Jäspi Solar 300 asennus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hemaris
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
H

hemaris

Aktiivinen jäsen
Harkitsen tässä kylppäri + KHH-rempan yhteydessä vaidettavan LV-varajan korvaamista Jäspi 3000 Solar-varaajalla jonka voi siis kytkeä aurinkokeräimiin. Nykyinen käyttövesivaraaja on siis 60x60x200 cm kokoinen laatikko joka on tulossa käyttöikänsä päähän, sillä on jo 25v ikää. Toimii hyvin mutta joka tapauksessa uusitaan varmuudeksi rempan yhteydessä. Tila on ahdas ja en ole löytänyt muita energiavaraajia kuin tuon Jäspin niin että se täyttäisi mitat (60x60 pohja) ja muodon (kantikas).

Tarve on siis puhtaasti käyttövedelle, ei tule mitään lattiakieroja tms. Ja jotta keskustelu ei eksy aurinkosähkön puolelle niin totean että joo, aurinkopaneelit olisivat tässä fiksuin ratkaisu, etenkin kun katon lappeet on etelään. Mutta naapurin puut varjostaa niin paljon että tämä vaihtoehto ei ole järkevä. Tilaa on kuitenkin kolmelle aurinkokerääjälle, niin että ne ovat varjoista vapaat suuren osan päivästä.

Kysymys on että minne saisi laitettua keräinten kiertovesipumpun (SPS-laiteyksikkö) ja 18 l paisuntasäiliön tuolla KHH:ssa. Molemmat ovat 41-42 cm korkeita. Jäspin päälle jää vajaat 50 cm tilaa joten se voi olla korkeuden puolesta liian tiukka paikka asennukselle. Viereen tulee kuitenkin pesutorni jonka päällä on 60 - 70 cm tilaa. Siihen on tällä hetkellä suunniteltu kaappia (samalla 60x 60 pohjakuvalla) johon nämä voisi näppärästi sijoittaa.

Onko foorumilla kellään kokemusta Jäspin kiertovesipumpun ja paisarin tilavaatimuksista, etenkin pystysuunnassa?
 
hemaris sanoi:
Onko foorumilla kellään kokemusta Jäspin kiertovesipumpun ja paisarin tilavaatimuksista, etenkin pystysuunnassa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Paisunta pitää olla paluu-linjalla ja se voi olla "maaten", pumpun voit hukata varaaja alle? Myöskin paluu-linjassa
Elektroniikka minne mahtuu
Muista sitten ylimääräisiä sulkuja ettei kaikki tule syliin jos on pakko tehdä jotakin, varoventtiilistä pitää olla isokokoinen letku kanisteriin jos sattuu kiehumaan
Propyleenin siivoaminen kaakeleista on varsin ikävä tehdä
 
Mekaniker sanoi:
Paisunta pitää olla paluu-linjalla ja se voi olla "maaten", pumpun voit hukata varaaja alle? Myöskin paluu-linjassa
Elektroniikka minne mahtuu
Muista sitten ylimääräisiä sulkuja ettei kaikki tule syliin jos on pakko tehdä jotakin, varoventtiilistä pitää olla isokokoinen letku kanisteriin jos sattuu kiehumaan
Propyleenin siivoaminen kaakeleista on varsin ikävä tehdä
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä tietää että paisunta-astian voi laittaa lappeelleen. Se helpottaa suunnittelua paljon. Samoin tuo ajatus ylimääräisten sulkujen laitosta ja keräys-astiasta kuulostavata hyvältä.
 
