Käyttöveden teon vaikutus pumpun elinikään

[Italian ihme]

Hei!

Olen uusi foorumilla, tätä kuitenkin vuoden päivät seuranneena. Laitan omasta projektista myöhemmin tarkempaa tietoa tulemaan omana lankanaan, kun ehdin. Pumppuna täältä löytyy palstalla harvemmin nähty Rhoss Electa Thaity 110 (~11kw) monoblock. Tällä hetkellä kytketty Gebwellin G-Energy HPe 501 litraiseen varaajaan, yläosa 345 litraa, alaosa 166 litraa. Vesikiertoinen lattialämmitys lattiapiirin tilavuus n. 80 litraa. Laitteet kytketty 9/2019, joten kohtuullisen tuoreesta tapauksesta on kyse ja säätöjä vielä optimoidaan. Asunto vm. 2013 PK-seudun kehyskunnassa, lattialämmitteinen n. 175 m2 yhdessä tasossa, henkilöitä 2+2.

Nykytilanne käyttöveden osalta:
Varaajan yläosa tarjoilee kierukasta käyttövettä. Yläosan vesitilaa ladataan pumpulla (VILP ohjaama vaihtoventtiilikytkennällä) n. 55 asteeseen. Alaosasta toisella kierukalla tuodaan vesi haalistettuna yläosan kierukoille. Laipiolla jaetun varaajan yläosassa 3 kw vastus, johon pumpulta tulee tarpeen mukaan ohjaus (=tukilämmitys käyttövettä varten, mikäli x min kuluttua ei olla tavoitteessa pumpun DHW käynnistyspyynnöstä). VAK asentelut antureineen parhaillaan kesken, joten tarkkoja kierroslukuja ei ole vielä tarjolla analysoitavaksi.

Kysymys:
Harkitsen yläosan (käyttövesi) tavoitteen asettamista alempaan lämpötilaan, esim. 45 asteeseen ja antaisin noin 15-20 minuutin käynnin jälkeen pumpulta käskyn yläosan vastukselle tulistaa esim. 60 asteeseen (norm. korkeampi lämpö, käyttöveden riittävyys saisi olla entistä parempi...). Pumppu pääsisi helpommalla, mutta turpaan tulee COP:issa. Mitä hyödyn oikeasti? Kun juniorit kasvaa vanhemmaksi ja LKV tarve kasvaa, harkitsen erillisen varaajan (~60-80 litr.) hankkimista.

Käytännössä pumppu pääsisi tällä muutoksella helpommalla, kun ei tarvitsisi pumpata täydellä teholla 55 asteista, mutta arvailuksi jää tämän muutoksen vaikutus lopulliseen käyttöikään ja onko säästö sen arvoinen? Jos jätän tilanteen ennalleen, eli käyttövettä puhkutaan VILPin voimin 55 asteeseen myös -20 asteen pakkasessa. Aiheutanko pumpulle hallaa? Kuulostaa toisaalta hassulta, kun se on osittain myös tätä varten tehty.

 

[kimmok]

Älä harkitse se on sulle myös tuki ja turva.
Käytät sit jos tarviit.
Sioituksena ei kallis mut on aina 60-80l kuumaa vettä.

 

[Italian ihme]

Sori, ihan en saanut kiinni miksi hankkia jos nykyratkaisulla voisikin pärjätä (hyvin). Teknisen tilan koko on 1,4 x 1,4 jossa on nyt jo IV kone katossa, sähkökaappi, 500 litr varaaja ja maapiirin putket ja paisuntasäiliö. Pitää joskus jakaa tästä ihan kuva. On muuten melkonen häkkyrä.

