Impromat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja pamppu
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

pamppu

Hyperaktiivi
Hei,

Täällä on joitakin Impromatin käyttäjiä. Kovin vähän tuntuu netistä yleisesti löytyvän tietoa ja dokumenttia tästä. Olen kuitenkin ajatellut että tuo voisi sointua itselle, joten kyselisin kokemuksia muilta:

- Minkälaisia kokoonpanoja Impromatin osista on käytössä (control-paneelit, NET-palikka ym?)
- Onko kytketty varaajaan vai suoraan lattiakiertoon tms
- Mistä lämpötilaohjaus (putkesta, varaajasta jostakin kohtaa tms)
- Onko käytössä omia logiikan laajennuksia erilaisiin tarpeisiin

Itse ajattelin omalle kohdalle ratkaisua jossa ulkoilmaohjatusti Impromatti tavoittelisi jotakin vesilämpötilaa varaajaan puskettavaksi ja lämpötila mitattaisiin lämmönvaihtimen jälkeen putkesta. Sitten taas kun on iso varaaja vastassa, voisi laittaa sinne parit anturit ja tehdä niin että kun vähäisen energiatarpeen aikaan varaajan alapää lämpeää, annettaisiin impromatille blockki-signaalia ja koko pumppu pysäytettäisiin. Ja sitten taas varaajan jäähdyttyä hivenen ajettaisiin jonkun aikaa isommalla teholla. Joku täällä kirjoitteli heikosta copista vähäisillä tehoilla nimittäin.

Samaten on ollut juttua siitä että jossain tilanteissa voisi olla hyödyllistä puskea varaajaan vaikka viisi astetta ylimääräistä jos on tiedossa että ulkolämpö putoaa lähiaikoina rankasti. Impromatissa näkyi olevan yksi signaali jolla voisi ohjata päälle normikäyrä/alennettu käyrä ja saavuttaa juuri tämä. Tosin ulkoyksikön speksien perusteella näyttää siltä että lämpötilan muutoksen pitää olla aika iso ennenkuin on hyötyä pumpata esim. 10 astetta ylimääräistä veteen. Joskus siitä voisi olla hyötyä, esim. nollakelin sulatusten väistämiseksi.

Toisaalta, onko kukaan tehnyt vaikka arduinolla suoraan ATW-C-INV palikan 0-10V kompuraohjaukselle omaa logiikkaa? Säätäisi vaan pumpun kiertoa ja kompuran tehoa itse mielin määrin haluttuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Anturit ja palikat on halpoja. Ei tuokaan vaikealta vaikuttaisi. Se mitä en tiedä on se, että huolehtiiko värkki silti itse sulatuksista jos tuota käyttäisi, vai joutuuko nekin hanskaamaan itse. Dokumentaatio kaikenkaikkiaan on todella puutteellista.
 
Vs: Impromat

ekomies kertoilee varmaankin enemmän tästä ohjaimesta kokemuksia.

Tässä olikin joitakin linkkejä dokumentaatioon
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=13837.msg174824#msg174824
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=16701.msg209567#msg209567
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=11123.msg153988#msg153988
 
Vs: Impromat

Impromatin sivut on uudistunut eikä englanin kieltä ole läheskään kaikilla sivuilla.
Uutena tuotteena on ainakin ATW-mini
http://www.impromat-klima.cz/produkty/seznam/2-tepelna-cerpadla/13-atw-mini/
 
Vs: Impromat

Espejot sanoi:
Impromatin sivut on uudistunut eikä engalnin kieltä ole läheskään kaikilla sivuilla.
Uuten tuotteena on ainakin ATW-mini
http://www.impromat-klima.cz/produkty/seznam/2-tepelna-cerpadla/13-atw-mini/

Juu eipä nuo vanhat linkit toimi. Nämä uudet dokut on sitten vieraalla kielellä
http://www.impromat-klima.cz/produkty/seznam/42-prislusenstvi-impromat/44-moduly-rady-uti-inv/

