Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
- Keskustelun aloittaja holotna
- Aloitettu
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Meillä asetus 22 tai 23, riippuu mitataanko ilpistä vai kakesta, sisälämpötila pysyy n. 22,7-23,2. Viikkokulutus 22 kWh. Aiemmin laitoin laitteen jähdyttään alkuillasta mutta nykyään saa olla kokoajan päällä ja vedontunnetta ei synny kun puhallus pienimmillään.
Meillä asetus 22 tai 23, riippuu mitataanko ilpistä vai kakesta, sisälämpötila pysyy n. 22,7-23,2. Viikkokulutus 22 kWh. Aiemmin laitoin laitteen jähdyttään alkuillasta mutta nykyään saa olla kokoajan päällä ja vedontunnetta ei synny kun puhallus pienimmillään.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Iso osa tuosta mukavuuden tunteesta tulee myös kosteudesta. Sen ILP:n ei montaa astetta tartte jäähdytellä kun jo kennosta vesi lirisee poistoputkea ulos = ilma siis kuivuu ja siksi se tukaluuskin helpottaa. Autossa olen pitänyt sääntönä että max. 5 astetta mennään ulkolämpötilaa alemmas tai muuten tulee ns. ilmastointi-lentsu, alkaa armoton aivastelu liian vilposessa autossa
Iso osa tuosta mukavuuden tunteesta tulee myös kosteudesta. Sen ILP:n ei montaa astetta tartte jäähdytellä kun jo kennosta vesi lirisee poistoputkea ulos = ilma siis kuivuu ja siksi se tukaluuskin helpottaa. Autossa olen pitänyt sääntönä että max. 5 astetta mennään ulkolämpötilaa alemmas tai muuten tulee ns. ilmastointi-lentsu, alkaa armoton aivastelu liian vilposessa autossa
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Johonkin vakioon se asettuu jos ilmanvaihto on päällä - mutta onko sisäilman absoluuttinen kosteus / kastepiste kuivempi kuin ulkona ? Noin periaatteessa se ILPin sisäyksikkö puhaltaa kylmää ja noin 100% suhteellisen kosteuden ilmaa ainakin kuivausasennossa - ja huoneessa sekottuessaan se sitten 'kuivuu' lämmetessään.
pökö sanoi:
Johonkin vakioon se asettuu jos ilmanvaihto on päällä - mutta onko sisäilman absoluuttinen kosteus / kastepiste kuivempi kuin ulkona ? Noin periaatteessa se ILPin sisäyksikkö puhaltaa kylmää ja noin 100% suhteellisen kosteuden ilmaa ainakin kuivausasennossa - ja huoneessa sekottuessaan se sitten 'kuivuu' lämmetessään.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
No tuo kastepistehän siinä laskee. Eli jos vaikka http://kastepistelaskuri.fi/ laittaa nuo asteet ja suht.kosteudet, ulkona vs. sisällä, niin tuo kastepiste on tippunut = ilmasta on siis poistunut kosteutta, eli juuri se vesi joka sieltä poistoputkesta ulos lirisee = jos ilma lämmitettäisiin takaisin ulkolämpötilaan, sen suht.kosteus olisi siis pienempi koska ilmassa on absoluuttisesti vähemmän vettä
Tässä tuleekin tuo kellari-tilojen classic ongelma. Ulkona paahtaa 28 asteen helle, suht.kosteuden ollessa 60% ja ilmanvaihto kun ryystää tuon 17 asteiseen kellariin, niin suht.kosteus pomppaakin jo ihan pilviin kun tuon ulkoilman kastepiste on niinkin korkea kuin 19.5, joka on siis suurempi kuin kellarin vallitseva lämpötila => kellarin suht.kosteus ampuu helposti 100% ja... No ainakaan pitkäaikaisvaikutukset eivät tuollaisella suht.kosteudella ole kovin kiwoja :-\
