Mikä kannattaa - mikä ei?

[teukka]

Meillä on 60-luvulla rakennettu 1-kerroksinen puuelementtitalo, jota on laajennettu 80-luvun alussa - sijaitsee Etelä-Lapissa. Asuttu pinta-ala on 135 neliötä ja meitä on kaksi eläkeläistä. Lämmitys on kaukolämmöllä 16500 kWh/vuosi ja taloussähköä menee noin 4500 kWh/vuosi.

Minua on vaivannut jo pitemmän aikaa se, minkälaisen lämmityksen voisin laittaa, jos en olisi tyytyväinen tähän nykyiseen systeemiin. Tämä on siis vain ajatusleikki. Asia vaivaa siksi, että en ymmärrä esimerkiksi tuota maalämmön buumia tämänkokoisiin talouksiin ja vähän isompiinkin matalaenergiataloihin.

Jos siirtyisin johonkin lämpöpumppusysteemiin ja ajattelen vuotuisen COPin olevan noin kaksi, niin säästäisin vuodessa puolet tuosta 16500 kWh:sta ja se tekisi siis sähkön hinnalla noin 1000 €. Kuoletusaikaa tulisi siis 20 vuotta.

Mielestäni se lämmityssysteemi saisi maksaa korkeintaa 10000. Siis millä ihmeen laskennolla monet perustelevat noita hankintoja hyvin eristettyihin uusiin ja vanhoihin taloihin, joissa kulutus on tuota luokkaa. ???

 

[Maalainen]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Maksaa ne muutkin systeemit, eli pitää laskea hinnan erotuksella.
Teillä on nyt 50vuotta vanha talo, eli vaikka takaisinmaksu aika olisikin 10-20v niin olisihan se jo 30vuotta säästänyt, vaikka joitakin osia siitä olisi pitänyt jo vaihtaa..

 

[VesA]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Mielestäni se lämmityssysteemi saisi maksaa korkeintaa 10000. Siis millä ihmeen laskennolla monet perustelevat noita hankintoja hyvin eristettyihin uusiin ja vanhoihin taloihin, joissa kulutus on tuota luokkaa. ???

Samalla logiikalla kuin muunkin rakentaessa tapahtuvan törsäyksen - kun on saatu pankista satoja tonneja rahaa niin pikkusummat eivät tunnu enää missään: pannaan auto vaihtoon, laitetaan 'samantien' maalämpö jne.

 

[Maalainen]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Piti vielä hintojen nousun vaikutus tma:n tuoda esille. Meilläkin ilp:n takaisinmaksuaika oli ensimmäisen talven jälkeen muistaakseni 6-7vuotta, mutta käytännössä aika on lyhentynyt liki puoleen kun sähkön hinta on lähes tuplaatunut.

 

[pökö]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Maksaa ne muutkin systeemit, eli pitää laskea hinnan erotuksella.
Teillä on nyt 50vuotta vanha talo, eli vaikka takaisinmaksu aika olisikin 10-20v niin olisihan se jo 30vuotta säästänyt, vaikka joitakin osia siitä olisi pitänyt jo vaihtaa..

Jos TMA on 20 vuotta ja esim. maalämpöpumpun käyttöikä 20 vuotta,niin mikä on todellinen TMA.

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Suora sähkölämmitys on tietenkin halvin, mutta jos uuteen taloon valitaan mikä muu lämmitysjärjestelmä tahansa, niin eipä maalämpö nyt niin olennaisesti kalliimmaksi tule kuin muutkaan (riippuu keräysratkaisusta, kallioon poraaminen on toki kaukana ilmaisesta). Lattialämmönjaolla maalämmön vuotuinen keskimääräinen tuottosuhde on suhteellisen yksinkertaista saada yli kolmeen.

Ja kaikista mahdollisista mekaanisista koneista hyvälaatuinen scroll-kompressori on sentään aika kestävä, kun ympäristön lika ei pääse mekanismeihin ja liikkuvat osat uivat öljykylvyssä. Käytännössä erilaiset puhaltimet ja pumput ovat paljon suurempia murheenkryynejä, kun laakerit pääsevät likaantumaan ja seurauksena on sitten valitettavan usein laakerivaurio.

