LG ThermaV lopettanut sulatukset?

[timan]

Kyseinen malli UH09SNGue3 (AHUW096AN) on mystisesti kuluvan talven aikana lopettanut sulatussyklien tekemisen kokonaan. Puhallinsiipikin meni kappaleiksi jo kerran kun kennon sisäpuolelle kertyy niin paksu vuori lunta ja jäätä.

Tämä on ensimmäinen kerta 15 vuoteen kun näin on käynyt. Eihän tuo mikään ahkera sulattaja ole ikinä ollut, mutta on kuitenkin tähänasti hoitanut sulatuksensa.

Laitetta on tutkittu seuraavasti:


Kaikki lämpötila-anturit on mitattu niin sisä- kuin ulkoyksiköstä ja ne ovat ohjeiden mukaisissa ohmiarvoissa.

Paisuntaventtiili kuuluu toimivan, pitää tikittävän testiäänen kun laite kytketään päälle.

Laite toimii myös jäähdytystilassa, joten nelitieventtiili ja sen ohjaus toimii.

Laite ei anna vikakoodeja ja muu toiminta on normaalia. Säätöjä ei ole muutettu koko aikana.

Kylmäaineen vähyyteen en usko. Ulkokennon jäätyy kuitenkin tasaisesti.

Mitään erityistä huoltovalikkoa ei käsittääkseni ole, mistä pääsisi tarkemmin käsiksi laitteen sielunelämään. Huoltomanuaalejakin löytyy niukanlaisesti. Tässä lähinnä oleva vastaantuleva http://www.lgisipompasi.net/LG THERMA V SERVİS KİTABI (ING).PDF

Jostain ihan ILP puolelta löysin tämän https://www.manualslib.com/manual/1038637/Lg-Fm15ah-Ul3.html?page=48#manual
Jos siellä sanotaan että outdoor piping temperature pitäisi olla -6c jotta sulatus tapahtuu ja ulkolämpötilan -3c, niin se on varmasti toteutunut, niinkuin on ennenkin ja paljon lämpöisemmissäkin olosuhteissa.

Onko kellään mitään ideoita mikä voisi olla vialla? Asiantuntijayrityksiä ei viitsi kutsua toteamaan samoja asioita kuin minä ja kauppaamaan uutta pumppua.

 

[timan]

Nyt kun tuota on päivittäin saanut lämpöpuhaltimen kanssa sulatella, on samalla tullut huomattua toinenkin eriskummallinen ilmiö: Laite saattaa olla pysähdyksissä pidemmän aikaa, ikäänkuin lämmitystä ei tarvittaisi. Kiertovesipumppu käy jaksoittain, niinkuin muutenkin seisontajaksojen aikana. Ulkona jotain -1 tai-4 astetta. Tämän jälkeen vehje lähtee toimimaan ja ohjaa vielä sähkövastukset päälle täydelle teholle!
Vastuksien toiminta on säädetty niin, että niiden toiminta sallitaan vasta alle -15 asteen ulkolämpötiloissa, eikä toiminta ole poikennut ikinä tästä tilanteesta muuten kuin sulatusten aikana, joita hän ei suostu nyt siis tekemään ei sitten niin millään.

Tuli mieleen, olisinko saattanut jopa täältä lukea, että varsinkin näissä kaukoidän tuotteissa sulatussykliä ohjailee jokin täysin erillinen mikrokontrolleri ja kuitenkin sisäyksikön päätietokone päättää itse sulatusten ajankohdasta. Jos tuohon sulatusmikrokontrolleriin ei saada yhteyttä ja erinäisten tapahtumien kautta, riippuen ohjelmiston toteutustavasta, ajaudutaan tekemään päättömyyksiä.

Kertokaa asiantuntijat, mistä lämpöpumput yleensäottaen päättelevät sulatustarpeen? Imukaasu- ja ulkolämpötilan välisestä erosta kenties? Tai jos joukossa on kyseiseen pumppumalliin ja sen ohjelmistoon perehtynyttä väkeä niin kertokaa ihmeessä kaikkea mitä tiedätte.

