Kylmäainemäärän epäselvyys - Ultimate Eco 18 (Skyworth)

[TopiR]

Olen kuvitellut että silloin kun kompressori ei käy, kylmäaineen olisi oltava kaasuna, muutoin kompressorin käynnistyessä se käynnistyy ainakin osin nesteisenä, joka ei liene toivottavaa (rikkoutumisvaara). Oletukseni siis on että lepotilassa kaikki kylmäaine olisi lähes tulkoon kokonaan kaasufaasissa sen paineen asettuessa ympäröivän lämpötilan edellyttämälle tasolle. Nämä tosin nyt ihan vain omaa päättelmiäni sen puitteissa mitä fysikaalisia ja teknisiä reunaehtoja on mielestäni tuon systeemin kannalta olemassa.

Kun kompressori sitten käynnistyy niin paine nousee ja kaasu nesteytyy lauhduttimessa, ja vastaavasti kaasuuntuu taas höyrystimessä ennen kompressoria. Kompressorin alueella ei näin olisi missään tilanteessa ns. kosteaa höyryä.

Sikäli kuin olen väärässä, niin kuinka suuren kylmäainehöyryn nestepitoisuuden kompressori sietää käynnistyessään?

https://irc.wisc.edu/properties/

Tuolta saa aineen ominaisuuksia eri tiloissa.

Syötin: (R410a)
- Quality 0 & 1
- Temperature 0, -10 & -20 C

0 C tiheys on 30,6 kg/m3 (kaasu) ja 1170 kg/m3 (neste)
-10 C 21,9 ja 1210
-20 15,4 ja 1250

Jos laitteessa olisi kilon lataus ni kokonaan kaasuna tilavuutta tarvitaa vähintään:
0 C: 32,7 litraa
-10 C: 45,7 litraa
-20 C: 64,9 litraa.

3,5 kg R410a-koneen jonka äsken purin, kompuran ulkotilavuus ehkä 4 litraa. Höyrystimen tilavuutta vaikeahko arvioida mutta ei kymmeniä litroja. Lauhdutin oli reilu litran. Ei missään nimessä tuu 230 litraa mitä laskut osoittaisi -20 C:ssä

Kompurassa on yleensä lämmitin, pienikin lämmitys varmistaa että siellä ei ole nestettä (samoin poistaa liuenneen kylmäaineen öljystä).

En tiedä paljonko nestettä saa käynnistyessä tulla. On-Off -mäntäkone ei taida tykätä laisinkaan.

edit: Niin ja ilpithän toimitetaan niin että kaikki kylmäaine on survottu höyrystimeen, ja silti täyttää painelaitedirektiivin vaatimukset, eli ei se höyrystin normikäynnistymisen yhteydessä vaan voi olla kokonaan täynnä kylmäainetta...

-Topi

 

[kotte]

Olen kuvitellut että silloin kun kompressori ei käy, kylmäaineen olisi oltava kaasuna,

Siis kuten TopiR:n luvuistakin epäsuorasti ilmenee, asia on juuri päin vastoin: seisovassa järjestelmässä on enemmän kylmäainenestettä kuin käyvässä. Myös järjestelmän lämpötilan keskimäärin kohotessa nestemäisen kylmäaineen osuus vähenee.

Kompressori nyt yleensä sietää "alkukulauksen" nestettäkin, mutta juuri mainitusta syystä etenkin suuremmissa kompressoreissa on aina päällä kompressorin lämmitys myös seisonta-aikana ja se on kytkettävä päälle ajoissa ennen kuin kompressori kytketään toimintavalmiuteen.

 

[Valokki]

https://irc.wisc.edu/properties/

Tuolta saa aineen ominaisuuksia eri tiloissa.

Syötin: (R410a)
- Quality 0 & 1
- Temperature 0, -10 & -20 C

0 C tiheys on 30,6 kg/m3 (kaasu) ja 1170 kg/m3 (neste)
-10 C 21,9 ja 1210
-20 15,4 ja 1250

Jos laitteessa olisi kilon lataus ni kokonaan kaasuna tilavuutta tarvitaa vähintään:
0 C: 32,7 litraa
-10 C: 45,7 litraa
-20 C: 64,9 litraa.

3,5 kg R410a-koneen jonka äsken purin, kompuran ulkotilavuus ehkä 4 litraa. Höyrystimen tilavuutta vaikeahko arvioida mutta ei kymmeniä litroja. Lauhdutin oli reilu litran. Ei missään nimessä tuu 230 litraa mitä laskut osoittaisi -20 C:ssä

Kompurassa on yleensä lämmitin, pienikin lämmitys varmistaa että siellä ei ole nestettä (samoin poistaa liuenneen kylmäaineen öljystä).

En tiedä paljonko nestettä saa käynnistyessä tulla. On-Off -mäntäkone ei taida tykätä laisinkaan.

edit: Niin ja ilpithän toimitetaan niin että kaikki kylmäaine on survottu höyrystimeen, ja silti täyttää painelaitedirektiivin vaatimukset, eli ei se höyrystin normikäynnistymisen yhteydessä vaan voi olla kokonaan täynnä kylmäainetta...

-Topi

Ok, kiitos linkistä laskuriin. Kylmäaineen täytyy olla siis pääosin kosteaa höyryä, kun kompressori on pysähdyksissä. Lepopaineen mittauksesta on siis paha päätellä mitään kovin eksaktia.

 

[Valokki]

Siis kuten TopiR:n luvuistakin epäsuorasti ilmenee, asia on juuri päin vastoin: seisovassa järjestelmässä on enemmän kylmäainenestettä kuin käyvässä. Myös järjestelmän lämpötilan keskimäärin kohotessa nestemäisen kylmäaineen osuus vähenee.

Kompressori nyt yleensä sietää "alkukulauksen" nestettäkin, mutta juuri mainitusta syystä etenkin suuremmissa kompressoreissa on aina päällä kompressorin lämmitys myös seisonta-aikana ja se on kytkettävä päälle ajoissa ennen kuin kompressori kytketään toimintavalmiuteen.

Asia klaari. Kiitos asiallisesta palautteesta.

 

[Valokki]

Ilmeisesti paine lepotilassa on suunnilleen 8 bar luokkaa ja nestepitoisuus noin 80% luokkaa kun lämpötila on nollassa, eli kaasuna olisi siis vain noin 20%. (R32 kylmäainepiirroksesta päätellen). Ihmettelinkin tuota aikaisemmin, mutta väärä käsitys oli sitkeässä