 

[Espejot]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Säästämisetä on tullut uskonto... ja raamatulle on vähän vaikea laskea TMA:ta.
Mutta jos energiaa pitää säästää niin mlp lienee ainoa oikea valinta kaikkiin taloihin... ja aurinkokenno ja tuuliturbiini lisäksi.

 

[pökö]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Suora sähkölämmitys on tietenkin halvin, mutta jos uuteen taloon valitaan mikä muu lämmitysjärjestelmä tahansa, niin eipä maalämpö nyt niin olennaisesti kalliimmaksi tule kuin muutkaan (riippuu keräysratkaisusta, kallioon poraaminen on toki kaukana ilmaisesta). Lattialämmönjaolla maalämmön vuotuinen keskimääräinen tuottosuhde on suhteellisen yksinkertaista saada yli kolmeen.

Ja kaikista mahdollisista mekaanisista koneista hyvälaatuinen scroll-kompressori on sentään aika kestävä, kun ympäristön lika ei pääse mekanismeihin ja liikkuvat osat uivat öljykylvyssä. Käytännössä erilaiset puhaltimet ja pumput ovat paljon suurempia murheenkryynejä, kun laakerit pääsevät likaantumaan ja seurauksena on sitten valitettavan usein laakerivaurio.

Myös maalämpöpumpussa on pumppuja joihin voi "valitettavan usein tulla laakerivaurio"

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Myös maalämpöpumpussa on pumppuja joihin voi "valitettavan usein tulla laakerivaurio"

Täsmälleen yksi enemmän, kuin sähkökattilalämmityksellä. Kaikissa muissa tapauksissa puhaltimien määrä sitten jo kompensoi tuohon liittyvät riskit, puhaltimet kun ovat niistä murheenkryyneistä merkittävämpi (itselläkin odottaa taas pari ilmanvaihtopuhallinta kevättä ja joko uusimista tai laakeriremonttia, kun alkavat pitää ääntä jo naapureita häiritsevässä mitassa).

 

[tms]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Ei se scroll-kompressorikaan ikuinen ole. Alla oleva kuva on ottoteholtaan noin 5kWattisen lämpöpumpun kompressorista(ei maalämpö). Spiraalit olivat virheettömässä kunnossa, mutta paineet eivät nouse kun akseli heittää laakerivaurion takia. Etenkin kovilla pakkasilla voitelun riittävyys voi olla siinä ja siinä oli se pumppu mikä tahansa.

 

[pökö]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Onko noi scroll-kompurat aina liukulaakereilla vai onko muitakin laakerointitapoja?

 

[Raksaaja]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Etenkin kovilla pakkasilla voitelun riittävyys voi olla siinä ja siinä oli se pumppu mikä tahansa.

Äkkiseltään vois luulla, että jossain määrin vaikuttaisia esimerkiksi sellainen asia, että onko kompressori ulkona -30c pakkasessa vai sisällä +20c lämpötilassa.

 

[tms]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Onko noi scroll-kompurat aina liukulaakereilla vai onko muitakin laakerointitapoja?

Eipä ole tullut purettua. Sattumoisin on yksi käämivikainen E9BKP5:n kompressori(5CS102XEC) menossa romuihin eikös tuo ole scroll ? Täytyypä katsoa sisään jos on scroll.

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Ei se scroll-kompressorikaan ikuinen ole. Alla oleva kuva on ottoteholtaan noin 5kWattisesta lämpöpumpusta(ei maalämpö). Spiraalit olivat virheettömässä kunnossa, mutta paineet eivät nouse kun akseli heittää laakerivaurion takia. Etenkin kovilla pakkasilla voitelun riittävyys voi olla siinä ja siinä oli se pumppu mikä tahansa.

Järkevästi mitoitetussa maalämpöpumpussa höyrystimen lämpötila putoaa loppukevään pakkasilla (maan jäähdyttyä) korkeintaan jokusen asteen. Sen sijaan VILP:eissä laite todellakin joutuu aika koville pakkaskeleillä.

