Mikä merkitys ILPillä on alle -20C lämpötiloissa kokonaissäästöön vuositasolla

[Freeze]

Otetaanpa nyt kantaa tähänkin aiheeseen.
Tällä foorumilla on usein käännetty sanan miekkaa siitä pitääkö ILPin toimia alle -20C ulkolämpötiloissa.

Monien mielestä kone ei ole missään tapauksessa mikään nordic malli ellei se toimi -30 C ja sen allekin lämpötiloissa.
Todellisuudessa Suomessa (poislukien lappi) on harvoin niin pitkiä pakkasjaksoja, että sillä olisi suurtakaan merkitystä lämmityskustannuksissa vuositasolla.
Toki jokainen voi pyöritellä ILPiään missä olosuhteissa haluaa jos se vain on mahdollista, mutta ei sillä mitään todellisia eroja tehdä lämmityskustannuksissa eri koneiden suhteen.
Tässä on yksi tiedosto keskilämpötiloista Keski-Suomesta Saarijärven kaupungista.
Se on vuosilta 2003 - 2005.

 

[jule-]

Vs: Mikä merkitys ILPillä on alle -20C lämpötiloissa kokonaissäästöön vuositasol

Ajallisesti nuo ajat ovat aika lyhyitä ja kuten on jo monastikkin todettu ei noilta ajoilta juurikaan kerry mitään säästöjä.

Enemminkin käyttäjillä on pelko laitteiston rikkoontumisesta tai altistumisesta turhalle "rääkille".
Osa laitevalmistajista on varustanut laitteensa suojalla , mutta osa ei. Tämä ehkä osaltaan herättää kysymyksiä , miksi toinen valmistaja on näin tehnyt. Lisäksi sammutus rajoissa ja suosituksissa melkoisia eroja. Osaa koneista voi pitää päällä piittaamatta ulkolämpötila vaihteluista , mutta toisten koneiden kohdalla , jotka eivät ole varustettu pakkasrajalla pitäisi vahtia töpselin pois ottoa seinästä kovimpien pakkasten varalta. Töpselin nykäisemistä ei voi tehdä jos kova pakkasrintama yllättää , kun perhe on esim. etelänmatkalla tai vaikkapa sitten kun pakkanen lähtee nousuun yöllä.
Laitteistojen ollessa hyvinkin kalliita on luonnollista että halutaan tähdätä laitteen pitkään ikään ja toimivuuteen , jolloin sitä halutaan säästää turhalta kulumiselta , jos se vain on mahdollista.

 

[Joppe112]

Vs: Mikä merkitys ILPillä on alle -20C lämpötiloissa kokonaissäästöön vuositasol


Tämäkin voidaan haarukoida aika hyvin, jos poimitaan mittauspaikoiksi vaikkapa Helsinki ja Sodankylä ja niiden keskimääräiset pakkaspäivät talvikuukausilta ilmatieteen laitoksen 10 v kerätyistä tilastoista. Leudossa Helsingissä merkitys on kertaluokkaa pienempi kuin Sodankylässä ja muu maa sijoittuu tälle janalle jotenkin.

Jos ILPot aletaan rakentaa yhä syvemmille pakkasiin päälämmönlähteeksi, niin se on jo arvo sinänsä koska se syrjäyttää investointitarpeen sille rinnakkaiselle ylläpidettävälle järjestelmälle. Tämä on rahassa se paljon paljon suurempi juttu kuin noista syväpakkaspäivistä saatavat varsinaiset säästöeurot. Esim jos öljypolttimon pitää priimakunnossa ja ajantasalla teknisesti saa siihenkin uppoamaan uskomattomia summia vuosien varrella kaikkine huoltoineen.

 

[kriitikko_o]

Vs: Mikä merkitys ILPillä on alle -20C lämpötiloissa kokonaissäästöön vuositasolla

Mielestäni on hyvä jos kone toimii vielä siellä -30C:ssa. Lähinnä ajattelen niitä mökin käyttäjiä jotka haluavat pitää yllä peruslämpötilaa. Tällöin toimintavarmuus on kaiken A ja O.

Taloudellisista syistä konetta ei kannata pitää päällä kuin varmaan sinne -20C:een. Vaikka säästöhän on se pienikin säästö. Mutta monasti - varsinkin keväällä - lämpötila sahaa ylös ja alas ja vuorokauden ylimmän ja alimman välinen lämpötila ero voi olla 10 tai enemmän. Ei ole kovin viisasta jatkuvasti käynnistää ja sammuttaa konetta pakkasella. Varmasti se rasittaa ilppiä enemmän. Pitkät pakkasjaksot on tietysti eri asia. Korkea toiminta-alue tekee ilmalämpöpumpun käytöstä helppoa ja huoletonta. Automatiikan mielestäni pitäisi estää laitteiden hajoaminen ääriolosuhteissa eli vaikka ajaa kone alas tarvittaessa. Paukkupakkasella tulee halpojen kiinalaisten ja pakkaskäyttöön suunniteltujen laatupumppujen ero varsin selvästi esille. (Vaikka on se tainnut ero jo kaventua, ehkä - en tiedä?).

