Huh hellettä!! Täältä Etelä-Karjalasta tiedustelisin muilta ivlp käyttäjiltä, miten teidän ulkoyksikkö näin helteillä pyörii? Minulla on tuo CTC ecoel 1550 sisällä ja ulkona pöhisee ecoair 107. Talossa alaa 136 neliötä ja lattialämmitys. Ihmettelin kun ulkoyksikkö tekee noita lyhyitä käyntejä pitkin päivää, eilenkin 25 käynnistystä vrkssa kompuralla ja kok.aika 1h.10.min. Sitten kun seurailin, niin kuumentaa veden aina 58 asteeseen, tässä koneessa siis kiertää vesi ulkoyksikölle, kun veden lämpö on jossain 50 asteen nurkilla. Nopeastihan se näillä keleillä nuo muutamat asteet lämmittää, mutta tuntuu jotenkin turhalta noin pienet hurautukset, vai onko normaalia? Pitäisiköhän tuota 58 asteeseen lämmitystä saada laskettua vai mitenkä? Talon lämmitys on pois päältä näillä keleillä, että tekee vaan käyttöveden. Löytyisikö täältä vertaistukea...
Ivlp säädöt ja käynnit
- Keskustelun aloittaja Ctcee
- Aloitettu
Minulla on samanlaiset laitteet, patterit tosin ja olenkin tässä kesällä koittanut ymmärtää EcoEl:n sielunelämää.. Ei ole ihan suorilta hahmotettavissa kun ohjekirja on hitusen huono. Mitä tuohon kattilan alaosan 58c lämmitykseen tulee niin se määrittyy tuon "kesäkäynti" parametrin takia, myös jos asetuksissa on "LV nosto" päällä niin joka 4 tai 5 kerta ohittaa alakattilan käyttäjän asetuksen ja nostaa sen tuohon LP maks arvoon. Noita arvoja pääsee muuttamaan 372 koodin syötettyä. Voisin veikata että varsin hyvällä hyötysuhteella kuitenkin lämmittää tuota vettä tällein kesällä. Asetukset riippuu ihan mitenkä paljon sitä lämmintä käyttövettä tarvitsee, nouseehan se sieltä kattilan pohjalta ylöspäin auttamaan ettei ylävastukset huutaisi niin paljoa, ainakin teoriassa. Itsellä on säädettynä LP maks 47, min 35, ero 12 koska lämmitys hoituu 2x ILP voimalla ja lämmintä käyttövettä ei mahdottomasti lantrata. Työn alla on liittää pieni vesivaraaja sarjaan lähempänä vesipisteitä kun kattila on kaukana kylmähkössä kellarissa..
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #3
Moi ja kiitos vastauksesta! Mitä tarkoitat tuolla kesäkäynti parametrillä? Minulla tuota 58 asteeseen vettä pumppu on tehnyt jo ennenkuin säädin helteillä talon lämmityksen kv pumpun sammumaan yli 18 astetta ulko lämpötilankin. Ja miten tuon lisä lv noston saa näin kesäksi pois, onko se nuo lisä lv sähkövastuksen tehot nollaan vai?
- Keskustelun aloittaja
- #4
Ja pääsin tuolla koodilla nyt pudottamaan pumpun tekemän maksimi veden lämmön 58 asteesta alemmaksi, niin ei tarvitse niin ylös aina pumpata.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo "Ero Käyn./Stop" määrittää eron asetusarvoon ja kuinka tiuhaan käynnistyy. Varsinaisen pyyntiasetusen muuttaminen taas ei niin kovin vaikuta siihen, milloin käynnistyy uudelleen. Tuo 5 °C on oletusarvo ja sitä voi kasvattaa niin käy harvemmin mutta ennen käynnistystä varaajan lämpötila on tuon verran pyyntiä alhaisempi. Itselläni voi antaa lisäksi max ja min arvon. En osaa sanoa kuinka niiden ero vaikuttaa suhteessa tuohon "Ero Käyn./Stop" arvoon.
Oletuksena on 10 min "Käyntiaikaviive". Sitä ei kannata muuttaa ainakaan alkajaisiksi.
Oletuksena on 10 min "Käyntiaikaviive". Sitä ei kannata muuttaa ainakaan alkajaisiksi.
- Keskustelun aloittaja
- #6
Joo hyvää tietoa kiitos! Täytyykin kokeilla kasvattaa tuota 5 asteen eroa vaikka 10, niin miten vaikuttaa käyntiin.
