Matalaenergiatalo ja ILP

[markusj]

Näitä juttuja lukiessa, tulee pohdittua ja laskettua kaikenlaista. Aloin tuossa pohtimaan energiankulutuksen säästön mielekkyyttä rakennusten kannalta, ja tein kuvitteellisen laskentamallin, jossa lasketaan rakennuksen ulkopuolinen energiantarve 120m2 (15mx8m) talossa, jossa asuu 4 henkinen perhe normaalilla taloussähkökulutuksella. Laskennan lähtökohtana oli, että lämmitettäessä asetuslämpötilana oli 21°C, ja jäähdytettäessä 24°C. Tein 4 erilaista talotyyppiä, jotka nimitän seuraavasti:
1. 80-luvun eristyksillä oleva talo
2. 2000-luvun eristyksillä oleva talo
3. Matalaenergiatalo
4. Passiivitalo

Laskelmat ja kuvat ovat suuntaa-antavia, mutta tulos on mielenkiintoinen. Eristyksen lisäys tai paremminkin lämpövuotojen hillitseminen, näyttäisi johtavan tapauksien 1>2 ja 2>3 väleillä noin 4.000 kWh säästön, joka nykyisillä hinnoilla on noin 400€ vuodessa. Sen sijaan muutoksessa 3>4 säästö on enään 1.000 kWh luokkaa, syystä että jäähdytystarve alkaa kasvamaan voimakkaammin kuin lämmityksestä saatu säästö. Näin siis siitäkin huolimatta, että lisäeristäminen periaatteessa helpottaa myös jäähdytystä.

Kuvat ovat mielenkiintoisia myös siksi, että talon energiataloudellisuuden voi eräällä tavalla lukea myös siitä, mistä lämpötilasta alkaen taloa täytyy alkaa lämmittämään, tai toisaalta mihin lämpötilaan asti asumisen tuottama lämpö riittää. Alla olevista periaatteelisista kuvissa nämä pisteet ovat mielenkiintoisissa paikoissa. Passivi talossa tuo piste olisi jotakuinkin 0°C kohdalla, jossa on Suomen vuoden lämpötilajakauman toinen huippukohta. Matalaenergiatalon piste satuu 6..7°C kohdalle, joka on karkeasti Suomen keskilämpötila. 80- ja 2000-luvun talojen pisteet asettuvat 12-16°C välille, johon kohtaan asettuu Suomen vuoden lämpötilajakaumien toinen huippukohta. Ehkäpä edelliset havainnot ovat sattumaa ja johtuvat vain valituista lähtöarvoista, mutta kuva on ajatuksellisesti mielenkiintoinen.

ILP:n käytön kannalta tämä tarkastelu on myös mielenkiintoinen. Seuraavassa taulukossa on laskettu Tuusulan pysyyvyyskäyrien perusteella http://www.vouti.net/ilma/sivut/2001-2005.htm lämmitys-/jäähdytystarpeet ja lämmitysenergian kulutus -10°C ... +7°C välillä, jossa on suurin säästöpotentiaali ILP:llä.
1. 12.300/1.400 kWh 10.000 kWh
2. 8.000/1.700 kWh 6.700 kWh
3. 3.000/2.700 kWh 2.100 kWh
4. 850/4.000 kWh 400 kWh

ILP:n ominaisuudet siis osuvat hyvin 80-/2000-luvun taloihin, mutta matalaenergia- tai passiivitaloissa säästöpotentiaali kutistuu jo niin pieneksi, että ILP:n järkevyys alkaa olla kyseenalainen. Toisaalta näihin taloihin on melko välttämätöntä asentaa jokin viilennysjärjestelmä - jolloin pienellä lisäpanostuksella laitteeseen saadaan myös lämmitysominaisuus. Tällöin ILP:n hankintaa ei voi enään perustella saaduilla säästöillä, vaan kyse välttämättömästä jäähdytyslaiteesta, joka muulla tavoin toteutettuna tulisi todennäköisesti kalliimmaksi.

 

[pahhi]

Vs: Matalaenergiatalo ja ILP

Olet siteten tutkinut asiaa vähän tarkemmin. Sellaisen huomion ensimmäisestä kuvasta tein, joka ei mielestäni pidä paikkaansa. 80- ja 2000 luvun talo ei tarvitse jäähdytystä noin aikaisin, eikä noin paljoa.

 

[markusj]

Vs: Matalaenergiatalo ja ILP

Olet siteten tutkinut asiaa vähän tarkemmin. Sellaisen huomion ensimmäisestä kuvasta tein, joka ei mielestäni pidä paikkaansa. 80- ja 2000 luvun talo ei tarvitse jäähdytystä noin aikaisin, eikä noin paljoa.

Sama koskee varmaan kaikkia tapauksia! Nuo kuvat lähtee siitä, että ikkunoita ei auota. Itse asiassa Suomessa voi tuon jäähdytyksen hoitaa aika pitkälti tuulettamalla ikkunoiden kautta ja näin kai jokainen järkevä tekee. Tuuletusta on kuitenkin aika vaikea laskea (mikähän mahtaa olla auki olevan tuuletusikkunan U-arvo), mutta olettaisin, että sillä hoituu jäähdytys luultavasti ehkä siihen asti, kun ulkoilman päivän keskilämpötila on jotakin °17-18°C ja sisälämmön sallitaan nousevan 26°C. 17-18°C korkeampia lämpötiloja on esimerkiksi Tuusulassa noin 1.500 h eli 62 päivää kesässä. Jos energioita alkaisi laskea, syntyy tuossa esimerkissä asumislämpöä 4680 KJ jokainen tunti, ja kun ilman ominaislämpö on 1,01 KJ/kgK (ilman tiheys 1,275 kg/m3), pitäisi tuota lämpötilaeroa olla jonkin verran tuuletuksessa tai haipakan pitää olla mahdoton.

Kun sitten ulkoilman ja sisäilman lämpötilaero menee pieneksi, ei tuo ero enään kykene tuulettamaan huoneita viileiksi. Noita piirellessä tuli mieleen myös se, että usein sanotaan, että ilmastoidussa huoneessa ei pitäisi aukoa ikkunoita, mutta Suomessa ollaan yleensä tilanteessa, että jäähdytettykin sisäilma on vielä lämpöisempää kuin ulkoilma, joten nk. kylmän ei pitäisi karata auki olevien ikkunoiden kautta. Näin on esimerkiksi kesäöisin. Olettaisin, että Suomen olosuhteissa, jossa jäähdytyksellä siirretään lähinnä asumisen tuottama lämpö ulos, voidaan pitää samaan aikaan myös ikkunoita auki ja tähän tekee poikkeuksen vain ne päivät, jolloin ulkolämpötila on lämpöisempi kuin sisälämpötila.