu,toshiba,sanyo,mitsubishi
tästä joukosta se löytyy ja yllättävän kilpailukykyiseen hintaan vaikka
halppispumppuihunkin verrattuna,kunnon asennus ja sitä myöten myös tuntuva kotitalousvähennys,toimivat myös pakkasilla,itselläni fujitsu joka
on toiminut hyvin.

 

[teukka]

Turha Sinun on netistä kysyä Ultimarketin pumpuista. Netissä on generoitu aivan muslimimainen kansan liike tätä firmaa vastaan. Firmalla on ongelmia, mutta eivät ne välttämättä ole pumppujen ongelmia. Suurimpia vastustajia ovat ne, jotka eivät pumpuista mitään ymmärrä.

Kait sillä hinnallakin on väliä!

 

[vaari]

Pähkäilin minäkinnoiden pumppujen hintoja aikani. Tuumasin sitten, että kun sen kerran hankkii, niin kannattaa hankkia useammaksi vuodeksi toimiva laite. Tunnetun merkin oletettavasti varmempi huolto, varaosien saatavuus ja tasaisempi laatu kallistivat valinnan hintaerosta huolimatta Fujitsuun.
Pumppu on jauhanut viikon, ja toimii edelleen.

Nyt mennään vähän asian ohi, mutta puolitoista viikkoa sitten lauantaina ostin Fujitsu-Siemens taulutelevision. Kone toimi neljä tuntia ja pimeni.
Soiteltuani maanantaina huoltoon takuun merkeissä, kerrottiin että laite menee Saksaan korjattavaksi ja neuvottiin ottamaan yhteyttä myyjäliikkeeseen. Myyjäliikkeessä sanottiin, että tupoas se laite tänne, saat uuden tilalle. Fujitsulla oli extra takuu,että jos viikon sisällä hajoaa, niin saa uuden tilalle.

 

[arty12]

Mieti myös halpaa

Itselläni on 2 kpl Keskisen kyläkaupan maahantuomia Luxus-merkkisiä pumppuja. Käyttöohjeet olivat surkeat, mutta toisaalta maahantuojalta sain asiallisen asentajan yhteystiedot. Maahantuoja on myös vastaillut erittäin hyvin kysymyksiini, kolme kertaa neljästä niin, että vastaus on ollut selvästi oikeinkin. Lisäksi olen saanut tältä foorumilta vastauksia pariinkin oleelliseen kysymykseen. Alkuhankaluuksien jälkeen, kun olen hakenut oikeat käyttötavat pumpuille, laitteet toimivat oikein hyvin.

Kahden pumpun kustannuksiksi tuli yhteensä noin 1300€ kuitillisine asennuksineen. Toinen pumppu lämmittää, toinen näyttäisi jäävän vähemmälle käytölle, koska se pää taloa lämpiää takalla (mutta juuri tältä foorumilta plundstromilta saamani vihjeen ansiosta keksin keinon alkaa kierrättää Luxuksella kyseisen takan ilmaa, vaikka siitä varsinaisesti puuttuukin pelkkä puhallus -toiminto). -15 pakkasasteeseen saakka 250m2 pysyy lämpimänä takalla, yhdellä Luxuksella ja lisäksi on noin kuusi neliötä lattialämmitystä.

Takaisinmaksuaikaa en ole viitsinyt laskea. Sen osaan kuitenkin laskea helposti, että jos olisin ostanut kaksi kallista pumppua, niin yhteishinta olisi ollut 4000€ tai jopa yli. 4000-1300 = 2700, jolla hinnanerotuksella käytän yhtä Luxus-pumppuani yhtäjaksoisesti 33750 tuntia eli 1406 vuorokautta. Se on 47 kuukautta. Jos ollaan optimisteja Suomen kesän suhteen, on vuodessa 8 lämmityskuukautta, joista ehkäpä 5 voidaan laskea tehollisiksi kuukausiksi (pumppu käy siis kahdeksan kuukauden aikana viiden kuukauden verran) . Lämpimimpinä lämmityskuukausinahan lämmitystä ei tarvita yhtäjaksoisesti koko aikaa, ja taas kylmimpinä kuukausina voi olla viikkoja, jolloin pummpua ei viitsi tai voi käyttää. Näin ollen tuo 47 kuukautta kestää pyöreät kymmenen vuotta.

Kahden kalliin ja halvan pumpun hinnanerolla käytän siis yhtä pumppua kymmenen vuotta. Kahtakin pumppua tuolla pyörittäisi viisi vuotta.