Ruotsiksi löytyy jotain täältä
http://www.skiab.com/Catalog/Products/07-kondenseringsaggreagt-3321/15973_3%20Drift%20o%20Skotsel%20ATW%20Inverter%20Styrning.pdf?time=1369871019

Costellalta tai FG Finlandilta löytynee noita vanhoja dokuja
http://www.costella.fi/uploads/files/Fujitsu_suoraohjaus.pdf
http://fgfinland.fi/index.php?option=com_phocadownload&view=category&download=7:fujitsu-suoraohjaus-2012&id=5:esitteet2&Itemid=16
 
Vs: Impromat

Espejot sanoi:
Uutena tuotteena on ainakin ATW-mini
http://www.impromat-klima.cz/produkty/seznam/2-tepelna-cerpadla/13-atw-mini/

Taitaa olla tsekkiläisen Neotan valmistama sisäyksikkö NeoRé ATW-mini
http://www.impromat-klima.cz/produkty/seznam/2-tepelna-cerpadla/12-neore/
http://www.neota.eu/tepelna_cerpadla/produkty-a-systemy

Noissa paremmissa NeoRé sisäyksiköissä on sitten Webserver sisällä, joka mahdollistaa paremmin esim. etäohjausmahdollisuuden.
http://www.impromat-klima.cz/resources/Katalog-ATW-NEOre-2012-NEW.pdf

Aika villiä tuo mainostaminen Tsekeissä. Ovat vaan Fujitsun esitteestä korvanneet Fujitsun Waterstagen esitteen vastaavat sisäyksiköt omillaan. 8)
http://www.neota.eu/files/Images/Powerstage_Neore_svk.pdf
http://fgfinland.fi/phocadownload/waterstage_3vaihe_web.pdf
 
Vs: Impromat

pamppu sanoi:
Hei,

Täällä on joitakin Impromatin käyttäjiä. Kovin vähän tuntuu netistä yleisesti löytyvän tietoa ja dokumenttia tästä. Olen kuitenkin ajatellut että tuo voisi sointua itselle, joten kyselisin kokemuksia muilta:

- Minkälaisia kokoonpanoja Impromatin osista on käytössä (control-paneelit, NET-palikka ym?)
- Onko kytketty varaajaan vai suoraan lattiakiertoon tms
- Mistä lämpötilaohjaus (putkesta, varaajasta jostakin kohtaa tms)
- Onko käytössä omia logiikan laajennuksia erilaisiin tarpeisiin

Itse ajattelin omalle kohdalle ratkaisua jossa ulkoilmaohjatusti Impromatti tavoittelisi jotakin vesilämpötilaa varaajaan puskettavaksi ja lämpötila mitattaisiin lämmönvaihtimen jälkeen putkesta. Sitten taas kun on iso varaaja vastassa, voisi laittaa sinne parit anturit ja tehdä niin että kun vähäisen energiatarpeen aikaan varaajan alapää lämpeää, annettaisiin impromatille blockki-signaalia ja koko pumppu pysäytettäisiin. Ja sitten taas varaajan jäähdyttyä hivenen ajettaisiin jonkun aikaa isommalla teholla. Joku täällä kirjoitteli heikosta copista vähäisillä tehoilla nimittäin.

Samaten on ollut juttua siitä että jossain tilanteissa voisi olla hyödyllistä puskea varaajaan vaikka viisi astetta ylimääräistä jos on tiedossa että ulkolämpö putoaa lähiaikoina rankasti. Impromatissa näkyi olevan yksi signaali jolla voisi ohjata päälle normikäyrä/alennettu käyrä ja saavuttaa juuri tämä. Tosin ulkoyksikön speksien perusteella näyttää siltä että lämpötilan muutoksen pitää olla aika iso ennenkuin on hyötyä pumpata esim. 10 astetta ylimääräistä veteen. Joskus siitä voisi olla hyötyä, esim. nollakelin sulatusten väistämiseksi.