Jos on 3 keräintä ja niistä tulee pinta-alaa sen 6 neliötä, niin 500 L varaaja saa olla, ettei kiehu. Eikös tuonne mahdu samat 3 sähköpaneleita ja mikroinvertteri sitten. Saa pohjakuormaa kompensoitua ja ei tartte mitään litkujen kierrätyksiä ja niiden vaihtoa. Sähkökatkon sattuessa keräimet keittää lahjakkaasti ja höyryä pukkaa jostain ulos. Mulla lämpeni pahimmillaan 220 asteeseen ja katon hätäventtiili päästeli tavaraa ulos, kuin höyryveturi. 3 keräintä nosti parhaimmillaan 500 L varaajan 90 asteeseen, jolloin se lopetti kierrätyksen rajoittimella. Sen jälkeen sitten jännittäminen, että mihin asti paineet nousee ja tuleeko venttiilistä sillä kertaa ulos. Peruspaine kun pitää olla jo vähintään se 3 bar. 90 asteessa kiersi jo 100 asteinen glykoli putkissa jne….
Autuaita ovat huolettomat keräimen omistajat. Nimimerkillä 10 vuotta historiassa.
 
hemaris sanoi:
Hyvä tietää että paisunta-astian voi laittaa lappeelleen. Se helpottaa suunnittelua paljon. Samoin tuo ajatus ylimääräisten sulkujen laitosta ja keräys-astiasta kuulostavata hyvältä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Aurinkojärjestelmässä paisunta mitoitetaan niin isoksi että sen pitäisi kestää sähkökatkot. Minulla on 2 x 36 litran paisunnat ns paluuputkessa ja 9 vuotta on pärjätty. Glykolia systeemissä on öpaut 20 litraa.
 
Euroshopperi sanoi:
Jos on 3 keräintä ja niistä tulee pinta-alaa sen 6 neliötä, niin 500 L varaaja saa olla, ettei kiehu. Eikös tuonne mahdu samat 3 sähköpaneleita ja mikroinvertteri sitten. Saa pohjakuormaa kompensoitua ja ei tartte mitään litkujen kierrätyksiä ja niiden vaihtoa. Sähkökatkon sattuessa keräimet keittää lahjakkaasti ja höyryä pukkaa jostain ulos. Mulla lämpeni pahimmillaan 220 asteeseen ja katon hätäventtiili päästeli tavaraa ulos, kuin höyryveturi. 3 keräintä nosti parhaimmillaan 500 L varaajan 90 asteeseen, jolloin se lopetti kierrätyksen rajoittimella. Sen jälkeen sitten jännittäminen, että mihin asti paineet nousee ja tuleeko venttiilistä sillä kertaa ulos. Peruspaine kun pitää olla jo vähintään se 3 bar. 90 asteessa kiersi jo 100 asteinen glykoli putkissa jne….
Autuaita ovat huolettomat keräimen omistajat. Nimimerkillä 10 vuotta historiassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jotain teit sitte väärin keräinten kanssa kun kierto loppui 90 asteessa, silloinhan pitää olla jo jäähdytys eli pakkokierto päällä.
Ja kolme paneelia ei sitten ikinä korvaa 6m2 keräimiä, paneelia tarvitaan siihen 15m2
 
Euroshopperi sanoi:
Jos on 3 keräintä ja niistä tulee pinta-alaa sen 6 neliötä, niin 500 L varaaja saa olla, ettei kiehu. Eikös tuonne mahdu samat 3 sähköpaneleita ja mikroinvertteri sitten. Saa pohjakuormaa kompensoitua ja ei tartte mitään litkujen kierrätyksiä ja niiden vaihtoa. Sähkökatkon sattuessa keräimet keittää lahjakkaasti ja höyryä pukkaa jostain ulos. Mulla lämpeni pahimmillaan 220 asteeseen ja katon hätäventtiili päästeli tavaraa ulos, kuin höyryveturi. 3 keräintä nosti parhaimmillaan 500 L varaajan 90 asteeseen, jolloin se lopetti kierrätyksen rajoittimella. Sen jälkeen sitten jännittäminen, että mihin asti paineet nousee ja tuleeko venttiilistä sillä kertaa ulos. Peruspaine kun pitää olla jo vähintään se 3 bar. 90 asteessa kiersi jo 100 asteinen glykoli putkissa jne….
Autuaita ovat huolettomat keräimen omistajat. Nimimerkillä 10 vuotta historiassa.
Klikkaa laajentaaksesi...
suunnittelussa on menty jäspin suositusten mukaan, siinä on kolme keräintä, slaa tosiaan tuo 6m2. saa tuohon toki pienemmänkin määrän liitettyä jos tuntuu isolta. aurinkosähkölle käyttökelpoinen pinta-ala on pieni vaikka laittaisi mikrot.
 
