Mikä kannattaa valita ilma-vesilämpöpumpuksi?

R

roivaha

Tulokas
Hei!
Uusi jäsen kyselee mikä järjestelmä kannattaa valita ilma-vesilämpöpumpuksi?
Vanha varaaja on 2000l ja on tulosssa tiensä päähän, näin arvelen iän puolesta. Ja muutoinkin, kun tariffit ovat muuttuneet tuosta 1989 ajan kohdasta kun se asennerriin. Silloin oli tarkoitus halvalla yösähköllä varata varaaja täyteen lämpöön ja kuluttaa päivällä.
<
Nyt on tarjous kahdesta eri järjestelmästä:
1. Scanoffice Mitsubishi järjestelmästä
2. . Jäspi Tehowatti Air järjestelmästä
Molempien hinta asennettuna olisi suunnilleen saman hintainen. Nyt kaipaan mielipiteitä mikä on paras valinta?
 
Viimeksi muokattu:
Wespa

Wespa

Aktiivinen jäsen
Heti alkuun se pakollinen kysymys, onko itse asentaminen poissuljettu vaihtoehto? Silloin voi saada parhaimmillaan todella halvalla ihan hyvin toimivan systeemin. Oma Ranskan-monoblock maksoi rahteineen ja asennuksineen (kun itse tein) n. 3000 euroa öljylämmityksen rinnalle asennettuna.

VILPien asennuksista nyhdetään aika hulppeita hintoja, ilmeisen hyvä bisnes.
 
J

Jolberious

Vakionaama
Missäpäin kohde?
200l yösähkövaraaja kuulostaa melko pieneltä, nuo ovat olleet luokkaa 1500+ litraisia mihin olen itse törmännyt.
Millaiset lämpötilat lämmitysjärjestelmä tarvitsee? Entä paljon energiaa? 0, -10 ja -20asteessa.
 
R

roivaha

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Kemi-Tornio seudulla 120m2 talo, menovesi riittää +50C yleensä. vuoden keskilämpötila -0,4C. Olen nykyisessä rajoittanut tuohon asteeseen. Apukeittiö ja pesuhuone lattialämmitys. Systeemi nykyisin käsisäädöllä. Paitsi lämmitysvastukset termostaatin perässä. Niin ja leivinuuni avustaa pakkasella. Nytkin on kinkku siinä paistumassa..
 
R

roivaha

Tulokas
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Jolberious sanoi:
Missäpäin kohde?
200l yösähkövaraaja kuulostaa melko pieneltä, nuo ovat olleet luokkaa 1500+ litraisia mihin olen itse törmännyt.
Millaiset lämpötilat lämmitysjärjestelmä tarvitsee? Entä paljon energiaa? 0, -10 ja -20asteessa.
Klikkaa laajentaaksesi..
korjasin tuon 200l on tietenkin 2000l
 
R

roots

Hyperaktiivi
Sulla on varmaankin tiedossa vuodessa kulutetut kWh:t lämmitykseen, tai ainakin ne on selvitettävissä sähkölaitoksen online palvelusta vertailemalla eri vuosia ja vuodenaikoja...jos kerran sähkölämmätys aikaisemmin + ne puu-motit.

Tämänhetkisillä lähtotiedoilla, ikä+paikkakunta+koko+menovesi, en harkitsi muuta kuin maalämpöä...
 
K

kaihakki

Vakionaama
roivaha sanoi:
Hei!
Uusi jäsen kyselee mikä järjestelmä kannattaa valita ilma-vesilämpöpumpuksi?
Vanha varaaja on 2000l ja on tulosssa tiensä päähän, näin arvelen iän puolesta. Ja muutoinkin, kun tariffit ovat muuttuneet tuosta 1989 ajan kohdasta kun se asennerriin. Silloin oli tarkoitus halvalla yösähköllä varata varaaja täyteen lämpöön ja kuluttaa päivällä.
<
Nyt on tarjous kahdesta eri järjestelmästä:
1. Scanoffice Mitsubishi järjestelmästä
2. . Jäspi Tehowatti Air järjestelmästä
Molempien hinta asennettuna olisi suunnilleen saman hintainen. Nyt kaipaan mielipiteitä mikä on paras valinta?
Klikkaa laajentaaksesi..

Jos varaaja on asennettu 1989 ja jos on suljettu kierto, niin se on täydessä terässä. Ei ole syöpynyt yhtään. Meillä on 1981 asennettu systeemi. Purin siitä autotallin lattian alta lämmitysvesi putkiston, niin putket olivat uuden veroiset. Siirsin putket autotallin kattoon viemäriremontin takia.
 
lmfmis

lmfmis

Vakionaama
Halvin mahdollinen kannattaa hankkia, maksaa itsensä nopeiten takaisin.

