Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

[glocker]

Kuinkahan tarkkaan ulkoyksikön puhaltimen tehokkuus yleisesti on laskettu kennoston suurimmalle mahdolliselle läpimenevälle ilmamäärälle?

Tuli mieleen että jos puhaltimen kierroksia hieman lisää, ilmamäärä kasvaa ja siten tarjoutuisi mahdollisuus saada enemmän lämpöenergiaa ilmasta talteen?

Vähän kuin nostaisi tietokoneen prosessorin kellotaajuutta :-X

 

[VesA]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Kuinkahan tarkkaan ulkoyksikön puhaltimen tehokkuus yleisesti on laskettu kennoston suurimmalle mahdolliselle läpimenevälle ilmamäärälle?

Tuli mieleen että jos puhaltimen kierroksia hieman lisää, ilmamäärä kasvaa ja siten tarjoutuisi mahdollisuus saada enemmän lämpöenergiaa ilmasta talteen?

Vähän kuin nostaisi tietokoneen prosessorin kellotaajuutta :-X

Olikos se niin, että Sanyo 93 ja 123 erot on tehty lähinnä tuunaamalla....

 

[Joppe112]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Hauska idea.

Ajatus viehätti sen verran, että otin ja ajoin muutaman simulaation läpi muuttaen ulkoyksikön tuulettimen tehoja ja ilmavirtausta -25 C, jossa ILPin rajoja punnitaan toden teolla. Lyhyesti kiteytettynä näyttää siltä, että ILPin paras max. COP ja massavirta saavutetaan silloin kun tuuletuksen määrää säädetään juuri sille minirajalle jossa kaikki tuulettimen lisäämä ilma oikeasti tulee myös imettyä höyrystimen kylmäaineeseen mukaan. Lisäämällä tuulettimen tehoa käy hyvin nopeasti simulaatiossa niin, että COP heikkenee, koska sähköä palaa turhan ilman läpi kierrättämiseen. Avainasemassa on siis säätää "ne juuri riittävät" kierrokset tuulettimelle.

Tämän perusteella uskoisin mieluusti ideaan säädellä yhden ison potkurin nopeutta aina vaan pienempinä tarkempina askelina tai jopa jakamalla sen puhalluskapasiteetti kennoon useaan pienempään potkuriin joista osa voi olla jopa sammutettuina sähkön säästämiseksi tietyissä säätötilanteissa. Avainasemassa lienee takaisinkytkentä mitata höyrystimestä imettävän kaasun määrää suhteessa höyrystimen oikeaan tuuletukseen.

btw, jokos niitä nanotuulettimia oli jossain saatavissa??

 

[tet]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Kuinkahan tarkkaan ulkoyksikön puhaltimen tehokkuus yleisesti on laskettu kennoston suurimmalle mahdolliselle läpimenevälle ilmamäärälle?

Tuli mieleen että jos puhaltimen kierroksia hieman lisää, ilmamäärä kasvaa ja siten tarjoutuisi mahdollisuus saada enemmän lämpöenergiaa ilmasta talteen?

Vähän kuin nostaisi tietokoneen prosessorin kellotaajuutta :-X

Olikos se niin, että Sanyo 93 ja 123 erot on tehty lähinnä tuunaamalla....

Eikun ne oli 94 ja 124 eli nämä uudet Shiki Sai Kan -mallit. Malleissa 93 ja 123 on selviä rakenteellisia eroja, esim. ulkokenno on paljon suurempi (kaartuu laitteen sivulle) 123-mallissa.

 

[teukka]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

" jossa kaikki tuulettimen lisäämä ilma oikeasti tulee myös imettyä höyrystimen kylmäaineeseen mukaan."

Nyt menee yliymmärryksen puolelle... :

 

[tet]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

" jossa kaikki tuulettimen lisäämä ilma oikeasti tulee myös imettyä höyrystimen kylmäaineeseen mukaan."

Nyt menee yliymmärryksen puolelle... :

Heh. Mahtanee tarkoittaa siis sitä, että kaasu tulistuu mahdollisimman vähän.

 

[Joppe112]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?


Aivan - kaikki energia siis talteen kennosta ilman ylimääräistä ilman virratusta.

Tuli vain mieleen, että koska moni uusi jäsen näemmä tykkää ajatella ILPpinsä jonkinlaisena PC:n analogiana niin tässä olisi mielestäni ne oikeimmat vertailupisteet:

• Prossu = kompura
• Prossun tuuletin = ILPin höyrystin + ulkotuuletin

Tämän mukaan COP-tehoikkainta olisi kehittää ILPit semmoisiksi, että höyrystin voisi toimia kokonaan ilman ulkoista ilman ulkoista aputuuletusta ja energiaa. Ja sitten yhdistää se mahdollisimman kovan hyötysuhteen kompuraan / prossuun.

