katkokäynnin vähentäminen

[pökö]

Pumput käy leudoilla keleillä voimakasta katkoa, esim meillä fujitsu lähtee useita kertoja tunnissa töihin. Voisiko tätä pienentää upottamalla sisäyksikön anturi johonkin painavaan (kokeeksi tiiliskiveen)? Huonelämpö varmaan hieman seilaa enemmän mutta katko vois vähentyä. Vai voisko?

 

[mc]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Meillon FD25:en sisäyksikköön laitettu termostaattiviritys. Kuuden tunnin käyntiaikoja näillä keleillä.
Kun saa pyynnillä ja huijauksella ottoteholle 450..500W, niin koticoppi näyttää suorastaan hyvältä.

 

[VesA]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Pumput käy leudoilla keleillä voimakasta katkoa, esim meillä fujitsu lähtee useita kertoja tunnissa töihin. Voisiko tätä pienentää upottamalla sisäyksikön anturi johonkin painavaan (kokeeksi tiiliskiveen)? Huonelämpö varmaan hieman seilaa enemmän mutta katko vois vähentyä. Vai voisko?

Ei.. ei se katko sen takia että lämpötila muuttuu ja pitäisi käynnistyä/sammua sitä tilannetta korjaamaan. Vaan sen takia että lämpötila pysyisi vaklona. Eli jos pumppu on löytänyt katkorytmin jolla tiiliskiven lämpö pysyy vakiona se jatkaa katkomista siihen malliin maailman tappiin tai ainakin seuraavaan sulatukseen.

 

[kotte]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Voisiko tätä pienentää upottamalla sisäyksikön anturi johonkin painavaan (kokeeksi tiiliskiveen)? Huonelämpö varmaan hieman seilaa enemmän mutta katko vois vähentyä. Vai voisko?

Varsin mahdollista myös on, että laita rupeaa värähtelemään entistä enemmän, eli käy välillä entistä suuremmalla teholla ja huilaa pitempään. Asiaahan on helppo tutkia, miten vaikuttaa käytännössä.

En nyt rupea teoretisoimaan aihetta, mutta itse olen sitä mieltä, että "aktiivihuijaus" on paras keino ohjata pumppua anturin välityksellä, eli anturin lämpötilaa on kyettävä nostamaan tai laskemaan hiukan ja nopeasti tarpeen mukaan. Laite on saatava uskomaan, että se on asennettu tilaan, jota voi ja kannattaa lämmittää pitkin käynti- ja seisontajaksoin (ideaalitila on massiivikivirakenteinen mahdollisimman avara huone, jonne pumppu pääsee esteettä puhaltamaan). Tämä tyypillisesti edellyttää juuri toisenlaista käytöstä kuin tiiliskivellä on anturin ympärillä (eli tehon kasvaessa pumpun ohjaus on saatava uskomaan anturitiedon perusteella, että tehon nosto vaikuttaa heti huonetilan lämpenemisenä, mutta sen jälkeen nousu hidastuu tai melkein pysähtyy ikään kuin rakenteet imisivät entistä tehokkaammin lämpöä hieman jo lämmenneestä ilmasta).

Tuota kun jatketaan systemaattisesti, tyypillinen pumppu nimittäin ymmärtää säätää kontrollialgoritminsa parametreja siihen suuntaan, mitä tässä tavoitellaan. Huijausta on toki jatkettava johdonmukaisesti kaiken aikaa.

 

[pökö]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Tällä sitä nyt kokeillaan

 

[janti]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Voisiko tätä pienentää upottamalla sisäyksikön anturi johonkin painavaan (kokeeksi tiiliskiveen)? Huonelämpö varmaan hieman seilaa enemmän mutta katko vois vähentyä. Vai voisko?

Juu on tullut aikoinaan kokeiltua sinitarralla ja tupla teippauksella eristettä välissä.
Ei toiminut Panassa eikä Mitsussa.

 

[pökö]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Eikä hyvältä vaikuta Fujitsussakaan. Kone paukuttaa käynnistyksen jälkeen tasaisella 1400W ottoteholla eikä merkkiäkään että rauhottuisi. Alkaa tulla liian lämmin sisällä. Jatketaan tätä silti hetki.