Äkkiähän tuosta huvikseen laskisi senkin, että jos COP on keskimäärin vaikkapa 2, niin saman kymmen vuoden aikana säästän sähkölaskussa juuri tuon 2700€. Tuosta voisi laskea, että takaisinmaksuaika (eli se ajankohta, jolloin on säästetty hankintahinta 1300€), osuu hieman ennen viiden vuoden rajapyykkiä. Pyöristykset olen tässä päässälaskuharjoituksessa tehnyt niin, että jos tuon viitsisi laskea kunnolla, niin todellinen takaisinmaksuaika voisi olla noin neljä vuotta.

Lisäksi on huomioitava, että tässä käytetään vasta yhtä pumpuista, joka siis maksaa takaksin kaksi pumppua muutamassa vuodessa;-). Yhden pumpun takaisinmaksuaika on siis jossakin parin vuoden paikkeilla.

Tätä laskelmaa saa kommentoida vapaasti. COP-arvoistakin voidaan olla useampaa mieltä. Mielestäni tässä on kuitenkin perusteluja vähän halvemmankin pumpun miettimiseen.

 

[kriitikko_o]

Itse suosittelisin tutustumaan linkit osiossa oleviin testeihin!!. Kyllä siellä jyvät akanoista erottuvat. Valitse ensin testin perusteella vaikka 3 parasta eri valmistajien merkkiä. Näistä kolmesta jäljellä olevasta merkistä voit valita vaikka seuraavaksi hinnan ja huollon perusteella. Ja muista periaate: "Köyhän ei kannata ostaa huonoa ja halpaa". Jos tulee tasaväkinen kisa, niin lopuksi valitse sitten sen perusteella, että asennusliike osaa asiansa ja huolto pelaa.

p.s. Unohda "made in china"-osasto. Tulet muutoin pettymään. (Paitsi, jos haluat vain viilennystä)

 

[Amigo]

Kyllä Kriitikko_o arty12 mielestäni kirjoitti täyttä asiaa ja rehellisesti! Älä suotta morkkaa Kinuski vehkeitä, kyllä nekin varmasti on hintansa väärttejä. Kyllä tuo hankintahinta on ihan olennainen osa laskettaessa takaisinmaksuaikaa. Nyt puhutaan kuitenkin melkoisista hintaeroista! Ei sen tarvii paljoa säästää jos ei paljoa maksakkaan! Tarkoitushan olisi nimenomaan säästääkin joskus tulevaisuudessa kunhan pumppu on ensin kuolettanut itsensä. Toki mukavuustekijäkin on otettava huomioon.

Ei kukaan varmaan odota saavansa markkinoiden parasta ilmalämpöpumppua esim. 399€! Eikä testivoittaja ole se ainoa ja paras vaihtoehto kaikille, siellä on vain samanhintaisia pumppuja verrattu keskenään! Ei niitä pidä lukea kuin raamattua, hyviä silti ovat merkkien välisiä eroja tutkiessa. Omaa pumppuani en ole löytänyt mistään vertailusta ja silti se lämmittää? Jokainen itse päättää paljonko haluaa rahaa sijoittaa ja mitä ominaisuuksia arvostaa. Itse en ainakaan halunnut sijoittaa nykyistä pumppuani enempää, koska takaisinmaksuaika olisi jossain "liian" pitkällä tulevaisuudessa.... Minä ainakin ostin pumpun säästääkseni lämmityskuluissa ja nyt odottelen että pumppu maksaa ensin itsensä ja alkaa säästämään. :roll:

kyllä alle 1000€ invertteripumppuja löytyy ainakin Panasonic:ilta. Itse olen ollut tyytyväinen hinta/ laatu suhteeseen, muistaakseni 900€. Vikakin tuli ja 5kk käytössä ollut ulkoyksikkö vaihdettiin uuteen, ei voi moittia! Kaikilla merkeillä on takuu vähintään 1 vuosi ja kompressorilla yleensä 5 vuotta.

PS. Minulla ei ole testivoittaja autoa eikä pumppua. En pullistelle naapureille ja nurkantakana hiero otsaa tyhjällä lompakolla :lol:

 

[oskari]

Kyllähän halpispumput nuiden laskelmien mukaa kuolettaa nopeammin itsensä,jos ne toimii.
Itselläni toshiba ,naapurissa ultimate.Naapuri moittii,että pumpulla ei tee mitään.mulla taas toshiba on toiminut yli odotusten.