 

[kimmok]

Sit ei voi harkita jos ei keksi mihin sen laittaisi.
Mutta jos lämpöpumppua haluaa säästää nin silloin on syytä unohtaa että tehdään se kv. Ihan loppuun asti semmoisilla ulko lämpötiloilla mitkä menevät aivan sen kompressorin ääri päähän. Onhan se selvää että jos mopolla ajetaan kaasupohjassa eikä edes saavuteta tarpeeksi suurta nopeutta niin silloin on vaihettava isompaan mopoon.
Mutta jos mopolla pärjää niin miksi ostaa isompi mopo kun silloin kun pitää ajaa kovaa niin vuokraa sen tai lainaa sen.
Eli tulistus varaaja sinne jonon jatkoksi ei se leipää pyydä kun ei sitä ajeta.
Ja sit kun tulee joku ongelma niin sulla on napin/asetusten päässä pysyvä/tilapäinen ratkaisu riippuu siitä kuinka iso sun murhe on.

 

[kaihakki]

Pumpun käyttöikä lienee käyttötunneissa suunnilleen sama riippumatta siitä miten käytät. Elikkä jos harvennat käyntiä, niin kestää useampia vuosia. Pumppu tuo säästöjä käydessään, eli kannattaa käyttää niin paljon kuin mahdollista. Vastuksia vasta kun pumpun teho ei riitä.

 

[Italian ihme]

Onhan se selvää että jos mopolla ajetaan kaasupohjassa eikä edes saavuteta tarpeeksi suurta nopeutta niin silloin on vaihettava isompaan mopoon.

Tämä vaatii mielestäni kriittistä ajattelua. Mutta jos pumppu on mitoitettu esim käymään 1,2-1,5 kertaa niitä kierroksia kuin mitä nyt maksimissaan käy (valmistaja miettinyt käyttöikää), niin tämähän käy silloin esim. ”osatehoilla”, joskin rajoitetussa maksimissaan. Sama jos mopossa on maksimikierrokset 7000, mutta rajoitin on 4000:ssa.

 

[VesA]

Eise mopo

Jos jätän tilanteen ennalleen, eli käyttövettä puhkutaan VILPin voimin 55 asteeseen myös -20 asteen pakkasessa.

Eise siihen oikein pysty.. luulisin, teho=dT ei enää riitä nostamaan varaajan alaosan lämpöisestä eivätkä kaikki pumput pysty yli 50 veteen noilla säillä mitenkään - vastuksilla mennään säädetyn ajan kuluttua.

Käykö se pumppu -20C:ssä - eli mikä on tuon pakkasraja ja millä sen jälkeen lämmitellään ? Veikkaan että tukilämmitystä tarvitaan jo ennenkin.

 

[pökö]

Millaiseen COPpiin italian ihme kykenee ?

 

[tihee]

Air: 7°C D.B. - 6°C W.B. - Water: 40/45°C COP 3,44
Air: 7°C D.B. - 6°C W.B. - Water: 30/35°C COP 4,58
Air: -7°C D.B. - Water: 30/35°C COP 2,7

Niben omistuksessa https://www.nibe.com/investors/pm-n...nd-air-conditioning-company-rhoss-s.p.a..html

 

[pökö]

Mites käytännön COP vuorokaudessa kun air: -15 ja välillä tehdään käyttövettä?

 

[Italian ihme]

Millaiseen COPpiin italian ihme kykenee ?

Mites käytännön COP vuorokaudessa kun air: -15 ja välillä tehdään käyttövettä?

VAK ohjelma lyödään sisään ensi viikoksi ja KWH mittari vielä odottelee tilausta. Pitää katsoa mikä menee VAKkiin kiinni ja mitä pisteitä vapaana vielä. Automaatiomies saa tämän katsoa.
Toistaiseksi kokemus on ohutta. Kyllä se lämpöä tekee eikä kwh kulutus päätä huimaa. Tosin kovin pakkanen ollut -6 astetta. Katsotaan siis myöhemmin kun olen viisaampi.

Ja tosiaan kuten oli tuossa maininta, Nibe aikaisemmin ollut vähemmistöomistaja Rhossissa ja nykyään omistaa kokonaan.

Mainoslukemana SCOP (EN 14825) olisi 4,20.

 

[Italian ihme]

Eise mopo


Eise siihen oikein pysty.. luulisin, teho=dT ei enää riitä nostamaan varaajan alaosan lämpöisestä eivätkä kaikki pumput pysty yli 50 veteen noilla säillä mitenkään - vastuksilla mennään säädetyn ajan kuluttua.