 

[janti]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Pökö voisi kokeilla Panasonicin vakio kikkaa. Panalla tuo imuilma-anturi on valmiiksi läpinäkyvän muovikuoren sisällä. Tuo muovikuori ja sen sisällä oleva ilma aiheuttaa pientä hitautta lämpötilan mittauksessa.

 

[kurre orava]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Pumput käy leudoilla keleillä voimakasta katkoa, esim meillä fujitsu lähtee useita kertoja tunnissa töihin. Voisiko tätä pienentää upottamalla sisäyksikön anturi johonkin painavaan (kokeeksi tiiliskiveen)? Huonelämpö varmaan hieman seilaa enemmän mutta katko vois vähentyä. Vai voisko?

Meilläkin on leudoilla keleillä Toshibassa ollut tuota katkokäyntiä aika lailla aiemmin, hiljattain siirsin lämpöanturin sisäyksikön kotelosta seinällä vajaan metrin alemmas, tuntui vakauttavan käytöstä kyllä aika lailla, vetää nyt paljon pidempiä lämmitysjaksoja katkomatta turhia.

Pyyntiä sai vetää asteen/pari alemmas kun aiemmin jottei tullut liian kuumaa.

Laitoin samalla AirPatrol Wifi ohjauksen niin pystyy tarvittaessa etäältä säätämään myös. Vanha pumppu tuli ikään kun päivitettyä nykyaikaan

 

[pökö]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Pökö voisi kokeilla Panasonicin vakio kikkaa. Panalla tuo imuilma-anturi on valmiiksi läpinäkyvän muovikuoren sisällä. Tuo muovikuori ja sen sisällä oleva ilma aiheuttaa pientä hitautta lämpötilan mittauksessa.

Joo, funtsin hetki sitten just tuota että joku kevyt ratkaisu voisi olla parempi. Tää rautaklöntti on ihan väärä juttu .
No, menee lauantai hienosti näinkin

On tässä hyvin pärjätty 10 vuotta ilman anturikikkailuakin, jos vaan antas olla

 

[Peku 2012]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Taitaa tuota katkokäyntiongelmaa olla näillä lämpötiloilla vähän joka pumppumerkillä.
Koneen pitäs pystyä säätymään huomattavasti pienemmille tehoille ja riittävän ajoissa.
Suurin lämpöhystereesi oli mökkikoneena olevassa Einhellin on-off pumpussa ennen sisäanturin siirtoa kopan ulkopuolelle. Sisälämpö vaihteli alussa helposti 19-26 asteen välillä.
Anturin siirto auttoi tilannetta huomattavasti.
Muutaman mökkiloma päivän lämmitimmekin tupaa Jotulin pienellä puukaminalla , ja tänään sitten vietimmekin jo mökkikauden lopettajaisia.

 

[janti]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Tässä vielä suunnitteluasteella oleva modaus.

Itselläni olisi tuollainen irrallinen lämmitystermostaatti, jonka voisi laittaa tuo imuilma-anturin kanssa rinnan. Termostaatti on Danfoss V1.77.B2.00

Eli silloin kun lämmitystermostaatti vetää, niin mennään pelkään imuilma-anturin perässä. Sitten kun päästää, niin imuilma-anturin kanssa rinnalle kytkeytyy noin 40 kohm vastus niin että yhdessä imuilmamittauksen kanssa (noin 10 kohm) tulokseksi tulee noin 8 kohmin anturitieto ja laite luulee imuilman lämpötilaksi noin 30C ja lopettaa lämmityksen.

Tuolla kikalla laitetta voi ajaa hieman isommalla pyyntilämpötilalla. Huonetermostaatin voisi sijoittaa alemmaksi.