Tiedän että laitteisto on vanha ja sen olisi pitänyt hajota jo viisi vuotta sitten. On vaan melkoinen ristiriita sijoitetun pääoman ja sen takaisinmaksun, sekä tämän kokonaishiilijalanjäljen näkökulmasta, kun kuulee puhuttavan, ettei lämpöpumppujärjestelmän kuulukaan kestää kuin korkeintaan 10 vuotta. Kovin on lyhyttä elinikää ja siihen päälle vielä pitkät varaosien toimitusajat, jos on saatavana ollenkaan, asennusfirma, joita ei kiinnosta muu kuin lyödä pumppuja seinään niin ja niin monta päivässä ja joita ei enään ole edes olemassa kun jotain äkillistä ja odottamatonta sattuu.
Taloudellista resurssia hankkia kunnollinen uusi VILPpi ei tällä hetkellä ole. Sitäpaitsi uuden järjestelmän huolellinen suunnittelu, hyvän lämpöpumppumallin löytäminen ja ennenkaikkea että edes löytää yritys joka toteuttaa hankkeen kunnolla, on jo mittava työ sekin. Ei tee mieli toistaa samoja virheitä.

 

[Amigo]

Mistä lämpöpumput yleensäottaen päättelevät sulatustarpeen?

Täällä sulatuspäätös tulee höyrystimen ja ulkolämpötilan erosta. Eli jos kenno menee liian kylmäksi ulkolämpötilaan nähden, lämpötilaero säädettävissä. Lisäksi löytyy säädettävä aikarajoitus kumulatiiviselle käynnille jota ennen sulatusta ei aloiteta.

 

[timan]

Kiitos vastauksesta!
Kuullostaa järkevältä. Tässä ei ole sitten niin mitään säätöjä sulatukseen liittyen.

Silloin ihan alussa kun vehje tuohon laitettiin oli samantapaisia ongelmia, silloin korjauskeinona oli tehtaan toimittama uusi sisäyksikön piirikortti. Eipä kai auta muu kuin jatkaa kokeilua ja tutkimista. Kirjoitetaan tänne taas kun jotain ihmeellistä löytyy.

 

[timan]

Noniin taas on tutkittu.

Kuva on sisäyksiköstä. Pieni eeprom kortti sijaitsee omassa pidikkeessään ja siitä lähtevät johdot johtavat emokortille, jonka liittimessä lukee "optional eeprom". Tuohon aikaisempaan teoriaan viitaten, että sulatusohjelma olisi jonkun erillisen kontrollerin takana ja tuossa emokortista täysin erillisessä piirissä olisi juuri tämä sulatusohjelma.

Ei ollut. Irroitin liittimen ja kokeilin laittaa virtoja päälle, näyttöön tuli ch09 eli sisäinen eeprom vika. Tässä piirissä ei ole erillinen sulatusohjelma vaan laitteen koko elämä.

Tämä ei siis tukenut teoriaa siitä että laite olisi niin tyhmä ettei ilmoittaisi vikakoodeillaan kaikista mahdollisista poikkeamista. Silti kokeilin vielä mitä hän tykkäisi siitä jos irroitetaan lämpötila-anturien johtoja ulkoyksiköstä. Silloin mm paisuntaventtiili ei voisi toimia eikä koko ulkoyksikkökään. Mutta entä jos tietoliikenne sisä- ja ulkoyksikön välillä ei toimi tai katkoilee. Sisäyksiköltä ulkoyksikölle päin nyt ainakin toimii, mutta voisiko se olla toimimatta toisinpäin? Silloin sisäyksikkö ei tietäisi mitään ulkoyksikön tapahtumista vaan pysyisi oletus- tai aiemmin saaduissa arvoissa.