 

[tms]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Äkkiseltään vois luulla, että jossain määrin vaikuttaisia esimerkiksi sellainen asia, että onko kompressori ulkona -30c pakkasessa vai sisällä +20c lämpötilassa.

Ei se taida auttaa jos öljyt jähmettyvät ulos höyrystimeen.

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Onko noi scroll-kompurat aina liukulaakereilla vai onko muitakin laakerointitapoja?

Painevoideltu öljylaakeri oikein mitoitettuna ja hermeettisesti suljettuna on kyllä kestävin ja luotettavin laakeriratkaisu kaikenkaikkiaan. Valitettavasti kompressoreissa taidetaan monesti käyttää kuulalaakereitakin, kun tilasta on (olevinaan) pulaa ja voitelujärjestelyn kohdalla säästetään. Esimerkiksi nelitahtimoottori, jossa on liukulaakerit, on tyypillisesti kestävämpi kuin kaksitahtimoottori (jossa on neula-, eli eräänlaiset rullalaakerit).

 

[pökö]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Esimerkiksi nelitahtimoottori, jossa on liukulaakerit, on tyypillisesti kestävämpi kuin kaksitahtimoottori (jossa on neula-, eli eräänlaiset rullalaakerit).

Ja mikäs järki tässä nyt on?

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Ja mikäs järki tässä nyt on?

Järki on se, että jos paineöljyvoitelu on mahdollista ja riittävän helppoa järjestää, se valitaan ja lopputulos on parempi kuin muilla konventionaalisilla laakeriratkaisuilla (magneettinen levitaatiolaakerointi voi joissakin tapauksissa olla voittaja). Myös vesilaakeroidut kiertovesipumput ovat yllättävän kestäviä verrattuna muihin rakennusautomaation pyöriviin laitteisiin.

 

[Raksaaja]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Ei se taida auttaa jos öljyt jähmettyvät ulos höyrystimeen.

Siis voiteleeko kompuran laakerit se kylmäaineen seassa oleva öljy?
Itse olen luullut, että se on tarkoitettu pelkästään voitelemaan mäntäkompressorissa mäntää/sylinteriä ja scrollissa sitä "scrollia".

Noo, enpä minä mitään noista tiedä, mutta joka päivä saa näköjään oppia jotain uutta.

 

[pökö]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Järki on se, että jos paineöljyvoitelu on mahdollista ja riittävän helppoa järjestää, se valitaan ja lopputulos on parempi kuin muilla konventionaalisilla laakeriratkaisuilla (magneettinen levitaatiolaakerointi voi joissakin tapauksissa olla voittaja). Myös vesilaakeroidut kiertovesipumput ovat yllättävän kestäviä verrattuna muihin rakennusautomaation pyöriviin laitteisiin.

Tarkoitin lähinnä vertailua 4T/2T. Millaisia moottoreita tarkoitit?

 

[tms]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Siis voiteleeko kompuran laakerit se kylmäaineen seassa oleva öljy?

Näinhän se on. Maalämmössähän se "höyrystin" ei mene niin kylmäksi kuin ILPissä tai VILPissä joten siinä tätä ongelmaa tuskin on.

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Tarkoitin lähinnä vertailua 4T/2T. Millaisia moottoreita tarkoitit?

No otatpa melkein minkä tahansa sovelluksen ja vertailet 4T/2T -ratkaisuja (jos vaihtoehto ko. tapauksessa on), niin edellinen on yleensä kestävämpi. Tähän on monia syitä, mutta kyllä nuo 2T-moottorin runko- ja kiertokangen laakerit tyypillisesti kuluvat paljon nopeammin tai vikaantuvat herkemmin kuin vastaavat 4T-moottorin laakerit. Eikä noita 2T-moottorin neulalaakereita käytettäisi, ellei pakko olisi huuhtelupumpputoiminnon takia. Onhan tuo vertailu sikäli epäoikeudenmukainen, että 2T-moottorin laakerit joutuvat muutenkin toimimaan epäedullisemmissa oloissa (huonon voiteluympäristön takia).