pökö sanoi:
Jotain teit sitte väärin keräinten kanssa kun kierto loppui 90 asteessa, silloinhan pitää olla jo jäähdytys eli pakkokierto päällä.
Ja kolme paneelia ei sitten ikinä korvaa 6m2 keräimiä, paneelia tarvitaan siihen 15m2
Klikkaa laajentaaksesi...
Saattoi ollakin, että se vain lisäsi kierron sitten täysille, kun lämmöt oli 90. Lämpöä pannuhuoneessa kuitenkin riitti ja se tuli jo vähän hankalaksikin välillä. Varaaja vuosi lämpöjä hyvinkin jo ja putket vielä tehosti, vaikka eristyksiä olikin. Ja tietysti tulee helposti vähän väritettyäkin omassa mielessä lisää sitä muistelua. Aurinkoöljy ajasta mulle nuo keräimet alunperin jäikin ja jatkoin maalämmöllä, kunnes ne keräimet romahti toisen kerran telineiltä ja rikkoi katon uudestaan. Koko katto uusintaan konesaumalla ja tilalle sitten panelia, eikä yhtään putkivetoa enää tilalle. Ensimmäisten putkien eristeet kävi Talitintit syömässä ja tilalle laitettiin RST kurkkutorvea, joissa eriste oli nokkimisen kestävää muovia pinta. Yhteensä mulle tuli loppupeleissä maksamaan nuo korjailut n 3 x sen alkuperäisen laitoksen verran, kun kaikki muu paitsi purkaminen teetetty muilla. Eniten jäi nyppimään se katon peltien uusiminen toisella kerralla ja havainto, että lämpö syö mukavasti myös aluskatetta, kun eristeet syödään tinttien ja hiirien kanssa talkoilla pois. Eli pointtina tästä vaikka se, että jos laittaa, niin huolehtii siitä, että on tuollaista nokkimisen kestävää eristettä siellä vedoissa. Eikä sitä tiedä, jos maailma vaikka pakottaa ottamaan vehkeet uudestaan käyttöön. Kaikki muut on vielä paikalla paitsi putket ja kennot, jotka on varastoitu takapihalle.
Eli tällaista putkea sinne.

AISI316L 2 x Dn16 eristetty rst putki 2 x 15m + signaalikaapeli ruostumaton putki, taipusa putki, asennusputki, lvi [F0015-00099] - €808.67 : Profil.fi - LVI lämmönvaihdon tuotteet, Profil.fi - LVI tuotteet, lämmönvaihdon ja -säädön erikoisliike

ruostumaton taipusa putki
profil.fi
 
Mites yleensä aurinkokeräimien kanssa nuo liitokset.
Keräinten ohjeisssa käskettiin juottaa keräimet toisiinsa, mutta olisi helpompi tehdä vain helmiliitoksella jatkos keräimestä toiseen.
Tuntuisi ehkä fiksulta laittaa pieni pätkä tuota rosteriputkea väliin, jottei pieni keräiten välinen eläminen haittaisi ainakaan liitoksen pitävyyttä?
Voiko siis käyttää normaaleja messinkisiä helmiliittimiä vai onko joku syy että ei?
 
