1.Ilpin ulkoyksikkö ottaa ilmasta lämpöä pudottamalla kennon läpi kulkevan ilman lämpötilaa, sekä härmistämällä ilman kosteutta. Mittaamalla nolla asteen paikkeilla kennon imu- ja poistopuolen lämpötilat ja kertomalla erotuksen luvulla 0,00046 sekä ILPIN ulkoyksikön puhallusmäärällä saadaan ilmasta otettu teho kilowatteina. Saatu teho koskee kuivaa ilmaa.
2.Härmistymisestä saatavan tehon laskemiseksi tulisi punnita esim. tunnissa ulkokennoon kertyneen jään paino. Jos esim. sulatuksessa tulee vettä yksi kilo ja sulatusväli on ollut yksi tunti, niin härmistyminen on antanut tehoa 726 W.
3.COP-arvon laskemiseksi olisi vielä tiedettävä kuinka paljon ILPIN ottamasta sähkötehosta tulee lämmön muodossa hyötykäyttöön ja kuinka paljon menee hävikkeihin.
4.Koska kohdat 2. ja 3. ainakin osittain kumoavat toisensa, vedetään mutkat suoriksi ja lasketaan COP pelkästään kohdan 1. mukaan.
5. ESim. MUZ-SF35VEH puhaltaa asetuksella High, 2178 m3, ilman lämpötilaero on 4 astetta ja ottoteho 1,2 kW.
COP = 0,00046 x 4 x 2178 = 3 kW / 1,2 kW = 3,3.
6.Joku viisashan voisi tutkia kuinka paljon sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä lasketut COPIT eroavat toisistaan.
2.Härmistymisestä saatavan tehon laskemiseksi tulisi punnita esim. tunnissa ulkokennoon kertyneen jään paino. Jos esim. sulatuksessa tulee vettä yksi kilo ja sulatusväli on ollut yksi tunti, niin härmistyminen on antanut tehoa 726 W.
3.COP-arvon laskemiseksi olisi vielä tiedettävä kuinka paljon ILPIN ottamasta sähkötehosta tulee lämmön muodossa hyötykäyttöön ja kuinka paljon menee hävikkeihin.
4.Koska kohdat 2. ja 3. ainakin osittain kumoavat toisensa, vedetään mutkat suoriksi ja lasketaan COP pelkästään kohdan 1. mukaan.
5. ESim. MUZ-SF35VEH puhaltaa asetuksella High, 2178 m3, ilman lämpötilaero on 4 astetta ja ottoteho 1,2 kW.
COP = 0,00046 x 4 x 2178 = 3 kW / 1,2 kW = 3,3.
6.Joku viisashan voisi tutkia kuinka paljon sisäyksiköstä ja ulkoyksiköstä lasketut COPIT eroavat toisistaan.