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Siis voiteleeko kompuran laakerit se kylmäaineen seassa oleva öljy?

Tuossa kompressorin pohjasumpissa, josta öljypumppu imee, on kyllä melko puhdasta öljyä normaalioloissa scrollin ja mäntäkompressorin tapauksessa (imupaine vallitsee). Lämpötilahan ratkaisee, minkä takia käytetään kompressorilämmittimiä seisontatauon varalle jopa kesäkuumalla. Muulloin koneen toiminta lämmittää öljyä riittävästi.

 

[pökö]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

No otatpa melkein minkä tahansa sovelluksen ja vertailet 4T/2T -ratkaisuja (jos vaihtoehto ko. tapauksessa on), niin edellinen on yleensä kestävämpi. Tähän on monia syitä, mutta kyllä nuo 2T-moottorin runko- ja kiertokangen laakerit tyypillisesti kuluvat paljon nopeammin tai vikaantuvat herkemmin kuin vastaavat 4T-moottorin laakerit. Eikä noita 2T-moottorin neulalaakereita käytettäisi, ellei pakko olisi huuhtelupumpputoiminnon takia. Onhan tuo vertailu sikäli epäoikeudenmukainen, että 2T-moottorin laakerit joutuvat muutenkin toimimaan epäedullisemmissa oloissa (huonon voiteluympäristön takia).

2T moottoreita käytetään usein pienkoneissa joissa kierrosluvut nousee säännöllisesti yli 10000 rpm,jopa paljon yli tuon. Näissä oloissa 2T taitaa olla 4T moottoria kestävämpi.
4T moottorissa on oltava öljypumppu jotta öljyä saadaan paineella joka paikkaan riittävästi,liukulaakeri lienee ainoa edullinen vaihtoehto joka pitää painetta sen verran että öljyä tosiaan riittää kaikkialle.
En lähtisi vertailemaan 2T/4T moottoreiden kestävyyttä koska käyttökohteet on aikalailla erilaisia.

 

[VesA]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Kylmäkoneissa on erillaisia öljyjä on plussapuolen ja pakkaspuolen kompressoriöljyjä.Joas ilppi on tehty jäähdytykseen siinä on plussapuolen öljyt ja jos ilppi on tehty lämpöpumpuksi siinä on pakkaspuolen öljyt.Eli ei ne öljyt jähmety pakkasella oikeissa ilpeissä.

Olisipa melko valaisevaa jos joku näitä öljyjä työkseen käsittelevä laittaisi vaikkapa hellasäröä uhmaten vähän näytteitä eri merkkien varaosaöljyistä kotipakastimeen ( jolla pääsee yleensä jonnekin -30 tienoille ). Senverran kuin näistä liemistä verkosta speksiä löytyy suodatettavuuden pakkasraja on jossain -20 -35 välillä, mutta minkälaista on mihinkin malliin laitettu.. siitä ei ole tietoa.

Ihan omakohtaisena kokemuksena nuo Argot ( joissa on vanha softa ilman myöhemmin tullutta -20 pakkasrajaa ) menettävät tehojaan pitkään pakkasessa huudatettuna ja saavat tehot takaisin kun käyttää vähän aikaa jäähdytyksellä, puolen tunnin välein ajettava pakkosulatus ei siihen pitemmän päälle riitä... joka sopisi vaikka siihen että kohmettunut öljy tukkii höyrystintä.

Vehje on senverran fiksu, ettei se pyöritä ulkoropellia kun pakkasella haluaa jäähdyttää. Eli se saa kyllä sinne lämmintä aikaiseksi ilman peittojakin.

 

[janti]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Öljyistä aiempaa juttua
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=2074.0
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3165.msg37130#msg37130

 

[RAFU]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Meillä on 60-luvulla rakennettu 1-kerroksinen puuelementtitalo, jota on laajennettu 80-luvun alussa - sijaitsee Etelä-Lapissa. Asuttu pinta-ala on 135 neliötä ja meitä on kaksi eläkeläistä. Lämmitys on kaukolämmöllä 16500 kWh/vuosi ja taloussähköä menee noin 4500 kWh/vuosi.