Tässä on tietoa mitenkä molemmat laitteet toimivat: (lainattu ruotsalaiselta forumilta)
Lämmin vesi tuotetaan johtamalla kylmä vesi noin 25 metrin pituisen vaihtimen läpi, joka kulkee molempien kattiloiden läpi. Vesi esilämmitetään alemmassa kattilassa ja lämpenee lisää ylemmässä kattilassa. Lämpöpatterikierron kiertopumppu voi ottaa vettä sekoitusventtiilin kautta sekä ylemmästä että alemmasta kattilasta ja myös paluuvedestä, jolloin se voi sekoittaa veden haluttuun menolämpötilaan. Paluuvesi pattereista johdetaan alempaan kattilaan. Normaalisti sekoitusventtiili ottaa veden alemmasta kattilasta, mutta jos menoveden lämpötilan täytyy olla korkeampi kuin alemmassa kattilassa, alkaa venttiili avautua ylempään kattilaan ja ottaa vettä sieltä.
Menoveden lämpötila määräytyy lämpökäyrän mukaan, joka tulee säätää hoito-ohjeiden mukaisesti. Käyrät ovat suoria viivoja diagrammissa, jossa vaaka-akseli (x-akseli) kuvaa ulkolämpötilaa ja pystyakseli (y-akseli) menolämpötilaa. Viivat kulkevat +20 °C ulkolämpötilasta nollakohdan kautta -15 °C pisteeseen, joka määrittää käyrän nimen. Esimerkiksi käyrä 60 tarkoittaa 60 °C menolämpötilaa -15 °C ulkolämpötilassa ja noin 47 °C lämpötilaa 0 °C ulkona. Käyrä 50 antaa vastaavasti 50 °C (-15 °C:ssa) ja noin 40 °C (0 °C:ssa) ja käyrä 40 noin 40 °C ja 33 °C. On tärkeää löytää oikea lämpökäyrä, joka tuottaa halutun huonelämpötilan, ennen kuin kytketään huoneanturi. Tämä kompensoi sellaisia asioita, joita ulkoanturi ei havaitse, kuten tuuli ja auringon säteily. Kun oikea käyrä on löytynyt ja huoneanturi kytketty, menolämpötilaa säätelee valittu käyrä yhdessä ulko- ja huoneanturin kanssa.
Kun EcoAir-lämpöpumppu liitetään EcoEl-kattilaan, se korvaa alemman sähkövastuksen ja huolehtii alemmasta kattilasta. Tällöin alempi sähkövastus kytkeytyy automaattisesti pois päältä ja toimii varajärjestelmänä. Se kytkeytyy takaisin päälle automaattisesti, jos lämpöpumppu estetään tai poistuu käytöstä esimerkiksi ulkolämpötilan laskun vuoksi.
Lämpöpumppu lämmittää siis alempaa kattilaa ja vastaa näin talon lämmityksestä, kun taas ylempi kattila hoitaa käyttöveden lämmityksen sähkövastuksen avulla. Ylemmän kattilan sähkövastus tulisi kuitenkin säätää mahdollisimman matalalle, kuitenkin siten ettei lämminvesi kärsi. Lämpöpumppu lämmittää epäsuorasti myös ylempää kattilaa alemman lämpimän veden kautta.
Lämpöpumppu käynnistyy, kun menoveden ohjearvo saavutetaan ja nostaa lämpötilaa 5 °C, sitten sammuu. Joka neljännellä käynnistyksellä se kuitenkin lämmittää 55 °C:een, ellei lämpimän veden korotusta ole poistettu asetuksista (LV nosto). Tämän ansiosta myös ylempi kattila lämpenee noin 50 °C:een, mikä usein riittää käyttövedelle ilman sähkövastusta. Lämpötilan, johon lämpöpumppu lämmittää käyttövesikorotuksessa, määrittää LP max-arvo tehdasasetuksissa, oletuksena 55 °C tai 58 °C, jos Polar edition.
Alemman kattilan ohjearvo (lämpöpumpun lämmittämä) on normaalisti 5 °C korkeampi kuin menoveden ohjearvo. Poikkeuksena neljäs käynnistys, jolloin pumpun ohjearvo on 55 °C. Pumpun työskentelyvälin määrää tehdasasetusten "diff start/stopp", oletuksena 5 °C.