Vikakoodit tuli niistäkin heti ruutuun ja laitetta pystyi käyttämään vain hätäkäyttötilassa eli kiertovesipumppu ja sähkökattila. Ulkoyksikössä on kaksi anturia samassa liittimessä. Liittimiä on kaksi, eli yhteensä on neljä anturia. Kummankin liittimen pois nyppäisystä tuli vielä eri vikakoodit, ch045 ja ch046. Tätä lämpötilan mittaus- ja tiedonsiirto-ongelma teoriaa vesitti jo alkuunsa se kun laitetta on käytetty sääperustaisella menovesiohjauksella ja se on kuitenkin pitänyt paikaansa. Ne vastussekoilut saivat vaan epäilemään.

Nyt voidaan siis olla 100% varmoja, että anturit ovat kunnossa ja laite tietää niiden mittamaan lämpötilan ja hälyttää poikkeamista jos sellaisia on. Samoin tiedonsiirto toimii ja kumpaankin suuntaan. Nämä nyt olivat tyypiltään active/static -tyyppisiä vikoja mitä tein. Se on eri asia mitä olisi tapahtunut sitten jos yhteys anturiin oliskin palautunut laitteen ollessa päällä. Sama koskisi datayhteyttä. Tätä en ole kokeillut, mutta itse alkuperäisen ongelman kannalta tällä ei varmastikaan ole merkitystä.

Mitä jää siis jäljelle?
Ulkoyksikön neljä lämpötila-anturia ovat ulkoilma, imukaasu, kuumakaasu, ja neljäs jossa lukee pipe, en näe sitä mutta uskon sen oleva paisuntaventtiilistä lähtevän kylmäaineen lämpötila. Paineanturia ei ole, on vain matala ja korkeapainekytkimet. Sitä ei tarvita, koska tämä viimeksi mainittu lämpötila on suoraan muunnettavissa höyrystinpaineeksi pl. lämpötilaliukuma. Olenkohan kolmen kilon koulutuksen turvin päätellyt oikein?
Nyt jos mietitään, että laite tarvitsee sulatuksen ohjaukselle tiedon toki ulkolämpötilasta ja höyrystimen lämpötilasta, mutta kummasta päästä höyrystintä? Tai oikeastaan kumpaa on päätetty käyttää? Jos se on paisuntaventtiilin puoli, vetää tilanne yhtä ymmälleen kuin tähänkin asti. Tilanne on tarkastelun kannalta mielenkiintoisempi jos tietona käytetäänkin imukaasun lämpötilaa.
Mitä jos laitteessa onkin kylmäainevaje ja laite yrittää pitää imukaasun tulistuksen vakioarvossaan siinä onnistumatta. Tulistus nousee liian korkeaksi ja lopulta imukaasun lämpötila on lähellä ulkolämpötilaa. Näin ei synny lämpötilaeroa, joka laukaisisi sulatuksen.

Miten on asiantuntijat, saako teoriani tukea? Se että nimenomaan kennon sisäpuolelle kertyy niin paljon jäätä että siivetkin hajoaa, tukee tätä, koska kylmäaine virtaa sisäpuolelta ulkopuolellepäin, eikö?

Lämmityksessä ja tehossa ei tunnu kyllä olevan ongelmia. Laite säätyy ohjatun menovesilämpötilan mukaan välillä nostaen ja laskien kompuran kierroksia ja lämpötila pysyy kohdallaan.

 

[timan]

Taitaa loppua ymmärrys...

Se mitä hain takaa, oli jälkimmäisen kuvan imukaasuanturi: Jos putki olisi ollut sen kohdalta huurteeton, ei imukaasutulistusta olisi riittävästi ja siten imukaasun lämpötila niin korkea ettei laite tajua lämpötilaeroa olevan höyrystimen ja ulkoilman välillä. Samanlaisen paksun lumen peitossa siellä nyt vaan kaikki johdonmukaisesti näyttää olevan.

Se mikä nyt ainakin on selvää, on että tuollaiseen kuntoon vehe tulee jossei sitä päivittäin itse sulata. Positiivista tässä on se, että sulattamisen saa hoidettua kätevämmin, kun irroittaa puhallinsiiven ja kytkee laitteen jäähdytykselle. Näin päivittäisen rutiinin saa hoidettua helpommin.

