Kyllästynyt älyttömään sähkölaskuun

[jukolanjussi]

Moi,

Neuvokaas kun en näistä paljoa ymmärrä. Mulla 145 m2 omakotitalo Uudellamaalla joka lämpiää sähköllä. Vesikiertoinen lattialämmitys. Talo valmistunut 1995. Talossa 1800 litrainen Jäspin vesivaraaja joka lämpiää yösähköllä. Varaaja kertaalleen vaihdettu v. 2004. Nyt kun päivä ja yösähkön välinen ero on mitätön niin tuntuu turhalta lämmittää tuollaista verimäärää lämmitystä varten. Sähköä kului viime vuonna 23.000 kwh/yösähköä ja 3500 kwh/ päiväsähköä. Nyt alkaa mitta olla täysi tuohon kulutukseen. Onko ilmavesilämpöpumppu oikea valinta ? Jäspi jo tarjoskin mulle pakettia, Jäspi tehowatti Nordic 8 kwh ja hinta asennettuna n 12.000,- ja siinä kaikki työt ja vanhan säiliön purku jne. Minusta hinta on kova ? Jäspin mukaan voisin päästä n 7000 kwh kulutukseen lämmityksen osalta. Onko noihin luottamimista? Ja onko Jäspistä kokemuksia? Joku kehuu Nibeä ? Mikä näiden käyttöikä on ?

 

[kaihakki]

Meillä vastaava tilanne oli 2012 ja taloon tuli VILP. Mutta ihan eka homma on kääntää katkaisijasta jatkuva lämpö päälle ja tiputtaa varaajan lämpötilaa, niin lämpöhäviöt pienenee. Jos laitat käyttövedelle priimausvaraajan, niin ison varaajan lämpötilan voit laske n. 40 asteen pintaan. Tällä konstilla meillä väheni muutama tuhat kwh vuodessa. Seuraavaksi katsot jonkin sopivan VILPin ja asennat ison varaajan viereen. Alhaalta otto ja paluu ylös.
En lähtisi purkamaan nykyistä varaajaa. Siihen vaan sopiva laite kylkeen. Meillä on 7 vuotta pyörinyt Ultimaten halpa 5 kw laite, jota ei enää nykyään saa. Mutta esim. tällainen https://www.ultimatemarket.com/epag...I/?ObjectPath=/Shops/2015101604/Products/UVI8
Valikoimaa riittää.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tuo yösähkö lienee melko tarkaan mennyt lämmitykseen ja olettaisin, että päiväkulutus 3500 kWh ei voi sisältää lämmitystä ollenkaan eikä tarvitsekaan.

Hyvät on edellytykset VILPille.
-Iso varaaja
-Lattialämmitys
-Etelässä olette

Varaajassa tuskin mitään vikaa on enkä nyt näkisi tuota kulutustakaan (26500 kWh) mitenkään valtavaksi, jos tuossa on kaikki eli takkaa ei ole enempää polteltu.

VILPillä lämmityksen varmaan saat COP3:lla, ehkä jopa ylikin noissa olosuhteissa, mutta kuuman veden loppuun lämmityksessä voisi käyttää vaikka tulistusvaraajaa. Se saattaisi kuluttaa vielä jotain 2000 kWh luokkaa vuodessa, ehkä vähemmänkin, jos on kaksi kierukkaa varaajassa. Ja sitten vaan yleissiirto.

 

[VesA]

Ison varaajan kanssa voi hiukan suunnata VILPin lämmitystä päivän lämpöiselle ajalle - mutta se vaatii kyllä hiukan ohjaussysteemeitä. Muuten käy päinvastoin - varaajaa vedetään yöllä kun on kylmempää hiukan huonommalla COPilla kuumemmaksi ja sitten sitä puretaan päivällä kun voisi pumpata paremmin.

Jos lattialämmitys on monitonnisessa betonilaatassa taitaa tuonkin kokoinen vesivaraaja olla vähän turhan puolella - koska siihen ei saa kovin suurta aste-eroa sen merkitys lattian massan rinnalla on pieni. Yösähköllä siihen saa ihan toisella tapaa energiaa talteen kuin VILPillä. Toki sillä saa sulatukset taatusti varmistettua ja jos se on talossa sisällä ei mene lämpövuotokaan hukkaan.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Vähentäisi se käynnistyksiä kesäaikaan ja iltäpäivän lämmössä sen voisi ehkä pumpata vähän kuumemmaksikin niin lämpenisi vedetkin. Tuossahan jo on lämmityksen osalta kaikki valmiina, ei tarvitse muuta kuin monoblockin iskee kylkee sitä lämmittämään. Vedelle ehkä se tulistusvaraaja voisi olla hyvä. Häviötä on, mutta nekin pienenee, kun lämmöt laskee.

