ILP ja etäkäyttö

T

tart

Vieras
Kuten on todettu, ilpin sammuttelu normaalikäytössä ei ole aina kovin järkevää. Moni käyttää ilppiä kuitenkin etäkohteessa eikä ole koko ajan valvomassa esim. sulatuksen jäänmuodostumista. Eräs mökkinaapurini sammuttaa aina ilpin kun ei ole mökillä juuri tuon jään takia. Sama kone on kestänyt tällä raa'alla käyttötavalla jo lähes 10 vuotta.

En tiedä onko täällä ketään, kenellä on kokemusta siitä, voiko pumppua ylipäätaänsä jättää yksikseen puksuttamaan kuukausiksi talvella. Jäätähän kompressori pukkaa satoja litroja kunnes kaikki on umpijäässä. Mitäs sitten tehdään?
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: ILP ja etäkäyttö

tart sanoi:
En tiedä onko täällä ketään, kenellä on kokemusta siitä, voiko pumppua ylipäätaänsä jättää yksikseen puksuttamaan kuukausiksi talvella. Jäätähän kompressori pukkaa satoja litroja kunnes kaikki on umpijäässä. Mitäs sitten tehdään?
Onhan meitä täällä foorumi puolillaan.
 
T

tart

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: ILP ja etäkäyttö

pökö sanoi:
Onhan meitä täällä foorumi puolillaan.
Ilpin käyttö etäkohteessa on täysin eri asia kuin kotona, jossa voi aina ohimennen kurkata ja kuulostella mitä pumpulle kuuluu. Tokihan on mahdollista kuvata ja äänittää laitteen toimintaa mutta jään poistaminen ulkoyksikön alta etänä on jo vaikeampaa. Taitaa olla kuitenkin tuo jäänmuodostus suurin ongelma pumpun etäkäytössä.
 

VesA

In Memoriam
Vs: ILP ja etäkäyttö

tart sanoi:
Ilpin käyttö etäkohteessa on täysin eri asia kuin kotona, jossa voi aina ohimennen kurkata ja kuulostella mitä pumpulle kuuluu. Tokihan on mahdollista kuvata ja äänittää laitteen toimintaa mutta jään poistaminen ulkoyksikön alta etänä on jo vaikeampaa. Taitaa olla kuitenkin tuo jäänmuodostus suurin ongelma pumpun etäkäytössä.

Kyllä niitä jäitäkin pelätään vähän turhaan. Varmaan riippuu yhdestä jos toisesta asiasta, mutta se että jää koneen alla kasvaa ei tarkoita sitä että jää kasvaisi loputtomasti ylöspäin, kasa alkaa kasvaa sivulle. Koneesta tulee senverran lämmintä vettä että se ei heti jäädy vaan valuu aikansa jonnekin vaikka se alle kertynyt jää olisi jo telineessä kiinnikin, olen tätä seuraillut. Kasasta pitää tulla ylös asti todella leveä ennenkuin vesi ei pääse valumaan minnekään, se kaivaa itselleen sellaisen uran.
 
T

tart

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: ILP ja etäkäyttö

VesA sanoi:
Kyllä niitä jäitäkin pelätään vähän turhaan. Varmaan riippuu yhdestä jos toisesta asiasta, mutta se että jää koneen alla kasvaa ei tarkoita sitä että jää kasvaisi loputtomasti ylöspäin, kasa alkaa kasvaa sivulle. Koneesta tulee senverran lämmintä vettä että se ei heti jäädy vaan valuu aikansa jonnekin vaikka se alle kertynyt jää olisi jo telineessä kiinnikin, olen tätä seuraillut. Kasasta pitää tulla ylös asti todella leveä ennenkuin vesi ei pääse valumaan minnekään, se kaivaa itselleen sellaisen uran.

