Kulutus tippuu hybridilämmitysjärjestelmällä, onko liian raskas systeemi?

Arisoft

Hyperaktiivi
Yhdistelmää olen itsekin miettinyt. Ihan vaikka niin että maalämpöpumpun jäähdyttämää vettä lämmitetään ensin ulkoilmassa olevalla konvektorilla silloin kun ulkona on lämpimämpää kuin kaivoon menevä vesi on. Kaivosta otetaan tällä tekniikalla vähemmän lämpöä ja pienempikin kaivo riittää. Lisäksi se latautuisi kesällä lisää jos kierron pitää päällä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllähän siinä voisi tosiaan järkeä olla, että olisi joku automatiikka, että kun ulkona on lämmin, ei litku kiertäisi kaivoon ollenkaan, vaan konvektorin kautta. Sen puhallin ei paljoa ota ja sekin vähä säästyisi kun liuoskierto olisi hyvin lyhyt.

Ja MLP COP nousisi entisestään lämpimämmällä liuoksella.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kyllähän siinä voisi tosiaan järkeä olla, että olisi joku automatiikka, että kun ulkona on lämmin, ei litku kiertäisi kaivoon ollenkaan, vaan konvektorin kautta. Sen puhallin ei paljoa ota ja sekin vähä säästyisi kun liuoskierto olisi hyvin lyhyt.

Ja MLP COP nousisi entisestään lämpimämmällä liuoksella.
Suomen olosuhteissa voisi ajatella myös merkittävän osan aikaa (etenkin syksyisin lämmityskauden ensimmäisinä kuukausina), että kierrättää liuoksen ensin lämpökaivon tai maakierron kautta ja sitten priimaa liuoksen huomattavan suurella kennolla ennen kuin johtaa sen maalämpöpumpulle. Tuolla tavoin kaivokin elpyisi hiukan lisää ennen talvea (ja lämpöähän kaivosta useimmiten otetaan Suomessa vuoden mittaan enemmän kuin sinne palautetaan jäähdytyksellä). Itse teen tuota poistoilman lämmöntalteenottokennolla ja osin myös tuloilmakennoilla (ei ole lto-laitetta, vaan liuoskiertoon perustuva ilmavaihdon lämmöntalteenotto yhdistettynä jäähdytyskonvektoreihin ja maailmalämpöpumppuun). Ei edes hukkaa suuresti energiaa, vaikka jotakin huonetta jäähdyttää samalla kuin muita lämmittää syksyihin tuolla systeemillä, kunhan ovi on kiinni.
 

Tifo

Vakionaama
  • Keskustelun aloittaja
  • #7
Eikös tämä ole nyt forumin märkä päiväuni. Tässä on kaikki. Maalämpö vuorottelee vilpin kanssa, jäähdytyksellä lämmitetään porakaivoa, sitten on oma energiantuotanto. Niitäkin on kaksi, aurinkopaneelit ja tuulivoimala. Sitten on energiavarastot sekä sähkövarasto että lämpövarasto.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Vielä kun talo olisi kaivettu maan alle ja talon alla lämmön kausivarasto, niin sitten oltaisiin täydellisyyttä hipovassa palstan unelmatalossa :)
 

kotte

Hyperaktiivi
Vielä kun talo olisi kaivettu maan alle ja talon alla lämmön kausivarasto, niin sitten oltaisiin täydellisyyttä hipovassa palstan unelmatalossa :)
Maan alle kaivettu talo ei edes lämmitystä käytännössä kaipaa Etelä-Suomessa kuin periaatteessa ilmavaihdon osalta (kun esilämmittää porakaivolla ja perässä vastavirtalämmönvaihdin, niin ei tuonkaan osalta).

Lämpövarastoakin tarvittaisiin käytännössä siis vain käyttöveden lämmitykseen, jolloin lämpövarasto kannattaisi toteuttaa kesäaikaan ladatulla termokemiallisella häviöttämällä varastoperiaatteella (varasto ladataan kesän aikana aurinkosähkölämmön tuottamalla korkealaatuisella lämpöenergialla). On melkein sama, minne tuo varastokin silloin perustetaan, ties vaikka maan pinnalle asuintilasta poiketen, kunhan kemiallisen lämmäntuotannon moduli on eristetty riittävn hyvin ja rakenne muutoinkin tarkoitusta vastaava..
 
Back
Ylös Bottom