VesA sanoi:
No tuo kastepistehän siinä laskee. Eli jos vaikka http://kastepistelaskuri.fi/ laittaa nuo asteet ja suht.kosteudet, ulkona vs. sisällä, niin tuo kastepiste on tippunut = ilmasta on siis poistunut kosteutta, eli juuri se vesi joka sieltä poistoputkesta ulos lirisee = jos ilma lämmitettäisiin takaisin ulkolämpötilaan, sen suht.kosteus olisi siis pienempi koska ilmassa on absoluuttisesti vähemmän vettä
Tässä tuleekin tuo kellari-tilojen classic ongelma. Ulkona paahtaa 28 asteen helle, suht.kosteuden ollessa 60% ja ilmanvaihto kun ryystää tuon 17 asteiseen kellariin, niin suht.kosteus pomppaakin jo ihan pilviin kun tuon ulkoilman kastepiste on niinkin korkea kuin 19.5, joka on siis suurempi kuin kellarin vallitseva lämpötila => kellarin suht.kosteus ampuu helposti 100% ja... No ainakaan pitkäaikaisvaikutukset eivät tuollaisella suht.kosteudella ole kovin kiwoja :-\
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Työsähköpostiin tullutta. Säälittää ne jotka on tällaisiin haksahtanut, kosteutta lisätään vaikka pitäisi vähentää:
"KUUMA HUONE TAI TOIMITILA? VIILENTÄJÄT HETI TOIMITUKSEEN SUORAAN MAAHANTUOJALTA
ekocooler
Ekocooler-viilentäjä.
Ilmastointilaitteen ja tuulettimen välimuoto.
Viilentäjä viilentää ilmaa veden avulla. Vesisäiliöön tankataan vesijohtovettä, pumppu kierrättää sen hunajakennon läpi. Tuuletin puhaltaa kostutetun hunajakennon läpi ilman ja näin olemassaoleva ilma viilentyy reaalisti 2-3 astetta, mutta viileyden tuntuma on huomattavasti suurempi.
Yksi parhaista eduista viilentäjässä on se, että ulosvientiputkea poistoilmalle ei tarvita!
Laite kierrättää ilman ja toimii näin myös tehokkaana ilmanpuhdistimena.
EC-8199A viilentää esim. hotellihuoneen, neuvottelutilan, makuuhuoneen, ravintolan keittiön tms. tilan.
Kevyt, pyörillä oleva viilentäjä on helppo siirtää paikasta toiseen tarvittaessa.
Tukkuhinnat (sisältää toimituksen yhteen osoitteeseen Suomessa):
EC-8199A
1-3 kpl a´ 225 €
4-6 kpl á 215 €
Yli 6 kpl á 195 €
(Hinnat alv 0%)"
Työsähköpostiin tullutta. Säälittää ne jotka on tällaisiin haksahtanut, kosteutta lisätään vaikka pitäisi vähentää:
"KUUMA HUONE TAI TOIMITILA? VIILENTÄJÄT HETI TOIMITUKSEEN SUORAAN MAAHANTUOJALTA
ekocooler
Ekocooler-viilentäjä.
Ilmastointilaitteen ja tuulettimen välimuoto.
Viilentäjä viilentää ilmaa veden avulla. Vesisäiliöön tankataan vesijohtovettä, pumppu kierrättää sen hunajakennon läpi. Tuuletin puhaltaa kostutetun hunajakennon läpi ilman ja näin olemassaoleva ilma viilentyy reaalisti 2-3 astetta, mutta viileyden tuntuma on huomattavasti suurempi.
Yksi parhaista eduista viilentäjässä on se, että ulosvientiputkea poistoilmalle ei tarvita!
Laite kierrättää ilman ja toimii näin myös tehokkaana ilmanpuhdistimena.
EC-8199A viilentää esim. hotellihuoneen, neuvottelutilan, makuuhuoneen, ravintolan keittiön tms. tilan.
Kevyt, pyörillä oleva viilentäjä on helppo siirtää paikasta toiseen tarvittaessa.