 

[Samppa]

Jos ei halua itse perehtyä suuremmin ilp:n saloihin, vaan haluaa ongelmatonta ja huomaamatonta lämmitystä, niin kalliimpi "laatupumppu" on varmempi vaihtoehto. Jos taas ostaa halvan, niin kannattaa kuitenkin sijoittaa rahaa asennukseen sen verran, että teettää sen kunnolla ammattilaisella. Joissain halvemmissa pumpuissa on esitäyttö sen verran pieni, että kylmäainettakin olisi hyvä lisätä.

Jos pumpun ostaa vain tekemään raakaa säästöä, niin vaaka kallistuu halvemman pumpun puoleen. Jos halvemman saa asennettuna n. 600-1000€:lla ja kalliimman n. 2000€:lla, niin täytyy hyötysuhteissa olla radikaali ero, jotta kalliimpi kuolettaisi hintansa aiemmin. Tämä tietenkin edellyttää, että halpapumppu toimii myös pakkasilla.

Lyhyesti, jos haluaa varmatoimisuutta ja enemmän ominaisuuksia (paremmat suodatukset yms.), niin kalliimpi merkkipumppu on hyvä valinta (Toshiba, Fujitsu, Mitsubishi, IVT, Panasonic, Sanyo jne.).
Jos taas haluaa pumpun halvalla ja nopean kuoletusajan, niin halpapumppu on vahva vaihtoehto. Tällöin vaaditaan hieman tarkempaa perehtymistä pumppuihin. Halpamalleissakin on eroja. mm. Luxus on hyvässä maineessa. Myös Ultimaten pumput toimivat joillain ihan hyvin, kun taas joillain on ollut ongelmia. Ongelmana halpamallien vertailussa on se, että moni asentaa halpapumpun itse, josta voi johtua suurin osa pumpun ongelmista. Vaikka pumpun hinnasta tinkiikin, niin asennus (vähintään putkiliitokset ja tyhjiöinti/kylmäaineen lisäys) tulee tehdä ammattilaisella. Itseasennuksen ongelmia on vuodot, kosteuden ja ilman jäänti järjestelmään jne. Seurauksina pumpun jäätyminen jo pienillä pakkasilla ja ennen pitkää koneiston vaurioituminen (kosteuden vaikutuksesta).

edit: kyllä alle 1000€:lla (asennuksineen) on mahdollista saada ihan toimiva pumppu. Ominaisuuksista joutuu ehkä tinkimään. Jos puhutaan pelkästä pumpun hinnasta (ei sisällä asennusta), niin alle 1000€:lla saa jo ns. laatupumpunkin. Esimerkiksi Panasonicilla on halpoja invertteripumppuja, joista löytyy jo ultraäänisuodatinta sun muuta heebeliä.

 

[plundstrom]

Koska sinulla on kaksikerroksinen talo, niin laita heti suosilla kaksi sisäyksikköä. Toinen ylös ja toinen alas. Monet ovat yrittääneet tulla toimeen yhdellä, mutta ei siitä oikein millään saa sopivaa lämpötilaa molempiin kerroksiin.

Se, että laitatko sitten kaksi ulkoyksikköä vai pelkästään yhden, on jo enempi makukysymys. Useassa tapauksessa kaksi pientä erillistä yksikköä on halvempi kuin yksi järeä jossa on kaksi sisäyksikköä. Myös putkivetojen kannalta kahden erillisen yksikön sijoittelu on useinmiten helpompaa. Noi kaksi "kaunistusta" talon ulkoseinällä on ehkä ainut negatiivinen asia.

 

[Poika]

Kiitos tiedoista,
tärkeintä olisi, että laite toimii, koska jos ei toimi ei varmasti tuota säästöä yhtään.
Nyt tuleekin sitten pari uutta ajatusta. Eli noista laadukkaamista pumpuista, mikä niistä mahtaa sitten olla edullisin? Miten tässä Espoon alueella on saatavissa asentajia? Ja mikä heidän asennuskustannus on?

Eri paikoista olen saanut ymmärtää, että eräitä pumppuja eivät asentajat suostu asentamaan vai onko näin?

Kyllä se vähän laittaa mietimään, että kehtaako ostaa mitään selaisesta paikasta, jossa tunnetaan tavallista paremmin maksettujen mökkien toimittamatta jättäminen....

