ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

[SON]

ILP: toimintaa ja vertailua voi toteuttaa monella tavalla. Yksinkertaisin on se mitä torppa vei ennen ILP:a ja sen jälkeen. Tässä eräs tapa jota ei ole aiemmin olut esillä tällä foorumilla ja sillä voi arvioida lähinnä ILP:n ottosähkön tehokkuutta. Tutkailen myös tällä tavalla ILP:ni toimintaa ja tuli mieleen ottaa asia esille kun kirjoittelin tuota mielipidettä tuosta tuulivoimasta.

ILP:n huipunkäyttöaika
Ottosähkön huipunkäyttöaika saadaan jakamalla ILP:n vuodessa kuluttama sähkö sen nimellisteholla. Esimerkiksi kun minulla on kaksi ILP:a joista saadaan näiden huipun käyttöajaksi 7.500 kWh/a/ 6.7 kW= 1.120 h/a.
7.500 kWh/a/3.1 kW= 2.420 h/a.

Periaatteessa voitaisiin arvioida ILP:n tehokkuutta myös huipunkäyttöajalla joka lasketaan tuotetusta lämmöstä mutta sen havainnollastamiseen soveltuu paremmin aiemmin esillä ollut tapa tarkastella asiaa indeksillä Z.

/a045b

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Esimerkiksi kun minulla on kaksi ILP:a joista saadaan näiden huipun käyttöajaksi 7.500 kWh/a/ 6.7 kW= 1.120 h/a.

Vertallaanpa vähän. Minulla oli 2010 kahden ILP:n vuosikulutus 3811 kWh ja Hitachi 18SX8 esitteen mukaan yhteenlaskettu maks lämmitysteho 9,6 kW (2 x 4,8 kW). Esimerkkisi mukaan siitä tulee 577 h/a. Mitä tuo luku kertoo sinulle ja oliko asia oikein ymmärretty?

 

[janti]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Nimellisteholla tässä tarkoitetaan nimellistäottotehoa.

Mulla FA25 on kuluttanut liukuvan vuoden aikana lämmitykseen 2835 kWh. Nimellinen ottoteho laitteella on esitteen mukaan 735 W.

=> 2835 *1000 / 735 ~ 3860 h

Vertailun vuoksi kaukolämpövoimailoiden keskimääräinen huipunkäyttöaika on noin 4000 h (pienet CHP voimalat), tuulivoimaloilla parhailla paikoilla 1800-2500 h ja maalämpöpumpun 2000-3000 h. Isot CHP laitokset 6000-5000 h
http://www.energia.fi/content/root%20content/energiateollisuus/fi/julkaisut%20ja%20tutkimukset/ymp%C3%A4rist%C3%B6pooli/liitekirjasto/hajautettuenergiantuotanto,loppuraportti.pdf?SectionUri=%2Ffi%2Fjulkaisut%2Fymparistopooli%2Ftutkimusaineisto

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Nimellisteholla tässä tarkoitetaan nimellistäottotehoa.

Kiitos janti huomautuksesta. Kirjoittelussa pitäisi aina olla tarpeeksi selkeä niin kuin sinulla yleensä on, että ei tulisi väärinkäsityksiä. Onko minulla nyt mallisi mukaan laskettuna 5080 h liian hyvä?

Laskin samalla 378W aurinkopaneelieni huipunkäyttöajan kun ovat tuottaneet 225 kWh nettona omaan sähköverkkooni vuoden 2010 aikana; tulos on 595 h.
Yllättävän hyvä! Tuostakin tulee pieni määrä "ilmaista" energiaa eli 5625 kWh paneelien lasketun 25 vuoden eliniän aikana (kiteinen NAPS 6 x 63 W). Puolet tuosta ajasta on jo kulunut, mutta heikkenemisen merkkejä en ole huomannut. Parhaina aurinko päivinä hetkellisesti nettotuotto on ollut jopa 497 W (Soladin 600).

 

[janti]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Onko minulla nyt mallisi mukaan laskettuna 5080 h liian hyvä?

Elikä laskit kaavalla 3811 * 1000 / (2 * 375). Mitä tulee pumppukohtaisesti?