Pari huomionarvoista asiaa:

Ensinnäkin ulkolämpötila-anturi sijaitsee kennossa lähes kiinni olevassa pidikkeessä. Näin se jää saman jään alle kuin itse kennokin ja mittaa lämpötilaksi jotain muuta kuin pitäisi. Näin menovesilämpötilat saattavat asettua miten sattuu. Kun sen putsaa jään alta esiin, tilanne normalisoituu. Tämä saattaa selittää ne aikaisemmat vastussekoilut ja ihan varmasti osaltaan tätä alkuperäistäkin ongelmaa. Mutta mikä on laukaissut tilanteen juuri nyt? Jokatapauksessa irroitin anturin pidikkeestään, niin se pysyy nyt kaukana kennosta ja mittaa selkeästi ulkolämpötilaa.

Toisekseen jäähdytyskäytöllä laite vaikuttaa todella vaisulta. Pyynti on 16C ja vesi tulee varaajasta yli 40 asteisena, joten jäähdytettävää riittää. Kompressori käy hyvin pienillä kierroksilla ja aika pian pysähtyy. Hetken päästä lähdetään uudestaan ja sama homma, vaisusti vaisusti. Kuumakaasuputki ei lämpene hirveästi, ihan mukavan lämmin mutta mitkään putket nelitieventtiilissä eivät myöskään kylmene.

 

[harrastaja]

Reilusti vajaa se on, villi veikkaus

 

[timan]

Reilusti vajaa se on, villi veikkaus

On hyvin todennäköistä, että loppujen lopulta tullaan päätymään tähän diagnoosiin. Eikä vuotokohtaa tarvitse kovin kauaa etsiä.

Mutta mikä on se syntymekanismi, joka lopettaa sulatukset? Miten kylmäaineen vähyys vaikuttaa siihen? Ja miksei se ilmene mitenkään muuten, niinkuin vaikka lämmitystehossa?
Panasonicin ILP tuossa piharakennuksessa palveli yli 20 vuotta. Sitten lämmitysteho hiipui, kävi jatkuvasti ja sulatus kytkeytyi yhtä soittoa vaikkei huurretta muodostunutkaan. Se oli on-off -pumppu. Sulatusta ohjaava termostaatti sijaitsi kapillaarin jälkeisessä putkessa. Tuo pieni pätkä putkea toimi höyrystimenä sille kylmäainemäärälle mitä vehkeessä enään oli. Olisiko ollut 180g, kun olisi pitänyt olla kai lähempänä kilo. Siihen putkeen muodostui hetkessä sitten tosi paksu huurre.

 

[timan]

Nyt on taidettu päätyä johtopäätökseen niin tieteellisine kuin poikkitieteellisine pohdintoineen. Sen mitä yleinen kiinnostus kylmätekniikasta ja se pintaraapaisuna pidettävä kolmen kilon koulutus on antanut myöten.

Jos nyt ajatellaan, että kyseessä on lämpöpumppu ja se yrittää lauhduntinpuolella päästä tavoitelämpötilaan, se nostaa kompressorin kierroksia niin kauan, että se pääsee sinne. Lauhdutinpuolelle päätyy enemmän kylmäainetta. Kun sitä ei ole tarpeeksi, jostakin se on pois. Höyrystinpuolella paine laskee, se tulee erittäin kylmäksi ja niin se on muuten tullutkin. Sulatuksen ohjaus on käyntiaika ja lämpötilanmuutosperustainen. Jos heti alussa höyrystymislämpötila on karrigoidusti -50C, ei se käyntijaksoa pidemmälle mentäessä voi enään alemmas mennä, eikä synny siten sulatusta laukaisevaa lämpötilan muutosta.

Tällaisesta ilmiöstä lienee kyse, eli se sulattamattomuus onkin nyt oire jostain isommasta, siitä hyvin ennalta arvattavasta ongelmasta. Tuo mitä aikaisemmin kuvailin siitä vaisusta jäähdyttämisestä pätee myös hyvin tähän. Koska lauhdutin oli nyt kylmässä, tapahtuu täsmälleen sama ilmiö, kuin kauppojen kylmälaitteissa talvella, etenkin jos kylmäainevajausta on. Samoin kaikki kurnuttavat äänet mitä ennen ei ole kuulunut, kun paisuntaventtiiliin tulee höyrykuplia. Kaasun vähyyttä sekin.