Täälläpäin tuntuu kaikilla olevan pumpuissaan matala maateline, jonka johdosta ulkoyksikköjen alle näyttää kertyvän melkoisia jääkekoja. Suurin syyhän on tietenkin se, että telineet on liian matalia. Itse pohdiskelin tänään noiden sulamisvesien ohjaamista hulevesiputkistoon sulanapitokaapelilla lämmitetyn viemäriputken avulla mutta talvipakkasella avonainen purkuputken pää on ensimmäisenä umpijäässä tai sitten koko purkuputki. Ellei sitten lämpöeristä talveksi putken päätä vaikka finnfoamilla.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: ILP ja etäkäyttö

tart sanoi:
Täälläpäin tuntuu kaikilla olevan pumpuissaan matala maateline, jonka johdosta ulkoyksikköjen alle näyttää kertyvän melkoisia jääkekoja. Suurin syyhän on tietenkin se, että telineet on liian matalia. Itse pohdiskelin tänään noiden sulamisvesien ohjaamista hulevesiputkistoon sulanapitokaapelilla lämmitetyn viemäriputken avulla mutta talvipakkasella avonainen purkuputken pää on ensimmäisenä umpijäässä tai sitten koko purkuputki. Ellei sitten lämpöeristä talveksi putken päätä vaikka finnfoamilla.
mulla menee saattolämmitettynä avonaiseen rännikaivoon, ei jäädy.
 

Jartim

Aktiivinen jäsen
Vs: ILP ja etäkäyttö

tart sanoi:
En tiedä onko täällä ketään, kenellä on kokemusta siitä, voiko pumppua ylipäätaänsä jättää yksikseen puksuttamaan kuukausiksi talvella. Jäätähän kompressori pukkaa satoja litroja kunnes kaikki on umpijäässä. Mitäs sitten tehdään?
Mulla meni ilman huoltoa tasan 2kk eli Joulusta Helmikuun 25:een päivään asti Rovaniemellä olevan mökin Fujitsu LZCAN09. Tammikuun 20. päivän tienoilla pakkanen kävi jo lähellä -30 astetta ja Helmikuun 5. päivä pakkasta oli alimmillaan -30,4 ja silloin pumpun sisäyksikkö puhalluslämpö oli +37°C. Vuorokauden keskilämpö oli -27,3 ja vuorokauden COP oli Jantin tarkistusten jälkeen 1,6.

Seurasin 600km:n päästä valvontakamerasta jäävuoren kasvua ulkoyksikön alla ja kun tulin paikalle 25. helmikuuta, niin jäävuori oli noin 1m3:n kokoinen ja siitä ulottu jääpuikkoja ulkoyksikön pohjalevyyn saakka. Pohjalevyn 20:stä sulatusvesireiästä 12 oli jäätynyt kokonaan umpeen. Jäävuoren laitoin paloiksi moottorisahalla ja pohjalevyn sulatusvesireiät sain hetkessä auki, kun ensin irrotin propellin suojaverkon ja sitä kautta sain kaadettua litran kuumaa vettä termospullosta pohjalevylle. Etäisyys maasta pohjalevyyn on 95cm.
 

Liitteet

  • Ensilumi20102017.jpg
    Ensilumi20102017.jpg
    148 KB · Katsottu: 423
  • Fujitsu05022018.jpg
    Fujitsu05022018.jpg
    69,2 KB · Katsottu: 440
  • Fujitsu23022018Miinus15.jpg
    Fujitsu23022018Miinus15.jpg
    97,9 KB · Katsottu: 445
  • Fujitsu28022018Miinus16.jpg
    Fujitsu28022018Miinus16.jpg
    99,7 KB · Katsottu: 439
  • Fujitsu25022018A.jpg
    Fujitsu25022018A.jpg
    69,4 KB · Katsottu: 541
  • Fujitsu25022018B.jpg
    Fujitsu25022018B.jpg
    57,3 KB · Katsottu: 645
  • Fujitsu25022018C.jpg
    Fujitsu25022018C.jpg
    99,2 KB · Katsottu: 422
T

tart

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #8
Vs: ILP ja etäkäyttö

Jartim sanoi:
Mulla meni ilman huoltoa tasan 2kk eli Joulusta Helmikuun 25:een päivään asti Rovaniemellä olevan mökin Fujitsu LZCAN09. Tammikuun 20. päivän tienoilla pakkanen kävi jo lähellä -30 astetta ja Helmikuun 5. päivä pakkasta oli alimmillaan -30,4 ja silloin pumpun sisäyksikkö puhalluslämpö oli +37°C. Vuorokauden keskilämpö oli -27,3 ja vuorokauden COP oli Jantin tarkistusten jälkeen 1,6.