Tuolla termostaattia tuli aikoinaan testatattua "lamppu-huijausta". Eli termostaatilla sytyteltiin pientä lamppua joka oli sijoitettiin lähelle imuilma-anturia lämmittämään sitä. Lampun sähköjä voitiin katkoa vielä ajastimen avulla.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=1936.msg22515#msg22515

 

[dbwarrior]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Itse päädyin "katko kikkailussa" sellaiseen ratkaisuun, että se mun Arduino pohjainen "netti kake" tunnistaa katkokäynnin ja pudottaa määrä ajaksi pyynnin alas. Sitten kun palataan takaisin normi pyyntiin, niin tarkkaillaan jälleen mahdollista katkomista. Käytännössä ajatuu rytmiin. Käy 15-20min. Huilaa 30min-40min, kun ulkona 10-12 astetta

 

[Deleted member 1344]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Pikkuveljellä on vastaava laite ohjaamassa Carrierin ILPpiä, lisäksi se tunnistaa takan lämpötilan ja vaihtaa puhallusmoodiin levittääkseen takan lämpöä.

Oma DIY-VILP on myös samanlaisessa ohjauksessa, pienellä lämmöntarpeella sitä ajetaan ON/OFF-tyyliin, ja isommalla sitten koko ajan päällä jolloin normi invertteriohjaus säätää tehoa.

 

[RAFU]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Aika hyvä kikka on odotella pakkasia ja silloin asia yleensä hoituu itsestään. En ole kikkaillut antureilla ja ILPit toimivat tietenkin katkolla kun pienin ottoteho on noin 400 W. Kun lämmön tarve laskee oikein alas, pysähtyvät ILPit automaattisesti ja odottavat lisääntyvää lämmön tarvetta. Molemmat ILPit alkavat olla 6 vuotta eikä ole kärsineet yhtään katkokäynnistä.

 

[Aki]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Olen tässä miettinyt olisiko tehonsäätö (0-10V) mahdollista jollain ulkoisella komponetilla joka huomioi ulkolämpötilan.
Valmius tähän säätöön kyllä olisi tässä fuji/impromat yhdistelmässä.
Nyt tuo tehon säätö kyllä hoituu itse asettamalla mutta lineaarinen säätö puuttuu.
Nokevalilla tai Produalilla saattaa tuollainenkin säädin löytyä.

 

[timbba]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Aika hyvä kikka on odotella pakkasia ja silloin asia yleensä hoituu itsestään.

Niin no ideana siis oli saada koneen hyötysuhde paremmalle tolalle. Useat ilmalämpöpumput toimivat täysin idioottimaisesti muutaman minuutin välein sahaten on/off ja hyötysuhde saattaa romahtaa aivan täysin. Ja jos tämä tapahtuu esim. 0:n tuntumissa, niin sähkönkulutuksen suhteen tolla voi olla dramaattinen merkitys vuositasolla.

 

[Deleted member 1344]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Aika monessa härvelissä katkokäynnin COP on todistettavasti noin puolet siitä mitä se voisi olla jos ajettaisiin ON/OFF-moodissa.

 

[jussi]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Olen täällä joskus julkaissut vähän elektroniikkaa osaavalle simppelin hystereesin lisäyskytkiksen, johon tarvitaan vain 2 vastusta ja yksi npn trankku. Vaatii jonkun kytkentäpisteen, jossa on jännite ylhäällä käynnissä. Yleensä joku sopiva löytyy, mutta saattaa vaatia vähän etsimistä, erityisesti "hienommissa" invertterikoneissa.

 

[VesA]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Niin no ideana siis oli saada koneen hyötysuhde paremmalle tolalle. Useat ilmalämpöpumput toimivat täysin idioottimaisesti muutaman minuutin välein sahaten on/off ja hyötysuhde saattaa romahtaa aivan täysin. Ja jos tämä tapahtuu esim. 0:n tuntumissa, niin sähkönkulutuksen suhteen tolla voi olla dramaattinen merkitys vuositasolla.

Vastaus kuulunee että pitää se pumppunsa tuntea. On niitä ollut sellaisiakin joissa pikkutehon tasainenkin käynti on COPiltaan kuraa... näin se menee Argossa. 250W on jatkuvan käynnin raja.

 

[Deleted member 1344]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Vastaus kuulunee että pitää se pumppunsa tuntea. On niitä ollut sellaisiakin joissa pikkutehon tasainenkin käynti on COPiltaan kuraa... näin se menee Argossa. 250W on jatkuvan käynnin raja.