Eli lähinnä tuota käyntijaksojen määrää ja päiväpumppuusta sekä lämmönjaon tasaisuutta tuossa ajattelin. Varaaja ei liene niin korkealla että VILP uhkaisi jäädä sitä alemmaksi - eli ilmeisesti ainakin osa varaajan sisällöstä olisi aempana kuin VILP. Jos niin pysyisi sulana pitkänkin sähkökatkon aikana.

 

[jukolanjussi]

No en nyt noista teidän ohjeista paljoa ymmärtänyt mutta ei siis kannata hylätä vanhaa vesivaraajaa ? Siinä olevat vastukset (3* 6 kwh) ovat vuodelta 1995 eli ne varmaan kohta paukahtavat. Siihen siis liitettynä vaan ilmavesilämpöpumppu ja selviän n 3500-4000 :lla + asennus ? Tässä vaihtoehdossa voin siis hyödyntää vanhan kiertovesipumpun, paisuntasäiliön jne ...

 

[VesA]

Vedelle ehkä se tulistusvaraaja voisi olla hyvä.

Tulistusvaraaja on minusta lähinnä pakollinen.

Se tarjottu Tehowatti on käyttövesivaraaja (3*1kW) jonka nurkassa ( pyöreä pönttö, nelisnurkkainen kaappi) on putkikattila lämmitystä varten.

 

[VesA]

No en nyt noista teidän ohjeista paljoa ymmärtänyt mutta ei siis kannata hylätä vanhaa vesivaraajaa ? Siinä olevat vastukset (3* 6 kwh) ovat vuodelta 1995 eli ne varmaan kohta paukahtavat. Siihen siis liitettynä vaan ilmavesilämpöpumppu ja selviän n 3500-4000 :lla + asennus ? Tässä vaihtoehdossa voin siis hyödyntää vanhan kiertovesipumpun, paisuntasäiliön jne ...

Pienehkön lämminvesivarajaan, sähköllä lämpiävän, joutuu myös hankkimaan, mutta se ei vie paljon sähköä jos sen laittaa Jäspin kierukoiden perään.

Erilaisia variaatioita on - VILP osaa myös tehdä käyttövettä kesällä aika edullsesti, mutta sellainen lisäys vaatii sitten mutkikkaammat systeemit noin muuten.

 

[Harrastelija]

No en nyt noista teidän ohjeista paljoa ymmärtänyt mutta ei siis kannata hylätä vanhaa vesivaraajaa ?

Ymmärsin niin että
- VILP lämmittää varaajan. Varaajaa lämmitetään vain sen verran kuin lattialämmitys vaatii lämpöä. Kovemmallakin pakkasella taitaa jäädä alle 40 asteen. Mitä kylmempää vettä, sen vähemmän lämpöä karkaa varaajasta ja putkista. Riippuen varaajan sijainnista talon sisällä, tuo karannut lämpö saattaa kuitenkin tulla hyötykäyttöön talvella. Kesällä lämmittää sisätiloja turhaan.
- Varaajan vesi kiertää lattiassa
- Varaajan kierukassa käy kuuma käyttövesi. Vielä parempi jos kierukoita on kaksi (yleensä toinen varaajan alaosassa ja toinen yläosassa)
- Koska VILPillä ei kannata tehdä kauhean kuuma vettä, tulisi kierukan perään vielä sähköinen kuuman käyttöveden varaaja. Tämä ei vie mahdottomia sähköä kun vesi on jo osin lämmitetty kierukassa. Käyttökohteesta riippuen 60-100l varaaja yleensä riittää.
Viimeiset säästöt voi tarvittaessa tehdä optimoimalla.
- esim päivällä on yleensä lämpimempää kuin yöllä. Tämähän tarkoittaa että VILP toimii tehokkaammin päivällä ja tekee lämpöä vähemmällä sähköllä. Päivällä varaajan lämpötilan voisi nostaa korkeammalle kuin olisi välttämätöntä. Yöllä varaajan annetaan jäähtyä tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen VILP toimisi normaalisti. Voisi ehkä verrata nurinkuriseen yösähköön. Kuitenkin tehdään lämpöä silloin kun sen saa tehtyä edullisemmin.