Toisaalta, onko kukaan tehnyt vaikka arduinolla suoraan ATW-C-INV palikan 0-10V kompuraohjaukselle omaa logiikkaa? Säätäisi vaan pumpun kiertoa ja kompuran tehoa itse mielin määrin haluttuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Anturit ja palikat on halpoja. Ei tuokaan vaikealta vaikuttaisi. Se mitä en tiedä on se, että huolehtiiko värkki silti itse sulatuksista jos tuota käyttäisi, vai joutuuko nekin hanskaamaan itse. Dokumentaatio kaikenkaikkiaan on todella puutteellista.

Tässä jotain alkajaisiksi:
* käytössä on ATW-C-INV2+ ja ATW-D
* kytketty energiavaraajaan ja suoraan lattiakiertoon (varalla vanhat sähkövastukset omalla termostaattiohjauksella)
* lämpötilaohjaus (B-anturi) n. 30 cm päästä lämmönvaihtimen lämpimän veden putkessa
* yksi viiverele, kellokytkin ja kv-pumpun kontaktorin ohjaus, (230 V osia)

- miinuksena Impromatin osille on "tauko" -asettelun puuttuminen ohjelmistosta, kun lämmöntarve on vähäistä
? COP heikko pienillä tehoilla, omat mittaukseni eivät tue tätä
- varaajan lämmittäminen vaatii oman omat "monimutkaiset" lisälogiikkansa en ole niitä enemmin pohtinut
varaajan kapasiteetti riittää muutamaksi tunniksi, nollakelejä voi olla yli viikon putkeen = ei voi välttää = ei kannata rakentaa tätä varten mitään extraa. Varaajan lataamisen hyöty kannattaa ensin laskea, ennekuin alkaa rakentamaan mitään.
 

Liitetiedostot

  • 26042011.PNG
    26042011.PNG
    5,4 KB · Lukukerrat: 792
Vs: Impromat

ekomies sanoi:

Epäilen että alunperin tarkoitettiin pienillä lämpötehon tarpeilla, jolloin laite käy katkokäyntiä. => Se hystereesin säätö puuttuu.

Vaihtoehtona tuolle hystereesisäädölle olisi puskurivaraaja lämmityspiiriin ja anturin siirto sinne varaajan lähtöön.
 
Vs: Impromat

ekomies sanoi:

janti sanoi:
Epäilen että alunperin tarkoitettiin pienillä lämpötehon tarpeilla, jolloin laite käy katkokäyntiä. => Se hystereesin säätö puuttuu.

Vaihtoehtona tuolle hystereesisäädölle olisi puskurivaraaja lämmityspiiriin ja anturin siirto sinne varaajan lähtöön.

Eli COP on hyvä pienillä teholla jos dt saadaan kohtuulliseksi.... ja jotta dt saadaan tontille tarvitasiin se hystereesin säätö?
 
Vs: Impromat

janti sanoi:
Epäilen että alunperin tarkoitettiin pienillä lämpötehon tarpeilla, jolloin laite käy katkokäyntiä. => Se hystereesin säätö puuttuu.

Vaihtoehtona tuolle hystereesisäädölle olisi puskurivaraaja lämmityspiiriin ja anturin siirto sinne varaajan lähtöön.

Katkokäyntimittausta en ole tehnyt, se puuttuu ja jää puuttumaan. Oletan ja uskon hyödyn olevan silloin heikompi. Anturin lukeva ohjelma on turhan herkkä; jo 0,1 asteen vaje aiheutaa käynnistymisen. Siksi käytössä on kellokytkin. Myös viiverele käynnistymiselle toimii.
 
Vs: Impromat

Espejot sanoi:
Eli COP on hyvä pienillä teholla jos dt saadaan kohtuulliseksi.... ja jotta dt saadaan tontille tarvitasiin se hystereesin säätö?