Supa sanoi:
Mites yleensä aurinkokeräimien kanssa nuo liitokset.
Keräinten ohjeisssa käskettiin juottaa keräimet toisiinsa, mutta olisi helpompi tehdä vain helmiliitoksella jatkos keräimestä toiseen.
Tuntuisi ehkä fiksulta laittaa pieni pätkä tuota rosteriputkea väliin, jottei pieni keräiten välinen eläminen haittaisi ainakaan liitoksen pitävyyttä?
Voiko siis käyttää normaaleja messinkisiä helmiliittimiä vai onko joku syy että ei?
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla on tavallisilla messinkiosilla keräimet toisissaan kiinni yhdeksättä vuotta. Tämä tapa oli asennusohjeissa, eikä kyllä muita käynyt mielessäkään
 
Supa sanoi:
Mites yleensä aurinkokeräimien kanssa nuo liitokset.
Keräinten ohjeisssa käskettiin juottaa keräimet toisiinsa, mutta olisi helpompi tehdä vain helmiliitoksella jatkos keräimestä toiseen.
Tuntuisi ehkä fiksulta laittaa pieni pätkä tuota rosteriputkea väliin, jottei pieni keräiten välinen eläminen haittaisi ainakaan liitoksen pitävyyttä?
Voiko siis käyttää normaaleja messinkisiä helmiliittimiä vai onko joku syy että ei?
Klikkaa laajentaaksesi...
Liitokset oli omalla kohdalla hyvä olla noilla ruuvattavilla, niin sai ne vielä purettuakin korjailuissa. Matkan varrelle ei putkiin pidä laittaa yhtään ylimääräistä liitosta ja tiivisteiden lämmönkeston on hyvä olla ihan parasta, mitä hyllystä irtoaa. Glykoli edesauttaa hyvin vuotoihin ja tekee ne liitokset sitten hyvin kun tekee. RST Kurkkutorven käyttö helpottaa myös lämpöelämisiin ja niihin ei tarvi varata kurtulla mitään, tai tehdä kaaria. Kallista joo, mutta toimii asentaessa ilman ylimääräistä työtä ja vääntelyä. Kovalla kuparilla joutuu juottamaan ja pehmeällä saa helposti mutkia littuun. Puhumattakaan eristeen vetämisestä vielä päälle. Reitityksen veto on melko joustavaa tuolla RST putkella vs kuparin vääntely.
 
Euroshopperi sanoi:
Jos on 3 keräintä ja niistä tulee pinta-alaa sen 6 neliötä, niin 500 L varaaja saa olla, ettei kiehu. Eikös tuonne mahdu samat 3 sähköpaneleita ja mikroinvertteri sitten. Saa pohjakuormaa kompensoitua ja ei tartte mitään litkujen kierrätyksiä ja niiden vaihtoa. Sähkökatkon sattuessa keräimet keittää lahjakkaasti ja höyryä pukkaa jostain ulos. Mulla lämpeni pahimmillaan 220 asteeseen ja katon hätäventtiili päästeli tavaraa ulos, kuin höyryveturi. 3 keräintä nosti parhaimmillaan 500 L varaajan 90 asteeseen, jolloin se lopetti kierrätyksen rajoittimella. Sen jälkeen sitten jännittäminen, että mihin asti paineet nousee ja tuleeko venttiilistä sillä kertaa ulos. Peruspaine kun pitää olla jo vähintään se 3 bar. 90 asteessa kiersi jo 100 asteinen glykoli putkissa jne….
Autuaita ovat huolettomat keräimen omistajat. Nimimerkillä 10 vuotta historiassa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Euroshopperi sain minut vielä miettimään tätä suunnitelman järkevyyttä. Kyse siis siitä että kylppäri ja khh on menossa remppaan ja nyt tällaiset uudet avaukset olisi nyt helpoin toteuttaa muun rempan yhteydessä. Kyse on kuitenkin kahden hengen taloudesta ja lisäksi heinäkuussa ollaan aika paljon mökillä. Eli huipputuoton aikana ei olla paljoa paikalla, ja alkoi huolettaa että tämä poissaolo huipputuottojen kanssa ei ehkä ole hyvä kombo.

Aluksi mietin LVV+ IV-laitteen vaihtamista PILPiksi, mutta siinä hintalappu kanavamuutoksineen olisi ollut turhan korkea.

Aurinkokeräin oli Plan B.