edit. Jonkinlainen varaaja on hyvä olla VILPIn kanssa.
Lämpimillä keleillä pumppu välillä sammuu ja hetken päästä lähtee taas päälle. Varaajalla (enemmän lämmitettävää vettä) saadaan pumppu käymään kerralla pidempi aika ja noiden pysähdysten määrä vähenee. On arveluita että pumpun pysähtely ”kuluttaa” pumppua enemmän kuin jatkuva käynti.
Toinen syy varaajalle on sulatukset. VILP välillä sulattelee ulkokennoa jottei se jäädy umpeen. Energia tuohon sulatukseen saadaan varaajan vedestä. Jos varaajaa ei ole, menee lattiaan kylmää/viileää vettä sulatuksen aikana. Tähän riittäisi hyvinkin joku 300l varaajakin mutta kannattaa hyödyntää tuota olemassa olevaa varaajaa kun sellainen kerran on valmiiksi olemassa. Kustannukset 0€.
Ja kolmas syy on tuo kuuman käyttöveden esilämmitys kierukassa.

 

[korsteeni]

Nimimerkkiin viitaten, tärkein tekijä kulutukseen on pimennossa? 7 veljestä vaimoineen ja teini-iässä olevine tyttärineen!, niin kulutus on pieni.

 

[roots]

Aika normilta toiminnalta tommoseen taloon tuo aloittajan kulutus kuulostaa...

 

[PolyEsko]

Nimimerkkiin viitaten, tärkein tekijä kulutukssen on pimennossa? 7 veljestä vaimoineen ja teini-iässä olevine tyttärineen!

Juu, jos esim. 7 immeistä käy aamuin illoin piiitkissä suihkuissa, niin ei paha kulutus lämmitykseen, koska viemäriin valuu lämpivät vedet ja rahat.
Vaan, jos 2 ihmistä käy parin päivän välein nopeissa suihkuissa, niin lämmitykseen uppoaa runsaasti sähköä.

Niin ja onko huonelämpönä 20° vaiko 24°.

 

[repomies]

Sen verta on kertynyt erilaisista ulkoyksiköllisistä lämpöpumpuista kokemusta, etten voi suositella sellaista ratkaisuna, ainakaan mikäli toimintavarmuus on tärkeä kriteeri. Miinuslista on liian pitkä:
- ruma pömpeli seinällä
- sulatusvesien viemäröintihaasteita / jääkuutiorumba
- kaikkein hankalimpien kelien jäätymisongelmia (ei välttämättä joka vuosi mutta joskus sekin päivä osuu kohdalle)
- meluongelmia, talvella nimittäin puhisee kunnolla pihamaalla kun pumppu tekee töitä
- teknisiä ongelmia (itsellä kuuden omassa käytössä olleen pumpun otannasta 2 kylmäainevuotoa, yksi hajonnut kompressori, yksi hajonnut nelitieventtiili)

Plussapuolella on maalämpöä halvempi investointi. VILPpiä ja maalämpöä molempia kokeilleena en miettisi kahta sekuntia, kumman ottaisin. Jos maalämpö olisi kohteeseen mahdollista laittaa, laittaisin sen. Toisaalta menisinkin tässä enemmän toimintavarmuus, hyötysuhde, ympäristö, esteettisyys sekä mukavuus edellä, enkä lompakko edellä, kuten moni muu tekee. Jokainen valitsee itse. VILPin kanssa voi päästä ihan kohtuullisiin säästöihin. Työkaverilla on VILP johon hän on ollut kohtuullisen tyytyväinen, vaikka kyllä siitäkin karkasi kylmäaineet alta viiden vuoden.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Niin ja onko huonelämpönä 20° vaiko 24°.

Sähkölämmitteisissä taloissa tuppaa olemaan viileätä paitsi jos jotain uunia lämmitetään.