Eipä tämä huipunkäyttöaika mielestäni invertteri-laiteille oikein sovi. Invertterilaitteen COP on parempi hiukan nimellistehon alapuolella.
ON/OFF-laitteilla se kuvaisi laitteen mitoituksen onnistumista, sopii paremmin ON/OFF VILP ja MLP laitteille.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Huipunk%C3%A4ytt%C3%B6aika

Vertailuun invertteri-ILP vs. tuulivoimala tuo tunnusluku taas sopii paremmin.

Tässä yksi vertailulukema vielä kaukolämmöstä
http://www.rte.vtt.fi/webdia/kaukolampo/opastus/sanasto.asp?ID=5


SONin Mideoiden nimellisottotehot on muuten todella kovia (2 * 3350 W) .

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Tuossa nyt molempien 18SX8 huipunkäyttöaika erikseen:

120 m2, 2986 kWh, 375 W, 7963 h
30 m2, 825 kWh, 375 W, 2200 h

30 m2 tilan pumppu käyttöön 2010-02-13 (ensin Zibro ja 9.3. Hitachi), eli ei oikein vertailukelpoinen.

Miltä luvut nyt näyttävät? Onhan noilla kWh kulutuksilla vähän jäähdytettykin ja kosteutta poistettu!

Hitachi SX Premiumissa on muuten DC moottori kompurassa (10% parempi hyötysuhde kuin invertterimoottoreilla)

 

[SON]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

SONin Mideoiden nimellisottotehot on muuten todella kovia (2 * 3350 W) .

Kiitos vaan Janti huomiosta, väärä lukukuhan, eli nimellisantotehohan tuohon aloitukseen kiireessä tuli. Kiire syntymäpäiville. Smiley211007

Nimellisteholla tämäntapaisessa tarkastelussa käytetään arvona sitä tehoa joka on laitteen tyyppikilvessä. Huipunkäyttöaikatarkastelua voidaan käyttää aivan samalla periaatteella energiankulutuksessa ja -tuotannossa.

Korjataan. Oikea ILP:n ottosähkön huipunkäyttöaika on oman kulutuksen ja tyyppikilven arvojen perusteella 7.500kWh/a/3.1 kW = 2.420 h/a joka on mm kotitalouslaitteen arvoksi aika korkea. Olennaista tässä on myös se jos tuon esimerkin mukaan laskettu arvo alkaa muuttumaan seurannan aikana suuntaan tai toiseen, kertoo se siitä että laitteen suorituskyky tai -tarve on muuttunut ja yleensä huonompaan suuntaan.

Jos nyt oiken muistan niin vertailun vuoksi sähkökiukaan huipunkäyttöaika tavanomaisessa saunomistarkoituksessa asettuu tuonne 200 h/a kieppeille joka oli aikanaan sähkölaitoksen näkökulmasta katsottuna erittäin huono kulutuslaite.

/a045b

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

tyyppikilven arvojen perusteella

Mitkä Mideat sinulla mahtaa olla, Airam Electric esitteessä MSH-09HRN1 ottoteho lämmityksessä 890 W ja MSH-12HRN1 vastaavasti 1200 W. ???

http://www.midea-aircon.fi/pdf/Alfa-onoff.pdf

 

[janti]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Mitkä Mideat sinulla mahtaa olla, Airam Electric esitteessä MSH-09HRN1 ottoteho lämmityksessä 890 W ja MSH-12HRN1 vastaavasti 1200 W. ???

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=7352.0

Oikeat nimellisottotehot lämmityksellä:
690 W Midea Corona MSC-09HRDN1-QD0(E)/MOC-09HDN1-QD0(E)= Ultimate Pro Plus Inverter 10
950 W Midea Corona MSC-12HRDN1-QC6(E)/MOC-12HDN1-QC6(E)= Ultimate Pro Plus Inverter 13

=> yhteensä 1640 W, ei siis 3100 W

Lähde:
http://www.vvparts.no/Documents/Manualer/Varmepumper%20luft%20til%20luft/SERV_MSC-09HRDN1-QD0E-12HRDN1-QC6E(v1.4).pdf

Ja laskennassa pitää jakaa vain se lämmitykseen käytetty sähköenergia sillä nimellisellä lämmityskäytön ottoteholla. Ei siis ILPin vuosikulutuksella jos on myös kesällä myös jäähdytelty.