Niin juuri, tätä yritin sanoa siinä isosti onnistumatta. Eli jos tehon tarve on vähäinen, käy väistämättä niin että jos varaajan yläpäähän ajetaan +35, kohta tule alapäästäkin reilusti yli 30 ja dt menee pieneksi. Sillä ajattelin että jospa tekisi arduinolla katkokäyntiohjurin, joka painaa varaajan esim. kesäaikaan (märkätilalämmitys only) esim. +33 tjsp alapäähän saakka, sitten sammuksiin kunnes yläpäässä on enää vain +28 (vaadittu menovesi), alapäässä silloin varmaan vielä vähemmän. Ja sitten taas käyntiin. Varaaja on 1800 litraa, se riittää noin pitkäksi aikaa. Ellei siis impromatti jotenkin näppärästi jollakin omilla antureillaan osaa tehdä tuota. Muuten siinä käynee niin että kone sammahtelee ja käynnistyy vähän väliä (vaiko? kunhan arvailen...)

Tuo kellokytkin/viiverele järjestely tietysti varmaan toimii yhtälailla. Meitsiä vaan houkuttaisi tuo arduinon testailu hyötykäyttöön:)
 
Vs: Impromat

Mikäänhän ei estä omien lisäohjelmien käyttöä. Rohkeasti vain. Itse tyydyin "karvalakki" hw virityksiin, toimii mutkattomasti kesäkelillä, kun lämmönkulutus ja lämpöpumpun tuotto on aikalailla vakio. Ilmojen kylmettyä säädän lisää ensin käyntiaikaa ja sitten tehoja.
 
Vs: Impromat

Onkohan kukaan koskaan nähnyt tuota ATW-NET-palikkaa, tai edes speksejä siitä, hinnasta nyt puhumattakaan? Siitä ei juuri muuta kerrota kuin että kytketään RJ45-piuhalla. Huhhuh. Vaan mitä se tekee ja tarjoaa. Vaatiiko silti taakseen Windows-softan, eli lieneekö vain sarjaportin korvike, vai antaisiko jotain fiksua dataa ulos jollain etäisesti tunnetuilla standardeilla... Tai saisiko sillä peräti ohjastettua vempelettä käyttäen jotain standardin omaisia menetelmiä. Mulla olis tulevan asennuspaikan vieressä kätevästi verkkoletkut valmiina. No, toiveajattelua varmaan, todennäköisesti se on niin proprietary ku olla voi.
 
Vs: Impromat



NET -palikka mahdollistaa ohjauksen liittäminsen lähiverkoon. Softa on sama kuin sarjaportissakin.

Hinta: 375€
 
Vs: Impromat

Onko näissä tapahtunut muutoksia... siis muuta kuin uusi nimeämistapa?
http://www.impromat-klima.cz/en/products/list/54-impromat-accessories/57-uti-inv-modules/
http://www.impromat-klima.cz/resources/EN-UTI-ATWD.pdf

Ainakin UTI-INV modullit on eri näköisiä...
 
Vs: Impromat

Espejot sanoi:
Onko näissä tapahtunut muutoksia... siis muuta kuin uusi nimeämistapa?
http://www.impromat-klima.cz/en/products/list/54-impromat-accessories/57-uti-inv-modules/
http://www.impromat-klima.cz/resources/EN-UTI-ATWD.pdf

Ainakin UTI-INV modullit on eri näköisiä...

Kysyin tota suoraan valmistajalta kun en muualta keksinyt. Vastaus tuli heti, ei mitään eroa teknisesti UTI ja ATI välillä.
 
Vs: Impromat

Impromatilta tullut uusi kosketusnäyttö
http://www.impromat-klima.cz/resources/UTI-IQCP-User-Guide.pdf

Ja itse UTI-C-INV2+
http://www.impromat-klima.cz/resources/ATW-C-xxx-Instalace-en-web-.pdf
Module ATW-C-INV2+ supply direct control of Fujitsu-General-Fuji outdoor inverter units in
the cases when is necessary used heat exchanger of different maker and different construc-
tion. Module ATW-C-INV2+ replaces the previous type ATW-C-INV and ATW-C-INV2, with
which is backward compatible"



... laitetaan linkki tähänkin eli peruskäyttöliittymä
http://www.impromat-klima.cz/resources/EN-UTI-ATWD.pdf
 
Takaisin
Ylös Bottom