Kovin on monologiksi mennyt. Luulisi että tällä nimenomaisella foorumilla olisi runsaasti alan innokkaita harrastusmielisiä ja ammattilaisia kommentoimassa. Mutta ei se mitään. Jos nyt jollekin tulee vastaan sama ongelma ThermaV:n tai yleensä VILP:n kanssa on tästä tarinasta varmaan apua.
Tuon kanssa nyt lopputalvi varmasti pärjätään. Keväämmällä kysyn työmaalta piipparia lainaan ja varmistun vielä kennon kunnosta. Uusia kennoja saisi muuten 300e:n hintaan. Jos oikein viitsisi, voisi tuon vielä herkutella kuntoon. Samalla tietenkin vaihtuu kuivaaja, öljyt kompressoriin ynnä muuta. Sitten typpikoe ja uudet kaasut sisään.
Kun sitten mietitään mitä kaikkea nykyisessä järjestelmässä on huonoa, routimisherkkyyden lisäksi kytkentätapa, ajatus että pannuhuoneessa rampataan säätämässä, putkivedot, äänitaso, käyttöveden lämpötila jne, taitaa se vaakakuppi kuitenkin kääntyä uuden VILP:n kannalle, jossa on kaikki em asiat paremmin ja vielä enemmän.

On minulla ideakin, miten voisin hyödyntää tuon vanhan ThermaV:n eräänlaiseksi jäähdytyslämpöpumppuaihioksi sen uuden järjestelmän rinnalle. Jos kylmäainelainsäädäntö ei vaan ehtisi mennä liian tiukaksi, että saan 410:a siihen vielä. Laittomuuksiin ei aleta.
Jos projekti toteutuu, kirjoitan siitä varmasti. End of Story.

 

[harrastaja]

Laita arvot log pH kaavioon katso siintä miten kone lämmityksellä toimii.

 

[timan]

Siitä selviäisi varmaan että hyvin huonolla COP:lla

Koitin silloin töissä, kun sain ihka ensimmäisen kylmälaitteeni toimintakuntoon, määrittää kylmäkerrointa, tulistusta, alijäähdytystä jne. log pH:n avulla, mutta en saanut mitattua lämpötiloja tarkasti. Pitäisi olla kallis mittari ja hyvät anturit kunnollisessa kontaktissa putken pintaan ilman ulkoisia häiriötekijöitä.

 

[timan]

Kertomus saakin yllättäen jatkoa ja niin saa ThermaV:kin

Jo aikaisemmin kevättalvella, samassa yhteydessä kun piti antaa laitteelle lopullinen tuomio ulkokennon vuotomittauksen merkeissä, selvisi oikea vika. Tämän lisäksi tuli selväksi, että laitteessa on kaasut tallella. Kylmäaineen vähyys EI siis aiheuta yllä kerrotun kaltaisia oireita. Vianhakua ovat vaikeuttaneet täydellinen diagnostiikan puuttuminen, sekä vian toisaikaisuus (selviää tuonnempana).

Kuten jo aikaisemmin kerroin, jäähdytystoiminto tuntui taas kerran hyvin vaisulta, kun yritin sulattaa ulkokennoa. Sitten keksin käyttää asetusvalikosta löytyvää pikajäähdytystoimintoa. Kompura ja puhallin kävivät hetken vaisusti ja pysähtyi. Tätä ei enään voinut pitää normaalina, miten huoltomies saa lisättyä kylmäainetta ko toiminnan avulla jos vehje ei kerran pyöri. Sitten jonkun ajan päästä, ensimmäisen kerran koko aikana, tuli vikakoodi ruutuun, ch061, eikä sitä muuten ollut asennusmanuaalissa selostettu. Jostain LG:n air conditioner FAQ-osiosta löytyi joku selitys, joka viittasi liian korkeaan lauhduttimen lämpötilaan, tietysti kuluttajakielellä esitettynä.
Tämä ohjasi jälleen mittaamaan antureita, jotka jo kerran mittasin ja kunnossaoleviksi totesin. Erityisesti ulkokennon lpt-anturi (nimettynä PIPE), lämmityskäytössä siis hyörystimen syöttöputken anturi oli erityisesti suurennuslasin alla. Kuinkaollakaan se oli 800Ohm, joka tarkoittaa 70C! Olinhan aikaisemmin talvella mitannut senkin anturin ja se näytti ihan normaalia 16kOhm siinä ulkolämpötilassa.