Tukkuhinnat (sisältää toimituksen yhteen osoitteeseen Suomessa):
EC-8199A
1-3 kpl a´ 225 €
4-6 kpl á 215 €
Yli 6 kpl á 195 €
(Hinnat alv 0%)"
R
Riku84
Vieras
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Kosteudenpoisto-moodilla menty pari kuukautta pyyntinä 24 astetta. Tuvassa mukavat 23 lämmintä ja tässä kuussa noin 40kWh ottanut sähköä ja siitäkin lähestulkoo kaikki sähkö tullut paneeleista. Yölläkun muutamia kertoja lähtee myös päälle ja iv-kone auttaa yöjäähdytysmoodissa.
Kosteudenpoisto-moodilla menty pari kuukautta pyyntinä 24 astetta. Tuvassa mukavat 23 lämmintä ja tässä kuussa noin 40kWh ottanut sähköä ja siitäkin lähestulkoo kaikki sähkö tullut paneeleista. Yölläkun muutamia kertoja lähtee myös päälle ja iv-kone auttaa yöjäähdytysmoodissa.
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Vesijäähyjä on ollut ihan normi-ilmanvaihtoratkaisuissakin pitkään. Saman periaatteen pitäisi toimia pienemmässäkin mittakaavassa. Missä on haihtumista on viileämpää. Kodinhoitohuoneen seinä n. +25 astetta, vieressä kuivamassa oleva villapaita n. +20... Ero on huikea. Mitattu inframittarilla.
Kuka uskaltaisi ostaa ja katsoa miten huoneen kosteus muuttuu. Jotakin toki kertoo 8 tunnin ajastin, jos se on suunniteltu maksimiaika.
Riki84 eikö sun kone käy täysillä kosteudepostossa? vai onko mieleen iskostunut ihan harhoja ja vain yhden laitteenn ominaisuus/omituisuus?
Esäätäjä sanoi:
Vesijäähyjä on ollut ihan normi-ilmanvaihtoratkaisuissakin pitkään. Saman periaatteen pitäisi toimia pienemmässäkin mittakaavassa. Missä on haihtumista on viileämpää. Kodinhoitohuoneen seinä n. +25 astetta, vieressä kuivamassa oleva villapaita n. +20... Ero on huikea. Mitattu inframittarilla.
Kuka uskaltaisi ostaa ja katsoa miten huoneen kosteus muuttuu. Jotakin toki kertoo 8 tunnin ajastin, jos se on suunniteltu maksimiaika.
Riki84 eikö sun kone käy täysillä kosteudepostossa? vai onko mieleen iskostunut ihan harhoja ja vain yhden laitteenn ominaisuus/omituisuus?
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Sinällään jää olisi hyväkin ilmanjäähdytyksen tuottaja, mutta jään kulutus on tolkutonta. Kun kilowatin jäähdytystehon tuottamiseksi tarvitaan lähes 11 kg jäätä tunnissa, tarvittaisiin pienenkin ilpin jäähdytystuoton korvaamiseen yli 25 kg jäätä tunnissa. Vastaavaa on kuitenkin ennen vanhaan harrastettu Amerikan puolella (isompaan rakennukseen tyyliin kuorma-autokaupalla jäätä useita kertoja päivässä), yleensä toki epäsuorasti, eli jäähdyttämällä jäillä jäähdytyspattereiden kautta kiertävää nestettä.
Jääpalat kylläkin poistavat kosteutta, mutta etuhan menee, jos tippuva vesi menee astiaan, josta se saa lämmetä ja haihtua takaisin. Jääpalat eivät edes jäähdytä, jos niitä tuotettaessa vapautuva lämpö lauhdutetaan kohteena olevaan tilaan.Scroll sanoi:
Sinällään jää olisi hyväkin ilmanjäähdytyksen tuottaja, mutta jään kulutus on tolkutonta. Kun kilowatin jäähdytystehon tuottamiseksi tarvitaan lähes 11 kg jäätä tunnissa, tarvittaisiin pienenkin ilpin jäähdytystuoton korvaamiseen yli 25 kg jäätä tunnissa. Vastaavaa on kuitenkin ennen vanhaan harrastettu Amerikan puolella (isompaan rakennukseen tyyliin kuorma-autokaupalla jäätä useita kertoja päivässä), yleensä toki epäsuorasti, eli jäähdyttämällä jäillä jäähdytyspattereiden kautta kiertävää nestettä.