Seurasin 600km:n päästä valvontakamerasta jäävuoren kasvua ulkoyksikön alla ja kun tulin paikalle 25. helmikuuta, niin jäävuori oli noin 1m3:n kokoinen ja siitä ulottu jääpuikkoja ulkoyksikön pohjalevyyn saakka. Pohjalevyn 20:stä sulatusvesireiästä 12 oli jäätynyt kokonaan umpeen. Jäävuoren laitoin paloiksi moottorisahalla ja pohjalevyn sulatusvesireiät sain hetkessä auki, kun ensin irrotin propellin suojaverkon ja sitä kautta sain kaadettua litran kuumaa vettä termospullosta pohjalevylle. Etäisyys maasta pohjalevyyn on 95cm.

Kyllä tuon perusteella äkkiseltään tuntuisi, että joku järjestely sulamisvesille on tehtävä ennen pumpun hankintaa jos pumppua aikoo pitää päällä koko talven. Tietenkin jään muodostukseen vaikuttaa ainakin pumpulla tuotettu lämpö eli ulkokennon läpi kulkenut ilmamäärä, ilmankosteus ja lämpötila, joten ihan vertailukelpoisia nämä asiat eivät ole.

Oma mökkini sijaitsee Mikkelin korkeudella ja on kuutiomäärältään n. 180 m3. Talvet ovat täällä lauhempia kuin Rovaniemellä, joten jäätä saattaa muodostua jopa enemmän. Toisaalta, suunnitelmissani on alkuvaiheessa tuottaa pumpulla ainoastaan ylläpitolämpöä kun mökki on tyhjä, joten lämmitystehoa ei tarvita kuin sen verran, että ulkoyksikön sulatukset onnistuvat.

Myös tuo pumpun sijoittaminen seinälle arveluttaa. Käsittääksen hirsi resonoi voimakkaasti eikä pumppua suositella asennettavaksi seinälle. Maatelineet ovat puolestaan lähes poikeuksetta matalia. Omassa rakennuksessani ulkoyksikön saa onneksi suojaisaan paikkaan, eikä sinne tuiskuta kokemukseni mukaan lunta, joten maatelinekin varmaankin käy. Ohessa kuva eiliseltä päivätä, jolloin pihalla on vielä 60-70 cm lunta mutta mökin takana vain n. 10 cm.
 

Liitteet

  • WP_20150114_006(1).jpg
    WP_20150114_006(1).jpg
    159,4 KB · Katsottu: 367

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: ILP ja etäkäyttö

tart sanoi:
Kyllä tuon perusteella äkkiseltään tuntuisi, että joku järjestely sulamisvesille on tehtävä ennen pumpun hankintaa jos pumppua aikoo pitää päällä koko talven. Tietenkin jään muodostukseen vaikuttaa ainakin pumpulla tuotettu lämpö eli ulkokennon läpi kulkenut ilmamäärä, ilmankosteus ja lämpötila, joten ihan vertailukelpoisia nämä asiat eivät ole.

Meillä menee sadevesiputkiin ja jonkin verran pohjan läpi. Ei ole tarvinnut tehdä mitään asialle vuosikausiin eli täysin huoltovapaa. Sulatuskaapeli on putkissa. Paltirallaa 3000 kWh menee vuosittain pumpun läpi.
 
T

tart

Vieras
Vs: ILP ja etäkäyttö

Espejot sanoi:
Meillä menee sadevesiputkiin ja jonkin verran pohjan läpi. Ei ole tarvinnut tehdä mitään asialle vuosikausiin eli täysin huoltovapaa. Sulatuskaapeli on putkissa. Paltirallaa 3000 kWh menee vuosittain pumpun läpi.

Tuo on suunnilleen sama energiamäärä, joka minullakin nyt kuluu sähkölämmitykseen. Pumppu on tarkoitus laittaa tikapuiden ja turvakytkimen väliin saunan ikkunan alle, joten rännikaivoon on aika pitkä matka ellei hulevesiputkea sitten kaiva esille pumpun kohdalta mutta se on jo hieman isompi juttu, koska siinä kohdin on 15 cm routaeristeet päällä.
 