Nyt kun päivä ja yösähkön välinen ero on mitätön

Tuo hinnoittelu on aika pirullisesti laadittu. Pitää olla aika iso kulutus ja saada kaikki lämmitys osumaan tarkasti yöaikaan, muuten ei lyö leiville. Eikä ole mikään helppo yhtälö arvoida, kannattaako yösiirto tai kausisiirto. Tarkalleen oikean vastauksen saaminen edellyttää pitkällistä uurastusta tutkimalla vuotuinen tuntikulutus. Helpomalla pääsee, jos kysyy verkkoyhtiöstä, mikä siirtotuote omalle kulutukselle voisi sopia, sillä siellä se tarkin tieto asiasta on, todennäköisesti tietokoneelta suoraan nähtävissä. Itse olen tarkastellut tätä siirtohintaa tällä tavalla kausisiirto vs. yleissiirto. Talviajalta koko hupisähkö on pantu talvipäivälle, vaikka tietysti jääkaapista ja iv koneesta tietysti jotain kulutusta tulee yön tunneillekin. Aikaisemmin tämä oli aika triviaali, kun kv-varaaja lämpeni silloin kun vettä käytettiin mutta nyt tuo veden lämmitys on kokonaan yöpuolella mutta silti kannattavuus on perin haasteellinen.

Lämpöpumppulämmityksessä lämmitys vain yöaikaan ei ole käytännössä mahdollista. VILPin päiväpumppausta tuo hinnnoittelu ei kuitenkaan häiritsisi, sillä marraskuun puolesta välistä maaliskuun puoleen väliin päiväpumppausta ei voi kuitenkaan harrastaa kun yö/päivä lämpötilanvaihtelu on vielä pientä.

 

[tj86430]

Eikä ole mikään helppo yhtälö arvoida, kannattaako yösiirto tai kausisiirto.

Onhan se aika helppo, jos lähtökohtana on että kulutusprofiili pysyy samana tulevaisuudessakin. Aiemmat kulutukset sähköyhtiön portaalista exceliin ja pari kaavaa, niin hyvin nopeasti näkee mikä kannattaa. Sitten jos pitää ruveta ennustamaan kulutusta, joka muuttuu syystä tai toisesta, tai hinnoittelun muutoksia, niin se on tietysti vaikeaa, kuten ennustaminen aina.

 

[mk]

- teknisiä ongelmia (itsellä kuuden omassa käytössä olleen pumpun otannasta 2 kylmäainevuotoa, yksi hajonnut kompressori, yksi hajonnut nelitieventtiili)

Oliko useampia merkkejä?

 

[repomies]

Oliko useampia merkkejä?

Toki. Chunlaneissa on ollut vaikeuksia saada aineita pysymään sisässä, Fujista kajahti kompura, ja Fujitsusta nelitieventtiili.

Kun Nibestä nyt kyseltiin, niin PILP-Nibe oli omassa käytössä yllättävänkin kestävä, ei siitä oikeastaan pettänyt muuta kuin pari pientä elektrolyyttikondensaattoria. Paljon noistakin on kompuroita mennyt, mutta itsellä se kesti maalämpöön vaihtoon asti. Vaan meneehän ne kompurat maalämpökoneistakin ajallaan sitten, ja oma AIT on merkkinä kuuluisa ongelmista sekä käyttövesivaraajien keston suhteen että ainakin yhden on/off -mallin kylmäkoneiston juotosten heikkoudesta (murtuu -> aineet ulos). Täytyy toivoa että invertteri-AIT rosterivaraajalla kestää. Kompura ainakin on sama kuin eräässä Niben MLP:ssä.

 

[jukolanjussi]

Niin sen verran täsmennyksiä että talossa ei asu 7 veljestä vaan 2 aikuista jotka ei vettä lotraa. Lapset pyörähtää joskus viikonloppuna mutta eivät vaikuta loppupeleissä kulutukseen. Onko nyt niin että 7000 kwh vuosikulutus lämmitykseen ja käyttöveteen näillä spekseillä on mahdollista ? Mikä tuo jonkun mainitsema COP3 on ? Kaunko voi olettaa että Jäspin ilmavesipumppu kestää ja onko tuo hyvä valinta ? Näyttää siltä että joka tapauksessa puhutaan vähintään 5000,- € investoinnista, niin sillä pitäisi saada tuntuva pudotus sähkönkulutukseen muuten tämä on aivan turhaa puuhastelua kaiketi jonkin verran epävarmojen laitteiden osalta. En polta rahaa sen vuoksi että hiilijalanjälkeni ja omatuntoni on ehkä hiukan kevyempi. Laitteiden pitää toimia varmasti ilman turhia excel kaavoja ja hienosäätöjä ja tuoda selvää säästöä kun sähkö hinta ei tulevaisuudessa ainakaan laske. Vai laitanko vaan erillisen pienen lämminvesivaraajan käyttövedelle, pudotan yösähkövaraajan lämpötilan 40 asteeseen ja hankin ehkä vielä perinteisen ilmalämpöpumpun lämmittämään talon sisätiloja (onko tuosta edes hyötyä kun vesikiertolattialämmityksen kanssa vaikka on termostaatteja jokahuoneessa ).