Oman kokemuksen perusteella:

• Fujitsu AWYZ14: ~600W
• Panasonic E12-CKP: ~500W

Kummassakin tasaisen käynnin minimiottoteho on huomattavasti alempana kuin tuo 500W.

 

[janti]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Aika monessa härvelissä katkokäynnin COP on todistettavasti noin puolet siitä mitä se voisi olla jos ajettaisiin ON/OFF-moodissa.

Itse olen laskeskellut hieman pienemäpää muutosta. Ehkä noin 2,5 => 3,5.
Jos esim. lämmitystehon keskitarve olisi 800 W, niin teho olisi noissa 320 W vs. 229 W. Kulutuksessa ero päivä tasolla 2,2 kWh (~0,22 eur/vrk).

 

[timbba]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Itsellä yksi malliesimerkki löytyy täältä.

Modattu tosin, joten ikimaailmassa modaamaton Panasonic ei noin hyviin koti-coppeihin pääse alaväännössä, kun idioottimaiset vedontunteen rajoittimet lyö vastaan.

Mutta summa summarum: scroll-versioinen CE9 takoo alaväännössä hurjaa koti-coppia ja jos se katkolle menee aloittaen tuon sahauksen, niin cop romahtaa täysin.

Ja jos muita laitteita alkaa katsoa sellaisessa tilanteessa kun kun lämmöntarve on vähemmän kuin minimianto, niin:

• Mitsu FD on suorastaan umpisurkea ja tilanteen voi katsoa vaikka tästä (kts. ensimmäiset tai viimeiset 3h "Tehon liukuva tuntikeskiarvo sisältäen sulatusjaksot" eli cop 1-2)
• Hitachi SX malli RAFUn loggausten perusteella romahduttaa copin katkokäynnissään

Eli jos tuo katkokäynti on toteutettu siten että lämmitysjakso ei ole kuin muutamia minuutteja, niin ei siinä osingolle mennä. Pitäis saada noissa tilanteissa pitempiä jaksoja ja pitempiä huileja, niin cop olisi paljon parempi (kts. vaikka Mitsu Heavy VTT-testit, joissa softa on edes hiukkasen älykkäämpi tossa tilanteessa eli siinä on edes vähän pitempiä jaksoja ja eron huomaa heti verrattuna esimerkiksi FD:hen).

Tämän takia kirjoitin:

Useat ilmalämpöpumput toimivat täysin idioottimaisesti muutaman minuutin välein sahaten on/off ja hyötysuhde saattaa romahtaa aivan täysin.

Eli aina ei tilanne ole kuitenkaan näin, vaan joillain katkokäynti voi olla todella suuri ongelma.

 

[RAFU]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

• Hitachi SX malli RAFUn loggausten perusteella romahduttaa copin katkokäynnissään

Aika suuren/väärän roolin annat loggauksilleni timbba, muut virallisemmat testi kertovat aivan muuta 18SX8 COP arvoista.

 

[VesA]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Aika suuren/väärän roolin annat loggauksilleni timbba, muut virallisemmat testi kertovat aivan muuta 18SX8 COP arvoista.

Jos nyt vaikka tuota minunkin muutama viesti takaperin laittamaani Argon kuvaa katsoo, niin katkokäyntialueen COP on ollut välillä 2-5, parveen sovitettu käyrä menee ehkä 3-4 välillä. Toiminta on siis ollut aika epämääräistä pikkutehoilla. Koneen COP-käyrän korkein kohta ( ei tuossa mukana ) on jossain 400W ottotehon kohdalla, mutta ei se pahasti laske vielä 250W tasolla.. katkoalueella mennään sitten kuitenkin 1 COP-yksikkö / 100W eli aika jyrkästi.

 

[timbba]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Aika suuren/väärän roolin annat loggauksilleni timbba, muut virallisemmat testi kertovat aivan muuta 18SX8 COP arvoista.

Siis sehän on vain oma tulkintani. Missä on sitten virallisten testien tietoa kun mennään minimitehojen alle (eli alaväännöstä ja katkokäynneistä)?