Itse laitan puuta päivittäin varaavaan leivinuuniin kun lämpötila laskee alle -20C:n ja ilppi toimii lähinnä lämmön levittäjänä ja on vain hyvä jos ilppiä voi vielä käyttää normaalisti vaikka lisälämmitystä on jo pelissä - varsinkin kun kyseessä voi olla hetkellinen ulkolämpötilan lasku. Toshibani laitan sitten pelkälle puhallukselle, jos lupaa monta päivää alle -25C. Uudelleen käynnistyksen suoritan sitten vasta kun alkaa olla siinä -20C:sta tai lämpimämpää.

 

[janti]

Vs: Mikä merkitys ILPillä on alle -20C lämpötiloissa kokonaissäästöön vuositasolla

Kokosin tähän linkkeinä aikaisempaa keskustelua aiheen ympäriltä ja sivusta.

Täällä aiempi keskustelu asian tiimoilta http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,2077.0.html

Sanyon kohdalla on laskettu mitä voisi säästää jos laite ei pysähtyisikään -20 asteessa
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1376.0.html

tet on joskus laskeskellut tällaista säästöpotentiaalista pysyvyskäyrien mukaan.
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=2206.0;attach=2432;image

Hesan pysyvyyskäyrä on tässä tiedostossa (Pysyvyyskäyrä välilehti)
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=975.0;attach=287

markusj on ollut aktiivinen tällä saralla. Ohessa pari pysyvyyskäyrää/taulukkoa
Hki-Vantaa lentoaseman nk. pysyvyysjakauma: http://lampopumput.info/foorumi/index.php?action=dlattach;topic=2094.0;attach=2162
http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,1890.msg21348.html#msg21348

Tässäpä pysyvyyskäyrät Tuusulasta
http://www.vouti.net/ilma/sivut/2001-2005.htm

 

[Timpe]

Vs: Mikä merkitys ILPillä on alle -20C lämpötiloissa kokonaissäästöön vuositasolla

Itse laitan puuta päivittäin varaavaan leivinuuniin kun lämpötila laskee alle -20C:n ja ilppi toimii lähinnä lämmön levittäjänä ja on vain hyvä jos ilppiä voi vielä käyttää normaalisti vaikka lisälämmitystä on jo pelissä - varsinkin kun kyseessä voi olla hetkellinen ulkolämpötilan lasku. Toshibani laitan sitten pelkälle puhallukselle, jos lupaa monta päivää alle -25C. Uudelleen käynnistyksen suoritan sitten vasta kun alkaa olla siinä -20C:sta tai lämpimämpää.

Tuo lainattu kuulosti jotenkin tutulta kannanotolta, kun olin kuunnellut Toshiba-asentajan vastausta omaan kysymykseeni laitteen pakkaskäytöstä. "Jos esim. viikonlopuksi tulee kova pakkanen, niin antaa vain Tossun pyörittää, mutta jos alle -25C pakkasjakso jatkuu yli 2-3 päivän, niin pumpun voisi sammutella odottelemaan ilmojen lauhtumista." Tämä lienee melko yleinen käsitys Toshiba Daiseikai pumpuista, kun sitä kuulee maahantuojan valtuuttamalta asennustaholtakin.

Käytännössä omat hermotkaan eivät kestä luottaa "yhden laitteen lämmitykseen" kovilla pakkasilla (joka ei edes riittäne kokonaislämmöntarpeeseen), vaan sen rinnalle tulee tarjottua lisälämmönlähteitä -15...-20C tienoilta lähtien varaavan takan/massavaraajan muodossa. Tämä oli siis omaa "mutua", kun ei ole vielä talvikokemuksia oman Toshiban lämpötehoista.

 

[teukka]

Vs: Mikä merkitys ILPillä on alle -20C lämpötiloissa kokonaissäästöön vuositasol

http://lampopumput.info/foorumi/index.php/topic,2122.msg26472.html#msg26472

Tuossa linkissä on Kemin seudun lämpötilakäyrät kolmelta vuodelta. Eipä kannata hermoilla täälläkään alle -20 asteen pakkasista.

 

[markusj]

Vs: Mikä merkitys ILPillä on alle -20C lämpötiloissa kokonaissäästöön vuositasolla

Säästöjen kannalta merkitys on olematon tai kenties jopa negatiivinen ainakin etelässä.