Jartim

Aktiivinen jäsen
Vs: ILP ja etäkäyttö

tart sanoi:
Tuo on suunnilleen sama energiamäärä, joka minullakin nyt kuluu sähkölämmitykseen. Pumppu on tarkoitus laittaa tikapuiden ja turvakytkimen väliin saunan ikkunan alle, joten rännikaivoon on aika pitkä matka ellei hulevesiputkea sitten kaiva esille pumpun kohdalta mutta se on jo hieman isompi juttu, koska siinä kohdin on 15 cm routaeristeet päällä.
Olen miettinyt hyvin eristetyn kivikaivon rakentamista suoraan ulkoyksikön alle - lämmityskaapeli on jo hankittuna. Hieman tuo mietityttää, että kuinka tuossa on riskinsä, jos tulee -40 astetta pakkasta. Jos nuo pohjalevyn sulatusvesireiät tulppaa yhtä lukuunottamatta ja laittaa sitten siitä yhdestä eristetyn putken kohti kivikaivoa lämmityskaapelin kera, niin entäs sitten, jos hirmupakkasella kuitenkin tuo putken pää pohjapellin luona jäätyy umpeen? Ei tuollanen 20W:n lämmityskaapelin teho taida riittää tuossa kohtaa, kun sitä liitäntäreikää ei voi eristää just siinä pohjapellin kohdalla? Kovalla pakkasella ei taida paljoa kertyä sulamisvesiä, mutta kyllä sieltä jonkin verran aina tulee, kuten oon nähnyt nykyisen valvontakamerani kuvista.

Olisiko viisainta laittaa pohjapellin päälle vielä pieni valvontakamera, jotta näkee jos putken pää alkaa mennä jäähän? Olishan tuo aina hyvä syy ottaa töistä veepeetä ja lähteä Lappiin putkea sulattamaan, ku vois näyttää työnantajalle kuvaa valvontakamerasta :D
 

VesA

In Memoriam
Vs: ILP ja etäkäyttö

Jartim sanoi:
Olen miettinyt hyvin eristetyn kivikaivon rakentamista suoraan ulkoyksikön alle - lämmityskaapeli on jo hankittuna. Hieman tuo mietityttää, että kuinka tuossa on riskinsä, jos tulee -40 astetta pakkasta. Jos nuo pohjalevyn sulatusvesireiät tulppaa yhtä lukuunottamatta ja laittaa sitten siitä yhdestä eristetyn putken kohti kivikaivoa lämmityskaapelin kera, niin entäs sitten, jos hirmupakkasella kuitenkin tuo putken pää pohjapellin luona jäätyy umpeen - ei tuollanen 20W:n lämmityskaapelin teho taida riittää tuossa kohtaa, kun sitä liitäntäreikää ei voi eristää just siinä pohjapellin kohdalla? Kovalla pakkasella ei taida paljoa kertyä sulamisvesiä, mutta kyllä sieltä jonkin verran aina tulee, kuten oon nähnyt nykyisen valvontakamerani kuvista.

Olisiko viisainta laittaa pohjapellin päälle vielä pieni valvontakamera, jotta näkee jos putken pää alkaa mennä jäähän? Olishan tuo aina hyvä syy ottaa töistä veepeetä ja lähteä Lappiin putkea sulattamaan, ku vois näyttää työnantajalle kuvaa valvontakamerasta :D

Ilma ei lirisevää vettä ehdi jäähdyttää vaan sen tekee kylmä pohjapelti - jossa on senverran pintaa, ettei mikään järkevä vastus pidä sitä sulana kunnon pakkasella. Niinpä ohutkin kerros jotain vettä imemätöntä eristettä pellin päällä + se saattovastus pohjalla häiritsee veden jäähtymistä yhdessä jo aika hyvin. Toki jos vastuksia pystyy ohjaamaan olematta päällä koko lämmitysjaksoa ei niin haittaa vaikka niissä olisi vähän enemmän tehoakin siinä sulatuksen hetkillä. Kun ulkoyksikön puhallin alkaa taas puhaltaa käy koneessa sellainen pakkaspuhuri ettei kennon alla olevilla vastuksilla ole enää mitään mahdollisuuksia, vesi pitää saada sitä ennen ulos.
 
T

tart

Vieras
Vs: ILP ja etäkäyttö

VesA sanoi:
Ilma ei lirisevää vettä ehdi jäähdyttää vaan sen tekee kylmä pohjapelti - jossa on senverran pintaa, ettei mikään järkevä vastus pidä sitä sulana kunnon pakkasella.