Saksasta vesiulkona about tonnin, puolitoista. Rupeaa säästämään monta vuotta aikaisemmin kuin nuo muut..
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
lmfmis sanoi:
Halvin mahdollinen kannattaa hankkia, maksaa itsensä nopeiten takaisin.
Klikkaa laajentaaksesi..

En kiistä, mutta on vain kovin osittainen totuus. Saksa voi olla ihan hyvä hankintapaikka.

Pieni kone suuressa kohteessa toki maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun töitä riittää koko kapasiteetille vuoden ympäri. Se ei vain selviydy urakastaan ilman muuta apua. Lisäksi paljon potentiaalisia tuottoja jää korjaamatta talteen.

Suurempi ja kalliimpi voi myös tuottaa oleellisesti enemmän kuin halvin mahdollinen ja se kalliimpi hinta voi tulla silti säästöinä takaisin.
 
R

roots

Hyperaktiivi
Kellarinlämmittäjä sanoi:
En kiistä, mutta on vain kovin osittainen totuus. Saksa voi olla ihan hyvä hankintapaikka.

Pieni kone suuressa kohteessa toki maksaa itsensä nopeasti takaisin, kun töitä riittää koko kapasiteetille vuoden ympäri. Se ei vain selviydy urakastaan ilman muuta apua. Lisäksi paljon potentiaalisia tuottoja jää korjaamatta talteen.

Suurempi ja kalliimpi voi myös tuottaa oleellisesti enemmän kuin halvin mahdollinen ja se kalliimpi hinta voi tulla silti säästöinä takaisin.
Klikkaa laajentaaksesi..
Se on juurikin näin näissä lämmityshommissa, se mikä pitkässä juoksussa osoittautuu parhaaksi on oikea valinta...eli kannattaa katsella semmosella 20v+ kiikarilla, lämmityshommat ei ole niin hektistä kuin muu sekoilu nykyään.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Jos varaajan viemää tilaa ei tarvita muuhun käyttöön nyt, en lähtisi sitä heti purkamaan. Tutkisin noita sähköyhtiöiden virtuaaliakkusopimusten tarjoamia hintoja ja parempia voi lähivuosina tulla, kun tulee lisää tuuli- ja ydinvoimaa käyttöön. Noiden virtuaaliakkuprojektien ideanahan on laittaa varaaja sähkölaitoksen tosiaikaiseen etäohjaukseen, jolloin sähköntuottaja pystyy vähentämään vesivoimalaitosten säätöluukkujen jatkuvaa renkutusta hiukan lisää auki ja kiinni ohjaamalla nopeasti sellaisia kulutuslaitteita, joilla on joustovaraa minuuteista tunteihin. Samalla vesivoimalaitoksista voi kevättulvien ja sateiden aikaan ottaa enemmän tehoa irti, kun säätö voidaan tehdä kulutusjoustolla.
 
V

VesA

In Memoriam
kotte sanoi:
Jos varaajan viemää tilaa ei tarvita muuhun käyttöön nyt, en lähtisi sitä heti purkamaan. Tutkisin noita sähköyhtiöiden virtuaaliakkusopimusten tarjoamia hintoja ja parempia voi lähivuosina tulla, kun tulee lisää tuuli- ja ydinvoimaa käyttöön. Noiden virtuaaliakkuprojektien ideanahan on laittaa varaaja sähkölaitoksen tosiaikaiseen etäohjaukseen, jolloin sähköntuottaja pystyy vähentämään vesivoimalaitosten säätöluukkujen jatkuvaa renkutusta hiukan lisää auki ja kiinni ohjaamalla nopeasti sellaisia kulutuslaitteita, joilla on joustovaraa minuuteista tunteihin. Samalla vesivoimalaitoksista voi kevättulvien ja sateiden aikaan ottaa enemmän tehoa irti, kun säätö voidaan tehdä kulutusjoustolla.
Klikkaa laajentaaksesi..

Olen minäkin tuota 2m3 varaajaa pitänyt kylmänä ja verkkoon kytkettynä ( sulut kiinni ) ihan siltä varalta että sille jotain käyttöä keksisi. MLP:n kanssa sille ei oikein ole järkevää käyttöä löytynyt - eristyksen häviöt ylittävät mahdolliset hyödyt.
 
R

roivaha

Tulokas
roots sanoi:
Sulla on varmaankin tiedossa vuodessa kulutetut kWh:t lämmitykseen, tai ainakin ne on selvitettävissä sähkölaitoksen online palvelusta vertailemalla eri vuosia ja vuodenaikoja...jos kerran sähkölämmätys aikaisemmin + ne puu-motit.

Tämänhetkisillä lähtotiedoilla, ikä+paikkakunta+koko+menovesi, en harkitsi muuta kuin maalämpöä...
Klikkaa laajentaaksesi..
Kulutukset ovat vaihdelleet 14000KWH/V -17000KWH/v.
 