No ainakin se on selvinnyt, että laitteen tulee asentamaan ammatimies, näin ilmeisesti edes autan laitteen toimintamahdollisuuksia.

 

[Poika]

Mitenhän toimii, jos asennan aluksi vain yhden laitteen yläkertaan (60m2), enkä laita alakertaan mitään.
Aiheuttaako ongelmia lämmön "karkaaminen" alakertaan sen, että pumppu joutuu liian koville.

Tässä herääkin sitten mieleen sellainen kysymys, että kannattako asentaa ennemmin

1. vähän alimitoitettu laite < lämmitettävä tila
2. lähinnä asunnon kokoa/ lämmitettävää tilaa lämmitysteholtaan oleva laite
3. vähän ylimitoitettu laite > lämmitettävä tila

Kiitos taas jo etukäteen tiedonlähteille!

 

[plundstrom]

Lämpöhän ei kulje alaspäin, joten mitään lämmön karkaamista yläkerrasta alakertaan ei tarvi pelätä/toivoa.
Alakertaan sijoitetusta laitteesta kulkeutuu jonkin verran lämpöä yläkertaan riippuen lämpötilaeroista ja porrasaukon suuruudesta. Niin paljoa sitä ei kuitenkaan kulkeudu, että yläkerrassa olisi miellyttävää ilman että alakerta muistuttaisi saunaa.

Jos et ole valmis kahden yksikön hankintaan ja haluat testailla yhdellä miltä ILPin kanssa asuminen tuntuu, niin asenna se siihen kerrokseen jossa oleskellaan enempi. Tällöin saat todellisen käsityksen hyödyistä ja haitoista. Jos haet mahdollisimman suurta säästöä, asenna se alakertaan (olettaen molemmat kerrokset suunnilleen saman kokoisia). Älä kuitenkaan oleta selviäväsi yläkerrassa ilman muita lämmönlähteitä.
Älä myöskään yritä asentaa yhtä laitetta kerrosten väliin ja toivovasi selviäväsi yhdellä laitteella. Et ole koskaan tyytyväinen siihen. Yhden laitteen asennuksessa asenna se siihen kerrokseen mahdollisimman hyvään paikkaan vain ja ainoastaan se kerros huomioiden. Myöhemmin voit lisätä toisen laitteen toiseen kerrokseen ja edellistä asennusta ei tarvi ruveta siirtämään uuteen paikkaan.

Jos sulla on tarvetta myös jäähdytyksellä kesäaikana, niin asenna eka laite siihen kerrokseen jossa jäähdytystä tarvitaan. Monesti yläkerta on kuumempi, mutta se riippuu myös ikkunoiden suuruudesta ja suunnasta.

Mitä tulee yli/alimitoitukseen, niin ylimitoitus on aina parempi kuin alimitoitus. Laitteiden hyötysuhde on parempi niiden toimiessa vaajaalla kapasiteetilla kuin niiden hönkiessä täysillä.

 

[SamiR]

Mitä tulee yli/alimitoitukseen, niin ylimitoitus on aina parempi kuin alimitoitus. Laitteiden hyötysuhde on parempi niiden toimiessa vaajaalla kapasiteetilla kuin niiden hönkiessä täysillä.

Eikös tuo ole juurikin toisin päin? Laitteen hyötysuhde on parhaimmillaan kun siitä otetaan kaikki hyöty irti. Näin ainakin maalämpöpumppujen kohdalla. Ei kai ilmalämpöpumppu niin erilainen laite ole?

 

[plundstrom]

Eikös tuo ole juurikin toisin päin? Laitteen hyötysuhde on parhaimmillaan kun siitä otetaan kaikki hyöty irti. Näin ainakin maalämpöpumppujen kohdalla. Ei kai ilmalämpöpumppu niin erilainen laite ole?

Ei ole. Katso vaikka minkä testin tuloksia joissa on testattu laitteiden hyötysuhteita 50%, 75% ja 100% kompressorin teholla. Jokainen laite antaa paremman hyötysuhteen 50% teholla kuin suuremmilla.

Kaiken hyödyn irtiottaminen on eri asia kuin laitteen toimiminen täysillä. Kaikki hyöty laitteesta saadaan kun muita lämmönlähteitä (pattereita) tarvii mahdollisimman vähän kytkeä päälle. Mitä tehokkaampi laite, sen kylmemmille keleille sen teho riittää yksinään. Alimitoitettu laite ei jaksa pitää kämppää lämpimänä enään edes muutaman asteen pakkasella. Samassa lämpötilassa ylimitoitettu laite vielä puskee lämpöä ja toimii vasta esim. 50% teholla ja pitää helposti kämpän lämpimänä vaikka pakkanen edelleen kiristyy. Ylimitoituksessakin pitää tietysti pitää järki mukana.