Ylemmän kattilan ohjearvo on 7 °C korkeampi kuin menoveden ohjearvo. Sähkövastus aktivoituu tässä lämpötilassa ja nostaa sen 3 °C ennen sammumista. Se siis pitää ylemmän kattilan 7–10 astetta menoveden ohjearvon yläpuolella. Jos menoveden ohjearvo on hyvin matala, sähkövastus ei käynnisty, koska lämpöpumpun 55 °C käynnistykset pitävät ylemmän kattilan riittävän lämpimänä. Jos tämä uhkaa käyttöveden riittävyyttä, voi asetuksissa määritellä oman minimiarvon sähkövastukselle, esim. 45 °C. Tällöin vastus pitää lämpötilan aina vähintään 45–48 °C. Jos menoveden ohjearvo nousee yli 38 °C, ylittää tämä oman asetuksen ja lämpötila nousee jälleen 7 °C sen yläpuolelle. Aina käytetään siis korkeampaa kahdesta ohjearvosta.
Kun ulkolämpötila laskee liian alas, lämpöpumppu estetään ja alempi sähkövastus kytkeytyy automaattisesti päälle sen tilalle. Asetusvalikossa määritellään, missä lämpötilassa lämpöpumppu estetään kohdassa ”Min ulkolämpötila ºC”, oletuksena -15 ºC (voi vaihdella malleittain).
Kesätoiminnassa (kun ulkona on 16 °C tai enemmän), pumppu lämmittää aina 55 °C:een jokaisella käynnistyksellä. Se käynnistyy 50 °C:ssa ja sammuu 55 °C:ssa, pitäen lämpötilan näiden välillä. ”Talon lämmitys pois” -toiminto sulkee sekoitusventtiilin ja pysäyttää patteripumpun, paitsi lyhyeksi ajaksi päivittäin liikkeellepanon vuoksi. Tämäkin on oletuksena 16 °C, mutta sen voi muuttaa.
Kesätoiminta määrää, milloin pumppu siirtyy kesätilaan, ja ”lämmitys pois” määrittää, milloin patterikierto pysäytetään.
Ylemmän sähkövastuksen lämpötila tulisi asettaa mahdollisimman alas ilman että lämminvesi vaarantuu. Jos ongelmia ilmenee, voi joko nostaa asetusta tai käyttää lisätoimintoa lisälämmitykselle. Jos asetetaan ylemmän kattilan lämpötilaksi esim. 40–45 °C, lämpöpumppu pitää sen normaalisti siinä ja sähkövastus ei käynnisty. Kun lämpöpumppu ei enää pysty pitämään ylemmän kattilan lämpötilaa 7 astetta menoveden yläpuolella, sähkövastus kytkeytyy automaattisesti.
Jos lämpöpumppu käynnistyy liian usein, voi huoltovalikossa muuttaa tehdasasetuksen "Diff start/stopp" arvoa. Oletuksena se on 5 °C, eli kuinka monta astetta yli menolämpötilan pumpun tulee lämmittää ennen pysähtymistä. Jos sen muuttaa esim. 7 °C:een, alempi kattila lämmitetään menolämpö + 7 °C. Huom! Tämän muuttaminen vaatii toimittajan koodin (yleensä 372).
Käyttöveden osalta ei normaalisti pitäisi olla ongelmaa ilman sähkövastusta. Pumppu lämmittää kuitenkin alempaa kattilaa 55 °C:een joka neljännellä käynnistyskerralla. Jos ongelmia silti esiintyy, esim. kylpyammeen täytössä, voi ajastaa lisäkäyttöveden lämmitystä sekä sähkövastuksen kanssa että ilman.
SÄHKÖKATTILA
Kattilassa on 223 litran säiliö, joka on jaettu kerroslevyllä ylempään ja alempaan kattilaan. Kerroslevy ei ole täysin tiivis, vaan veden on mahdollista kulkea kattiloiden välillä. Ylempi kattila muodostaa noin kolmanneksen tilavuudesta ja alempi kaksi kolmasosaa, eli karkeasti noin 75 litraa ylemmässä ja 150 litraa alemmassa kattilassa. Molemmissa kattiloissa on sähkövastus veden lämmitystä varten. Ylemmän vastuksen tehoa voidaan säätää 0–9 kW välillä 1,5 kW:n välein ja lämpötilaa 30–80 °C välillä. Alemman vastuksen teho voidaan säätää joko 0 kW tai 6 kW ja lämpötila 30–60 °C välillä.Lämmin vesi tuotetaan johtamalla kylmä vesi noin 25 metrin pituisen vaihtimen läpi, joka kulkee molempien kattiloiden läpi. Vesi esilämmitetään alemmassa kattilassa ja lämpenee lisää ylemmässä kattilassa. Lämpöpatterikierron kiertopumppu voi ottaa vettä sekoitusventtiilin kautta sekä ylemmästä että alemmasta kattilasta ja myös paluuvedestä, jolloin se voi sekoittaa veden haluttuun menolämpötilaan. Paluuvesi pattereista johdetaan alempaan kattilaan. Normaalisti sekoitusventtiili ottaa veden alemmasta kattilasta, mutta jos menoveden lämpötilan täytyy olla korkeampi kuin alemmassa kattilassa, alkaa venttiili avautua ylempään kattilaan ja ottaa vettä sieltä.