Hyvä vertailukohta on asunnon täystehomitoitettu päälämmitysjärjestelmän huipun käyttöaika.
Suoralla sähköllä meillä olisi 2010 mennyt noin 7100 kWh lämmityssähköä ja lämmityslaitteiden nimellisteho on 6 kW => 1180 h

 

[jklaukka]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Meillä tulisi viime vuodelta 4947 kWh/a/0,6 kW = 8245 h/a.

Edit: Jos tuosta vähennetään arviolta kesän jäähdyttelyt, saadaan 4850 kWh/a/0,6 kW = n. 8080 h/a

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Ja laskennassa pitää jakaa vain se lämmitykseen käytetty sähköenergia sillä nimellisellä lämmityskäytön ottoteholla. Ei siis ILPin vuosikulutuksella jos on myös kesällä myös jäähdytelty.

Kiitos janti huomautuksistasi ja täsmennyksistäsi vaikka kaikki eivät ollutkaan minulle tarkoitettu. Totta Mooses jäähdytys pitäisi käsitellä erikseen, mutta sallittakoon tämä pieni epätäsmällisyys jäähdytyksen suhteen kun ei kuitenkaan kyseessä ole tieteen tekemistä.

Loistavaa kun muualtakin tulee huipunkäyttöaika lukuja, kokonaiskuva alkaa vähitellen muodostumaan.

 

[SON]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Mitkä Mideat sinulla mahtaa olla

MSC- 09HRDN1- QDOE, ottoteho 1.5 kW ja antoteho 2.9 kW (lämmitys)
MSC- 12HRDN1- QC6E, ottoteho 1.6 kW ja antoteho 3.8 kW (lämmitys)

Huipunkäyttöaikatarkastelussa käytetään sitä tehoa joka on ilmoitettu koneen tyyppikilvessä tai laajemmassa sähkönkäytössä- tai tuotannossa tehomittarilla mitattua huipputehoa joka on yleensä 15 min aikana mitattu keskiteho.

Esimerkkejä
Jos sähkömoottorin teho on ilmoitettu tyyppikilvessä olevan 1.5 kW ja se käy koko vuoden ( 8.760 h) täydellä teholla, se on käyttänyt sähköä siihen 13.140 kWh vuodessa jolloin sen huipunkäyttöaika on 8.760 h/a.

Toisena esimerkkinä jos atomivoimalaitoksen tehoksi ilmoitetaan 1.500 MW ja sen huipunkäyttöajaksi ilmoitetaan 8.500 h/a, tarkoittaa se sitä että voimalaitos on käynyt miltei koko vuoden miltei täydellä teholla ja tuottanut 12.750.000 MWh/a sähköä.

Aivan samoin jos ILP:n tyyppikilvessä lukee että sen nimellisteho = ottoteho on 1.5 kW niin se on 1.5 kW ja jos se on käyttänyt sähköä (lämmitykseen) vuoden aikana 3.500 kWh niin sen ILP:n huipunkäyttöaika on 3.500 kWh/a/1.5 kW= 2.300 h/a.

Tällä huipunkäyttöajalla on monia muitakin soveltamistamiskohteita. Itse käytin tätä jo 1970 luvulla kun eräällä sähkölaitoksella laskimme suuremmille kuluttajille tarkoitettuja tehotariffeja. Samä asia on tänä päivänäkin esissä kun käydään sähkökauppaa. Sähkönmyyjä mielii mieluummin niitä kuluttajia joiden huipunkäyttöaika on mahdollisimman suuri.


/a045b

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Tässä vielä 120 m2 tilan huipunkäyttöaika, jäähdytys 15.5. - 26.8. = 300 kWh huomioituna. On tuossa jäähdytysjaksossa mukana 1 viikko lämmitystä toukokuun lopulla. Pienemmän 30 m2 tilan tietoja turha käsitellä (vain osa vuotta ja kahdella eri ILP:llä).