 

[SamiR]

Ei ole. Katso vaikka minkä testin tuloksia joissa on testattu laitteiden hyötysuhteita 50%, 75% ja 100% kompressorin teholla. Jokainen laite antaa paremman hyötysuhteen 50% teholla kuin suuremmilla.

Koskeeko tämä nyt invertteri malleja vai on/off malleja vai molempia. Miten tuo on mitattu? Eikös noissa laitteissa ole sitten jokin mitoitus pielessä jos hyötysuhde laskee kompressorin käydessä täysillä? Lisäksi on/off mallithan käyvät aina täysillä :?: .

 

[plundstrom]

Koskee nimenomaan invertteri malleja. ON/OFF malleillahan on pelkästään 100% ja 0% teho. Ei mitään siltä väliltä.

Ei inverttereissä välttämättä mitään ole pielessä vaikka hyötysuhde laskee isommilla tehoilla. Ei auton moottoreistakaan saada parasta hyötysuhdetta kaasu pohjassa (ja nyt pitää muistaa, että hyötysuhde on eri kuin huipputeho). Ilmeisesti jokaisella laitteella on joku optimaalinen toimintapiste jossa kaasujen/nesteiden virtaukset, kompressorin työskentely ja lämmön siirtyminen yksiköissä on optimaalisella tasolla ja tämä taso ei ole sama kuin kompressorin 100% taso, vaan alempana. Voisi kuvitella (mittauksia en ole nähnyt), että mentäessä tehossa vielä pienemmille alueille ( < 50%) niin hyötysuhde lähtee jossain kohtaa pienenemään.

Tämä sama ilmiöhän nähdään myös eri ILP mallien hyötysuhteista. Useilla valmistajilla on kaksi sisus/ulkokaluiltaan samanlaista mallia mutta niitä myydään eri tyyppimerkillä ja teholla. Lähes ainut ero mallien välillä on kuinka kovaa kompressoria pyöritetään. Eli suuremman mallin lisäteho on hankittu kompuran kierroksia lisäämällä. Näissä tapauksissa tämä isoveli malli on aina hyötysuhteltaan huonompi kuin vastaava pikkuveli.
Siksi on tärkeää, että jos ILP ylimitoitetaan, niin valitaan se seuraava oikeasti isompi malli, eikä se jonka tehoja on vain viritetty kompuran kierroksilla.

 

[SamiR]

Näin arvelinkin että tämä ei koske on/off malleja. Invertteri onkin sitten vähän monimutkaisempi juttu. Pitäisi tietää mittaustapa ennenkuin voisi sano mitään syvällistä. Jos mittaukset on suoritettu ulkolämpötilaa laskemalla niin on päivänselvää että hyötysuhde laskee samalla.

Vertaus auton moottoriin on sikäli virheellinen että paras hyötysuhde saadaan nimenomaan täys kyormalla ja kaasu pohjassa. Osakuormalla auton moottori käy aina huonommalla hyötysuhteella, koska kaasuläpällä joudutaan kuristamaan moottoria :wink: .

 

[Amigo]

Siksi on tärkeää, että jos ILP ylimitoitetaan, niin valitaan se seuraava oikeasti isompi malli, eikä se jonka tehoja on vain viritetty kompuran kierroksilla.

Juuri näin. Esim. Panasonic E9-DKEW ja E12-DKEW malleissa on sama kompressori. 12 mallia ajetaan kovemmilla kierroksilla ja ajatus että isompi malli olisi kestävämpi ei ole perusteltua. Uskoisin että Toshiballa on samoin. Katselkaapas hultomanuaalien varaosanumeroita :shock:

 

[apophis]

Panan E12:ssa taitaapi vielä olla suurempi rööri kylmäaineelle.

 

[arty12]

Vs: Ilmoittaudun mukaan ilppuintoilijoihin

Noinhan se on, kuten esimerkiksi Samppa kirjoitti. Maksamalla enemmän voi saada enemmän. Jokainen miettii itse omat tarpeensa ja harrastuneisuutensa ja ostaa sitten halvan tai kalliin.