Menoveden lämpötila määräytyy lämpökäyrän mukaan, joka tulee säätää hoito-ohjeiden mukaisesti. Käyrät ovat suoria viivoja diagrammissa, jossa vaaka-akseli (x-akseli) kuvaa ulkolämpötilaa ja pystyakseli (y-akseli) menolämpötilaa. Viivat kulkevat +20 °C ulkolämpötilasta nollakohdan kautta -15 °C pisteeseen, joka määrittää käyrän nimen. Esimerkiksi käyrä 60 tarkoittaa 60 °C menolämpötilaa -15 °C ulkolämpötilassa ja noin 47 °C lämpötilaa 0 °C ulkona. Käyrä 50 antaa vastaavasti 50 °C (-15 °C:ssa) ja noin 40 °C (0 °C:ssa) ja käyrä 40 noin 40 °C ja 33 °C. On tärkeää löytää oikea lämpökäyrä, joka tuottaa halutun huonelämpötilan, ennen kuin kytketään huoneanturi. Tämä kompensoi sellaisia asioita, joita ulkoanturi ei havaitse, kuten tuuli ja auringon säteily. Kun oikea käyrä on löytynyt ja huoneanturi kytketty, menolämpötilaa säätelee valittu käyrä yhdessä ulko- ja huoneanturin kanssa.
LÄMPÖPUMPPU
Kun EcoAir-lämpöpumppu liitetään EcoEl-kattilaan, se korvaa alemman sähkövastuksen ja huolehtii alemmasta kattilasta. Tällöin alempi sähkövastus kytkeytyy automaattisesti pois päältä ja toimii varajärjestelmänä. Se kytkeytyy takaisin päälle automaattisesti, jos lämpöpumppu estetään tai poistuu käytöstä esimerkiksi ulkolämpötilan laskun vuoksi.
Lämpöpumppu lämmittää siis alempaa kattilaa ja vastaa näin talon lämmityksestä, kun taas ylempi kattila hoitaa käyttöveden lämmityksen sähkövastuksen avulla. Ylemmän kattilan sähkövastus tulisi kuitenkin säätää mahdollisimman matalalle, kuitenkin siten ettei lämminvesi kärsi. Lämpöpumppu lämmittää epäsuorasti myös ylempää kattilaa alemman lämpimän veden kautta.
Lämpöpumppu käynnistyy, kun menoveden ohjearvo saavutetaan ja nostaa lämpötilaa 5 °C, sitten sammuu. Joka neljännellä käynnistyksellä se kuitenkin lämmittää 55 °C:een, ellei lämpimän veden korotusta ole poistettu asetuksista (LV nosto). Tämän ansiosta myös ylempi kattila lämpenee noin 50 °C:een, mikä usein riittää käyttövedelle ilman sähkövastusta. Lämpötilan, johon lämpöpumppu lämmittää käyttövesikorotuksessa, määrittää LP max-arvo tehdasasetuksissa, oletuksena 55 °C tai 58 °C, jos Polar edition.
Alemman kattilan ohjearvo (lämpöpumpun lämmittämä) on normaalisti 5 °C korkeampi kuin menoveden ohjearvo. Poikkeuksena neljäs käynnistys, jolloin pumpun ohjearvo on 55 °C. Pumpun työskentelyvälin määrää tehdasasetusten "diff start/stopp", oletuksena 5 °C.