120 m2, 2986 kWh, 375 W, 7963 h (jäähdytys mukana)
120 m2, 2686 kWh, 375 W, 7163 h (ilman jäähdytystä)

 

[SON]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Kyllä RAFU on käsittänyt asian ihan väärin. Jos ILP:n tehon arvona käytetään jotain tuollaista kuin 375W, tarkoittaa se sitä ettei nyt lasketa mitään huipunkäyttöaikaa vaan jotain epämääräistä ILP:n vuoden keskiottotehoon perustuvaa (aikaa).

Sanoisin noin suuruusluokkana että kaikki arvot jotka ylittävät ILP:llä yli 3.500 h/a sisältävät jonkin virheen.

Kannattaa lukea mitä edellä esimerkein kirjoitin.

/a045b

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Kyllä RAFU on käsittänyt asian ihan väärin. Jos ILP:n tehon arvona käytetään jotain tuollaista kuin 375W, tarkoittaa se sitä ettei nyt lasketa mitään huipunkäyttöaikaa vaan jotain epämääräistä ILP:n vuoden keskiottotehoon perustuvaa (aikaa).

Sanoisin noin suuruusluokkana että kaikki arvot jotka ylittävät ILP:llä yli 3.500 h/a sisältävät jonkin virheen.

Kannattaa lukea mitä edellä esimerkein kirjoitin.

/a045b

Niin tai näin, otin kuvan ulkoyksikön laitekilvestä. Kyllä tuossa selvästi aivan sama 375 W on mitä peräänkuulutat. ???

Sisäyksilön laitekilvessä ei ole tehoa mainittu ollenkaan.

 

[jklaukka]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

ILPeissä on se ongelma, että useimmissa nimellisteho on ilmoitettu +7 asteen lämpötilan mukaan ja kuitenkin sitä käytetään pääasiassa pakkasilla, jolloin COP on huonompi ja siten käytännössä keskimääräiset ottotehot ovat aivan jotain muuta.

 

[SON]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Ilmeisesti asia on niin kuin jklaukka kirjoittaa tai sitten kyltissä on painovirhe. Käsitykseni mukaan tuo tehon ilmoittamistapa niinkuin RAFU:n kuvassa on, ei ole konedirektiivin mukainen ja johtaa kuluttajaa harhaan niinkuin RAFU:lle on todennäköisesti käynyt.

Ihan mielenkiintoinen juttu ja pitää tarkistaa kuinka tuo teho pitäisi konedirektiivin mukaan ilmoittaa.

/a045b

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Ihan mielenkiintoinen juttu ja pitää tarkistaa kuinka tuo teho pitäisi konedirektiivin mukaan ilmoittaa.

Huomautukset voit osoittaa valmistajalle tai maahantuojalle ja harkintasi mukaan sitten tulos tänne foorumille ihmeteltäväksi. Osaltani asia loppuun käsitelty.

 

[janti]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

SON näyttää itse käyttävän noissa omissa laskelmissaan, vastoin itse ensimmäisessä viestissä kertomaansa, laitteen maksimiottotehoja eikä laitteen nimellisottotehoja. Tsekkaapa SON tuo nimellisottoteho vielä kertaalleen Midean Service Manuaalista.
http://www.vvparts.no/Documents/Manualer/Varmepumper%20luft%20til%20luft/SERV_MSC-09HRDN1-QD0E-12HRDN1-QC6E(v1.4).pdf

SM:n mukaan max. ottotehot ovat noille SONin ILPeille 1150W ja 1460W.

Max. ottotehon käyttö invertterilaitteen ollessa kyseessä on kyseenalaista. Lisäksi ILPien max. ottoteho yleensä laskee kovemmille pakkasille mennessä.
Esitteessä FA25 max. ottotehoksi on ilmoitettu 1450 W, olen saanut laitteen maksimissaan ottamaan hetkellisesti 1365 W ja -15C pakkasilla laite suostuu kuiten ottamaan maksimissaan vain 980W. Laitteen nimellisottoteho on kuitenkin 735 W http://www.tuottolampo.com/esitteet/ilp_mitsubishi_electric.pdf

ILPeissä laitteen nimellistehot ilmoitetaan tosiaankin +7 C, 0 C olisi parempi.