R
Riku84
Vieras
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Ei käy. Siinä 280-350W näyttää ottoteho pyörivän ja pätkittäin käy melko suurimman osan ajastaan. Pelkällä jäähdytyksellä käy melkeen jatkuvasti mutta ottoteho on alle 200W mutta ei taas niin hyvin poista kosteuttakaan.
lehikjo1 sanoi:
Ei käy. Siinä 280-350W näyttää ottoteho pyörivän ja pätkittäin käy melko suurimman osan ajastaan. Pelkällä jäähdytyksellä käy melkeen jatkuvasti mutta ottoteho on alle 200W mutta ei taas niin hyvin poista kosteuttakaan.
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Kyllä pisaroimallakin voisi ilmaa jäähdyttää, mutta ei niin, että veden kylmeneminen perustuu sen haihduttamiseen vaan niin, että vesi jäähdytetään jotenkin muuten (kompressorikoneistolla, jäällä, kalliojäähdytyksellä tai veden kylmävarastosta pumpatulla vedellä) ja lämpöä (ja hiukan ilman kosteuttakin) varanneet pisarat kerätään pois keruualtaasta antamatta altaan sisällön lämmetä usealla asteella pisaroitavaa vettä lämpimämmäksi.
Jää pitää sulamisesta peräisin olevan veden (mistä lähteestä pinnalla oleva vesi valtaosaltaan on) ja tiivistyneen (suhteessa vähäisen) veden lähellä 0-astetta. Jäähdytys- ja kosteudenpoisto-ominaisuuksien osalta jää toimii jokseenkin samoin kuin optimaalisesti jäähdytetty kylmäainehöyrystinpatteri (siis viritettynä niin, että jään tai huurteen kertyminen pysyy aisoissa eikä lisää synny, vaan patterin pinnalle kertyy nestemäistä vettä, joka sitten valuu kondenssikaukaloon). Olennaista on johtaa jään pinnalta valuva kaikki vesi pois niin kylmänä, ettei takaisinhaihtumista pääse tapahtumaan.Scroll sanoi:
Kyllä pisaroimallakin voisi ilmaa jäähdyttää, mutta ei niin, että veden kylmeneminen perustuu sen haihduttamiseen vaan niin, että vesi jäähdytetään jotenkin muuten (kompressorikoneistolla, jäällä, kalliojäähdytyksellä tai veden kylmävarastosta pumpatulla vedellä) ja lämpöä (ja hiukan ilman kosteuttakin) varanneet pisarat kerätään pois keruualtaasta antamatta altaan sisällön lämmetä usealla asteella pisaroitavaa vettä lämpimämmäksi.
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Carrier ei käytännön teollisuusmiehenä käsittääkseni edes yrittänyt ratkaista hommaa jäillä (hän ymmärsi, miten kalliiksi jäiden sahaaminen talvella vaikkapa Lake Superiorilta talvisaikaan, varastointi ja rahtaus laivalla ja lopuksi hevoskärryillä käyttöpaikalle tulisi; tuohan oli elintarviketeollisuudessa laajalti käytetty toimintamalli siihen aikaan). Lukemani mukaan Carrier sen sijaan yritti aluksi kemiallis-fysikaalista kosteuden poistoa eräänlaisella absorptiolämpöpumpulla (jollaisia litiumbromidi- tms. -pohjaisina on sittemmin onnistuttu tuottamaan ihan teollisesti kannattavina tuotteina) ja mahdollisesti ilman jäähdyttämistä höyrystämällä vettä tällä tavoin kuivattuun ilmaan, mutta ei saanut prosessia kokonaisuutena toimimaan tyydyttävästi.