Ylemmän kattilan ohjearvo on 7 °C korkeampi kuin menoveden ohjearvo. Sähkövastus aktivoituu tässä lämpötilassa ja nostaa sen 3 °C ennen sammumista. Se siis pitää ylemmän kattilan 7–10 astetta menoveden ohjearvon yläpuolella. Jos menoveden ohjearvo on hyvin matala, sähkövastus ei käynnisty, koska lämpöpumpun 55 °C käynnistykset pitävät ylemmän kattilan riittävän lämpimänä. Jos tämä uhkaa käyttöveden riittävyyttä, voi asetuksissa määritellä oman minimiarvon sähkövastukselle, esim. 45 °C. Tällöin vastus pitää lämpötilan aina vähintään 45–48 °C. Jos menoveden ohjearvo nousee yli 38 °C, ylittää tämä oman asetuksen ja lämpötila nousee jälleen 7 °C sen yläpuolelle. Aina käytetään siis korkeampaa kahdesta ohjearvosta.
JOTAIN ASETUKSISTA
Kun ulkolämpötila laskee liian alas, lämpöpumppu estetään ja alempi sähkövastus kytkeytyy automaattisesti päälle sen tilalle. Asetusvalikossa määritellään, missä lämpötilassa lämpöpumppu estetään kohdassa ”Min ulkolämpötila ºC”, oletuksena -15 ºC (voi vaihdella malleittain).
Kesätoiminnassa (kun ulkona on 16 °C tai enemmän), pumppu lämmittää aina 55 °C:een jokaisella käynnistyksellä. Se käynnistyy 50 °C:ssa ja sammuu 55 °C:ssa, pitäen lämpötilan näiden välillä. ”Talon lämmitys pois” -toiminto sulkee sekoitusventtiilin ja pysäyttää patteripumpun, paitsi lyhyeksi ajaksi päivittäin liikkeellepanon vuoksi. Tämäkin on oletuksena 16 °C, mutta sen voi muuttaa.
Kesätoiminta määrää, milloin pumppu siirtyy kesätilaan, ja ”lämmitys pois” määrittää, milloin patterikierto pysäytetään.
Ylemmän sähkövastuksen lämpötila tulisi asettaa mahdollisimman alas ilman että lämminvesi vaarantuu. Jos ongelmia ilmenee, voi joko nostaa asetusta tai käyttää lisätoimintoa lisälämmitykselle. Jos asetetaan ylemmän kattilan lämpötilaksi esim. 40–45 °C, lämpöpumppu pitää sen normaalisti siinä ja sähkövastus ei käynnisty. Kun lämpöpumppu ei enää pysty pitämään ylemmän kattilan lämpötilaa 7 astetta menoveden yläpuolella, sähkövastus kytkeytyy automaattisesti.
Jos lämpöpumppu käynnistyy liian usein, voi huoltovalikossa muuttaa tehdasasetuksen "Diff start/stopp" arvoa. Oletuksena se on 5 °C, eli kuinka monta astetta yli menolämpötilan pumpun tulee lämmittää ennen pysähtymistä. Jos sen muuttaa esim. 7 °C:een, alempi kattila lämmitetään menolämpö + 7 °C. Huom! Tämän muuttaminen vaatii toimittajan koodin (yleensä 372).
Käyttöveden osalta ei normaalisti pitäisi olla ongelmaa ilman sähkövastusta. Pumppu lämmittää kuitenkin alempaa kattilaa 55 °C:een joka neljännellä käynnistyskerralla. Jos ongelmia silti esiintyy, esim. kylpyammeen täytössä, voi ajastaa lisäkäyttöveden lämmitystä sekä sähkövastuksen kanssa että ilman.
Erilaisia säätömahdollisuuksia löytyy riippuen omista tarpeista. Esim. jos ei halua, että kesällä pumppu menee kesämoodiin jolloin se lämmittää aina LP maks arvoon 58c asti voi huoltovalikon asetuksista muuttaa, että kesämoodi aktivoituu vasta 30 asteen kohdilla, joten se estää tavallaan tuon logiikan ja toimii kuten muulloinkin, onko järkeä tiedä siitä. Jos LV nosto asetus on päällä niin joka 4:llä kerralla pumppu kuitenkin lämmittää alakattilan LP maks arvon mukaisesti.
Kännistysrumpaa saa säädettyä sillä ero käyn/stop arvolla, mutta senkin säätö vähän riippuu mitenkä paljon sitä lämmintä vettä tarvii ja kuinka nopeasti ilman että vastukset menisivät päälle.
