Pohdittavaa ... LED ja saattolämmitys ?
Voisiko oheinen versio LED-piuhasta (Hankkija OY) toimia (kelpo) epäortodoksisena lämmittimenä VILP:n kaukalon (
pohjavastuksena ja kennon) sulatustusvesien saattajana viemäriin :
Kieli poskessa asiaa mietin odottaessani "saattohoitoon ohjausta".
Watit on watteja ja taittamalla tuon nauhan tehot saisi saisi aina vähintäinkin tuplattua metriä kohden!
IP-arvotkin OK ulkokäyttöön ja jouluvalotkin vakiona... ~12V/7W syötöllä verkkovirrasta.
Onko kukaan mittaillut todellisia minimimetritehotarpeita markkinoiden varsinaisille
itsesäätyville kaukalon lämmitysnauhoille
versus pakkaslämpötilat .Yleensä brosyyritiedot eivät kerro taulukkoarvoja ...vai löysikö joku niitä?
Yleisesti lämmitys
strategiat kaukalolle ovat
jotain tätä luokkaa:
A: mitä enemmän tehoa tarvitaan, sitä useammin lämmönvaihdin tukkeutuu kondenssiveden vuoksi, ja siksi sulatus on tehtävä useammin. Tämä johtaa lisääntyneeseen kondensaatioon, joka voi jäätyä uudelleen sulatuksen jälkeen.
B: asennustavalla on vaikutusta, erityisesti sillä, onko se täysin vaakasuorassa. Jos se ei ole, vesi valuu hankaliin nurkkiin.
C: tyhjennysreiän koon vaikutus; mitä suurempi se on, sitä pienempi on sen täydellisen jäätymisen riski. Useilla reijällä voi olla se etu, että vesi ei valu kylmän metallin yli niin kauan ja siksi sen jäätymisen todennäköisyys on pienempi.
D: pohjalevyn lisälämmityksellä varustetun sulatusstrategian osalta kaapelin alhainen
50–100 W:n teho ei riitä sulattamaan jo muodostunutta jäätä kokonaan. Tarvittava strategia näyttää olevan lämmittää ennakoivasti aina, kun jään muodostumisen riski on olemassa, jotta jään muodostuminen estetään. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lämmittimen kytkemistä päälle jokaisen sulatusjakson alussa ja sen antamista käydä esimerkiksi 10 minuuttia sen jälkeen.
E: lämmityskaapelin jatkuva päälläolo esimerkiksi alle viiden celsiusasteen lämpötilassa on luultavasti myös tehokasta ja estää jään muodostumisen, mutta se on huomattavaa energianhukkaa. Se on 1–2 kWh päivässä. Jos lämmityskautta on ehkä 100 relevanttia päivää, se on 100–200 kWh ulkoyksikköä kohden.
F: yksinkertaisesti odota, kunnes VILP:n oma paisuntasäiliö on niin pahasti jäähtynyt, että se tarvitsee sulatusapua. Käytä sitten erittäin tehokasta 500–2000 watin sulatuslämmitintä, joka sulattaa järjestelmän kokonaan lyhyessä ajassa, jolloin se toimii taas kunnolla ehkä 2–4 päivää. Oletetaan vaikka , että tämä kestää 30 minuuttia 1000 W:lla. Se olisi vain 0,5 kWh neljän päivän aikana. 100 relevantilla päivällä se olisi 25 sulatusjaksoa eli 12,5 kWh. Todellisuudessa se on huomattavasti vähemmän, koska kaikki sääolosuhteet eivät aiheuta jääongelmia.
G: edelliseen strategiaan liittyen : 500 W:n ulkokäyttöön tarkoitettu halogeenikohdevalo, joka on suunnattu alaspäin ja sijoitettu noin 30 cm:n päähän järjestelmästä. Etuna tässä on, että valo on jo valmiiksi säänkestävä ja nopea asentaa. Itse järjestelmää ei tarvitse muuttaa lainkaan.
H: valtavirtaa edustaa jo ratkaisu,jossa paisuntaventtiilistä johdetaan alijäähtynyt (ja "lievästi jäähtynyt" ja osin painetta menettänyt flash-kaasu/neste tekee kiepin höyrystimen alinpaan putkisto-osuuteen ennen fluidin purkautumista jakajalla. Varsinainen tulistus näin osin myöhentyy ja höyrystimen alin osa säästyy pahimmalta kylmäshokilta
=>kondenssin jäätyminen jääpannaksi asti jäänee näin vaimeammaksi(?).
www.omavahti.fi