No, perusfysiikkahan on jäällä ja kompressiojäähdytyksellä ihan sama ja niin on lopputuloskin (... toimii ...), kunhan yksityiskohdatkin on ratkaistu oikein. Jos joku aikalainen ei joko ole ymmärtänyt kokonaiskuvaa, eli ei hallinnut valtavan jääntarpeen logistiikka tai ratkaisi jonkin yksityiskohdan väärin, ei homma toiminut. Mm. jään imemä lämpösäteily jäähdyttää ympärillä olevat rakenteet niin, että ne kondensoivat vettä, ellei ratkaisuun liity puhallinta ja suojaverhon tapaisia säteilysuojia. Vastaavaa tapahtuu kompressorijäähdytykselläkin tavan takaa, kun olosuhteet ovat vaikeat ja joidenkin vähäisiltä vaikuttavien yksityiskohtien kohdalla on poikkeamia. Usa:n presidentti Garfieldin salamurhaan liittyvissä hoitoyrityksissä on raportoitu epäonnistuneita ja onnistuneempia yrityksiä jäähdyttää hoitohuone jäillä (en tunne yksityiskohtia, olen vain lukenut osittain ristiriitaisia sitaatteja aiheesta) 1880-luvulla, mutta kirjastoista löytyy materiaalia aiheesta, jos jaksaa penkoa alkuperäislähteitä.Scroll sanoi:
Carrier ei käytännön teollisuusmiehenä käsittääkseni edes yrittänyt ratkaista hommaa jäillä (hän ymmärsi, miten kalliiksi jäiden sahaaminen talvella vaikkapa Lake Superiorilta talvisaikaan, varastointi ja rahtaus laivalla ja lopuksi hevoskärryillä käyttöpaikalle tulisi; tuohan oli elintarviketeollisuudessa laajalti käytetty toimintamalli siihen aikaan). Lukemani mukaan Carrier sen sijaan yritti aluksi kemiallis-fysikaalista kosteuden poistoa eräänlaisella absorptiolämpöpumpulla (jollaisia litiumbromidi- tms. -pohjaisina on sittemmin onnistuttu tuottamaan ihan teollisesti kannattavina tuotteina) ja mahdollisesti ilman jäähdyttämistä höyrystämällä vettä tällä tavoin kuivattuun ilmaan, mutta ei saanut prosessia kokonaisuutena toimimaan tyydyttävästi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Sitä vaan ihmettelen, että miten hemmetin vaikeaa tuo jäähdytys on. Sama ilppi lämmitti aikoinaan asuinkerroksen jonnekin +4n ulkolämpötilaan saakka jolloin lämpötilaero ulkoilmaan melko tarkkaan 20 astetta. Nyt kun se on jäähdyttänyt niin hyvä jos saa viisi astetta alle ulkoilman lämpötilan. Toki katon alla varmaan voi olla helteellä 50 lähemmäksi astetta.
Sitä vaan ihmettelen, että miten hemmetin vaikeaa tuo jäähdytys on. Sama ilppi lämmitti aikoinaan asuinkerroksen jonnekin +4n ulkolämpötilaan saakka jolloin lämpötilaero ulkoilmaan melko tarkkaan 20 astetta. Nyt kun se on jäähdyttänyt niin hyvä jos saa viisi astetta alle ulkoilman lämpötilan. Toki katon alla varmaan voi olla helteellä 50 lähemmäksi astetta.
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Puolestani mielelläni luettelen ongelmia, mitä jään käyttöön liittyyn logistiikan, kustannusten ja vaadittujen lisärakenteiden ohella: Jään pitää rikkoa rakeiksi, jotta pinta-ala saadaan riittäväksi ja ilma on sitten puhallettava rakeiden lävitse, jotta lämmönvaihtopinta-ala saadaan riittäväksi. Sulamisprosessi myös muuttaa ilmavirtauksia vaikeasti hallittavalla tavalla (kasa kallistuu ja romahtelee. Puhallusnopeus pitää pitää riittävän pienenä, jottei vesi lähde roiskumaan ilmavirran mukana. Jää muodostaa mahdollisesti romahtaessaan patoaltaita ja tulva-aaltoja, eli sulamisveden hallinta on haastavaa, koska valtaosa vedestä on jään sulamisesta aiheutuvaa ja vain pieni murto-osa on ilmasta tiivistynyttä.