En ole itse vielä löytänyt optimaalisia asetuksia kun vasta nyt kesällä ihmetellyt tuota, mutta on se kyllä aika sekavaa yrittää miettiä mitenkä saisi sähkönkulutusta alaspäin. Pikaisella järellä aateltuna niin yläkattila niin pienelle kuin vain voi ja yrittää puskea pumpulla pitkiä käyntejä sitä lämmintä sinne ylöspäin jotta vastukset ei menisi päälle.
Kännistysrumpaa saa säädettyä sillä ero käyn/stop arvolla, mutta senkin säätö vähän riippuu mitenkä paljon sitä lämmintä vettä tarvii ja kuinka nopeasti ilman että vastukset menisivät päälle.
En ole itse vielä löytänyt optimaalisia asetuksia kun vasta nyt kesällä ihmetellyt tuota, mutta on se kyllä aika sekavaa yrittää miettiä mitenkä saisi sähkönkulutusta alaspäin. Pikaisella järellä aateltuna niin yläkattila niin pienelle kuin vain voi ja yrittää puskea pumpulla pitkiä käyntejä sitä lämmintä sinne ylöspäin jotta vastukset ei menisi päälle.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Neuvoisin kokeilemaan aste kerrallaan kunnes on menty yli ja sitte ottaa vaikka yhden asteen takaisin.
Jos löydät ne Min ja Max rajat, niiden vaikutusta voi myös kokeilla. Itse olen näitä säädellyt niin harvoi, että en oikein osaa edes kertoa, mitä on tämän "Ero" ja Min/Max välillä. Olen säätänyt ne niin, että sopivat yhteen ja siinä se.
- Keskustelun aloittaja
- #10
Joo hyvää tietoa tuli lisää! Mutta mistä tuo Lv Nosto asetus löytyy? Kun en ainakaan omista normi asetuksista löydä... Vai onkohan tässä jollain muulla nimellä.
Edistyneempi/Asetukset
LKV nosto
Asetus määrittää, asetetaanko oletusarvo alasäiliölle (LP maks. -valikko) joka neljännelle kompressorin käynnistymiselle. Valikko on mukana ohjelmaversiossa 090520. Tehdasasetus: Kyllä
Minulla lukee "LV nosto" (ohjekirjan termit eivät aina ole samat kuin itse laitteessa, sekin hassua) ja sijaitsee "Loma aika" alapuolella. Jos sinulla ei ole sitä näkyvissä niin viittaisi ettei olisi uusin versio ohjelmistosta, mutta luulisi että moinen toiminto siellä taustalla jyllää vaikkei voi sitä muuttaa. Kyttäämällä 4 käynnistystä putkeen kertoisi. Eihän se toki ole välttämätön, kun sekin omallaan tavallaan vaikeuttaa järjestelmän ymmärrettävyyttä ja omaan korvaan kuulostaa erikoiselta, että välillä ajetaan sata lasissa niin kuumaksi pumpun kanssa vaikkei se välttämättä olisi järkevää. Minusta parempi keskittyä muiden asetuksien hienosäätöihin.
- Keskustelun aloittaja
- #12
Minulla sitten vanhempi versio, asennettu 2008, kun ei tuota toimintoa ole asetuksissa. Asetin nyt tuon käynnistyksen lämpötila eron 7 asteeseen, niin seurailen vaikutuksia. Ja pumpun tekemän maksimin 55 astetta, jospa auttaisi käyntien järkevyyteen!
- Keskustelun aloittaja
- #13
Suurensin tuo käyn/stop arvon 7asteeseen, eli onko käynnistys lämpötila nyt sitten tuo pumpun tekemä max 55astetta miinus 7 eli 48? Ja jauhaa siitä sitten näin kesätoiminnolla 55 asteeseen
Mielestäni se on näin, ainakin kesäkäynti-tilassa.
Sen ulkopuolella kun on alle asetetun lämpötila-arvon niin logiikka muuttuu: pumpun käynnistys määrittyy LP min mukaan.
Esim. LP min 45c (käynnistys) + Ero käyn/stop 5c = lämmittää 50c saakka ja sammuu. Meillä oli nuo arvot ennen kuin säädin niitä itse.
Vallitseva toiminto valikosta näkee kohdasta "Kattila alaosa" suluissa tuon tavoitelämpötilan milloinka pumppu sammuu. Sen arvo vaihtelee riippuen onko LV nosto päällä vai kesäkäynti, jos ne on poissa päältä niin pitäisi aina pysyä samana. Ainakin itseä hämäsi sen ilmoittama arvo ennen kuin ymmärsin mihinkä se perustuu, tuntui että se oli aina eri kun sitä sattui katsomaan.