Ja siis.. noi sinun loggauksethan antavat paljon tärkeää tietoa koneesta ja sen käyttäytymisestä. Hyvä että olet jaksanut tuoda niitä esille, sillä ei noita tietoja löydä esitteistä

 

[RAFU]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Jos nyt vaikka tuota minunkin muutama viesti takaperin laittamaani Argon kuvaa katsoo, niin katkokäyntialueen COP on ollut välillä 2-5, parveen sovitettu käyrä menee ehkä 3-4 välillä. Toiminta on siis ollut aika epämääräistä pikkutehoilla. Koneen COP-käyrän korkein kohta ( ei tuossa mukana ) on jossain 400W ottotehon kohdalla, mutta ei se pahasti laske vielä 250W tasolla.. katkoalueella mennään sitten kuitenkin 1 COP-yksikkö / 100W eli aika jyrkästi.

Tuo on varmaan ihan oikea tulkinta pienen ottotehon COP arvoista. Jossain vaiheessa ainakin 18SX8 huomaa, että ei kannata lämmitellä pienellä teholla ja ILP pysähtyy kokonaan automatiikan ohjaamana. En näe tästä syystä paljon ideaa yrittää vältellä katkokäyntiä erinäisillä virityksillä, ellei ILP ole varustettu aivan surkealla automatiikalla. Lisäksi katkokäynnin COP mittaus ei liene niitä helpoimpia tehtäviä kun ottoteho, puhallus ja lämpötilat muuttuvat siinä hyvin jyrkästi pienessä ajassa. Minun mittauslaitteeni ei ainakaan siihen pysty aukottomasti. Mutuahan voi aina esittää ja uskoa olevansa varsinainen guru (tässä en tarkoita timbaa enkä VesA:aakaan).

 

[noble]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

http://cloud.tapatalk.com/s/57fa43d3bd1d2/Screenshot_20161009-161651.jpg?
Liitteessä ruskealla Fujitsun ottoteho. Aluksi ylläpitomoodissa sitten laitoin pyynnin 16'C.

Ovatko molemmat katkokäyntiä ja jos on, kumpiko ilp:lle pahempi? Sahalaita 16'C vai kanttiaaltomainen 10'C ylläpitotilanne?

 

[RAFU]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Syksyn pluskeleillä olen ruvennut seisottamaan ILPpejä klo 06:00 - 22:00 välillä ja saavat tehdä töitä vain öisin kun pörssisähkön hinta on alimmillaan. Jos päivät ovat erityisen kylmiä annan öljykattilan hoitaa lämmityksen päivällä. Nämä toiminnot ovat minulla hoidettu nykyisin erillisillä kauko-ohjattavilla pistorasioilla (viikko- ja päiväohjelmilla, minuutin tarkkuudella). http://www.conrad.com/ce/en/product/1009526/Energy-consumption-meter-set-VOLTCRAFT-SEM-3600BT-FR-CZ-SK-LT-PL-FR-BE-Bluetooth-interface-GUI-Internet-connectiv?ref=list

 

[SON]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Edellä on mielenkiintoisia kommentteja katkokäynnin "turmiollisuudesta". No, omat laitteet käyvät myös katkokäyntiä ja alla liitteessä esimerkki
sellaisesta. Eipä katkokäynti näy juurikaan COP arvoissa. Laitehan on edullinen ja laadukas Ultimate/ Midea. Lämpötilan säätö / ohjaus kaukosäätimestä (Follow me).

Katkokäynnin vähentyminen hoituu luonnostaan ulkolämpötilan laskiessa tai miksei myös sisälämpötilaa nostamalla. Smiley211007

 

[timbba]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Edellä on mielenkiintoisia kommentteja katkokäynnin "turmiollisuudesta". No, omat laitteet käyvät myös katkokäyntiä ja alla liitteessä esimerkki
sellaisesta. Eipä katkokäynti näy juurikaan COP arvoissa. Laitehan on edullinen ja laadukas Ultimate/ Midea. Lämpötilan säätö / ohjaus kaukosäätimestä (Follow me).