Käykö se pumppu -20C:ssä - eli mikä on tuon pakkasraja ja millä sen jälkeen lämmitellään ? Veikkaan että tukilämmitystä tarvitaan jo ennenkin.

Toivon että käydään -20 ja kovemmallakin pakkasella. Saman kylän kaverilla 90-luvun ilmalämmitteisessä talossa samalla varaajalla ja pumpulla menty 2 vuotta ilman vastuksia (ei ole ehtinyt loppusuoraa kytkeä...) ja tehty pumpulla myös käyttövedet. Kokonais kwh talo alle kymppikerhossa.

Fakta lienee se, että kokeilematta ja testaamatta on vielä vaikea sanoa ja arvailla. Jää siis nähtäväksi. Lupaan raportoida graafien kera mihin "mopo" kykenee.

Tukilämmityksenä vastus ylhäällä käyttövedelle ja vastus alhaalla odottamassa kytkentää. Toistaiseksi alavastus poissa päältä pumpun ohjauksen ulottumattomissa. Pitänee viritellä tuo iltapuhteina käyttöön. Pumpulta ohjataan kontaktoreja ryhmäkeskuksessa ja napsuttelevat tarvittaessa vastuksia päälle. Pumpun logiikka ohjailee.

Yhtälössä on mukana talossa jo vanhaksiin ollut vesitakka (18 kw), jota ei oltu käytetty juurikaan vanhan varaajan aikana. Pitääkin katsoa miten 366 litran käyttövesiosion tilavuus + putket + takkasydän n. 80 litraa ottaa kilowatteja vastaan ja miten mitoittaa panos takkaan ettei "keitä yli". Nopeasti laskin että n. 5-7 kg latauksesta kyse riippuen minkä hyötysuhteen saa.

Luulen että kovimpien pakkasaikojen yli lataan vesitakalla lämpöä käyttöveteen ja annan pumpun sen osalta huilata.

 

[Italian ihme]

Mites käytännön COP vuorokaudessa kun air: -15 ja välillä tehdään käyttövettä?

Käyttämällä pelkkää linkissäni mainittua opaskirjasen taulukkoa, olisi 50 asteiselle n. 1,65-1,55 COP ja ajoja on päivässä karkeasti käytön perusteella pari 20-40 min vetoa. Loppuaika lämmitellään taloa ja -15 COP taulukon mukaan 2,38-2,81, riippuen mikä lattiakierron lämpötila talon lämmöntarpeen tyydyttää. Nähtäväksi jää tämäkin mikä käytännössä toteutuu.

 

[VesA]

Nähtäväksi jää tämäkin mikä käytännössä toteutuu.

Laita sinne mittarit. Ultraäänellä pelaavia energiamittareita ( jotka osaavat vähentää sulatukset toisin kuin Pollu ) veteen saa muutamalla kympillä eikä kWh-mittari enempää maksa. Automaaginen mittarinluku - jos sellaista haluaa - pitää sitten jotenkin askarrella.

 

[Italian ihme]

Laita sinne mittarit. Ultraäänellä pelaavia energiamittareita ( jotka osaavat vähentää sulatukset toisin kuin Pollu ) veteen saa muutamalla kympillä eikä kWh-mittari enempää maksa. Automaaginen mittarinluku - jos sellaista haluaa - pitää sitten jotenkin askarrella.

Oisko sulla heittää ihan tuotevinkit millaisia lähden katsomaan?

Kwh mittarit saanen luettua RS485 kautta jos löytyy mittarista.

 

[VesA]

No minulla on techem s3+ mittari vedessä, Saksasta niitä saa. Sihen saa modbussin, mutta tuossa minun vehkeessäni ei ole sitä optiota.