- Keskustelun aloittaja
- #15
Niin minullakin on ihmetyttänyt tuo kattilan alaosan suluissa olevan tavoiteluvun vaihtelu ihan pirusti, hyvä et nyt selvisi syy!Kun välillä pumppu jauhaa hirmu kauan ja välillä lyhyttä käyntiä.. Ohjekirjassani ei ole mitään mainintaa tuosta, eikä kesä toiminto tilastakaan.. Nyt sit 17 vuoden päästä selviää... No enpä oo yleensä tuota kesäisin vahtinutkaan, et käyttäytyy noin eri käskyillä. Muulloin on minulla ollut suluissa tavoite 40 tai 58 tavoitteena,. Varmaan kun lattialämmitys. Niin laitettu tuo lämpöpumppu Min. 35, kannattaisikohan sitä nostaa...? Tai tuolla erotuksen nostollahan se pumppaisi vissiin pitempään ja korkeampaan lämpöön. Mitenköhän muilla lattialämmittäjillä on tuo lämpöpumpun minini arvo?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo nyt ei ole kyllä normaalia. Käyntijaksojen pitäisi olla pidempiä. Itselläni käy siinä 20 minuutin luokkaa ja pitää huilia puolitoista tuntia, kun kellarin lämmitys on päällä. Jos käyntijakson aikana lasketaan vettä, käy kunnes veden lasku loppuu.
Jos kellarin lämmitys ei ole päällä, käyntikaa voi tulla parisen tuntia vuorokaudessa, riippuen kuinka vettä käytetään.
Jos kellarin lämmitys ei ole päällä, käyntikaa voi tulla parisen tuntia vuorokaudessa, riippuen kuinka vettä käytetään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tokko tuon "ero Käynnistys / Stop" kasvattaminen mitään vaikuttanut? Jos ei, tulisi mieleen että pysähtymisen syy on jokin muu kuin tavoitteen saavuttaminen, esim. paineraja tai liian korkea tulistuslämpötila.
pökö
Kaivo jäässä
Se käy lämmityskaudella pidempiä jaksoja ku on kulutusta ja varaajan vesi kiertää ja käyttäytyy erilailla.
- Keskustelun aloittaja
- #21
On se vähentänyt pumpun käynnistyksien määrää, viime vrk: 19kpl ja komp. Käynti aika n. 50min. Mut vieläkin välil ihan parin minuutin hurautuksia... Minkä paineraja olisi?
- Keskustelun aloittaja
- #22
Juu tarvii tietty enemmän pumppu pyöriä, mut ihmettelen vaan miks nyt tekee noita parin Min. Käyntejä usein, sen sijaan et kävis kerralla pitempään ja harvemmin, vai kuuluuko tän koneen näin tehdäkin...? Vai katkooko jostain syystä turhan aikaisin...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jos kone yrittää tehdä liian kuumaa, se saattaa pysähtyä suojellakseen itseään. Kesällä kun on ulkona lämmintä, kompura saa hyvän paineen jo imupuolelta => hyvä tuotto => korkeat lauhtumispaineet suhteessa kierroslukuun. En pitäisi mahdottomana, että jos ollaan ihan rajoilla, kone saattaisi suostua tuottamaa hiukan korkeampaa lämpötilaa vähän viileämmällä säällä. Alkoiko lyhyet käyntijaksot ennen helteitä vai jo ennen sitä ?
- Keskustelun aloittaja
- #24
Nyt helteillä ainakin huomasin vasta nuo lyhyet käynnit. Ensin alkoi tulla korkea press hälytyksiä, ne hävisi, kun lisäsin kv pumpun tehoja. Voisi se liittyä noihin paineisiin...
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Jep, tuo olisi ainakin yksi looginen selitys. Eli ähkisi ehkä sen pari minuuttia kunnes paineraja katkaisee. Koska ei saavuttanut tavoitetta, yrittää 10 minuutin kuluttua uudelleen.