 

[jule-]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Miten prosessi muuttuu tilanteessa jossa lamellin välit huurtuvat pakkasella umpeen eikä ilma enää virtaakkaan höyrystimen läpi?

 

[Hauki]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Tämän mukaan COP-tehoikkainta olisi kehittää ILPit semmoisiksi, että höyrystin voisi toimia kokonaan ilman ulkoista ilman ulkoista aputuuletusta ja energiaa. Ja sitten yhdistää se mahdollisimman kovan hyötysuhteen kompuraan / prossuun.

Tästä päästäänkin sitten siihen, että siirrytään ilmajäähystä vesijäähyyn, jolloin kohta ollaan maalämpöpumpussa.

 

[Joppe112]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Miten prosessi muuttuu tilanteessa jossa lamellin välit huurtuvat pakkasella umpeen eikä ilma enää virtaakkaan höyrystimen läpi?

Juuri tämän vuoksi MUTU on nyt semmoinen, että nykyiset ILPit varustetaan herkästi turhankin suurilla tuuletuksilla ja kierrosnopeuksilla jotta "taataan" riittävä ilmaus ulkokennon läpi pahoissakin olosuhteissa. Tämä taas sitten syö tätä COPpia (0,05 - 0,15 yksikköä) / (tuuletustehon 2 x) karkeasti ottaen.

Eli se mitä tuossa ehdotin älykkäästä takaisinkytkennästä höyrystimen ulkoputkesta tuulettimen (/monien pienten) kierrosnopeuteen tuntuu loogiselta keinolta maksimoida COPpia. Tet ja teukka kylmämiehinä totesivat varmaan sen mitattavan asiankin. Minä sanoisin varovaisemmin, että verrataanpa aina pienemmällä ja suuremmalla tuuletusnopeudella muuttuuko kaasun koostumus enää paremmaksi jos ei niin pidetään kiinni aina pienemmästä nopeudesta. Se mitä putkesta mitataan - lämpötila/paine/... - jätän senkin kylmämiesten haltuun.

 

[VesA]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Näyttää yhdessä lähitalossa olevan huomattavan kookas LG:n ulkoyksikkö. Lienee multisplitti tms. Sen puhallin pyörii ilmeisesti jollain tuollaisella periaatteella, koskapa kierrosnopeus vaihtelee lähes olemattomasta hyvinkin kiivaaseen portaattoman oloisesti.

 

[tet]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Eli se mitä tuossa ehdotin älykkäästä takaisinkytkennästä höyrystimen ulkoputkesta tuulettimen (/monien pienten) kierrosnopeuteen tuntuu loogiselta keinolta maksimoida COPpia. Tet ja teukka kylmämiehinä totesivat varmaan sen mitattavan asiankin.

Nyt kyllä tituleerasit kylmämiehiksi harrastelijoita, ainakin allekirjoittaneen osalta. Mutta juu, lämpötilaahan sieltä pitäisi kai mitata. Tosin tarvittaisiin(kö?) myös painemittaus, joka kertoisi höyrystymislämpötilan, siihen vertaamalla sitten tiedettäisiin paljonko kaasu tulistuu.

Nythän kuitenkin käsittääkseni sitä tulistusta säädetään (vai liekö lähinnä rajoitetaan) kompuran kierroksilla ja paisuntaventtiilillä. Enpä osaa aivan niin pitkälle hahmottaa, että miten tuo puhallusnopeuden portaaton säätö tähän palettiin sopisi. :-\

 

[VesA]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Tämän mukaan COP-tehoikkainta olisi kehittää ILPit semmoisiksi, että höyrystin voisi toimia kokonaan ilman ulkoista ilman ulkoista aputuuletusta ja energiaa. Ja sitten yhdistää se mahdollisimman kovan hyötysuhteen kompuraan / prossuun.

Tästä päästäänkin sitten siihen, että siirrytään ilmajäähystä vesijäähyyn, jolloin kohta ollaan maalämpöpumpussa.

No eikun rakennetaan pitkät hormit jotka pitävät ilman liikkeessä ilman potkuria ;-) Kesällä hormin yläosan voisi maalata mustaksi niin aurinkoenergia kiihdyttäisi imankulkua entisestään.