Olen muuten vuosia sitten kokeillut aihetta pienimuotoisesti, eli jäävaraajilla kylmälaukussa, pienellä laitetuulettimella tarkoituksena patjan viilentäminen. Tuo kyllä toimi, mutta teho ei subjektiivisesti ottaen ollut riittävä eikä kylmän ilman puhaltaminen vuoteeseen osoittautunut muutenkaan hyväksi ideaksi (koe riitti osoittamaan tämän).
Taatusti ymmärrät itsekin, mitkä asiat tässä vaikuttavat ja mitä pitää tehdä, jotta homma toimii ja mitkä asiat sen voivat estää. Auktoriteetteihin vetoaminen (osittain asiayhteydestä irroitettuna) ei tässä vie eteenpäin.Scroll sanoi:
Puolestani mielelläni luettelen ongelmia, mitä jään käyttöön liittyyn logistiikan, kustannusten ja vaadittujen lisärakenteiden ohella: Jään pitää rikkoa rakeiksi, jotta pinta-ala saadaan riittäväksi ja ilma on sitten puhallettava rakeiden lävitse, jotta lämmönvaihtopinta-ala saadaan riittäväksi. Sulamisprosessi myös muuttaa ilmavirtauksia vaikeasti hallittavalla tavalla (kasa kallistuu ja romahtelee. Puhallusnopeus pitää pitää riittävän pienenä, jottei vesi lähde roiskumaan ilmavirran mukana. Jää muodostaa mahdollisesti romahtaessaan patoaltaita ja tulva-aaltoja, eli sulamisveden hallinta on haastavaa, koska valtaosa vedestä on jään sulamisesta aiheutuvaa ja vain pieni murto-osa on ilmasta tiivistynyttä.
Olen muuten vuosia sitten kokeillut aihetta pienimuotoisesti, eli jäävaraajilla kylmälaukussa, pienellä laitetuulettimella tarkoituksena patjan viilentäminen. Tuo kyllä toimi, mutta teho ei subjektiivisesti ottaen ollut riittävä eikä kylmän ilman puhaltaminen vuoteeseen osoittautunut muutenkaan hyväksi ideaksi (koe riitti osoittamaan tämän).
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Normaaliasumuksessa kylläkin syntyy erilaista hukkalämpöä siinä määrin, että nettolämmitystarpeen vertailulämpötilana pitäisi käyttää +10 astetta. Jos siis ulkona on +30, tarvitaan pelkkään jäähdytykseen saman verran tehoa kuin lämmitettäessä -10 ulkolämpötilalla. Kosteuden poistaminen lisää vielä tehontarvetta pahimmillaan jopa kolmasosalla. Myös ikkunoista sisälle paistava tai heikosti eristettyjen seinien ja katon kautta hohkaava lämpö vaikuttaa, voihan ulkopinnan lämpötila helposti nousta 50 asteen vaiheille tai ylikin (ja efektiivinen ulkolämpötilahan on sama kuin ulkopinnan lämpötila johtumishäviöiden osalta).Kellarinlämmittäjä sanoi:
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
- Kokeilin jäävaraajamäärää, jossa painoa oli luokkaa 10kg (puolen kilon painoisia varaajia parikymmentä kappaletta) ladottuna ristiin, niin että väliin jäi aukkoja ilmavirralle.
- Varaajat olivat täysin tiiviitä (eivät vuotaneet vettä)
- Kylmälaukkuun kertyi vettä useita desilitroja yön aikana, ei kuitenkaan läheskään litraa
- Kylmä ilma johdettiin kurttuletkua pitkin patjaan, puhallin painoi tilalle (melko tiiviiseen laukkuun) huoneen ilmaa
- Missään laukun ulkopuolella ei havaittu kondensiota (laukun alla oli sanomalehteä lisäeristyksenä).
Kokeilin myös järjestelyä, missä puhaltimen sijasta käyttövoima saatiin tuloilmaventtiilistä kurttuputkella johdettua ulkoilmaa (toimi periaatteessa eikä vaikuttanut yhtään huoneen äänitasoon).