 

[Kellarinlämmittäjä]

Onko nyt niin että 7000 kwh vuosikulutus lämmitykseen ja käyttöveteen näillä spekseillä on mahdollista ? Mikä tuo jonkun mainitsema COP3 on ? Kaunko voi olettaa että Jäspin ilmavesipumppu kestää ja onko tuo hyvä valinta ?

Tuota luokkaa. COP on tavallaan hyötysuhde, lämmön antoteho suhteessa sähkön ottotehoon.

Kyllä tuossa VILP on lähtökohtaisesti hyvä valinta. Kannattavuus riippuu juuri koneen kestoiästä. Kai ne sen 10 vuotta kestävät, ehkä aika paljon kauemminkin, mutta yksittäisiä koneita on hajonnut aikaisemminkin. Kestoikään vaikuttavia tekijöitä on täällä koetettu pohtia mutta oikein selvää nimittäjää ei ole löytynyt. Valmistajat ehkä tietävät mutta eivät kerro. Oletettavasti koneelle on eduksi, jos sen ei tarvitse pumpata korkeaan lämpötilaan. Tällöin se COP on myös paras mahdollinen ja kone käy pienemmillä paineilla.

Mikä lie että nämä lämpöpumput eivät kestä yhtä kauan kuin jääkaapit ja pakastimet. Nehän toimivat ainakin ennen helposti parikymmentä ellei ovi tai sen kahva irronnut jo ennen sitä.

 

[repomies]

Onko nyt niin että 7000 kwh vuosikulutus lämmitykseen ja käyttöveteen näillä spekseillä on mahdollista? Mikä tuo jonkun mainitsema COP3 on ? Kaunko voi olettaa että Jäspin ilmavesipumppu kestää ja onko tuo hyvä valinta ? Näyttää siltä että joka tapauksessa puhutaan vähintään 5000,- € investoinnista, niin sillä pitäisi saada tuntuva pudotus sähkönkulutukseen muuten tämä on aivan turhaa puuhastelua kaiketi jonkin verran epävarmojen laitteiden osalta. En polta rahaa sen vuoksi että hiilijalanjälkeni ja omatuntoni on ehkä hiukan kevyempi. Laitteiden pitää toimia varmasti ilman turhia excel kaavoja ja hienosäätöjä ja tuoda selvää säästöä kun sähkö hinta ei tulevaisuudessa ainakaan laske. Vai laitanko vaan erillisen pienen lämminvesivaraajan käyttövedelle, pudotan yösähkövaraajan lämpötilan 40 asteeseen ja hankin ehkä vielä perinteisen ilmalämpöpumpun lämmittämään talon sisätiloja (onko tuosta edes hyötyä kun vesikiertolattialämmityksen kanssa vaikka on termostaatteja jokahuoneessa ).

7000kWh lämmitykseen kuulostaa ihan mahdolliselta hyvällä VILP-toteutuksella. Hyvässä VILP-toteutuksessa pumpun tuottama lämmitys on tehty mahdollisimman matalaan veden lämpötilaan, se parantaa hyötysuhdetta eli COPpia (Coefficient Of Performance). Mutta viiden tonnin investoinnilla.. tuskin riittää tuo raha.

Paras hyötysuhde saavutetaan yleensä puskemalla invertterillä lämpöä suoraan lattiakiertoon. Käyttövesi sitten erikseen vaihtoventtiilillä. Varaajaa lattialämmitys ei yleensä lämpöpumpun kanssa juuri tarvitse, ei ainakaan invertterilämpöpumpun kanssa.