Minua on vaivannut jo pitemmän aikaa se, minkälaisen lämmityksen voisin laittaa, jos en olisi tyytyväinen tähän nykyiseen systeemiin. Tämä on siis vain ajatusleikki. Asia vaivaa siksi, että en ymmärrä esimerkiksi tuota maalämmön buumia tämänkokoisiin talouksiin ja vähän isompiinkin matalaenergiataloihin.

Jos siirtyisin johonkin lämpöpumppusysteemiin ja ajattelen vuotuisen COPin olevan noin kaksi, niin säästäisin vuodessa puolet tuosta 16500 kWh:sta ja se tekisi siis sähkön hinnalla noin 1000 €. Kuoletusaikaa tulisi siis 20 vuotta.

Mielestäni se lämmityssysteemi saisi maksaa korkeintaa 10000. Siis millä ihmeen laskennolla monet perustelevat noita hankintoja hyvin eristettyihin uusiin ja vanhoihin taloihin, joissa kulutus on tuota luokkaa. ???

Sinun tapauksessa kaukolämmössä pysyminen lienee taloudellisin ratkaisu. Joku varasysteemihän on aina oltava, takka tai joku muu. Aika iso saa kämppä olla ennen kuin maalämpö alkaa kannattaa. Joka paikkaan ei kaukolämpöä saa ja siellä missä saa, pakotetaan liittymään kaukolämpöön vaikka jo olisi taloudellisempi ratkaisu käytössä. Itse jouduin ratkaisemaan oman lämmitystapani öljyn ja sähkön hinnan rajun nousun vuoksi kaksi vuotta sitten kahden laadukkaan ILP hankinnalla (n. 4000 eur asennuksineen) - en ole katunut.

 

[Maalainen]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Jos TMA on 20 vuotta ja esim. maalämpöpumpun käyttöikä 20 vuotta,niin mikä on todellinen TMA.

No eihän se tma ole kuin ensimmäisen pumpun kohdalla 20vuotta. Ei kai porakaivoa ja putkituksia tarvi uusia jos mlp:n vaihtaa? Eikä sitä yhden rikkoutuneen osan vuoksi tarvi välttämättä kokonaan vaihtaa.

 

[pökö]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Eikä sitä yhden rikkoutuneen osan vuoksi tarvi välttämättä kokonaan vaihtaa.

Voi olla että menee vaihtoon koko laite jos varaosia ei 20 vuotta vanhaan enää saa. Noin vanhaan laitteeseen ei välttämättä kannata uhrata korjaukseen ihan hirveitä summia.

 

[teukka]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Sinun tapauksessa kaukolämmössä pysyminen lienee taloudellisin ratkaisu. Joku varasysteemihän on aina oltava, takka tai joku muu. Aika iso saa kämppä olla ennen kuin maalämpö alkaa kannattaa. Joka paikkaan ei kaukolämpöä saa ja siellä missä saa, pakotetaan liittymään kaukolämpöön vaikka jo olisi taloudellisempi ratkaisu käytössä. Itse jouduin ratkaisemaan oman lämmitystapani öljyn ja sähkön hinnan rajun nousun vuoksi kaksi vuotta sitten kahden laadukkaan ILP hankinnalla (n. 4000 eur asennuksineen) - en ole katunut.

Näyttää tämä keskustelu painottuneen siihen, että laakeri kannattaa.

Mielestäni maalämmöstä on tullut sellainen eliittiratkaisu, johon mennään silmät ummessa. Kun nuoret parit suunnittelevat oman talonsa rakentamista, niin ilmoittavat varmuudella, että siihen tulee maalämpö. Vaikka talossa olisi matala energian kulutus tai se olisi peräti passiivitalo... ???

Nykyisillä eristysnormeilla maalämpö on kyseenalainen ratkaisu, koska se ei aina istu vanhempaankaan normaalikokoiseen asumukseen.

P.S: Siis oikeastaan olisin halunnut mielipuolia siitä, että mikä on vanhan rakennuksen lämmitysenergian kulutuksen oltava, että kannattaa vakavasti harkita maalämpöä. Ja mitä uudisrakennuksesta....?