Plan C olisi sitten mennä ihan vaan 200-litraisella varaajalla (nykyinen on 300 litranen). Ehkä naapurin puut joskus katoavat niin että tuohon saisi ne paneelit syöttämään varaajaan. Plan C:ssä säästyneet rahat voisi käyttää yläpohjan ja kanavien lisäeristämiseen.
 
hemaris sanoi:
lähes 25v vanha enerventin pyöriväkennoinen kone, ei mitään hienouksia, pelkkä tehonsäätö. puhaltimet vaihdettu 12v sitten. tämän uusinta myös harkinnassa
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos tuo pelaa niin uusinnalla ei suuria säästöjä saa. Pyöriväkennoiset ei niin hurjasti ole muuttuneet. Ja varaosiakin saanee.
 
No mä ajattelin, että sinne mahtuisi 3 kpl 550 W panelia mikroinverttereillä. Joka vaiheeseen syöttöä ja pohjakuormaa saisi niillä jo katettua mukavasti. Ei putkien vetoja ja hydrauliryhmiä. En sitten tiedä, onko noita mikroja, niin että pystyy syöttämään yhtä 550 W panelia sisään ja yhtä vaihetta ulos, vai onko laitettava joku tehokkaampi, joka pystyy 1 kenno/vaihe ottamaan 550 W ja työntää ulos 3-vaiheista.
Hyvä noissa kennoissa on muistaa, että paisunnan tilavuus kompensoi niillä vain nesteen muuttuvaa tilavuutta. Kun neste muuttuu höyryksi, ei riitä minkään paisunnan tilavuus enää siinä kohtaa, vaan kiehunta pyritään ensisijaisesti estämään pitämällä se 3 bar minimipainetta , jolloin muistaakseni päästään jo 130 asteen tietämille.(joku korjaa paremman arvion). Sen jälkeen alkaa tapahtua, kun turvaventtiili aukeaa. Eli 90 asteinen varaaja saattoi jo pakottaa kierron täysille, jottei kerkeä enää lisää keräämään lämpöä. Tai siis hidastamaan prosessia. Systeemi piti 10 astetta korkeampana kiertolitkun lämpöjä, kuin varaajasta lähtevä paluu litku. Eli keskusyksikön tehtäväksi jäi pumpun säätö kennojen lämpötilan mukaan ja DTn pitäminen 10-15 asteessa.
Kaikilla ei kaikki aina suju, kuten Strömsössä ja mulla riitti laajalla skaalalla askarreltavaa noiden kanssa. Jos kiehunta alkaa, niin Höyry glykolit ei heti sieltä lopu, kun prosessi pääsee tuohon pisteeseen. Mulla siis vaihdettu myös se keskusyksikkö kertaalleen, kun putketkin vaihdettiin. Ja senkin vikaantuminen aiheuttaa saman, kuin pidempi sähkökatko.
Monella muullahan nämä kennot pärjää paremmin, mutta tämä täältä nyt tähän ja toiveessa odotellaan sähköisten tuovan uudet tuulet systeemeihin.
 