Ihan hyvään säästöön pääsee ilmalämpöpumpullakin, mutta aivan entiseen tapaan lämpimiä lattioita ei pumpun vaikutusalueella tarvitse sitten haaveilla kokevansa. Jäähdytys on mukava lisä mikä ilmalämpöpumpulla on saavutettavissa, kyse ei ole pelkästä lämmitysratkaisusta.

Mielestäni ILP on nykyaikaa ihan sen jäähdytysominaisuuden vuoksi, joten aloittaisin sillä. Ja se varaajan lämpötilan lasku saattaisi olla ihan järkevä veto lämminvesivaraajan kanssa, noiden yhteissumma on investointina vielä aika pieni.

 

[Pasikookoo]

Tehokkaalla ilmalämpöpumpulla lämmityskulut halkeaa kahtia ja takaisinmaksuaika parisen vuotta, mutta asumismukavuus saattaa kärsiä jonkun verran riippuen pumpun paikoituksestakin.
Kyllä mä laittaisin itte halvan monoblokki vilpin. Eikö semmosen saa kiinni 5000euroon

 

[Kellarinlämmittäjä]

Paras hyötysuhde saavutetaan yleensä puskemalla invertterillä lämpöä suoraan lattiakiertoon. Käyttövesi sitten erikseen vaihtoventtiilillä. Varaajaa lattialämmitys ei yleensä lämpöpumpun kanssa juuri tarvitse, ei ainakaan invertterilämpöpumpun kanssa.

Minä miettisin jotain tämän näköistä ja hyötyntäisin tuon varaajan. ILP sitten viilennykseen jos on tarvetta. Taloon on tehty lattialämmmitys ja sitä kannattaa käyttää.

 

[MetaX]

Mulla on samaa kokoluokkaa oleva OKT Pirkanmaalla ja tänä vuonna mennyt n. 6000kWh lämmitykseen ja käyttöveden tekemiseen. Kokonaissähkö jää kevyesti alle 12MW. Laitoin vuosi sitten Panasonicin 7kW mono VILPin lämmittämään öljykattilan vesitilaa eli se toimii varaajana. Pumppu oli 3000€ kotiin kannettuna Briteistä PM-Coppackilta. Siihen päälle asennukset ja uusi 60 litran priimausvaraaja niin n. 5000€ oli kokonaiskustannukset. Aiemmin meni n. 6000kWh sähköä (ILP päälämmönlähteenä) ja 1300l öljyä vuoteen. Uskon että lattialämmitystalossa pääsisi vielä pienempiin kulutuksiin kun tarvittava veden lämpötila on matalampi kuin ilmalämmityksessä.

 

[kaihakki]

Meillä oli aiemmin n. 35000 kwh vuodessa yösähkösysteemillä täällä Vantaalla. 5 kw Ultimate VILP jälkeen romahti välittömästi alas. Nykyään on n. 20000 kwh vuodessa. Siis kaikki sähkönkulutus. Eli VILPillä säästettiin reilut 10000 kwh per vuosi. Ulti maksoi v. 2012 1700 euroa ja putkisto varusteinnen n. 1000 euroa. Kokonaiainvestointi n. 2700 euroa. Maksoi parissa vuodessa itsensä ja sen jälkeen säästetty n. 1000 euroa vuodessa.
COP = antoteho/ottoteholla. Meillä VILP vuositasolla on aika tarkkaan 2. Jotkut raportoivat isommistakin luvuista.

 

[repomies]

Minä miettisin jotain tämän näköistä ja hyötyntäisin tuon varaajan. ILP sitten viilennykseen jos on tarvetta. Taloon on tehty lattialämmmitys ja sitä kannattaa käyttää.

Juu, on tuossakin pointtinsa. Jos minimi-investoinnilla haluaa lähteä ja haluaa pärjätä vähimmällä asentamisen sekä säätämisen määrällä, niin tuollainen voisi olla varsin ok ratkaisu, että säilyttää sen ison varaajan. Siinä saattaisi riittää allekin 40-asteinen pytty lattialämmityksen kanssa, eikä siinä sitten enää hyötysuhde ihan surkeaksi jää. Kompromissina aivan passeli. En tiedä miten noissa monoblokeissa on ohjaus, mutta jos niissä olisi joku ulkolämpötilakäyrä määritettävissä siihen mikä on pytyn lämpötila, niin kai tuon saisi toimimaan niinkin että pytyn lämpötila seurailisi optimia.