Itselläni kesti parisen viikkoa löytää, keksia ja kokeilla oikeat asetukset pumpuille ja nyt toimivat ilman, että tarvitsee uhrata ajatustakaan. Kalliimpi invertteri olisi varmasti ollut vaivattomampi.

Olikohan jonkun kommentti kahdesta sisäyksiköstä minulle? Itselläni on siis kaksi pumppua. Toinen on porrasaukossa yläkerran lattian tasalla ja riittää vajaan sadan neliön yläkerran lämmittämiseen yhdessä yläkerran toisen pään lautta tulevan hormin kanssa.

 

[plundstrom]

Vs: Ilmoittaudun mukaan ilppuintoilijoihin

Vertaus auton moottoriin on sikäli virheellinen että paras hyötysuhde saadaan nimenomaan täys kyormalla ja kaasu pohjassa. Osakuormalla auton moottori käy aina huonommalla hyötysuhteella, koska kaasuläpällä joudutaan kuristamaan moottoria :wink: .

Tämä on vähän off-topic, mutta:
Jos näin olisi, niin miksi sitten autojen taloudellisuusajojen voittaja ei koskaan löydy kaasu pohjassa ajaneesta?
Kyllä se voittaja löytyy sieltä, joka osaa kuormittaa moottoria juuri sillä optimaalisella toiminta-aueella eli siinä parhaan hyötysuhteen kohdalla.

Teho ja hyötysuhde ovat eri asiat.
Jokaisella laitteella on optimaalinen toimintapiste jossa se antaa parhaan hyötysuhteen ja tämä piste on harvoin (jos koskaan) samassa kohtaa kuin maksimiteho.

 

[kriitikko_o]

Vs: Ilmoittaudun mukaan ilppuintoilijoihin

Tässä tuore linkki ilmalämpöpumppujen vertailua varten (tosin norjankielinen)
Ainakin COP-kertoimet eri lämpötiloissa tulevat hyvin esille. Katsokaa välilehti "COP år"

http://www.tu.no/multimedia/archive/00020/Varmepumpetest_20432a.xls

Kannattaa tutustua

 

[Ruosu]

Vs: Ilmoittaudun mukaan ilppuintoilijoihin

Tuossa norjalaisessa testissä oli vähän eri tehoisia pumppuja vertailtu keskenään, joten pitää tarkastella kriittisesti.

 

[eepponen]

Vs: Ilmoittaudun mukaan ilppuintoilijoihin

Ja onko tuo aivan tuorekaan tuo testi kun ainakin Panasonicin, Sanyon ja Toshiban pumput eivät olleet uusimpia malleja. Onko lähdettä tuolle testille (joka muuten oli mielenkiintoinen)?

 

[kriitikko_o]

Vs: Ilmoittaudun mukaan ilppuintoilijoihin

Ja onko tuo aivan tuorekaan tuo testi kun ainakin Panasonicin, Sanyon ja Toshiban pumput eivät olleet uusimpia malleja. Onko lähdettä tuolle testille (joka muuten oli mielenkiintoinen)?

"Mitään uutta ei länsirintamalla" eli tämä on siis vain yhteenveto jo aikaisimmin julkaistuista testeistä. Sattui vain silmään kun surffailin netissä. Mielestäni ihan hyvä yhteenveto, jossa oleellinen tieto on löydettävissä näppärästi taulukkomuodossa. Testi ilmeisesti vuodelta 2004 ?

 

[janti]

Vs: Ilmoittaudun mukaan ilppuintoilijoihin

Kanavamallinen on käsittääkseni oikea malli näihini ilmalämmitysratkaisuun.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1148.msg10898.html#msg10898

Kanavamallisella saadaan ILPin lämpö jakautumaan kaikkialle taloon.
Ilmalämmityksessä on valmiina kaikki kanavat.

Ongelmaksi voipi muodostua saada nämälaitteet järkevästi toimimaan yhdessä: ILP ja ilmalämmityksen yhteisohjaus.

=> Elikä ILPin kanavayksikkö pitäisi olla kanavistossa ennen ilmalämmitysyksikköä.
Ja jos ILPiltä tuleva lämpötila taikka huoneistosta mittava lämpötila menee alle ilmalämmitysyksikön asetusarvon, niin silloin se tulee ILPille apuun.

En sitten tiedä voiko noita yleensäkään käyttää rinnan vai pitääkö jommankumman olla suljettuna kun toista käytetään. Kummassakin on ilmeisesti omapuhallin.