RAFU on käyttänyt aivan oikeita lukemia alkuperäisen ohjeen mukaisesti.
http://www.hitachicool.fi/prem_tekn.php

 

[RAFU]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

ILPeissä on se ongelma, että useimmissa nimellisteho on ilmoitettu +7 asteen lämpötilan mukaan ja kuitenkin sitä käytetään pääasiassa pakkasilla, jolloin COP on huonompi ja siten käytännössä keskimääräiset ottotehot ovat aivan jotain muuta.

Meillä Vihdissä vuoden keskilämpötila (oma sääasema) viiden vuoden ajalta on ollut +6,3 C ja vastaavasti joulu- huhtikuun keskilämpötila -1,5 C (varsinainen lämmityskausi). Kovat pakkaset ovat täällä edelleen harvinaisia ja lyhytkestoisia. Onko joku uusi direktiivi tulossa? ???

 

[VesA]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

aikki arvot jotka ylittävät ILP:llä yli 3.500 h/a sisältävät jonkin virheen.

Kannattaa lukea mitä edellä esimerkein kirjoitin.

Kyllä virhe on siinä, että huipunkäyttöaikaa ei voi soveltaa näihin invertterilaitteisiin ihan näin triviaalilla tavalla. Eikä kyllä Kiinasta ostettuun tuulivoimalaankaan.

Soveltaminen ei onnistu, koska invertteriILPpien nimellisteho ei ole ollenkaan selkeässä suhteessa vehkeen teknisiin ominaisuuksiin lämmityksessä vaan on pikemminkin ilmastointikoneen markkinapositionnin sivutuote.

Tässähän on kyse samasta esiteharhasta kuin ILPpien mallisarjoissa: onko Midean 9 teknisesti etevämpi kuin 12 kun esitteessä on parempi COP ?

Eiköhän intertter-ILPin mitoitusta joudu mittaamaan jollain muulla tavalla.. esitelukemat ovat arvottomia.

 

[Tuleva ilpisti]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Kyllä virhe on siinä, että huipunkäyttöaikaa ei voi soveltaa näihin invertterilaitteisiin ihan näin triviaalilla tavalla.

Tätpä olen sivusta seuranneena ihmetellyt,tämä koko avaus on yhtä tyhjän kanssa,numeroita toki saa pyöritellä jos sellaiseen on joku perverssi kiinnostus mutta lämpöpumppujen kanssa huipunkäyttöajalla ei ole mitään tekemistä

 

[SON]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Ensiksikin, mitä pitää koneen teknisissä tiedoissa olla niin tiedot voivat olla joko laitteeseen kiinnitettynä ja/tai sitten laitteen mukana toimitettavassa asennus- ja käyttöohjeen teknisissä tiedoissa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2008/20080400

Toiseksi, laitteen energia-, teho-, melu- ja muut merkinnät pitäisi olla laitteessa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2002/20020188.pdf (YMP 1271)

Sitten kolmanneksi. Selostin edellä vain ne yleiset periaatteet mitä tarkoittaa huipunkäyttöaika ja miten sitä voi soveltaa yhtenä pienenä menetelmänä ILP:n seurannassa. Olennaista asiassa on se että jos jotain tekijää (tehoa ) tässä käyttää, sen pitää olla lähtökohdiltaan sama ja matkan varrella muuttumaton ja laitteen nimellisteho on yksi sellainen. Esimerkiksi vielä jos kiukaan teho on tyyppikilvessä 6 kW niin se on se teho johon laskenta pitää perustaa ja aivan johdonmukaiseti jos ILP:n kyljessä olevassa tarrassa on ottoteho 1.5 kW niin on johdonmukaista perustaa laskenta tähän, riippumatta siitä, käykö ses nimellistehoaan pienemmällä teholla tai käy katkokäyntiä. Näin menetellen jos saatu luku alkaa muuttumaan ajan kuluessa, siihen on oltava jokin syy joka voi toki ilmetä muullakin helpommalla tavalla.