Isosta pytystä esilämmittäisi aika paljon käyttövettä vaikka se pytty ei kuuma olisikaan.

 

[pökö]

Minä miettisin jotain tämän näköistä ja hyötyntäisin tuon varaajan. ILP sitten viilennykseen jos on tarvetta. Taloon on tehty lattialämmmitys ja sitä kannattaa käyttää.

katso liitettä 62031

Juurikin "tämän näköisestä" hyvät kokemukset.

 

[kotte]

Oliko maalämpö suljettu pois syystä tai toisesta? Vanhaan taloon on vielä ensi vuonnakin mahdollista saada verotukea, jolloin hintaero ivlp-ratkaisuun nähden pienenee. Kaikien ulkoilmasta lämpöä nappaavien laitteiden kanssa on omat haasteensa ja ne mielestäni edellyttävät enemmän tai vähemmän harrastuneisuutta. Maalämpöpumppu olisi huomaamattomampi eikä tarvitse vastaavaa huolehtimista. Laitteille saisi tilaa, kun myy nykyisen varaajan eikä erillinen priimausvaraajakaan olisi tarpeen.

 

[iqo]

Minä miettisin jotain tämän näköistä ja hyötyntäisin tuon varaajan.

"Tämän näköinen" olisi oikein hyvä ratkaisu kahdella edellytyksellä.

1. Varaajasta löytyy vähintään 1" yhde keskikohdan yläpuolelta (Sähköovalista ei löydy kuin ihan ylhäältä)
2. VILP:n ohjaimessa on jotenkin otettu huomioon varaajan latausmahdollisuus. Yleensä tämä edellyttää varaaja-anturia ja jonkinlaista hystereesin asettelua. Saattaa edellyttää "käyttövesimoodia", jolloin menetetään käyräohjaus. Myös asteminuuttisäätö (esim. Nibe Polar) soveltuu tähän, kun aikansa hakee sopivaa kompromissiasetusta.

Kohdan 2 osalta minua mietityttää lähinnä se, että vähentääkö iskokaan varaaja katkokäyntiä, jos sitä ajetaan ko. kytkennällä vain normaalilla menoveden lämpöön perustuvalla käyräojauksella. Lähteekö VILP käyntiin heti pysähdyttyään, kun sen läpi virtaa pyyntiä kylmempää vettä varaajan pohjalta. Ainakin minun Mitsu on niin tyhmä, että se tekisi noin. Käyräohjauksella siinä ei ole "hystereesiä" kuin ehkä 1 aste yhteensä, vaikka lämmityksen delta on 2-3 astetta. Ehkä muut merkit on fiksumpia tässä suhteessa.

Edit. Mikä on aloittajan varaajan tarkka malli? Ei välttämättä olekaan Sähkövovali, kuten oletin. Jos 1.8 EPK, on siinä paremmat yhteet.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Ainakin CTC mittaa sen varaajan lämpötilaa. Noin isoon varaajan sen voi laittaa mihin isäntä haluaa mutta lähtökohtaisesti noin suunnilleen keskivaiheille. Siihen voi sitten laittaa tavoitteen ja halutun lämpötilaeron käynnistykselle ja pysäytykselle.

En tiedä miten noissa monoblokeissa on ohjaus, mutta jos niissä olisi joku ulkolämpötilakäyrä määritettävissä siihen mikä on pytyn lämpötila, niin kai tuon saisi toimimaan niinkin että pytyn lämpötila seurailisi optimia.

Eiköhän tämä ole ihan perusominaisuus ainakin kaikissa invertterikäyttöisissä. Ennen kuin ostaa mitään, kannattaa aloittajan tarkastaa, että tämmöinen käyräajomahdollisuus varmasti on.

 

[kaihakki]

Meillä on 2000 l varaaja, jossa alhaalta otetaan viileä vesi ja palautetaan kuumennettuna ylimpään kohtaan, josta lähtee myös pattereille menovesi. Toimii erittäin hyvin. Ylhäällä on myös 5 kw vastus, jossa on termostaatti.
Varaajan lataus keväästä syksyyn tapahtuu halvalla viikkokellopistorasialla, johon ajastan käyntiajan. Kannattaa pyörittää päiväsaikaa ja seisottaa yöllä tilanteen mukaan. Kellokytkin katkaisee Ultilta raa'asti sähköt ja palauttaa taas käynnistettäessä. Hyvin toiminut yli 7 vuotta. Jonkinlainen simppeli automaatioratkaisu pitäisi kehittä tuohon jatkuvaan manuaalisäätöön.