Mihin tätä pohjapeltiä tarvitaan? Eikö olsi fiksumpaa jos laitteen alle voisi vain tökätä jonkun lämmitettävän sulamisvesien keräimen.
 

VesA

In Memoriam
Vs: ILP ja etäkäyttö

tart sanoi:
Mihin tätä pohjapeltiä tarvitaan? Eikö olsi fiksumpaa jos laitteen alle voisi vain tökätä jonkun lämmitettävän sulamisvesien keräimen.

Sellaisiakin ilppejä on joissa kennon alla ei ole peltiä vaan rako. Pelti tarvitaan jotta ilma osaa mennä kennon kautta. Toki siinä voisi olla joku tötterö.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: ILP ja etäkäyttö

VesA sanoi:
Sellaisiakin ilppejä on joissa kennon alla ei ole peltiä vaan rako. Pelti tarvitaan jotta ilma osaa mennä kennon kautta. Toki siinä voisi olla joku tötterö.
Suomen oloihin sopivassa ilmalämpöpumpuissa tuollainen rakenne olisi omasta mielestäni välttämätön vaatimus, eli kennon pitäisi ulottua pohjapellin takaa sen ohitse ja sitten pohjapellin ja kennon välissä vielä olisi jonkinlainen sulatusvettä kohti kennoa ohjaava tiivisteläppä. Useimmat ilmalämpöpumput eivät taida edelleenkään soveltua lämmitystarkoituksiin Suomen talviolosuhteissa., kun pohjapelti jatkuu kennon alle.
 

Jartim

Aktiivinen jäsen
Vs: ILP ja etäkäyttö

VesA sanoi:
Sellaisiakin ilppejä on joissa kennon alla ei ole peltiä vaan rako. Pelti tarvitaan jotta ilma osaa mennä kennon kautta. Toki siinä voisi olla joku tötterö.
Ei oikein taida tuo rakomallinenkaan toimia sen paremmin, kuten näkyy ruotsalaisen käyttäjän uudessa Daikin Caldo XR40:ssä 4.12.2017 (= Daikin Perfera 40 Suomessa) - katso valokuva liitteenä.
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=65739.60
 

Liitteet

  • DaikinXR40.jpg
    DaikinXR40.jpg
    65,9 KB · Katsottu: 435
T

tart

Vieras
Vs: ILP ja etäkäyttö

Juha Sipilän mukaan miljoona suomalaista pitää kouluttaa uudestaan tekoälyn soveltamiseen:

https://yle.fi/uutiset/3-10112658

Melko kallis koulutuskokeilu. Voisiko yhden ainoan insinöörin palkata kehittelemään pelkällä lautamiesjärjellä ilppiä, jotta noista jääongelmista päästäisiin?
 

VesA

In Memoriam
Vs: ILP ja etäkäyttö

Jartim sanoi:
Ei oikein taida tuo rakomallinenkaan toimia sen paremmin, kuten näkyy ruotsalaisen käyttäjän uudessa Daikin Caldo XR40:ssä 4.12.2017 (= Daikin Perfera 40 Suomessa) - katso valokuva liitteenä.
https://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php?topic=65739.60

Komealta näyttää - mutta ei siitä taida erityistä haittaa tuossa kohtaa olla. Kaipa pohjapellin reunaan voisi laittaa vastuksen - tai ehkä sopivasti laitettu eristysaine riittäisi, niin ei siihenkään niin jäisi puikko kasvamaan. Kyllähän se vesi ensimmäiseen kylmään pintaan jossa on lämpökapasiteettia - eli vesi ei pysty sitä pintaa äkkiä lämmittämään - tuppaa kovettumaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: ILP ja etäkäyttö

VesA sanoi:
Komealta näyttää - mutta ei siitä taida erityistä haittaa tuossa kohtaa olla. Kaipa pohjapellin reunaan voisi laittaa vastuksen - tai ehkä sopivasti laitettu eristysaine riittäisi, niin ei siihenkään niin jäisi puikko kasvamaan. Kyllähän se vesi ensimmäiseen kylmään pintaan jossa on lämpökapasiteettia - eli vesi ei pysty sitä pintaa äkkiä lämmittämään - tuppaa kovettumaan.
Paras ratkaisu olisi uskoakseni hyvin sovitettu solumuovikouru juuri kennon alle ja suhteellisen tiivisti kennon ympäri. Sulatusvesi sitten johdettaisiin solumuoviputkea pitkin maanalaiseen viemäriin tai imeytettäväksi maahan riittävän syvälle. Varmuuden vuoksi kannattaa keräyssuppiloon ja putkeen ujuttaa itsesäätöinen sulatuskaapeli.

