Maapiirissä on tuon näköinen paisuntasäiliö. Pieni viiva osoittaa missä pinta on joskus ollut, ja mihin se olisi hyvä saada uudestaan. Liuostakin on, mutta kysymys kuuluu miten sitä lisätään? Pitäisikö tuon yläpuolen varoventtiilin lähteä jotenkin irti, vai mitä kautta lisääminen tapahtuu? Paisuntasäiliön saisi ehkä kokonaan irti alapuolelta (?), mutta sitten on hankalahkoa lisätä niin paljon että nousee viivaan asti.
Keruuliuoksen lisäys maapiiriin
- Keskustelun aloittaja tj86430
- Aloitettu
Maapiirissä on tuon näköinen paisuntasäiliö. Pieni viiva osoittaa missä pinta on joskus ollut, ja mihin se olisi hyvä saada uudestaan. Liuostakin on, mutta kysymys kuuluu miten sitä lisätään? Pitäisikö tuon yläpuolen varoventtiilin lähteä jotenkin irti, vai mitä kautta lisääminen tapahtuu? Paisuntasäiliön saisi ehkä kokonaan irti alapuolelta (?), mutta sitten on hankalahkoa lisätä niin paljon että nousee viivaan asti.
- Keskustelun aloittaja
- #5
Kiitos vastanneille.
Täyttöyhdettä en ole löytänyt. Seinän puolella on jokin lyhyt vaakasuora "uloke" puolivälissä säiliötä, josta en pysty tuossa asennossa näkemään mikä se on, pitäisi saada kierrettyä ensin esille. Ei kuitenkaan vaikuta täyttöyhteeltä. Nesteen lisäystä suunnittelen koska pinta on vuosien aikana vajennut, ja nyt pumppu oli reissusta palattuamme vikatilassa - ensimmäinen epäilys on tuo vajennut neste (ollut joskus aiemmin sama juttu).
Koitanpa nyt ensin tuota varoventtiilin irroitusta.
Täyttöyhdettä en ole löytänyt. Seinän puolella on jokin lyhyt vaakasuora "uloke" puolivälissä säiliötä, josta en pysty tuossa asennossa näkemään mikä se on, pitäisi saada kierrettyä ensin esille. Ei kuitenkaan vaikuta täyttöyhteeltä. Nesteen lisäystä suunnittelen koska pinta on vuosien aikana vajennut, ja nyt pumppu oli reissusta palattuamme vikatilassa - ensimmäinen epäilys on tuo vajennut neste (ollut joskus aiemmin sama juttu).
Koitanpa nyt ensin tuota varoventtiilin irroitusta.
kurre orava
´niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen...´
Jos tuohon keruupiiriin on päässyt ilmaa paisuntasäiliön tyhjennettyä niin ongelma ei poistu pelkästään nestettä lisäämällä vaan piirin joutuu ilmaamaan uudestaan. Syytä nesteen vähenemiseenkin olisi hyvä selvittää, jossain lienee vuoto jos nestettä häviää.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ihan tieteelliseltä pohjalta pohdittuna, jos tuollainen paisari täytetään ja suljetaan varoventtiilillä, koneen käydessä sinne voi muodostua alipaine, kun neste jäähtyy ja pinta pyrkii laskemaan. Alipaine ei ole millään tavalla eduksi järjestelmälle. Eikö olisi parempi pitää vaikka edes avoimena ilmanpaineessa, jos ei syystä tai toisesta saa pysymään paineistettua.
Kyllä se pinta aluksi hiukan laskee - maa jäähtyy siihen kaivon syvyydestä riippuvaan tasapainolämpötilaan ja ehkä sieltä tulee ajan kanssa vähän ilmaa jne. Itse pähkäilin tätä samaa alipaineasiaa ja pähkäiltyäni irrotin tuon korkin viimeisen kerran silloin kun pinta oli keväällä koneen käydessä alimmillaan ja laitoin letkulla vettä. Seurauksena oli lievä ylipaine koneen seistessä - ja vähän isompi ylipaine ennen lämmityskauden alkua kun kaivo on hiukan lämpöisempi.
Eli ehdottaisin samaa - laittaa nyt hiukan lisää koneen käydessä ja ehkä seuraavan satsin keväällä kun kaivo on kylmimmillään. Siellä on kyllä ne yhteet joista se on alunperin täytetty ja joista voi laittaa painetta vaikka kuinka - mutta se vaatii vähän enempi askartelua.