Kellarinlämmittäjä

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Kun tuosta pudottaa käyttösähkön pois, jäljelle jää jotain 10000 kWh tai vähän päälle. Jos kulutus lämmitykseen olisi vaikka peräti 12 000 kWh/a, maalämmöllä voisi päästä tuosta ehkä kolmasosaan eli 4000 kWh/a ja perus VILPillä ehkä 5000 kWh/a.

Jos puiden polttelu on jäämässä pois ja haluaa tyystin unohtaa kaikki lämmitysmurheet, voisi se maalämpö olla noin pohjoisessa ihan hyvä valinta. Jos ei, puhtaasti talousnäkökulmasta varmaan kannattaa jättää asia seuraavien asukkaiden mietittäväksi.

Pumput eivät ole ikuisia ja ne saattavat vaatia myös korjauksia ja ainakin uusintaa aikanaan. Mikään lämpöpumppu systeemi, mikä tulee maksamaan kymmenen tuhatta tai yli ei tule koskaan maksamaan noilla kulutuksilla ja nykyisillä hintasuhteilla itseään takaisin.
 
R

roivaha

Tulokas
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Kun tuosta pudottaa käyttösähkön pois, jäljelle jää jotain 10000 kWh tai vähän päälle. Jos kulutus lämmitykseen olisi vaikka peräti 12 000 kWh/a, maalämmöllä voisi päästä tuosta ehkä kolmasosaan eli 4000 kWh/a ja perus VILPillä ehkä 5000 kWh/a.

Jos puiden polttelu on jäämässä pois ja haluaa tyystin unohtaa kaikki lämmitysmurheet, voisi se maalämpö olla noin pohjoisessa ihan hyvä valinta. Jos ei, puhtaasti talousnäkökulmasta varmaan kannattaa jättää asia seuraavien asukkaiden mietittäväksi.

Pumput eivät ole ikuisia ja ne saattavat vaatia myös korjauksia ja ainakin uusintaa aikanaan. Mikään lämpöpumppu systeemi, mikä tulee maksamaan kymmenen tuhatta tai yli ei tule koskaan maksamaan noilla kulutuksilla ja nykyisillä hintasuhteilla itseään takaisin.
Klikkaa laajentaaksesi..
<
Minulla on Scanoffice sta tarjous, jossa ohjelma on laskenut Lämpöpumpulla säätöksi 1500€/V. Tietenkin tarjoajan ohjelmat laskevat hyödyn oman systeemin hyödyksi. Maalämmön kustannukset nousevat huomattavasti suuremmaksi kuin lämpöpumpun. Pitemmän ajan hyötyjä en ole laskemassa, kun Ikä rajoittaa niiden hyötyjen saannin.
 
R

roivaha

Tulokas
Wespa sanoi:
Heti alkuun se pakollinen kysymys, onko itse asentaminen poissuljettu vaihtoehto? Silloin voi saada parhaimmillaan todella halvalla ihan hyvin toimivan systeemin. Oma Ranskan-monoblock maksoi rahteineen ja asennuksineen (kun itse tein) n. 3000 euroa öljylämmityksen rinnalle asennettuna.

VILPien asennuksista nyhdetään aika hulppeita hintoja, ilmeisen hyvä bisnes.
Klikkaa laajentaaksesi..
<
ei se itse asentaminen kokonaan pois suljettu ole, mutta takuiden ym. kannalta ammattilaisten tekemänä homma pelittää varmasti.
 
R

roivaha

Tulokas
roots sanoi:
Mitä se puunkulutus oli, muuta lisäenergiaa ei vissiin sitten enää tuoda taloon... sähkö+puut on kaikki?
Klikkaa laajentaaksesi..
niin on han tuo ilmalämpöpumppukin olemassa. kuumina kesäpäivinä (harvoin tällä seudulla) silläon viilennetty rakennusta. Puita menee jonkin verran ehkä 3-5 m3
 
R

roivaha

Tulokas
pökö sanoi:
1989 lämmitysvaraaja on vasta sisään ajettu, ei ole mitään syytä vaihtaa sitä iän vuoksi.
Klikkaa laajentaaksesi..
Tilanne oli juuri noin. Purin varaajan toukokuussa 19 eikä se ollut yhtään ruostunut eikä kalkkeutunut, Kaikki putket olivat ehyitä.
Tilalle tuli NIBE:n VILP. Kesän aikainen kulutuksen lasku aikaisempiin vuosiin verrattuna oli melkein puiolet. Vasta talvi kertoo todellisuuden. Sähkövastukset tulevat peliin yli -20C pakkasilla. Tilaa tuli melkein yhden huoneen verran kun tuo 2000l säiliön purin pois. Siinä oli hommansa puukkosahalla sahailla säiliö palaiksi.
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom