Kesäajan viilennyslämmöt ILPolla lämminvesivaraajaan.

[Joppe112]

Lueskelin tuossa vähän lisää näistä ilma-vesilämpöpumpuista, joiden tekniikka näyttää olevan tarjolla käyttöveden lämmitystä varten kaupallisesti siinä kun sen maalämmönkin. Siitäpä tuli sitten ihan yksinkertainen oivallus soveltaa näitä halvempia perus-ILPoja samaan tarkoitukseen viilennyskaudella: mitäs jos pistettäisiin ILPo viilentämään huoneistoa sillä lailla että ulkoyksikkö puhaltaa lämpönsä eristetyn lämminvesivaraajan ohi melko suljetussa tilassa ja tuottaa käyttöveden samalla kun viilentää sisätilaa? Uskoisin, että se lämpömäärä joka viilennyksessä "irtoaa" ulkoyksikölle on kW:ssa hirmuinen ja vesi jo sillä lämpiää kummasti. Jos tämmöinen asennus olisi olemassa, niin tn. varaajan ympärillä lämpötila alkaisi nopeasti nousta kohti tarvittavaa 50-60 C. Kun vähennetään kesän normaali huoneiston viilennyspyyntö +23 C esim. massavaraajan tavoitelämmöstä 60 C saadaan tommoiset 37 C, joka on aivan realistisesti ILPon talviajankin lämmityshaarukassa (= ulkona -15 C, sisällä +22 C = lämpöpumppausta taas 37 C). Mistä vikaa tässä ideassa mahtaapi olla noin teknisesti ottaen?

Mitä mahtaa tapahtua ILPon COPille kesäkuuman viilennyksessä, jos/kun tuo lämmönpumppausporras kasvaisi tässä järjestelyssä suuremmaksi kuin suunniteltu alun perin??

Tuntuu vaan aika pöhköltä hommalta kesällä pumpata sähköllä viilennystä tupaan ja lämpöä "harakoille" samaan aikaan kun öljypoltin jauhaa omia aikojaan taustalla ja pitää huolen kuumasta käyttövedestä... :

Kannan täyden poliittisen vastuun tästä pöljästä ideasta, koska vaalithan ovatkin jo ohi ...

 

[Rassaaja]

Vs: Kesäajan viilennyslämmöt ILPolla lämminvesivaraajaan.

Taitaisi tuo lämmönvaihtimen vaatia. Tuskin pelkällä ohipuhalluksella saa vettä lämpiämään.

PILPpihän on juuri tätä varten ja siinä sen järkevin käyttöalue onkin. Tai jos vetäisi 50 m kupariputkea vintille, silläkin saisi ainakin esilämmitystä käyttövedelle kesäaikaan.

 

[teukka]

Vs: Kesäajan viilennyslämmöt ILPolla lämminvesivaraajaan.

Ideana ihan hyvä, mutta jos sitä ei ole toteutettu, niin se ei siis ehkä toimi.

Tuo toteamus, että kilowatteja olisi hirmuisesti saatavana, on sikäli kyseenalainen, että lämpötila ei riitä. Pakkasellakin on ulkona kilowatteja miltei äärettömästi. Tuon lämpötilan riittämättömyyden vuoksi yleensä esimerkiksi lämpimän käyttöveden tekeminen ilpillä on tunnetusti vaikeaa, tehosta se ei ole kiinni.

Sitten on vielä se, että meillä viilennystä käytetään vain muutaman kymmenen euron edestä kesässä. Tuskin kannattaa niin pienen asian vuoksi värkkäillä näillä leveyksillä tuota systeemiä. Lämpimät maat ovat asia erikseen.

 

[plundstrom]

Vs: Kesäajan viilennyslämmöt ILPolla lämminvesivaraajaan.

Muuten hyvä idea, mutta ne kilowatit on revittävä huoneen sisätiloista ja Suomessa tuota lämpöä huoneissa ei paljoa ole tarjolla vaikka olisi minkälainen helle. Viime kesä oli todella lämmin, niin silti koko kesän pyörinyt ILPpi kulutti minulla 25€ edestä sähköä. Jos virityksillä olisi saatu saman verran säästettyä lämpimänveden lämmityskuluja, niin eipä se olisi paljoa säästänyt. Muutaman euron kuukausisäästön takia ei kannata kovin kummoisia virityksiä rakentaa.

Parempi idea olisi jatkokehittää sitä teukan kokeilua jossa lämpö otettiin ulkoa ja sillä lämmitettiin vettä. Ulkona sitä lämpöä riittää loputtomiin.

 

[Joppe112]

Vs: Kesäajan viilennyslämmöt ILPolla lämminvesivaraajaan.

Näin minäkin päättelin: vankasti eristetyssä talossa helteellä viileys on ja pysyy pienemmälläkin ILPon teholla sisällä mutta sen sijaan "harakanpesässä" auringon helle pukkaa tehoina suoraan sisään entistä herkemmin. Meillä vanhassa talossa tilanne muistuttaa kesällä enemmän tätä jälkimmäistä.

Ja sitten ihan viileitä lukuja taas simulaattorista...

Tyypillisesti kesän helteellä kun ILPo viilentää on tilanne näin:

• sisäpyynti: 23 C
• ulkolämpötila: 35 C
• ulkokennon puhalluslämpö: 43 C
• höyrystimen lauhduttimen tuloputki: 83 C
• höyrystimen lauhduttimen lähtöputki: 42 C
• kokonaistehontarve: 3 kW
• EER: 9,64

Nyt jos ulkoyksikkö siirtyy suljetumpaan tilaan, jonka lämpötilan annetaan tarkoituksella nousta vaikkapa aina 50 C saakka:

• sisäpyynti: 23 C
• ulkolämpötila: 50 C
• ulkokennon puhalluslämpö: 58 C
• höyrystimen lauhduttimen tuloputki: 106 C
• höyrystimen lauhduttimen lähtöputki: 57 C
• kokonaistehontarve: 3,5 kW
• EER: 6,58

Eli siis, ihan tavallinen ILPo toimii simulaattorissa lämmittimenä, jonka ulkokenno pukkaa n. 57 C puhallusilmaa eteenpäin ympäristöönsä. Riittääköhän tämä teoriasssa nyt sitten lämpimän veden tuotantoon vai ei? ???

COOL !!

 

[teukka]

Vs: Kesäajan viilennyslämmöt ILPolla lämminvesivaraajaan.

Onko tuo EER ilmoitettu yksiköissä BTU/W, kuten amerikoissa on tapana. Silloin se pitää jakaa noin kolmella, jotta oltaisiin europpalaisessa valuutassa!

Kun mittailin vesi-ilpin toimintaa, niin totesin, että kyllähän sieltä saa mahtavat COPit kun varaajassa on 20 astetta ja ulkoilmasssa saman verran. Sitten se lysti hiipuu ja loppuu, kun varaajassa alkaa olla 40 astetta. Lisäksi tuo tuloputken tulistettu lämpötila on tässä yhteydessä vähän harhaanjohtava.

Jos ulkoilmassa on yli 20 astetta ja varaajassa 20, niin coppi on mielestäni vähintään ääretön, koska lämmön virratessa varaajaan saadaan samalla energiaa myytäväksi verkkoon.

 

[Joppe112]

Vs: Kesäajan viilennyslämmöt ILPolla lämminvesivaraajaan.


Olet oikeassa Teukka:

EER = COP x 3.413
COP = EER / 3.413

Hyötysuhteet siis edellisiin ILPon tilanteisiin ovat:

• 9,64 Btu/Wh = 9,64 / 3.43 COP = 2,8 COP
• 6,58 Btu/Wh = 6,58 / 3.43 COP = 1,9 COP

Eli ton mukaan halvempaa olisi kuin polttaa öljyä vedenlämmitykseen edelleen
+ etuna ettei tarvitse polttaa mitään energiaa erikseen tuvan viilennykseen.

http://en.wikipedia.org/wiki/Energy_efficiency_ratio