 

[teukka]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

En ole pysynyt tässä ketjussa mukana. Älkää kuitenkaan unohtako sitä ilman virtauksen vaikutusta kennon huurtumiseen. Mitä hitaammin ilma virtaa sitä enemmän se jäähtyy ja sitä helpommin kenno huurtuu.

 

[Aippi]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Täytyy myöntää että tastä keskustelusta, kylmämiehenä olen pihalla kuin lumiukko. Kyllä keskustelijat nyt ovat kylmätekniikassa joutuneet sivuraiteille.

 

[Joppe112]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Hyviä ideoita satelee japsien syliin patentoivaksi tässäkin ketjussa !!

Ei vaan hahmotanpa mieliin ILPin höyristimen perusidean: pitkän putken mutkittelevassa alkupäässä kylmäaine hyökkää sisään nestemäisenä (faasina) ja sitten mutkittelee lopulta portista ulos kennon toisesta päästä höyrymäisenä usvana kiihdyttäen kohti kompuran imua. Eikös vaan?

Se tavoite? Ulos tullessaan kylmäaineen tulisi olla mahdollisimman "kuivaa" vaan ei liian semmoista (=tulistunutta). 100% höyrystynyt kylmäaine on näin matkallaan imenyt maksimimäärän lämpöä sisäänsä ja valmista pakattavaksi kompuran toimesta kohti paineistettuja sisätiloja. Jos höyrystimen putki on "liian" pitkä höyry kuumenee liikaa ja liian "lyhyt" niin höyryyn jää vielä nestepisaroita.

No, koska koko höyrystin on vaan yksi mekaaninen kenno ilman mitään aktiivisia komponentteja ihan kuten oman autosi lauhdutin. Sen thermodynaaminen kyky sitoa lämpöä on puhtaasti sidoksissa putkiston pituuteen ja kennon sisäiseen geometriaan, joka ei voi muuttua miksikään käytön aikana kun laite on kerran asennettu. Ainut keino säädellä siis lämmön sitomismäärää (= lue putken virtuaalista "pituutta") on tuulettaa kennoa ulkoilman vaatimalla tavalla omalla potkurillaan.

ILPin kykyä tuottaa enemmän lämpöä voidaan kyllä nostaa kasvattamalla höyrystimen fyysistä pintaa imeä lämpöä (vrt esim. Sanyo 93 vs 123 mallit). Yleensä siis kasvattamalla kennon ulkoista kokoa. Jos saman kompuran taakse pistetäänkin 2 höyrystintä niin kapasiteettihan tuplaantuu, mutta hintana on yleensä myös paljon tehokkaamman kompuran ostaminen jotta uuteen - nyt suurempaan - putkitilavuuteen saadaan imettyä jälleen se riittävä prosessin vaatima alipaine.

Tästä voi nyt jokainen sitten ottaa piirustuslaudan eteen ja alkaa miettiä uusia mielenkiintoisia kokoonpanoja A höyrystintä + B kompuraa ja mitä siitä taas seuraa ...

 

[jule-]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Hyviä ideoita satelee japsien syliin patentoivaksi tässäkin ketjussa !!

Oletteko muuten tutustuneet alan patenteihin?
http://fi.espacenet.com/
Löytyy esim. Cop mittari ja pikaliittimet joiden takana onkin yllätys yllätys ei ulti vaan IVT.
Paljon mielenkiintoisia patentteja.

 

[teukka]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

En ole vieläkään oikein kärryillä, mutta:Ei vaan hahmotanpa mieliin ILPin höyristimen perusidean: pitkän putken mutkittelevassa alkupäässä kylmäaine hyökkää sisään nestemäisenä (faasina) ja sitten mutkittelee lopulta portista ulos kennon toisesta päästä höyrymäisenä usvana kiihdyttäen kohti kompuran imua. Eikös vaan?

Alkupäässä on jo osa kaasuuntunut!
Lopussa sieltä ei tule höyrymäistä usvaa. Jos tulee, niin homma on pilalla. Sieltä pitää tulla kaasua eli näkymätöntä tulistettua höyryä.

Epäilen, että ensimmäisiä asioita, joita japsit ja muut inssin oloiset suunnittelijat joutuvat miettimään, ovat höyrystimen ja lauhduttimen koko, puhaltimet ja kompuran teho...

 

[oskari]

Vs: Lisää ilmaa ulkoyksikölle?

Kun noita ulkoyksikön kennoston kuvia on katsellut,niin toisissa on kaksi kennostoa päällekkäin ja toisissa yksi.Itselläni toshiba daisekai 10 näyttää olevan yksi kennosto.