ILPin käyttömukavuuden parantaminen

[virtuaaliharri]

Merkittävimmät epämukavuustekijät lienevät melu ja vedontunne. Meluun auttanee sisäyksikön koon kasvattaminen: väljemmät kanavat ja isommat puhaltimet. Vedontunnetta yritetään vähentää ohjaamalla puhalluksen suuntaa ja voimakkuutta asukkaat tunnistavien antureiden antaman datan avulla. Käsittääkseni useimpien mielestä näissä ei ole onnistuttu riittävän hyvin ja ovat päätyneet muihin lämmönjako- ja tuotantotapoihin.

Vedontunne aiheutuu käsittääkseni nopeahkosti liikkuvasta ilmavirrasta, joka on jonkin verran viileämpää kuin ympäröivä hitaammin liikkuva ilma. Tästä voitanee päätellä, että vedontunne voidaan eliminoida kun ilman liikettä hidastetaan ja lämpötilaero oleskelukorkeudella pidetään minimaalisena. Hidas ilman liike edellyttää mahdollisimman laajaa alaa, jolla ilma liikkuu, jotta ilmaa saadaan kuljetettua lämmönvaihtimien läpi riittävällä volyymillä. Jotta tämä onnistuu, pitää lämmitetty ilma tuoda katonrajaan ja imeä jäähtynyt ilma lattianrajasta, jolloin voimakkaimmat ilmavirtaukset tulevat katon- ja lattianrajaan. Tällöin ilma pysyy siten kerrostuneena, että ilma leviää katonrajassa koko huonealalle ennen kuin alkaa valua alaspäin. Tällainen ilmankierto voisi olla helpoiten järjestettävissä pönttöuunin mallisella ILPin sisäyksiköllä (siis jos sellaisia nyt olisi olemassa), jossa ala- ja yläpinnat olisivat avoimia (vain suodattimien peittämiä). Viilennyksessä luonnollisesti puhaltimen puhallussuuntaa pitäisi vaihtaa. Järeä puhallin ei juurikaan pitäisi melua. Mitäs mieltä olette, toimiiko päättely? Suurin epävarmuus liittyy paluuilmavirtauksiin lattianrajassa, jolloin ilmanliikkeet ovat periaatteessa iholla aistittavissa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Saattaisipa toimiakin. Oleellista tuossa olisi vain purkaa tuo ilma kyllin rauhallisesti ympäriinsä. Siihen se lämpö sitten jäisikin, levitäkseen ehkä katonrajaa sinne minne pääsee. Jos vedon tunne kovasti häiritsee, ehkä katon rajaan voisi myös muotoilla semmoisen sopivan ilmanvaihtokanavan, josta ILPin puhallusilma leviäisi jo suhteellisen huomaamattomasti ympäriinsä.

Aistittavat ilman liikkeet tulevat yleensä jonkin tyyppisestä puhalluksesta, ei niinkään imusta. Imu voi kyllä aiheuttaa ääntä, jos nopeudet nousevat.

Katon pintaa pitkin puhaltaminen aiheuttaa helposti pölyn ja noen kertymistä.

 

[Pasikookoo]

Mull on toinen ilp noin 40m2 allas/takkahuoneessa ja siellä ilp ei häiritse ollenkaan koska puhallus ei tarvitse kantaa kauas ja laajalle.

 

[Harrastelija]

Erittäin paljon yksinkertaistettuna.... 37 asteista kylmempi liikkuva ilma tuntuu kylmänä vetona ja yli 37 asteinen kuumana/polttavana. Mitä kauempana ollaan 37 asteesta, sitä selvemmin se tuntuu.
Ja myös mitä enemmän ilma liikkuu, sitä selvemmin se tuntuu. Myös ilman kosteus vaikuttaa.

Ihan noin yksinkertainen asia ei kuitenkaan ole. Keho tarvitsee jäähdytystä ja 37 asteessa kehon jäähdytys toimii jo tosi huonosti = tulee tukala) eli normi huoneilmastossa käytännössä raja on alempi. Raja muuttuu myös ilman liikkeen nopeuden mukaan (paljonko iholta haihtuu kosteutta joka vie lämpöä pois iholta/kehista.
Kehon tuntemuksista vedon suhteen on olemassa käppyöitä.

 

[kimmok]

Vakio ilmastointi koneet ovat tuon koneen kaltaisia ne imevät jopa lattian alta ja puhaltavat ilman ylhäältä .
Suurin ongelma se miten markkinoit tuon perus täyskorkeen jääkaapin hellasärölle tai ns.suuremmille massoille.
Elämä on täynä ideoita mutta siitä on pitkä matka bisnekseen.
Lähinnä mulle tulee mieleen se että valmiita osia käyttäis niin kanava patteri jonka kanavoi ja ohjais sen ilmavirran välilä kanava patteri ohi niin että sen kanavapatterin ilman kierto ei esty niin kaikki olisivat valmiiksi kaupan hyllyssä ja täysillä takuilla ja jokaisen poimittavissa.
Tosin tämä ei sovellu painovoimaisen ilman vaihdon talouteen,mutta ei sovi myöskään ylimääräinen jääkaapi omakoti talouden keskeiseen kohtaan muuta kuin uudis kohteissa tai järjettömän täys remontin yhteydessä.