 

[Espejot]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

P.S: Siis oikeastaan olisin halunnut mielipuolia siitä, että mikä on vanhan rakennuksen lämmitysenergian kulutuksen oltava, että kannattaa vakavasti harkita maalämpöä. Ja mitä uudisrakennuksesta....?

Laskukoneella saa vain yhden aspektin asiaan. Voi hvin kysyä montako etelänmatkaa mlp:llä saa. Tosin jos ei matkustele, niin sitten pitää keksiä uusi kysymys.

Lämmitysjärjestelmän 20v TMA ei ole sinänsä älyttömän pitkä koska eihän lämmitysjärjestelmä tuota mitään - muuta kuin lämpöä. Toisaalta, miten maailma makaa 20v päästä... onko tuulivoima & aurinko lyönyt itsenä läpi. Silloin joku väliaikaisempi ratkaisu voi ihan hyvin perustella. Minusta mlp yhdistettynä aurinko- ja tuulivoimaan on aika lyömätön... mutta vain jos tulorahotus on kunossa.

Kysymykseen saa ihan yhtä monta vastausta kuin kysymykseen mitä puoluetta äänestää. "Mikä on paras" on naivien ihmisten yksinkertaisia kysymyksiä/vastauksia.

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Mielestäni maalämmöstä on tullut sellainen eliittiratkaisu, johon mennään silmät ummessa. Kun nuoret parit suunnittelevat oman talonsa rakentamista, niin ilmoittavat varmuudella, että siihen tulee maalämpö. Vaikka talossa olisi matala energian kulutus tai se olisi peräti passiivitalo... ???

Nykyisillä eristysnormeilla maalämpö on kyseenalainen ratkaisu, koska se ei aina istu vanhempaankaan normaalikokoiseen asumukseen.

Asia ei vain ole noin yksioikoinen kuin kategorisiin laskelmiin tuijottaminen näyttää, eli esimerkiksi maalämpökaivo on hyvin pitkäikäinen ratkaisu (oletettavasti pitkäikäisempi kuin rakennuksen perustukset). Toisaalta uudisrakennuksessa maalämmön ottaminen alusta alkaen perustaksi tekee myös mahdolliseksi toteuttaa mahdollisimman järkeviä ilmanvaihto- ja jäähdytysratkaisuja, jollaisia ei enää ole taloudellisesti järkevää toteuttaa myöhemmin. Rakennuksen koko elinkaaren aikana tuollaiseen "maalämpötalouteen" kyllä liittyy aivan ilmeisiä etuja.

 

[Raksaaja]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

P.S: Siis oikeastaan olisin halunnut mielipuolia siitä, että mikä on vanhan rakennuksen lämmitysenergian kulutuksen oltava, että kannattaa vakavasti harkita maalämpöä. Ja mitä uudisrakennuksesta....?

Tästä poikiikin siten mukava keskustelu paljonko pitää laskea maalämpöpumpun huolto- ja ylläpitokuluiksi vuositasolla, missä iässä maalämpöpumppu lähtee kaatopaikalla, paljonko on sähkön keskihinta maalämpöpumpun eliniän aikana, miten erilaiset maalämpöjärjestelmän maksutavat vaikuttavat TMA:aan, paljonko on Fortumin osakkeiden arvo 20 vuoden päästä ja paljonko se keskimääräinen maalämpöjärjestelmä nyt sitten oikeasti kenenkin mielestä maksaa ja paljonko ne muut vaihtoehdot maksaa.

 

[Raksaaja]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Voi olla että menee vaihtoon koko laite jos varaosia ei 20 vuotta vanhaan enää saa. Noin vanhaan laitteeseen ei välttämättä kannata uhrata korjaukseen ihan hirveitä summia.

Älyä ja varaajaa lukuunottamatta tavallisessa on/off-maalämpöpumpussa taitaa kaikki muut osat olla "helposti" päivitettävissä johonkin suurinpiirtein vastaavaan. Eikä niitä oikeasti kuluvia osiakaan niin mahdottomasti noissa ole. Kompressori, kv-pumput, vaihtoventtili, onko vielä jotain muuta?
Rosterivaraajat/lämmönvaihtimet eivät varmaan ihan heti lopu, jos niissä ei ole mitään valmistusvikaa.