Latauskierron nosto voisi auttaa ja tietty pyynnin alentaminen. Keinot saada kiertoa lisää ovat latauskiertopumpun ohjauspyynti, mutasihdin puhdistus ja koneen lämmönvaihtimen huuhtelu takaperin. Tämä huhteluoperaatio ei ehkä ole ihan helppo ellei sopiva sulkuja ja yhteitä ole jo alun perin rakennettu. Itse opin aikoinaan, että kaukolämmön lämmönvaihdin piti huuhdella joka syksy takaperin ruostesakasta, joten tein jo alunperin sellaiset yhteet, että tämmöisenkin operaation voi tehdä ja nämä palvelevat myös vihon viimeisenä jäätymissuojana, joskaan ei automaattisena sellaisena.
Täällä on nyt ollut 4 käynnistystä /vrk, käyntiaika yht 37min. Asetin LP maks takaisin 58c missä oli ennestään ja erotus 12. Toimii niin kuin pitää, kun alakattilan lämpötila tippuu tarpeeksi niin pumppu starttaa ja jauhaa kunnes tuo 58 on saavutettu.
Yläkattila säädetty 45c, joten 0kWh on tullut lisää säh.käy laskuriin, koska pumppaus saa yläkattilankin pidettyä lämpimänä.
- Keskustelun aloittaja
- #28
On minulla säädöt jonkinverran auttanut, nyt oli 16 käynnistystä ja 1h 9min vrkssa käyntiä pumpulla. Laitoin erotuksen 10, niin kyllä se tänään on 45 asteesta nostanut 55. Ei minullakaan tarvii vastuksia, hyvin lämpö leviää yläosaan. Minulla on yläosa asetus 48.Ei tässä nyt vissiin onneksi isompaa vikaa ole, on vaan helteillä tämmöiset käynnit, ja kun tuota erotusta pääsi muuttamaan, tuntuisi auttavan. Kiitokset vaan kaikille neuvoista! Kun ei tuolla pelkällä ohjekirjalla selvinnyt kaikki asiat.
- Keskustelun aloittaja
- #29
Latauskiertopumppu vissiin sama asia, kun kiertovesipumppu... Sen tehoja jo lisäsinkin, niin auttoi heti ulkoyksikön toimimaan. Pyyntejä voisi tietty laskea vielä lisääkin näillä keleillä, muutaman asteen jo olen pudottanutkin ja tuo erotuksen kasvatus vielä, niin on jo paremmat käynnit nytkin. Mutasihtiä en ole tästä Koneesta löytänyt, missäs voisi sijaita? Vai onkohan ollenkaan... Mites tuo Lämvaihtimen huutelu siis käytännössä menee?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
CTC:ssa ei ole sihtiä ainakaan koneen sisällä joten ainut mahdollinen paikka on koneelle menevässä putkessa. Puhdistamisen helpottamiseksi siinä pitäisi olla sulut kahta puolen. Jotta lämmönvaihtimen huuhtelun voi järkevästi tehdä, vettä pitäisi pystyä päästämään takaperin koneen läpi suhteellisen suurella virtaamalla. Virtaamaa saa, kun tankkaa maksimipaineen (yleensä 1,5 bar) paisunta-astiaan, sulkee koneelle menevän putken ja avaa putken (hanan jos sellainen on, putken liittimen, sihdin kannen) koneen ja sulun väliltä. Muutama litra vettä purskahtaa voimalla takaperin ja tämä tuo melko hyvin mahdollista sakkaa ulos. Jos mitään valmiuksia ei ole, kai vettä voisi johtaa jollakin letkulla ja puutarhapumpullakin tai hanasta koneen lämmönvaitimen läpi, kun vain saa riittävän suuren virtauksen. Virtaussuunta huuhdellessa ensijaisesti takaperin normaaliin mutta parempi jos tekee molempiin suuntiin.
Alarajan laskeminen auttaa vain osittain, jos yläpaine alkaa aiheuttaa katkomista ennen tavoitteen saavuttamista. Koneen pitäisi pystyä saavuttamaan lämpötilapyynti ja jäädä sitten odottelemaan tyynesti, että lämmöt laskevat.
- Keskustelun aloittaja
- #31
No nyt tuli tänne Etelä-karjalaankin kunnon talvi kelit ja Ctc ivlp pumppailut on lisääntyneet merkittävästi! Kyl tää vanha peli viel tuntuisi toimivan ihan mukavasti. Noissa kuvissa näkyykin, että pumpun käynti aikaa on nyt ollut 16 h vrkssa ja 29 käynnistystä. N. - 15 astetta ollut pakkasta. Kuulostaako normaalilta? Paljonko olette pitäneet näillä keleillä pumpun tekemän veden lämmön? Minulla jauhaa 46 asteiseksi.