 

[virtuaaliharri]

Toki tuo sylinteri tilaa vaatisi, mutta vaatisiko kuitenkaan liikaa - yhden lattialla seisovan viherkasvin verran. Kiiltävä valkoinen tai musta tötterö nurkassa voisi jopa muodostua halutuksi sisustuselementiksi. Rakenteisiin integroitujen ilmanvaihtolaitteiden ongelmana on lähinnä hinta tai hinta ja melu. Siis jo hinnat alkaen järjestelmälle kertyy moninkertaisesti hintaa verrattuna tavan ILP-asennukseen ja jos melumaailman meinaa saada hiljaiseksi, niin sitten vasta hinta ampaiseekin (en tiedä onko liki äänettömiä ilmastointijärjestelmiä tehtykään, mutta kait sen pitäisi onnistua laittamalla tarpeeksi äänenvaimentimia sarjaan ja käyttämällä riittävän suuria putkia).

 

[janti]

Kyllä noita lattialla seisovia ilmastointilaitteita on markkinoilla. Noita näkee isoissa tiloissa etelämpänä.
Lämpöpumppuina noita ei ole tullut vastaan. Lämpöpumppuja on seinälle asennettavia, joista toiset puhaltavat sekä ylös että alas.

 

[virtuaaliharri]

Ruotsissa myyvät näköjään tuota 'Daikin SkyAir FVA140A-RZAG140MY1 golvstående R32' -nimikkeellä - järein versio 15,5 kW:n maksimilämmitystehollaan. Mitäköhän käytännössä tarkoittanee, mutta 'ljudeffektsnivå'-arvoksi ilmoitetaan 65 dBA ja tavanomaisemmaksi äänenpainearvopariksi 53/48, siis sisäyksikölle. Mitenköhän nuo suhtautuvat näihin Suomessa myydyimpien uusien seinälle asennettavien sisäyksiköiden arvoihin?

 

[kotte]

Hidas ilman liike edellyttää mahdollisimman laajaa alaa, jolla ilma liikkuu, jotta ilmaa saadaan kuljetettua lämmönvaihtimien läpi riittävällä volyymillä. Jotta tämä onnistuu, pitää lämmitetty ilma tuoda katonrajaan ja imeä jäähtynyt ilma lattianrajasta, jolloin voimakkaimmat ilmavirtaukset tulevat katon- ja lattianrajaan.

Vedon aiheuttajana on tyypillisesti juuri kylmän ilma puhaltaminen sivulle katon rajasta ja ilman imeminen lattian rajasta on tehotonta jäähdytyksen kannalta, kun ilma on muutenkin viileää. Noiden tropiikin ja Lähi-Idässä usein nähtyjen patsaskoneiden idea on nimenomaan aiheuttaa vetoa, jolloin ei haittaa, vaikka katossa on 35 astetta, huoneen ilmassakin ehkä runsas 30 astetta ja jäähdytyksen teho pysyy silti riittävänä kelvottomasti eristetyssä sisätilassa, kun ulkona on jopa 45 ... 50 astetta.

Idea suuresta ilmavolyymista on sinällään oikea ja se toteutetaan Pohjoismaissa useimmiten niin, että oven tai sellaisen seinän, jonka vieressä ei oleskella, pintaa pitkin puhalletaan katon tasosta hyvin huoneilmaan sekoittuva jäähdytysilmavirta. Jäähdytettävä ilma imetään tietenkin katosta kunnollisen jäähdytystehon takia. Jäähdytetty ilmavirta siis purkautuu lähelle lattian tasoa hyvin hitaasti liikkuvana rintamana lämmettyään matkalla ylemmäs huoneeseen kerrostuneen lämpimämmän ilman kanssa osin sekoituttuaan.

Jos tästä haluaa vielä lisää mukavuutta vetoa minimoiden, niin sitten myös kattopintaa ja ehkä lattiaa tai jopa seiniä pitäisi kokonaisuudessaan jäähdyttää hieman, jotta osa jäähdytysvaikutuksesta saadaan vähentyneenä pintojen lämpösäteilynä. Kokonaan pintojen jäähdyttäminen ei riitä, vaan ainakin tuloilmaa pitää jäähdyttää, jotta sisäilman absoluuttinen kosteustaso saadaan niin pieneksi,. että jäähdyttävät pinnat eivät kondensoi sisäilman kosteutta.

Tavanomainen keskelle huonetta asennettu kattokasettikonvektori muuten on monessa mielessä aika hyvä kokonaissynteesi edellisesti periaatteista. Coanda-efekti pitää kylmän virtauksen kiinni katossa ja virtaus lämpenee luonnostaan katon lämpimän ilman kanssa sekoittuessaan matkalla seinille, mistä virtaus putoaa hitaasti alas laajana virtauksena. Samalla katto, seinät ja ehkä lattiakin jäähtyvät hieman eli syntyy myös säteilyjäähdytystä. Jäähdytettävä ilma imetään katon rajasta keskeltä huonetta, mihin kuumin ilma kertyy tällä järjestelyllä, eli saadaan hyvä jäähdytystehon siirtyminen puhallettavaan ilmaan.