 

[roots]

Oliko maalämpö suljettu pois syystä tai toisesta? Vanhaan taloon on vielä ensi vuonnakin mahdollista saada verotukea, jolloin hintaero ivlp-ratkaisuun nähden pienenee. Kaikien ulkoilmasta lämpöä nappaavien laitteiden kanssa on omat haasteensa ja ne mielestäni edellyttävät enemmän tai vähemmän harrastuneisuutta. Maalämpöpumppu olisi huomaamattomampi eikä tarvitse vastaavaa huolehtimista. Laitteille saisi tilaa, kun myy nykyisen varaajan eikä erillinen priimausvaraajakaan olisi tarpeen.

Tähän viitaten yksinkertaisimmillaan näin tekisi molemmat LL+LV edukkaasti...invertteri pumpulla jossa LV säiliö.

 

[VesA]

Mikä lie että nämä lämpöpumput eivät kestä yhtä kauan kuin jääkaapit ja pakastimet

Jääkaappi pumppaa surkealla 1,5 COPilla +5-> +20 täysin vakaissa oloissa - ei paineita, teho kymmeniä Watteja.. se vaan ei rasita itseään

 

[Tulihäntä]

Eikä ne jääkaapit edes käy koko aikaa. Helposti lepuuttelevat yli puolet päivästä. Ja eipä ne kaikki tämän päivän jääkaapitkaan enää yli 10-15v kestä.

 

[Tuokko]

Heps! Onko jukolanjussi tehnyt päätöksiä VILPIN suhteen. Minulla lähes samanlainen tilanne, mutta isompi talo. Iso 2 m3 Akvaterm -varaaja jota aikanaan lämmitettiin sähköllä ja viimeiset 18 vuotta ulkorakennuksessa olevalla puulämmityskattilalla. Nyt tulisi Vilppi taloon, jonka pitäisi riittää normikeleissä pitämään talo lämpimillä. Puukattilan (+kanaalin taloon) jätän autotallia lämmittämään ja lämmitän sillä aina silloin tällöin ja huippupakkasilla talossa olevaa varaajaa. Täällä on mainittu Vilppejä: Nibe 2120, Mitsu ja Panasonic. Reunaehtona olisi, että -25 pakkasella VILPPI työntäisi vielä lämpöä jollakin COP -arvolla. (Paljon Vilppejä jotka lopettavat -20 pakkasasteessa) Lämminvesikierukat on ja laitan ehkä sähkövaraajan vielä jatkoksi / varalta.

 

[jukolanjussi]

Moikka! Jukolanjussi on hankkinut Nibe Split Box ilmavesipumppusysteemin ja kokemusta on 2 kk ajalta. Oikea päätös se hankinta oli. Sähkönkulutus on puolittunut eli nyt on mennyt kokonaisuudessaan n 1200-1300 KWH/kk. Talvi on tosin ollut leuto joten kovista pakkasista ei ole kokemusta.

 

[kaihakki]

Oli hyvä päätös. VILP on hyvä keksintö. Ottaa lämpöä pihalta sisälle, josta palautuu pihalle seinien läpi. Ympäristöystävällinen juttu.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Tai puhaltaa sen sisälle tihkuneen kylmän ulos

 

[Jolberious]

Tai puhaltaa sen sisälle tihkuneen kylmän ulos

Mites ne energian siirtymät meni fysiikassa?

 

[Agiles]

Mites ne energian siirtymät meni fysiikassa?

Just meinasin ihan samaa naplata

 

[pökö]

Moikka! Jukolanjussi on hankkinut Nibe Split Box ilmavesipumppusysteemin ja kokemusta on 2 kk ajalta. Oikea päätös se hankinta oli. Sähkönkulutus on puolittunut eli nyt on mennyt kokonaisuudessaan n 1200-1300 KWH/kk. Talvi on tosin ollut leuto joten kovista pakkasista ei ole kokemusta.

Jäikö se iso varaaja?