ILPin mittaamiseen ei tarvitse erityistä kylmähuonetta. Olettaen, että sivuston liite-kuvatoiminto toimii (ei ainakaan esikatselussa toimi), oheinen kuva esittää mittausjärjestelyn missä ei tarvita erikoisratkaisuja.
Kuvassa:
Sininen kuution on hyvin eristetty "mittaushuone", vaikka 8m3 (2x2x2m) jonka sisään sijoitetaan ulkoyksikkö (UY). Sisäyksikkö (SY) sijoitetaan "huoneen" ulkopuolelle isoon tilaan tai vaikka kesällä ulos. Sisäyksikän lämpötilaa ei tässä kontrolloida muuten kuin sen ympäristön lämpötilalla mutta esmes kesällä öisin on usein koko yön tasainen 22 astetta jolloin mittaus on helppoi ajaa.
"huoneen" sisään tulee vielä nopea sähkölämmitin (>2kW), vaikkapa lämpöpuhallin. Lämpöpuhaltimen syöttö viedään termostaatin kautta joka vakioi "huoneen" lämpötilan vaikkapa -15 asteeseen. Sähkölämmittimen ja pumpun ottoteho mitataan. Lämmitin Pr ja pumppu Pp.
Pumpun siirtämä teho sisäyksikön kautta on Pp+Pr ja kun pumpun ottoteho on Pp, saadaan tarkalleen COP= (Pr+Pp)/Pp
Idea ratkaisussa on se, että "huoneeseen" syötetään tehoa vain kahta kautta (Pp ja Pr) jotka pumppu siirtää siitä ulos. Energiahan ei katoa mihinkään
"huonetta" ei tarvitse jäähdyttää koska pumppu huolehtii siitä itse, sehän siirtää "huoneesta" lämpöä pois.
Sähkölämmittimen on siis syytä olla nopeasti reagoiva jotta asettumisaika on järjellinen.
Huom! pumpun kompuran ja ulkopuhaltimen teho muuttuu "huoneessa" lämmöksi. Jos desimaaleilla haluaa kikkailla, niin sisäyksikön puhaltimen tehon voi vähentää tehosta Pp koska sitä ei saada "huoneeseen".
(Kuvaan lipsahti virhe mutta kun formaatista toiseen siirtely on hankalaa, niin totean vain, että "huoneen"ulkona oleva sisäyksikkö pitäiis olla SY vaikka se on kuvassa UY kuten "huoneen" sisällä oikeasti oleva ulkoyksikkö).
Lisäys: Minusta tämä ratkaisu on sen verran edullinene, että jopa harrastepudjetilla voisi suorittaa tarkan laboratorio testin usealle pumpulle kunhan maahantuojat kustantavat pumput.
Jos systeemiä jatkaa, niin talvella tai kun on viileämpää kuin 22 astetta voisi tuon sisäyksikän sijoittaa tilaan josta voimakkaalla termostaattiohjatulla ilmanvaihdolla lämpö siirrettäisiin pois niin, että haluttu sisälämpötilakin olisi aseteltavissa.
Jutun juoni on siinä, että miksi jäähdyttää kun lämmittäminen on helpompaa ja sen teho on mitattavissa 20e mittarilla
Lisäys2: "huoneeseen" voisi sijoittaa myös niitä TM:n ilmankostuttimia jolloin niihin ajettava teho lasketaan osaksi vastustehoa Pr.
Tämän mittausratkaisun etu on se, että kostean ilman suurempi energia tulee huomioitua erittäin tarkasti. Mittausjakson pitää tietysti olla pidempi jotta prosessi tasapainottuu.
Kuvassa:
Sininen kuution on hyvin eristetty "mittaushuone", vaikka 8m3 (2x2x2m) jonka sisään sijoitetaan ulkoyksikkö (UY). Sisäyksikkö (SY) sijoitetaan "huoneen" ulkopuolelle isoon tilaan tai vaikka kesällä ulos. Sisäyksikän lämpötilaa ei tässä kontrolloida muuten kuin sen ympäristön lämpötilalla mutta esmes kesällä öisin on usein koko yön tasainen 22 astetta jolloin mittaus on helppoi ajaa.
"huoneen" sisään tulee vielä nopea sähkölämmitin (>2kW), vaikkapa lämpöpuhallin. Lämpöpuhaltimen syöttö viedään termostaatin kautta joka vakioi "huoneen" lämpötilan vaikkapa -15 asteeseen. Sähkölämmittimen ja pumpun ottoteho mitataan. Lämmitin Pr ja pumppu Pp.
Pumpun siirtämä teho sisäyksikön kautta on Pp+Pr ja kun pumpun ottoteho on Pp, saadaan tarkalleen COP= (Pr+Pp)/Pp
Idea ratkaisussa on se, että "huoneeseen" syötetään tehoa vain kahta kautta (Pp ja Pr) jotka pumppu siirtää siitä ulos. Energiahan ei katoa mihinkään
"huonetta" ei tarvitse jäähdyttää koska pumppu huolehtii siitä itse, sehän siirtää "huoneesta" lämpöä pois.
Sähkölämmittimen on siis syytä olla nopeasti reagoiva jotta asettumisaika on järjellinen.
Huom! pumpun kompuran ja ulkopuhaltimen teho muuttuu "huoneessa" lämmöksi. Jos desimaaleilla haluaa kikkailla, niin sisäyksikön puhaltimen tehon voi vähentää tehosta Pp koska sitä ei saada "huoneeseen".
(Kuvaan lipsahti virhe mutta kun formaatista toiseen siirtely on hankalaa, niin totean vain, että "huoneen"ulkona oleva sisäyksikkö pitäiis olla SY vaikka se on kuvassa UY kuten "huoneen" sisällä oikeasti oleva ulkoyksikkö).
Lisäys: Minusta tämä ratkaisu on sen verran edullinene, että jopa harrastepudjetilla voisi suorittaa tarkan laboratorio testin usealle pumpulle kunhan maahantuojat kustantavat pumput.
Jos systeemiä jatkaa, niin talvella tai kun on viileämpää kuin 22 astetta voisi tuon sisäyksikän sijoittaa tilaan josta voimakkaalla termostaattiohjatulla ilmanvaihdolla lämpö siirrettäisiin pois niin, että haluttu sisälämpötilakin olisi aseteltavissa.
Jutun juoni on siinä, että miksi jäähdyttää kun lämmittäminen on helpompaa ja sen teho on mitattavissa 20e mittarilla
Lisäys2: "huoneeseen" voisi sijoittaa myös niitä TM:n ilmankostuttimia jolloin niihin ajettava teho lasketaan osaksi vastustehoa Pr.
Tämän mittausratkaisun etu on se, että kostean ilman suurempi energia tulee huomioitua erittäin tarkasti. Mittausjakson pitää tietysti olla pidempi jotta prosessi tasapainottuu.