Jos oma luku 2.420 h/a 12 kk roll alkaa pidempiaikaisessa seurannassa muuttumaan suuntaan tai toiseen, kertoo se jostakin muutoksesta ILP:n toiminassa tai muissa lämmitysmuodoissa. Tähän tapaan en kuitenkaan perusta mitään suuria, enkä myöskään siihen kun lasken ILP:n kehittämälle energialle huipunkäyttöaikaa. Minulla on käytössä huomattavasti tehokkaampi seuranta mutta tämäkin edellä käyty seuranta nyt roikkuu mukana ja odotan itsekkin löytyykö korrelaatiota näiden ja muiden ILP:n seurantamuotojen välillä. Toistaiseksi ei ole ilmennyt muutoksia.


/a045b

 

[Tuleva ilpisti]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

ja aivan johdonmukaiseti jos ILP:n kyljessä olevassa tarrassa on ottoteho 1.5 kW niin on johdonmukaista perustaa laskenta tähän.

Lipsuit sitten kehäpäätelmän puolelle ihan kevyesti,ensin pitää selvittää missä olosuhteissa ottoteho on 1,5kW...kehäpäätelmäsi voisi toimia jos se olisi päiväkohtainen,olosuhteisiin sidottu,ei mitenkään muuten!
On/Off VILP:n ja MLP puolella tuo on periaatteessa ihan käyttökelpoinen,ja sitä sovellettuna käytetään vianhaussa,eli vrk:n startit ja tunnit..invertterin kanssa tuo ei kyllä kerro yhtikäs mitään!

 

[SON]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Tämä asia ei näytä valkenevan, menevän jakeluun, ei sitten millään. Smiley211007 Tuleepahan samalla testattua kuinka foorumilla kiinnostaa uusi teoreettispainotteinen asia. Otetaan taas esimerkki joka on teholuokaltaan suuri mutta täysin rinnastettavissa ILP:iin.

Kerrataan
Jos atomivoimalaitoksen tehoksi ilmoitetaan 1.500 MW ja sen huipunkäyttöajaksi ilmoitetaan 8.500 h/a, tarkoittaa se sitä että voimalaitos on käynyt miltei koko vuoden miltei täydellä teholla ja tuottanut 12.750.000 MWh/a sähköä.
Saman voimalaitoksen teho on edelleen 1500 MW mutta vajaalla teholla ajosta tai seisokeista johtuen sen tuottama energia tipahtaa puoleen jolloin myös huipunkäyttöaika tipahtaa puoleen. Tässä tilanteessa olisi sitten edellisten kommentien perusteella ilmeisesti käytettävä tehona 750 MW jolloin saadaan huipunkäyttöajaksi sama 8.500 h/a. Ei tämä ole mitään huipunkäyttöajan laskemista.

Jos nyt omien ILP:n (inventterit) kulutus on 7.500 kWh/a ja yhteenlaskettu nimellisteho 3.1 kW ja näiden ottosähkön huipunkäyttöaika on 2.420 h/a.
Jostain syystä ILP:n kulutus putoaa puoleen joka tarkoittaa se sitä että huipunkäyttöaika puolittuu riippumatta siitä millä teholla se on vuoden aikana toiminut. Tässä tilanteessa olisi sitten edellisten kommentien perusteella ilmeisesti käytettävä tehona 1.55 kW jolloin saadaan huipunkäyttöajaksi sama 2.420 h/a. Ei tämä ole mitään huipunkäyttöajan laskemista.

Jos tässä ILP esimerkkiasiassa menee eteenpäin niin ratkaisu on kuin toisenasteen yhtälö jossa on kaksi tulosta joista toinen ei kelpaa. Nimittäin todennäköisin vaihtoehto on se että ILP: teho noin yleisesti on puolittunut mutta teoriassa on sellainenkin vaihtoehto on että ILP:n teho noin yleisesti on kaksinkertaistunut. Tällöin pitää ottaa mukaan myös ILP:n antoenegian huipunkäyttöaika jolla ratkaistaan kummasta on kysymys mutta Tuleva Ilpistikin on todennäköisesti jo tästäkin senverran pyörällä päästä että katsotaan sitä tarvittaessa myöhemmin.