Paineella ei sinällään ole merkitystä, onko ylipaine vai alipaine, paitsi että merkittävä alipaine rupeaa lommauttamaan joustavia (muovisia tms.) putkia, jolloin virtaus lopulta estyy. Toinen näkökulma on, että nesteen vähyys ja alipaine ovat tekemisissä keskenään ja paineen laskiessa nesteeseen liuonnut jäljellä oleva kaasu pyrkii muodostamaan kaasukuplia (ja ääritilanteessa jopa liuoksen varsinaiset kompentit alkavat muodostaa höyryä). Järjestelmän ilmauskierto ei välttämättä ole järjestetty niin, että nuo kuplat kertyisivät paisuntasäiliöön. Paineen laskiessa myös kaasukuplien yhteistilavuus nousee absoluuttisessa mielessä enemmän kuin paineen vastaavasti kasvaessa (suhteessa sitä enemmän, mitä suuremmista eroista puhutaan). Alipaineen puolelle mentäessä myös automaatti-ilmaimet lakkaavat toimasta ja jos ilmaimen venttiili on jätetty auki, ne rupeavat syöttämään lisää ilmaa järjestelmään alipaineen kumoamiseksi.
Nesteen vähyys on tietenkin toimintaa haittaava ja lopulta sen estävä fakta ja riippuu tilanteesta, mitä kautta se edelläolevista mahdollisuuksista kärjistyy.
Kiertopumpun toimintaan tuolla on merkitystä eli pumpulla pitää olla tietty painetaso, jotta se ei kavitoi. Se on määritetty pumpun spekseissä ja voi vaatia ylipaineistetun systeemin.
Maalämpöpumppujen keruupiirit toimivat niin matalissa lämpötiloissa, että on lähes mahdottomuus saada niin suuri alipaine keruupumpun imuaukon kohdalle missä on systeemin pienin paine, että etanoli höyrystyisi.
Esim 20 C lämpötilassa on etanolin höyrystymispaine noin 0,05 bar abs ja putkimienen yksiköissä 0,95 bar alip.
Ei se siinä höyristy, vaan impellerin siiven kohdalla paikallisesti. Esimerkiksi Grundfos UPM3-pumpuille, joita paljon noissa käytetään, vaaditaan 0,5 bar ylipaine (siis 1,5 bar absoluuttista) imupuolelle. Tosin tämä vaatimus on 95 C lämpötilassa. Kyllähän noilla MLP:n keruupiireille on ilmoitettu minimipaine tuosta syystä. Esim. Nibe F1255:lle se on 0,5 bar ja se pitää pumpulla imeä tasopaisuntasäiliöön asennusohjeen mukaan.
Tuossa hiukan perusteita ilmiöstä: https://en.wikipedia.org/wiki/Net_positive_suction_head
Vedellä kylläkin absoluuttinen höyrynpaine ei enää kovin paljon puutu 1 barista tuossa lämpötilassa, joten on luonnollista, että tarvitaan hiukan ylipainetta. Kuuman veden liukkaus taitaa toki hiukan helpottaa. Maaliuos ei ole järin liukasta, mutta alkoholikomponentinkin höyrynpaine on lähempänä nollaa kuin yhtä baria kyseeseen tulevissa lämpötiloissa. Lienee silti ilmeistä, että jos maaliuoksen absoluuttinen paine menee puolen barin tienoille tai alle, kavitaatio saattaa ruveta haittamaan toimintaa. Elektronisesti ohjatut pumput kaiketi tyypillisesti alkavat katkoa, kun havaitsevat tehonkulutuksesta ja tarvittavasta vääntömomentista, ettei neste liiku eikä linkoudu tarkoitetulla tavalla (mikä saattaa olla seurauksena myös ilmakuplista).
Käyttö- ym. vesipumput muuten äänestä päätellen pakkaavat kavioitoimaan, kun ollaan lähellä maksimaalista imukorkeutta (selvästi yli 5 metrin). Ihmeesti nuo silti moista kestävät, vaikka juoksupyörän kriittisessä osassa paine on jopa alle neljäsosabarin luokkaa (8 metrin imukorkeudella). Kuluminenhan edellyttää käytännössä myös aikamoista tehoa. Itseimevät painepumput toki toimivat muutenkin hiukan eri periaatteella kuin kiertopumput.
Enpä ole näissä pikkupumpuissa vielä impelleriä nähnyt.
Harvemmin maalämpöpumpun keruupiirissä on 95 C lämpötila.
MLP:n keruupumppu pois päältä. korkki eli varoventtiili irti ja liuosseosta merkkiin asti ja korkki kiinni ja systeemt taas tulille. Ei sen vaikeempaa. Valmistaja on tuon systeemin todennut toimivaksi, eikä taida kenelläkään tuon takia ongelmia esiintyä niin miksi tästä pitää niin vaikeeta ja teoreettista koittaa vääntää? Toki keskustelua syntyy 
Milläs ne sitten pumppaa? Kyllä UPM3:ssa on impelleri.