Kylmälaukkuun kertynyt vesi oli siis peräisin ilmasta tiivistyneetä kosteudesta, eli systeemin lävitse johdetun ilman absoluuttinen kosteus väheni. Voihan saivarrella, että kylmävaraaja on eri asia kuin jää, mutta eipä ole: varaajat otettiin pakastimesta, jolloin ne keräsivät pinnalleen aluksi huurretta ja loppuprosessin ajan kokonaisuus toimi ikään kuin jääpaloilla paitsi, että sulava vesi pysyi paikallaan varaajissa. Toisaalta aitoa jäätä käyttävä vastaava prosessin olisi mahdollista tehdä jatkuvatoimiseksi viemäröimällä ja laittamalla kanteen syöttösuppilo jäämurskalle.
Muistinvaraisesti vain jäi mieleen seuraavaa:Scroll sanoi:
- Kokeilin jäävaraajamäärää, jossa painoa oli luokkaa 10kg (puolen kilon painoisia varaajia parikymmentä kappaletta) ladottuna ristiin, niin että väliin jäi aukkoja ilmavirralle.
- Varaajat olivat täysin tiiviitä (eivät vuotaneet vettä)
- Kylmälaukkuun kertyi vettä useita desilitroja yön aikana, ei kuitenkaan läheskään litraa
- Kylmä ilma johdettiin kurttuletkua pitkin patjaan, puhallin painoi tilalle (melko tiiviiseen laukkuun) huoneen ilmaa
- Missään laukun ulkopuolella ei havaittu kondensiota (laukun alla oli sanomalehteä lisäeristyksenä).
Kokeilin myös järjestelyä, missä puhaltimen sijasta käyttövoima saatiin tuloilmaventtiilistä kurttuputkella johdettua ulkoilmaa (toimi periaatteessa eikä vaikuttanut yhtään huoneen äänitasoon).
Kylmälaukkuun kertynyt vesi oli siis peräisin ilmasta tiivistyneetä kosteudesta, eli systeemin lävitse johdetun ilman absoluuttinen kosteus väheni. Voihan saivarrella, että kylmävaraaja on eri asia kuin jää, mutta eipä ole: varaajat otettiin pakastimesta, jolloin ne keräsivät pinnalleen aluksi huurretta ja loppuprosessin ajan kokonaisuus toimi ikään kuin jääpaloilla paitsi, että sulava vesi pysyi paikallaan varaajissa. Toisaalta aitoa jäätä käyttävä vastaava prosessin olisi mahdollista tehdä jatkuvatoimiseksi viemäröimällä ja laittamalla kanteen syöttösuppilo jäämurskalle.
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
"Lämmitystarveluvun laskennassa mukaan otetaan päivät, jolloin ulkolämpötila on syksyllä joulukuun loppuun saakka alle 12 astetta ja tammikuun alusta kesään alle kymmenen astetta.[2] Keväällä Aurinko lämmittää enemmän, ja tämän takia käytetään kahta eri arvoa"
Scroll sanoi:
"Lämmitystarveluvun laskennassa mukaan otetaan päivät, jolloin ulkolämpötila on syksyllä joulukuun loppuun saakka alle 12 astetta ja tammikuun alusta kesään alle kymmenen astetta.[2] Keväällä Aurinko lämmittää enemmän, ja tämän takia käytetään kahta eri arvoa"
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Meillä tasapaino ämpötila taitaa olla kesällä noin 15 astetta. Tässähän oli pari kesää, että vuorokauden lämpötilat pysyttelivät tyypilliseti 15 asteen molemmin puolin ja tuolloin huonelämpötila pysyi sopivana ilman jäähdytystä tai lämmitystä. Joskus aivan kylmimillä ilmoilla viimekesänä piti hiukan lämmittää. Jäähdytstä vain kokeilin, nähdäkseni että pumppu oli kunnossa.
Mutta todellakin, tiukassa on saada lämpöä helteellä oleellisesti ulkoilman lämpötilaa asemmaksi.