Katkokäynnin vähentyminen hoituu luonnostaan ulkolämpötilan laskiessa tai miksei myös sisälämpötilaa nostamalla. Smiley211007

SONin laitteet käyvätkin mallikkaasti ja järkevästi katkokäyntiä: eli yli tunti käyntiä ja sitten yli tunti huilataan. Taitaa olla kakemittaus noissa.

Toista se on jollain koneilla, että aletaan sahaamaan 3 minuuttia lämpöä ja 3 minuuttia huilia. Siinä cop romahtaa surkeaksi.

 

[VesA]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Edellä on mielenkiintoisia kommentteja katkokäynnin "turmiollisuudesta". No, omat laitteet käyvät myös katkokäyntiä ja alla liitteessä esimerkki
sellaisesta. Eipä katkokäynti näy juurikaan COP arvoissa. Laitehan on edullinen ja laadukas Ultimate/ Midea. Lämpötilan säätö / ohjaus kaukosäätimestä (Follow me).

Katkokäynnin vähentyminen hoituu luonnostaan ulkolämpötilan laskiessa tai miksei myös sisälämpötilaa nostamalla. Smiley211007

Eikös se nyt näy suunnilleen senverran kuin on spekuloitukin, luokkaa 0,5 COP-yksikköä. Katkokäynnin COPpia syöviä asioita on kaksi: vehkeen mahdolliset vaikeudet säätää itseään pienillä tehoilla ja taukojen aikana puhaltimilla sun muilla syöty energia. Nämä, ennenkaikkea katkojen aikana kulutettu energia, sitten näkyvät sitä enemmän mitä pienemmille ottotehoille vehje taipuu ennenkuin alkaa katkoa. Mideassa ja monessa muussa vehkeessä tämä ei niin erotu koska ne eivät säädy kovin pienille kompuratehoille: taukojen aikainen kulutus on lähellä merkityksetöntä suhteessa käyntiaikaiseen vielä tuolla tasatahdilla jolla keskimääräinen ottoteho lienee edelleen jossain 250W kieppeillä.

Tällä säädöllä on sitten se hinta että laite katkoo vähän useammassa kelissä, kun pienin antoteho on 2kW luokkaa. Toisia se kiusaa, toisia ei.

 

[pökö]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Toista se on jollain koneilla, että aletaan sahaamaan 3 minuuttia lämpöä ja 3 minuuttia huilia. Siinä cop romahtaa surkeaksi.

Fujitsu tekee meillä tätä. Yli 10 vuotta kone on silti tätä kestänyt.

 

[SON]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Eikös se nyt näy suunnilleen senverran kuin on spekuloitukin, luokkaa 0,5 COP-yksikköä. Katkokäynnin COPpia syöviä asioita on kaksi: vehkeen mahdolliset vaikeudet säätää itseään pienillä tehoilla ja taukojen aikana puhaltimilla sun muilla syöty energia. Nämä, ennenkaikkea katkojen aikana kulutettu energia, sitten näkyvät sitä enemmän mitä pienemmille ottotehoille vehje taipuu ennenkuin alkaa katkoa. Mideassa ja monessa muussa vehkeessä tämä ei niin erotu koska ne eivät säädy kovin pienille kompuratehoille: taukojen aikainen kulutus on lähellä merkityksetöntä suhteessa käyntiaikaiseen vielä tuolla tasatahdilla jolla keskimääräinen ottoteho lienee edelleen jossain 250W kieppeillä.

Tällä säädöllä on sitten se hinta että laite katkoo vähän useammassa kelissä, kun pienin antoteho on 2kW luokkaa. Toisia se kiusaa, toisia ei.

No ei. Jos VesA katsoo mitä tapahtuu grafiikassa klo 1 ja 2 välillä eli laite käy ja saavuttaa hyvän COP tason. Tämä jälkeen laite on seis, jolloin Vrk- COP tipahtaa vain hiukan (sininen viiva), ei suinkaan ½ -COP yksikköä. Vrk- COP tasaantuu ajan kuluessa vaikka on katkoja ja suurinpirtein sama sama Vrk- COP taso säilyy koko ajan.

Jos katkokäynillä olisi (tällä laitteella) radikaalisti COP arvoa laskeva vaikutus, pitäisi sen sinisen käyrän tipahtaa jokaisen katkon aikana.