 

[kurre orava]

Tosin kannattaa katsoa et saa Heat&Cool mallisen Techemin (jos sellaisen löytää), epäilen ettei tuo perusversio osaa vähentää/eritellä sulatuksiin käytettyä energiaa. Minulla on 1 kpl hyllyssä odottamassa pumpun asennusta mutta en ainakaan tuosta omastani onnistunut saamaan esille se valikko joka kertoisi jäähdytykseen eli sulatuksiin käytetyn energian määrää.

Itse ajattelin että asennan tuon varsinaisen energiamittarin peilikuvaksi kuumalle puolelle, mittaamaan pelkästään sulatukset.

Modbus laajennuskortti oli kohtuu edullinen ostos jos sellaisen haluaa. Laajennuspaikkojahan noissa taisi olla kaikissa 2 kpl.

 

[VesA]

en ainakaan tuosta omastani onnistunut saamaan esille se valikko joka kertoisi jäähdytykseen eli sulatuksiin käytetyn energian määrää.

Ei siinä varmaan sellaista ole, mutta se osaa negatiiviset energiat toisin kuin pollu joka on tarkoitettu pikemmin käyttöveteen. Eli se osaa miinustaa ne sulatukset lopputuloksesta.

 

[repomies]

Linkkejä saa myös laittaa. Minua ainakin kiinnostaisi halpa mutta toimiva virtausmittari rs485 modbusilla. Kun kwh-mittarissakin on tuo sama rajapinta. Vähän epävarmahan se on tiedonsiirron osalta kokemukseni nojalla, mutta välttää.

Maalämpöpumppuni nimittäin arpoo virtausta kiertopumpun antamasta tiedosta. Se taas kykenee lähinnä mittailemaan kai kierroslukua ja kenties sähkötehoa, josta ilmeisesti sitten käynnistyy jonkinlaiset taulukkoarpajaiset sekä aproksimaatiot virtauksesta.

 

[kurre orava]

Ei siinä varmaan sellaista ole, mutta se osaa negatiiviset energiat toisin kuin pollu joka on tarkoitettu pikemmin käyttöveteen. Eli se osaa miinustaa ne sulatukset lopputuloksesta.

Hyvin paljon mahdollista tuokin. Täytynee kokeilla. Mutta erikseen on olemassa myös tuo heat&cool versio.

 

[kimmok]

Muistakaa se totuus että laskennallinen cop arvo kun on 1.2 niin kannattaa oikeesti miettiä heittää pyyhekehään,jos ajatellaan pumpun käyttöikää.
Sähkövastusten vaihto on yleensä ihan vaan vähän halvenpaa kuin jonkun ulkoyksikön vaihto ja sit löytyykö 3v jälkeen yhteen sopivaa yksiköä.
Ja set et ajetaan sitä 55c se on myrkyä vaikka sitä luvataan.
Mut asiahan ei sinänsä minulle edes kuulu.
Mut jokainen tyylillään.
Itse olen ostan nut semmoisen mopon et sen suoritus kyky riittää siihen että mulla alkaa pokka pettää.

 

[iqo]

Ei siinä varmaan sellaista ole, mutta se osaa negatiiviset energiat toisin kuin pollu joka on tarkoitettu pikemmin käyttöveteen. Eli se osaa miinustaa ne sulatukset lopputuloksesta.

Itselläni on Kamstrup Multical 302 ja se myös näyttää hetkellisen negatiivisen tehon sulatuksen aikana. Olen ollut siinä uskossa, että nämä negatiiviset tehot eivät kuitenkaan pakita kokonaisenergialukemaa. Tekeekö @VesA sinun Techem kuitenkin näin vaikkei siinä olekaan "Cooling"-valikkoa? Täytyypä joku kerta sulatuksen sattuessa tutkia itsekin asiaa tarkemmin, en muista että olisin tuota koskaan tarkistanut.

Ja jottei olisi taas ihan pelkästään höpinää ohi aiheen, niin aloittajan saappaissa minä säälisin pumppua ja siirtäisin käyttöveden tekovastuuta sähkövastuksille kuumimpien lämpötilojen osalta. Tämä on kuitenkin vain mielipide ja mutu siitä, että lämpöpumppu kestäisi pidempään kun sitä ei rääkätä kaasu pohjassa niin usein. Mitään tutkimustietoa minulla ei asiasta ole.