Talvella kun ilma on kuivaa, joku 26 tai 27 astetta sisällä menettelee vielä joskin sekin ylittää mukavuusoptimin. Kesällä ilman jäähdytystä sama lämpötila on jo varsin raskas, mutta jäähdytyksellä sen kuivaavan vaikutuksen vuoksi todellakin jo varsin siedettävä. Tuo kosteuden poisto on kyllä oleellinen osa oikean ilmastoinnin etuja. Kylmää ja kosteaa on tullut kokeiltua asuntovaunussa. Jos kosteus on yöllä sadan pintaan, olo on tukala vaikka lämpötila olisi alle 20 astetta. Vaatteet ovat kylmiä ja kosteita ja ainakin itselläni pinta käy nihkeäksi.
Meillä tasapaino ämpötila taitaa olla kesällä noin 15 astetta. Tässähän oli pari kesää, että vuorokauden lämpötilat pysyttelivät tyypilliseti 15 asteen molemmin puolin ja tuolloin huonelämpötila pysyi sopivana ilman jäähdytystä tai lämmitystä. Joskus aivan kylmimillä ilmoilla viimekesänä piti hiukan lämmittää. Jäähdytstä vain kokeilin, nähdäkseni että pumppu oli kunnossa.
Mutta todellakin, tiukassa on saada lämpöä helteellä oleellisesti ulkoilman lämpötilaa asemmaksi.
Talvella kun ilma on kuivaa, joku 26 tai 27 astetta sisällä menettelee vielä joskin sekin ylittää mukavuusoptimin. Kesällä ilman jäähdytystä sama lämpötila on jo varsin raskas, mutta jäähdytyksellä sen kuivaavan vaikutuksen vuoksi todellakin jo varsin siedettävä. Tuo kosteuden poisto on kyllä oleellinen osa oikean ilmastoinnin etuja. Kylmää ja kosteaa on tullut kokeiltua asuntovaunussa. Jos kosteus on yöllä sadan pintaan, olo on tukala vaikka lämpötila olisi alle 20 astetta. Vaatteet ovat kylmiä ja kosteita ja ainakin itselläni pinta käy nihkeäksi.
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
Kokemuksen mukaan tuo onnistui meillä ihan energiakaivon lientä kierrättämälläkin (puhallinkonvektoreissa ja tuloilmakennoissa). Sisälämpötila pysyi varsin tasaisesti n. 23,5 asteessa (parissa huoneessa jopa 20 ... 22 asteessa vuorokaudenajasta ja käyttöasetuksista riippuen), vaikka ulkoilma oli useamman vuorokauden yhtä päätä haarukassa 23 ... 32 astetta (alle 25 ei lämpötila vuorokaudessa monta tuntia ollut). Kastepistekin taisi olla 20 paikkeilla ja joka ikinen jäähdytyskenno tiputteli jatkuvasti vettä viemäröintiputkeensa. Energiaa tuo vie luokkaa 250W (mistä puolet puhallinpattereista ja toinen puoli kiertopumpusta).Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vs: Ilpillä jäähdytys vain kolme astetta
On hiukan eri asia jäähdyttää laitteita kuin ihmisiä. Koneiden ei tarvitse alentaa omaa lämpötilaansa hikoilemalla. Niille oleellista on ympäristön lämpötila, mihin lämpö hukataan.
Tuo haihdutukseen perustuva suora jäähdytys sopii ihmisille vain tilanteisiin, missä ilman kosteus on poikkeuksellisen pieni. Epämukavuusalueen lämpötilarajat riippuvat hyvin voimakkasti ilman kosteudesta.
https://i.ytimg.com/vi/L4SAXxb_jjE/maxresdefault.jpg
On hiukan eri asia jäähdyttää laitteita kuin ihmisiä. Koneiden ei tarvitse alentaa omaa lämpötilaansa hikoilemalla. Niille oleellista on ympäristön lämpötila, mihin lämpö hukataan.
Tuo haihdutukseen perustuva suora jäähdytys sopii ihmisille vain tilanteisiin, missä ilman kosteus on poikkeuksellisen pieni. Epämukavuusalueen lämpötilarajat riippuvat hyvin voimakkasti ilman kosteudesta.
https://i.ytimg.com/vi/L4SAXxb_jjE/maxresdefault.jpg