Ilmassa vapaasti oleva tiputusreuna jäätyy aina ilman lämmitystä, olkoon eriste ja muotoilu mitä vaan.

Sain itse ilmassa vapaasti tiputtelevan sulatusputken aikoinaan toimimaan niin, että putkeen johdettiin hiukan talon raakaa poistoilmaa eristetyn T-haaran kautta sivulta ja putken alapäähän laitettiin vielä lämpöä tasaava metallinen ympäriltä eristetty putki. Putken paksuus oli 20mm:n luokkaa. Aluksi päässä oli samalla tavoin eristetty muoviputki, mutta sehän rupesi sopivissa tuuliolosuhteissa keräämään jäätä ja lopulta jatkuvasti kasvavaa painavaa jääklönttiä, kun päähän oli ensin muodostunut muutaman sentin pituinen jääpuikko. Tilanne oli oli sikäli helpompi kuin tavallisessa ilpissä, että laitetta käytettiin lämmön talteenottoon poistoilmasta, jolloin pohjapelti ei mennyt sanottavasti pakkaselle kun pelti oli lisäksi lämpöeristetty altapäin, mutta kuten sanottu, jääpuikkoja kertyi pelkän putkenkin tiputusreunaan ennen mainittua ratkaisua. Tosin tuossa käytössä veden tiputuskin oli sitten jatkuvaa, mikä on tavanomaista ilpin sulatusta hankalampi tilanne, kun sulaa vettä ei tule kunnon ryöppyinä, jollainen saattaa irrottaa kertyneet puikot.
 
T

tart

Vieras
Vs: ILP ja etäkäyttö

kotte sanoi:
Paras ratkaisu olisi uskoakseni hyvin sovitettu solumuovikouru juuri kennon alle ja suhteellisen tiivisti kennon ympäri. Sulatusvesi sitten johdettaisiin solumuoviputkea pitkin maanalaiseen viemäriin tai imeytettäväksi maahan riittävän syvälle. Varmuuden vuoksi kannattaa keräyssuppiloon ja putkeen ujuttaa itsesäätöinen sulatuskaapeli.

Ideaa voisi kehitellä jeesus-teippaamalla ulkoyksikköön etäohjattavaan pistorasiaan kytketty hiustenkuivaaja puhaltamaan suoraan pohjapeltiin. Jos sulatuksen alkamisesta saisi välitettyä tiedon pistorasialle, hiustenkuivaaja kytkeytyisi päälle oikea-aikaisesti ja vesi ei koskaan kerkeäisi jäätyä pohjapeltiin kiinni ja valuisi putkeen. Mikä voisi mennä pieleen?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: ILP ja etäkäyttö

tart sanoi:
Ideaa voisi kehitellä jeesus-teippaamalla ulkoyksikköön etäohjattavaan pistorasiaan kytketty hiustenkuivaaja puhaltamaan suoraan pohjapeltiin. Jos sulatuksen alkamisesta saisi välitettyä tiedon pistorasialle, hiustenkuivaaja kytkeytyisi päälle oikea-aikaisesti ja vesi ei koskaan kerkeäisi jäätyä pohjapeltiin kiinni ja valuisi putkeen. Mikä voisi mennä pieleen?
Kunnon -20 asteen pakkasella kun tuulee koillisesta pohjapelti hukkaa uskomattoman määrän lämpöä. En usko, että hiustenkuivaaja tuosta selviää enkä mene takuuseen, vaikka niitä olisi puolen tusinaa. Sähköäkin menisi aika lailla. Pohjapellin pitäminen kauttaaltaan sulana ei ole järkevää normaalissa ilmalämpöpumpussa (ja tuo käyttö, mihin viittasin oli kaikkea muuta kuin normaalia). Mutta pelkkä ulos johtavan putken pään pitäminen sulana +15-asteisella ilmalla kaikilla keleillä edellytti aika lailla miettimistä ja kokeilua (ilmavirta ehkä muutama litra sekunnissa).
 
Back
Ylös Bottom