Älyn ikä onkin sitten täysi kysymysmerkki. Periaatteessa riippuu suunnittelun ja materiaalien laadusta, mutta kuitenkin yleisin rikkoutumisen syy taitaa olla ukkonen. Toisaalta osaava RTV-huoltomies taikoo monenlaisia laitteita henkiin ukkosen jäljiltä, aivan nimellistä korvausta vastaan.

(Valitettavasti nuo RTV-miehet alkaa kohta olemaan harvinaisia...kun mitään ei enää nykyään korjauteta.)

 

[teukka]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Ei tämä taida selvitä.

Eräs eläkeläismuori suunnitteli mökkiinsä maalämpöä, kun poika oli suositellut. 80 neliön mökki toimi sähköllä ja kokonaiskulutus oli vähän yli kymmenentuhatta kWh/vuosi.
Sanoinkohan minä väärin, kun kehotin muoria unohtamaan tuon ratkaisun.

 

[kotte]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Sanoinkohan minä väärin, kun kehotin muoria unohtamaan tuon ratkaisun.

Et, muttet toivottavasti ehdottanut sitten tilalle muita kotkotuksia, esim. ilmalämpöpumppua (ellei muori sitten valitellut hikoilua helteellä ja tarvinnut jonkinlaista toimivaa ratkaisua tuohon).

 

[VesA]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

P.S: Siis oikeastaan olisin halunnut mielipuolia siitä, että mikä on vanhan rakennuksen lämmitysenergian kulutuksen oltava, että kannattaa vakavasti harkita maalämpöä. Ja mitä uudisrakennuksesta....?

Eikai sellaista rajaa ole.. maalämmön hinta nousee aika lineaarisesti energiatarpeen eli kaivon metrimäärän mukana. Ainoa kiinteä kohta on se ettei pumppujen hinta lähde nollasta. Tehosta pumpun hinta riippuu aika loivasti.

Eli aivan pienillä kulutuksilla ei kannata investoida lämmitykseen millään tavalla.. ostaa 50e työmaapuhaltimen ja antaa lämmöntalteenoton jakaa sen talouteen.

Jos energiankulutus on niin suurta että jotain kannattaa investoida niin sitten halpis ILP tai useampi.

Jos on pakko jakaa lämpö veden avulla niin sitten voi alkaa laskeskella mikä kannattaa.

Maalämmön onneksi yksinkertaiset ja tyhmätkin suorasähkövehkeet veden lämmitykseen maksavat aika lailla.. investoinnin ero tulee porakaivosta.

 

[teukka]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Palaan tähän vanhaan aiheeseen.
Keskustelin erään tuttavan kanssa, joka asennuttaa maalämmön 120 neliön taloon. Takaisinmaksuajaksi on arvioitu 7 vuotta. Tämä arvio selittyy sillä, että entinen öljylämmitys on on toiminut huonosti tai ei oikeastaan juuri ollenkaan - kulutus on ollut 2800 l/v yhden hengen taloudessa.
Mielestäni tuo öljyn kulutus voisi laskea ihan pienillä toimenpiteillä, jolloin maalämmön takaisinmaksuaika olisi huomattavasti pitempi. Mm. käyttöveden lämmitys kesällä huonosti toimivalla öljysysteemillä on haaskausta...

Pieniä takaisinmaksuaikoja saadaan, kun tarkastellaan taloa, jossa kaikkinainen lämmitys on järjestetty mahdollisimman huonosti ja päin seiniä...

 

[sam123]

Vs: Mikä kannattaa - mikä ei?

Mielestäni tuo öljyn kulutus voisi laskea ihan pienillä toimenpiteillä...

Ihan kuten mökkinaapurin kotona. Hormin teräsputkitus, uusi kattila, öljysäiliö kaivettava ylös maasta ja uusittava.

Näiden pienien toimenpiteiden vuoksi porautti reiän ja laittoi maalämmön.