Euroshopperi sanoi:
No mä ajattelin, että sinne mahtuisi 3 kpl 550 W panelia mikroinverttereillä. Joka vaiheeseen syöttöä ja pohjakuormaa saisi niillä jo katettua mukavasti. Ei putkien vetoja ja hydrauliryhmiä. En sitten tiedä, onko noita mikroja, niin että pystyy syöttämään yhtä 550 W panelia sisään ja yhtä vaihetta ulos, vai onko laitettava joku tehokkaampi, joka pystyy 1 kenno/vaihe ottamaan 550 W ja työntää ulos 3-vaiheista.
Hyvä noissa kennoissa on muistaa, että paisunnan tilavuus kompensoi niillä vain nesteen muuttuvaa tilavuutta. Kun neste muuttuu höyryksi, ei riitä minkään paisunnan tilavuus enää siinä kohtaa, vaan kiehunta pyritään ensisijaisesti estämään pitämällä se 3 bar minimipainetta , jolloin muistaakseni päästään jo 130 asteen tietämille.(joku korjaa paremman arvion). Sen jälkeen alkaa tapahtua, kun turvaventtiili aukeaa. Eli 90 asteinen varaaja saattoi jo pakottaa kierron täysille, jottei kerkeä enää lisää keräämään lämpöä. Tai siis hidastamaan prosessia. Systeemi piti 10 astetta korkeampana kiertolitkun lämpöjä, kuin varaajasta lähtevä paluu litku. Eli keskusyksikön tehtäväksi jäi pumpun säätö kennojen lämpötilan mukaan ja DTn pitäminen 10-15 asteessa.
Kaikilla ei kaikki aina suju, kuten Strömsössä ja mulla riitti laajalla skaalalla askarreltavaa noiden kanssa. Jos kiehunta alkaa, niin Höyry glykolit ei heti sieltä lopu, kun prosessi pääsee tuohon pisteeseen. Mulla siis vaihdettu myös se keskusyksikkö kertaalleen, kun putketkin vaihdettiin. Ja senkin vikaantuminen aiheuttaa saman, kuin pidempi sähkökatko.
Monella muullahan nämä kennot pärjää paremmin, mutta tämä täältä nyt tähän ja toiveessa odotellaan sähköisten tuovan uudet tuulet systeemeihin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielelläni laittaisin tuohon paneelit aurinkosähköä varten, mutta tehollinen käyttöaika on nykyisillä varjostuksilla turhan lyhyt, eli parhaimmillaankin ehkä puoli päivää. Ajatus oli että kun aurinkokeräimillä on lämmön tuotossa merkittävästi parempi hyötysuhde, niin se toimisivat riittävän hyvin lämpimän käyttöveden tuottoon. Mutta nyt kun tätä ketjua olen katsonut niin vähän epäilyttää että tässä voisi olla suuri mahdollisuus kiehuttaa systeemi loma-aikana heinäkuussa kun ollaan vain vähän paikalla.

Minulla ei ole kokemusta näistä keräimistä joten kaipaisin mielipiteitä että onko tämä kiehunta aiheellinen huoli. Siis kertauksena:
- Jäspi solar 300, siis 300 litran varaaja.
- Solar PAK, jossa 3 keräintä, yhteensä pinta-ala noin 6 m2. Tässä paisunta-säiliö 18 l, jos sillä on tähän merkitystä.
- 2 hengen talous, eli lämmintä käyttövettä ei kulu suuria määriä. Läninnä kyse suihkusta ja normaalista lämpimän veden käytöstä. Ei vesikiertoa lattiassa.

Vaihtoehtona laittaa 200 litran varaaja ilman mitään aurinkokierukoita.
 
Siis ei kiehunta ole mikään huoli tuossa systeemissä heinäkuulla. Se on fakta joka voi toistua joka ikinen poissaolopäivä heinäkuun helteellä.

6m2 antaa parhaimmillaan joku 3-4kW lämmitystehoa. Kyllä se nostaa. 300l varaajan lämmön kiehuvalle tasolle muutamassa tunnissa jos lähtöpiste on vaikka 55C.
 
En laittaisi pelkälle käyttövedelle keräimiä ollenkaan. Mielummin niin että keräimet osallistuu lämmitykseen keväästä syksyyn, kesällä pesutilat tai kellarit jos sellaiseen on mahdollisuus.
 