Tässä LG:n tapauksessa muuten anturit menevät niin, että ulkolpt anturi on ainoa perinteinen NTC10-tyyppinen ja muut ovat kuumakaasua lukuunottamatta 5kOhm@25C. Liekö kaksi NTC10:ä kapselin sisällä rinnakain. Kuumakaasun anturi poikkeaakin sitten melkoisesti: Se on 200kOhm@25C, joka voisi tarkoittaa 20kpl NTC10 -termistoreita sarjassa. Kapseli näyttääkin suuremmalta.

Ja tämä PIPE-anturi oli se kaikkein kamalimmassa paikassa oleva ihan alimmaisessa takakulmassa seinän välissä oleva, minne ei kaikenlisäksi nähnyt. Se oli sellaisella jousiklipsillä kupissa vielä juuttunut kiinni. Erikoisen tästä anturiviasta tekee se, että kaikenaikaa minulla oli siinä ohmimittari, ihan piiristä irroitettuna mittaamassa, kun sitä irroitin. Kaikenaikaa lukema näytti 800Ohm puolin ja toisin ja heti kun anturi oli kädessäni, sen toiminta muuttui normaaliksi. Mitään ulkoisia vaurioita ei näkynyt niin itse anturissa, kuin johdoissakaan. Kun kokeilin sitä pakastaa, lämmittää, liottaa, ei toiminnassa ollut mitään poikkeavaa enään missään vaiheessa.

Kun sitten lainasin varaajasta anturin siihen tilalle, jäätymisongelmat loppuivat. Oltiin jo kevään puolella, mutta olisi ulkopatteri ollut umpijäässä, jos ongelmat olisivat jatkuneet. Nyt on tarkoitus asentaa FHP:sta tilattu uusi alkuperäinen anturi siihen tuon varaajasta lainatun tilalle. Se on siis johtosarja, joka silsältää myös ulkoilma-anturin ja näiden kahden yhteisen 4-nap. liittimen.

Uutta VILPpiä ei siis olla nyt tähän hetkeen hankkimassa. ILP asennetaan kylläkin. Sen on tarkoitus toimia kesäaikaisena jäähdyttäjänä, kun aurinkovoimalasta on saatavana omavaraista sähköä, sekä varalämmitysmuotona vastaavien ongelmien varalta.

Tuosta aurinkovoimalla toimivasta kesäaikaisesta jäähdytyksestä oli kyse siinäkin, kun ideoin sitä ThermaV:n uusiokäyttöä jäähdytyslämpöpumppuna. Siinä vain hukkalämpö olisi siirretty varaajaan. Tämä idea näytti vesittyvän tässä kesän aikana, kun Therma on laitettu aina aurinkovoimalan tuoton ylittäessä 3kW lämmittämään varaaja 55C:een. Kun se saa varaajan parissa tunnissa tuohon lämpötilaan, ei paljoa kerettäisi jäähdyttelemään, ellei lämpöä tuhota johonkin muualle sen jälkeen. Sitäpaitsi käyttövesi pitäisi saada pysymään kaikenaikaa kuumana, joten tämä ei sinällänsäkään ole toimiva ratkaisu. Siinä osoitettiin myös, että tehoa ja suorituskykyä löytyy edelleen ja käyttöveden lämmitys VILP:llä kesäaikaan on hyvin edullista.