Smiley211004

 

[kotte]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Huipun käyttöaika ei kyllä sovellu kaikkiin laitteisiin järkevänä mittana. Esimerkiksi henkilöautolle huipun käyttöaika pitäisi laskea vuodessa ajetun matkan ja teoreettisesti mahdollisen matkan suhteena. Keskihintaisen auton huippunopeus on 200km/h, joten vuodessa pääsisi periaatteessa 1752000km. Mikään auto ei tietenkään edes kestä tuollaista rääkkiä (vuorokauden ajo huippunopeudella on jo kova pala pakollisten tankkaus- ja huoltotaukojen lomassa), puhumattakaan, että tuo edustaisi millään tavalla normaalia käyttötilannetta.

Monissa ILPeissä laitetta revitetään lämmityskäytössä turhan kovalla rääkillä maksimiteholla. Vehje ei välttämättä edes pysty käymään kovin pitkiä aikoja moisella teholla, vaan jokin suojaus tulee vastaan.

Huipputehon sijaan jonkinlainen nimellisteho kuvaisi paremmin tyypillistä käyttötilannetta ja tuollaisella teholla laite luultavasti ehtii elinaikanaan suurempaan tuottoon kuin huipputeholla, jolloin jonkin tai useamman paikan loppuun kuluminen tekee laitteesta entisen ennen aikojaan.

 

[Tuleva ilpisti]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Tämä asia ei näytä valkenevan, menevän jakeluun, ei sitten millään. Smiley211007 Tuleepahan samalla testattua kuinka foorumilla kiinnostaa uusi teoreettispainotteinen asia. Otetaan taas esimerkki joka on teholuokaltaan suuri mutta täysin rinnastettavissa ILP:iin.

Ja seliseli *huutonaurua*
Tähän on turha tuoda pakkaa sekoittamaan ydinvoimalaa verrokiksi,joka on likipitäen On/Off-laite sekin käytännössä,toki hiukan säädettävissä mutta käytännössä usein pudonnee verkosta jonkin häiriön seurauksena eikä siksi ole huoltoseisokkeja lukuun ottamatta tuotannossa 100% teholla

 

[VesA]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Ja seliseli *huutonaurua*
Tähän on turha tuoda pakkaa sekoittamaan ydinvoimalaa verrokiksi,joka on likipitäen On/Off-laite sekin käytännössä,toki hiukan säädettävissä mutta käytännössä usein pudonnee verkosta jonkin häiriön seurauksena eikä siksi ole huoltoseisokkeja lukuun ottamatta tuotannossa 100% teholla

Otetaanpa toisesta suunnasta. ILPeissä huipunkäyttöaika näin laskettuna antaa täsmälleen yhtä paljon tietoa kuin kulutetut kilowattitunnit.. niiden jakaminen jollain esitteen arvolla ei lisää mitään informaatiota.

Esitteen arvo kun ei liity lämmityskokonaisuuden toivottuun toimintaan mitenkään, joten numerosta ei voi päätellä meneekö hyvin vai ei.

Sensijaan laitteissa joissa on tavoitteena joku käyttöaste ( kuten vaikka ydinvoimala ) huipunkäyttöaika suhteuttaa toteutuneet wattitunnit vehkeen asetettuihin tavoitteisiin.

Jos ilppiä haluaisi tällä tunnusluvulla tarkastella jokaiselle kokonaisuudelle pitäisi simuloida tavoiteltu tilanne vuoden yli ja sitten voisi ostoksen jälkeen mitata tavoitteiden toteutumista. Tässä sinänsä olisi jopa järkeä ILPin laatumittarina, koska ILPpien lupaus lämmityksessä on epämääräinen.

 

[Tuleva ilpisti]

Vs: ILP:n huipunkäyttöaika ja tehokkuus

Jos ilppiä haluaisi tällä tunnusluvulla tarkastella jokaiselle kokonaisuudelle pitäisi simuloida tavoiteltu tilanne vuoden yli ja sitten voisi ostoksen jälkeen mitata tavoitteiden toteutumista. Tässä sinänsä olisi jopa järkeä ILPin laatumittarina, koska ILPpien lupaus lämmityksessä on epämääräinen.

Näin minäkin tuon näkisin,kunnes joku keksii tuohon yleispätevän lakentamallin niin siihen asti vaikkapa "hemmotesti" lienee paras tapa seurailla missä mennään??