Poissaollessahan voi aina laittaa koko varaaja oman tuotannon nollille, mutta mulla ei sellaista poissaoloa tule, joten se pumppaaminen lähti aina jo valmiiksi n 60 asteesta. Pesuhuoneen lattialämpö hieman sai himmattua ja mattojen pesut. Lämmityksen paisuntasäliöt sai tietysti myös osansa ja sinne otin 80 L lisäsäiliön. Käyttöveden paisunta on myös nykyään 120 L kalvopaisunta, kun porakaivopumppu uusittiin 30 V huollossa viime kesänä. Mulla on siis avoin paisunta kylmään veteen asti, koska on esilämmityskierukka lämmitysvaraajassa ja se jo estää paluuta ihan tarpeeksi, ettei pääse sekoittumaan kylmät ja kuumat. Muutoin oli seurauksena jatkuva tiputtelu turvaventtiilistä, joka ei ole sen tarkoitus. Eli todennäköisesti lähes jokaisesta porakaivo taloudesta puuttuu paisunta siten, että lämminvesivaraaja olisi siinä mukana, tai siellä olisi oma läpivirtauspaisunta. Jokainen talo siis vuotaa ylipaineventtiilistä. Tai ainakin mitä kuullut, että takaiskuventtiili laitetaan varaajan tuloon ja sitä myötä on paisunta pois pelistä.
Ajattelin, että saisit jotain tukea, jos laittaa aurinkolisiä ja 6 neliötä jos olisi jatkuvassa paisteessa, niin saahan sillä jo katettua suoraan pohjakuormaa, tai syöttämään vastusta termostaatin takaa ja voi nostaa sen varaajan lämpöä vaikka 95 asteeseen. Tuskaa tulee korkeintaan tuottamaan sen varaajan vuotava lämpö, kun nostetaan kunnolla lämpöjä. Tästäkin tuli kokemusta ja lämmöntuskaa ihan tarpeeksi asti, kun helteellä koko talo lämpeni pysyvästi kun pannuhuone on keskellä taloa alakerrassa. Maalämmön jälkeen piti poistaa eristeet putkista, ettei tule kylmä. Ja varsinkin kennojen poiston jälkeen kuumana päivänä viilein huone on pannuhuone nykyään.
Voi olla, että tullut suurenneltua tuota kiehumista, mutta se on kuitenkin syytä tiedostaa laittaessa. Tutulla on katolla molempia ja kyllä ne on pelannu. Kennot se kyllä jo uusi, kun aika söi tyhjiöitä tarpeeksi. Laittoi vielä yhden lisää ja nyt on 4 kpl. Lisäsi vain 12 panelia viereen.
 
Itsekin keräimiä suunnittelen laittavani että saisi vähentää aurinkoisen ajan puunpolttoa.Eikös se ole ihan toimiva ratkaisu jos lähtee reissuun niin peittää keräimet tai osan niistä silloin kun uhkaa liika teho.
 
salvelinus sanoi:
Itsekin keräimiä suunnittelen laittavani että saisi vähentää aurinkoisen ajan puunpolttoa.Eikös se ole ihan toimiva ratkaisu jos lähtee reissuun niin peittää keräimet tai osan niistä silloin kun uhkaa liika teho.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toki noinkin voi tehdä. Tuo olisi etenkin näppärää jos keräimet olisi maantasossa. Vesikatolla tuo peittely voisi olla vähän hankala homma.
 
salvelinus sanoi:
Eikös se ole ihan toimiva ratkaisu jos lähtee reissuun niin peittää keräimet tai osan niistä silloin kun uhkaa liika teho.
Klikkaa laajentaaksesi...
Itse en ole peittänyt lomareissuilla. Tasokeräin alkaa onneksi hieman hyytyä kun varaaja alkaa olla 90 asteinen ja automatiikoissa on yöjäähdytys mikä helppaa ehkä hieman.
 
Juu,itelle suunnitellu laittaa tyhjiökeräimet seinälle niin on nätti hoidella ja ei lumi ainakaan haittaa harrastusta,aurinkokin tuohon paistelee saman verran kun katolle missä on samalla kohtaa aurinkopaneelit.
 
pökö sanoi:
Itse en ole peittänyt lomareissuilla. Tasokeräin alkaa onneksi hieman hyytyä kun varaaja alkaa olla 90 asteinen ja automatiikoissa on yöjäähdytys mikä helppaa ehkä hieman.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mites tuo toimii? Kierrättääkö yöllä varaajasta kuumaa katolla? Viileneekö merkittävästi?
 
300 litraa varmaan lämpeää 6m2 keräimillä melkoista vauhtia.