Ei tietysti ole 95C, mutta se siis vaatisi jo 0,5 bar ylipaineen imupuolella. Max 20 C sallinee hiukan alipainettakin, mutta sitähän tuleekin paisuntasäiliön jälkeen.
Mää kyllä koittaisin varoventtiilin poiston jälkeen fiksata tuon lisäämismekanismin helpommaksi seuraavaa kertaa ajatellen, T-haaraa+sulkua+painemittaria+varoventtiili+vaikka kompura pikaliitin tai rengasventtiili, zydeemi.
Tuon tyyppisesti omaan olen lisännyt katonrajassa olevaan pöntöön...tästä hyvä muistutus...pitääpä katsoo taas levellit ennen kun alkaa pumppu käyskenteleen...
Tuon tyyppisesti omaan olen lisännyt katonrajassa olevaan pöntöön...tästä hyvä muistutus...pitääpä katsoo taas levellit ennen kun alkaa pumppu käyskenteleen...
Ainakin F1255 asennusohjeen mukaan vapaapintaisessa säiliössä pitäisi kerätä painetta jättämällä pumppu päälle ja keruukiertoventtiili kiinni. Tuolloin siis paisuntasäiliöön tulee maksimaalinen alipaine, joka tasataan ulkoilmaan ja suljetaan ilmaventtiili. Tällöin jää lievä ylipaine.
Onko tuolla sitten suurta käytännön merkitystä on toinen juttu, mutta eipä tuo iso homma ole.
Tuntuu tuo tasoastia keräävän painetta ainakin alussa kun keruunesteestä tulee pikkuhiljaa ilmaa sinne. Tuon huomaa kun keruunesteen taso on mukamas laskenut ja kun varoventtiiliä aukaisee niin suhina vaan kuuluu kun ilma poistuu pöntöstä ja nesteen pinta nousee taas sille tasolle mihin se oli täytetty.
Ohjetta muuten justiinsa pläräsin, ja siinä neuvotaan laittamaan varoventtiili tasoastian alapuolelle. Mulla ainakin tuo varoventtiili on tasoastian korkissa kiinni eikä sitä kyllä mihinkään putkeen kiinni saa kun siinä on sellanen laippaliitos joka sopii vain siihen tasoastian korkkiin.
Ohjetta muuten justiinsa pläräsin, ja siinä neuvotaan laittamaan varoventtiili tasoastian alapuolelle. Mulla ainakin tuo varoventtiili on tasoastian korkissa kiinni eikä sitä kyllä mihinkään putkeen kiinni saa kun siinä on sellanen laippaliitos joka sopii vain siihen tasoastian korkkiin.
- Keskustelun aloittaja
- #24
Eipä ole vielä, oltiin taas viikko reissussa ja ensi viikon alkuun pitäisi saada joku asiantuntija paikalle.
Tähän liittyen, tuon vehkeen voi laittaa erilaisiin toimintatiloihin: AUTO, vain lämmitys, vain lämmin vesi, vain lisä (=sähkövastus). Sain ohjeen, että kun laittaa "vain lisä", se tekee sähköllä lämmintä käyttövettä. No ei näytä tekevän. Toistaiseksi en ole löytänyt mitään asetusta, jolla saisin pakotettua laitteen unohtamaan lämmityksen ja keskittymään lämpimän käyttöveden tekoon, ja käyttämään siihen sähkövastusta, kun pumppu ei kerran pelitä. Sen sijaan sain sen kyllä kytkemään vastuksen päälle (ainakin merkkivalon mukaan), mutta vehjes keskittyi vain ja ainoastaan lämmitykseen (ainakin merkkivalojen ja lämpötilatietojen mukaan), vaikka yritin säätää myös lämmityksen ja käyttöveden maksimiaikoja (laitoin lämmitykselle lyhimmän mahdollisen maksimin 5min, ja lämpimälle käyttövedelle 30min). Siitä huolimatta koko illan aikana ei ryhtynyt lämmittämään käyttövettä vaan keskittyi lämmitykseen. Katsotaan aamulla uudestaan mikä on tilanne. (Kämpän saa kyllä näillä keleillä pidettyä tarpeeksi lämpimänä muutenkin, mutta 17 asteinen suihku voi tuntua viileältä).
- Keskustelun aloittaja
- #27
Lisätiedot pumpusta ja jatkosaaga täällä: https://lampopumput.info/foorumi/threads/kompuran-vai-koko-pumpun-vaihto.30374/