 

[Mikki]

Olen miettinyt, että ostaisinko "tulistusvaraajan" tuon F750:n perään. Ja lyhyen käyttökokemuksen perusteella alkaa tuntumaan siltä.

Tällä pumpulla varaajan lämmöt saa nostettua 55 asteen luokkaan kompuralla. COP:stä ei ole tietoa, mutta epätieteellinen tuntuma koneen vieressä vahtiesssa on, että ne loppuasteet on aika työläät verrattuna alempiin asteisiin.

Mutta vaikka oletaan, että lämmöt tuonne 55 asteen luokkaan saadaan 180l varaajassa "helposti", niin näin aiemmin kaukolämpö- ja suorasähkötalossa asuneina, eipä tuo hurraa-huutoja synnytä.

Suihkuvesi sinänsä riittää, mutta eipä tuolla pitkiä kuumia suihkuja ota. Vähän valju se potku on, mitä varaajasta irtoaa, varsinkin kun menee heti emännän jälkeen aamulla suihkuun ja varaajan lämmöt on jossain 48-50 asteen välillä.

Näinpä sekä laitteen kestoiän vuoksi että suihkuveden "potkun" vuoksi, taloon tulee näillä näkymin pieni tulistusvaraaja F750 perään. Lämmöt sitten alemmas Nibestä (40-45 asteen luokkaan), ja tulistusvaraajaan lämmöt korkeammalle ja suihkuun sitten +50C vettä suunnilleen.

 

[pökö]

Tällä pumpulla varaajan lämmöt saa nostettua 55 asteen luokkaan kompuralla. COP:stä ei ole tietoa, mutta epätieteellinen tuntuma koneen vieressä vahtiesssa on, että ne loppuasteet on aika työläät verrattuna alempiin asteisiin

Minähän tätä sähkötulistusta olen harrastanut vilpin ja maalämmön kanssa, olen siihen hyvinkin tyytyväinen. Pumpattu on lämmityksen ehdoilla.

Näet koneestasi kaikenmoisia kaasujen lämpöjä ja muita tietoja. Ehkä niistä voi päätellä jotain koneen työmäärästä kun katsoo arvoja kun kone tahkoaa eri lämpötiloja säiliöön.

 

[Sammeli77]

Vanhassa 410 p:ssä kone alkaa sulatella huomattavasti herkemmin jos varaajan lämpötilan päästää laskemaan. Tämä tuli vuosia sitten testattua, kun kokeilin pakkaskelillä ajaa ilman vastuksia (ja ilman vilpin apuja). Toki 750 voi käyttäytyä erilailla.

 

[Mikki]

Tuossa F750:ssä tuskin sulatuksiin vaikuttaa lämmöt. Oikeastaan sulatusvälit pitenee, jos otetaan matalampia lämpöjä tasaisemmin (== kone ei vedä jäteilmaa niin perusteellisen pakkaselle).

Tässä on muutama käppyrä eiliseltä ja tältä aamulta, kun tuli käytettyä aika paljon lämmintä vettä ja kone teki sitä useamman kerran päivän aikana lisää. Kyllähän tulistusvaraaja pehmentäisi näitä piikkejä, ei se mitenkään voi huono juttu olla.

Sulatuksia tuli aika paljon näemmä vuorokaudessa. Ne ei kovin kauaa kestä tässä uudessa versiossa F750:tä kun on vastus lisätty avuksi. Mutta aikalailla nuo tulee tasaisin väliajoin. Käyttöveden tuotto liipaisee kuitenkin sulatuksen aika varmasti. Viime yönä esim. ei käyttövettä juuri teyty ja tuli vain kaksi sulatusta.

Tässä varaajan yläosan ja alaosan lämmöt samalla jaksolla. Lämminvesi ei loppunut, mutta ei tuolla isoa porukkaakaan saunottaisi. Kuinka voisikaan, kun on 180l varaaja ~50 asteista.