MOT.

 

[VesA]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

No ei. Jos VesA katsoo mitä tapahtuu grafiikassa klo 1 ja 2 välillä eli laite käy ja saavuttaa hyvän COP tason. Tämä jälkeen laite on seis, jolloin Vrk- COP tipahtaa vain hiukan (sininen viiva), ei suinkaan ½ -COP yksikköä. Vrk- COP tasaantuu ajan kuluessa vaikka on katkoja ja suurinpirtein sama sama Vrk- COP taso säilyy koko ajan.

Jos katkokäynillä olisi (tällä laitteella) radikaalisti COP arvoa laskeva vaikutus, pitäisi sen sinisen käyrän tipahtaa jokaisen katkon aikana.

MOT.

Voivoi.. lue hi-taasti-ti mitä kirjoitin tehojen suhteesta. Se on aiheen teoriaa. Siinä kuvassa Midean COP on nelosen päällä kun se käy. Ja se 'vuorokauden alusta' keskiarvokäyrä ( joka alkaa siinä samassa kuvassa ) sitten sen puolikkaan huonompi. Sen se katko maksaa. Ilmiö näkyy myös sinisen käyrän liikkeissä ( se dippaa startissa ja tauoilla ) ja Midean ( tai mittauksen harvahampaisuuden ) ongelmat 6 ja 17:15.

 

[Deleted member 1344]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Mä olen taistellut ihan riittävästi invertteripumppujen matalien ottotehojen huonon COP:n kanssa. Mittausdataakin on vaikka kuinka, aloitetaan vaikka tästä viestistä (http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=10949.msg136157#msg136157), COP noin 2 kun ulkona on +7.

 

[janti]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Mä olen taistellut ihan riittävästi invertteripumppujen matalien ottotehojen huonon COP:n kanssa.

Ongelmana voi olla se ettei EEV säädy riittävän kiinni noita aivan pienimpiä ottotehoja varten. Kapillaarilaitteilla taitaa tuo olla pienempi ongelma.

 

[SLJK]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Ei muuta, kuin piuha poikki ILPin sisällä sijaitsevalta sisäilman lämpötilan mittausanturilta (jos ei ole kakesäätö). Sitten jatkopiuhaa ILPin ja anturin väliin ja anturi siirretään paikkaan, jossa lämpötila halutaan pitää vakiona.

Siirretylle anturille voi tehdä lisämassalla halutessaan "hidastinta". Mulla anturi asentui sopivasti ovilistan ja seinälevyn väliin.

ILPin käynti rauhoittui tuolla muutoksella ratkaisevasti. Muutoksen jälkeen ILPin käynti pysyy selkeästi paremmin jatkuvana ja katkokäynnilläkin ajaa huomattavasti pidempiä vetoja. Lisäksi lämpötila anturin sijaintipaikan lähellä pysyy tasaisempana.

 

[janti]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Siirretylle anturille voi tehdä lisämassalla halutessaan "hidastinta". Mulla anturi asentui sopivasti ovilistan ja seinälevyn väliin.

Itse kokeilin joskus tuota lisämassaa, mutta FA25 se ei auttanut. Katkokäynti logiikka seurasi siinä ilmeisesti kennon lämpötilaa, eli seuraava lämmityskausi alkoi kun kenno oli riittävän viileä.

 

[VesA]

Vs: katkokäynnin vähentäminen

Itse kokeilin joskus tuota lisämassaa, mutta FA25 se ei auttanut. Katkokäynti logiikka seurasi siinä ilmeisesti kennon lämpötilaa, eli seuraava lämmityskausi alkoi kun kenno oli riittävän viileä.

Katkokäyntilogiikka pyrkii löytämään käyntirytmin jolla lämpötila ei keskimäärin muutu mihinkään suuntaan. Se ei siis reagoi termostaatin tapaan suoraan siihen että lämpöanturi näyttää kuumempaa tai kylmempää, mutta toki jos mitattu lämpötila kovin heiluu vehje on ymmällään eikä pääse rytmiin. Siihen se hidastus auttaa.