Kuvassa oma 900 litraa ja 12m2 tasokeräimet. 7.30 lähtee varaajan pohja lämpeämään 30 asteesta ja klo 14 se on liki 70 astetta kunnes paljuun päästetään tujaus kuumaa vettä jonka jälkeen nousu alkaa uudestaan ja keräimet tekee työtään noin 18.30 asti eli lähes kellon ympäri loivasta asennuskulmasta johtuen.
Pohjan ja keskiosan lämmettyä varaajan yläkolmannes kuumenee muutaman tunnin viiveellä ja kuuma pysyy siellä aika kivasti pitkään. Yllättävän tehokkaasti tasokeräinkin sädettä sieppaa, ehkä liikaakin.
 

Liitetiedostot

  • Screenshot_20220621-163014.png
    Screenshot_20220621-163014.png
    141,2 KB · Lukukerrat: 240
pökö sanoi:
300 litraa varmaan lämpeää 6m2 keräimillä melkoista vauhtia.

Kuvassa oma 900 litraa ja 12m2 tasokeräimet. 7.30 lähtee varaajan pohja lämpeämään 30 asteesta ja klo 14 se on liki 70 astetta kunnes paljuun päästetään tujaus kuumaa vettä jonka jälkeen nousu alkaa uudestaan ja keräimet tekee työtään noin 18.30 asti eli lähes kellon ympäri loivasta asennuskulmasta johtuen.
Pohjan ja keskiosan lämmettyä varaajan yläkolmannes kuumenee muutaman tunnin viiveellä ja kuuma pysyy siellä aika kivasti pitkään. Yllättävän tehokkaasti tasokeräinkin sädettä sieppaa, ehkä liikaakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvältä näyttää! Kiertääkö tässä graaffissa patteripiirissä vesi? Eli meneekö lämpöä sinne vai viilentääkö käyttöveden teko tuota varaaja_3 anturia? Se on varmaan alimpana varaajassa?
 
Supa sanoi:
Hyvältä näyttää! Kiertääkö tässä graaffissa patteripiirissä vesi? Eli meneekö lämpöä sinne vai viilentääkö käyttöveden teko tuota varaaja_3 anturia? Se on varmaan alimpana varaajassa?
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiertää vesi muttei sinne mene lämpöä, ainoastaan pesutiloihin menee lämmintä aina. Kaikki piikit alaspäin on kuuman hanaveden käytöstä johtuvia näillä keleillä.
 
Kyllähän tuollainen 900 L varaaja jo on ihan eri asia kuin 300 L. Omalla kohdalla 500 L jo tuotti hallintaongelmia liian suuren dynamiikan kanssa. Liian suuri lämpöskaala tuli hyvin esiin.
 
Kiitoksia hyvistä kommenteista! Alunperin tarkoitus oli hakea rohkaisua keräinten + energiavaraajan hankintaan. No lopputuloksena on se että tuohon tarvittavan tekniikan saisi ehkä juuri ja juuri tungettua käytössä olevaan pieneen tilaan. Mutta nyt lopuksi alkoi epäilyttää hankinnan järkevyys kahden hengen taloudelle. Ja erityisesti alkoi pelottamaan se että systeemi alkaa keittämään etenkin heinäkuussa loma-aikana kun vettä ei oikein käytetä sitäkään vähää, mitä kahden hengen talous käyttäisi normaalisti. Eli päädyin sitten hankkimaan uuden perinteisen lämminvesivaraajan. Käytetään säästyneet rahat lisäeristykseen käyttöullakolla.

Keräinpaneelien peittämisestä oli myös keskusteltua ja sama kävi myös itsellä mielessä. Keräinten suunnitellun sijainnin takia tämä ei ole helposti tehtävissä joten täytyy unohtaa koko homma. Mietin kuitenkin että jos olisi enemmän aikaa harrastella niin tuon saisi varmaan sopivilla antureilla ja jollain verhomoottorilla +verholla/pressulla automatisoitua niin että ohjauksen voisi helposti koodata home assistentille. Tällöin tuo kiehumisongelma poistuisi kutakuinkin kokonaan ja kokonaisuudesta saisi hyvinkin toimivan.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom