Mikä olisi paras ILP minulle?

[Eksu155]

Mitsubishi LN25, LN35, RW25, RW35
Daikin Perfera N 30, N 40
Joku muu?

Ilmalämpöpumppu on tulossa OKT:n alakertaan, jossa on n. 70m² pelkkää "avointa tilaa", sekä toki vähän sokkeloa.

Pumpun tulisi hoitaa luotettavasti alakerran lämmitys, mutta toki sähköpatterit on kaiken varalta päällä pienemmällä pyynnillä. Lisäksi kahta uunia lämmitetään kovimmilla pakkasilla tarpeen mukaan. Vaikkakin pumppu pyritään asentamaan kaikista optimaalisimmalle paikalle, niin sen olisi myös tärkeä osata levittää ilmaa tehokkaasti ympäriinsä, jotta lämmin ilma leviää varmasti joka puolelle.

Mitä ilmalämpöpumppua suosittelisit seuraavilla vaatimuksilla:

- toimintavarma ja energiatehokas myös kireimmillä pakkasilla
- jatkuva tehokas puhallus ja sen laaja säätö eri suuntiin
- plussaa pitkästä takuusta

Näillä ei ole niinkään merkitystä:

- ulkonäkö
- äänitasot
- joutuuko asetuksia säätelemään vai toimiiko out-of-the-box

Lisäksi, kannattaako valita aina se tehokkaampi malli esim. Perfera N 40 vs N 30? Hintaeroa ei ole tuossa vaiheessa enää nimeksikään. Voiko tehokkaampi malli aiheuttaa jotain ongelmia, joista olisi hyvä olla tietoinen?

Esim. alussa mainituissa merkeissä/malleissa tuntuu olevan forumeiden mukaan vähän kaikissa jonkinlaisia "sulatusongelmia", mutta muuten voisivat olla erinomaisia kapistuksia minulle?

Toivoisin ainoastaan hyvin perusteltuja vastauksia!

Kiitos!

 

[magitsu]

Jos takkatoiminto pitää olla niin se rajaa todella tehokkaasti.
Tässä viestissä yhteenvetoa aiheesta:

Laadukkain ILP varaavan takan vierelle (esim RW35, Perfera 40H, Premium+ 35, HZ35XKE, ..., ?)

On vanha ja vuotava omakotitalo, jossa 100-140m2 lämmitettävää (riippuen vähän miten laskee neliöt ja mitkä alueet kuvittelee että pumpulla pystyy lämmittämään), pumppu puhaltamassa varaavan takan ohi korkeahkossa 65m3 tilassa, talossa sähköpatterit. Talo Etelä-Suomessa, mutta silti pumpun...

lampopumput.info

Lisää hakutuloksia aiheesta:

145m2 omakotitalon lämmitys & takan lämmön levittäminen

Hei, ilmalämpöpumppua ja sen paikan valikointia suorasähkölämmitteiseen taloon. Pohdiskelin, että punaisella ympyröity voisi olla paras paikka sisäyksikölle. Tästä se levittäisi melko tehokkaasti takkahuoneen takasta tulevaa lämpöä käytävän perällä oleviin makuuhuoneisiin. Mutta osa...

lampopumput.info

Eli käytännössä vain Toshibassa on tässä kuvatun mukainen takka1 toiminto ja muissa ei ole mitään tai takka2 tapainen kompromissi.

Toshiba Premium+ 35 Takkatoiminto

Tässä ensimmäistä vuotta käyttämässä laitetta ja ihmettelen miten tuota takkatoimintoa tulisi käyttää? Meillä siis varaava takka melkein ilpin edessä. Eli onko niin että takkatoiminto tulee painaa päälle silloin kun on takkaa lämmittämässä ja sammuttaa sitten jossain vaiheessa, jos näin milloin...

lampopumput.info

Sitten pitäisi vielä lopuksi kysyä itseltään onko takkatoiminto välttämätön...

 

[Eksu155]

Jos takkatoiminto pitää olla niin se rajaa todella tehokkaasti.
Tässä viestissä yhteenvetoa aiheesta:

Laadukkain ILP varaavan takan vierelle (esim RW35, Perfera 40H, Premium+ 35, HZ35XKE, ..., ?)

On vanha ja vuotava omakotitalo, jossa 100-140m2 lämmitettävää (riippuen vähän miten laskee neliöt ja mitkä alueet kuvittelee että pumpulla pystyy lämmittämään), pumppu puhaltamassa varaavan takan ohi korkeahkossa 65m3 tilassa, talossa sähköpatterit. Talo Etelä-Suomessa, mutta silti pumpun...

lampopumput.info

Lisää hakutuloksia aiheesta:

145m2 omakotitalon lämmitys & takan lämmön levittäminen

Hei, ilmalämpöpumppua ja sen paikan valikointia suorasähkölämmitteiseen taloon. Pohdiskelin, että punaisella ympyröity voisi olla paras paikka sisäyksikölle. Tästä se levittäisi melko tehokkaasti takkahuoneen takasta tulevaa lämpöä käytävän perällä oleviin makuuhuoneisiin. Mutta osa...

lampopumput.info

Eli käytännössä vain Toshibassa on tässä kuvatun mukainen takka1 toiminto ja muissa ei ole mitään tai takka2 tapainen kompromissi.

Toshiba Premium+ 35 Takkatoiminto

Tässä ensimmäistä vuotta käyttämässä laitetta ja ihmettelen miten tuota takkatoimintoa tulisi käyttää? Meillä siis varaava takka melkein ilpin edessä. Eli onko niin että takkatoiminto tulee painaa päälle silloin kun on takkaa lämmittämässä ja sammuttaa sitten jossain vaiheessa, jos näin milloin...

lampopumput.info

Sitten pitäisi vielä lopuksi kysyä itseltään onko takkatoiminto välttämätön...

Kiitos!

No nyt kun otit asian puheeksi ja kun tarkemmin ajattelin, niin eipä tuolla takkatoiminnolla ole kuitenkaan loppujen lopuksi niinkään merkitystä. Poistan sen myös alkuperäistä postauksesta hämäämästä.

 

[vmakela]

Meillä lämmitetään pääasiassa ILP:llä ja takalla, niin sanoisin että siinä tapauksessa takkatoiminnolla on merkitystä. Sillä saa hyvin siirrettyä ilmaa ja tasattua lämpötilaeroja. Ilman sitä se ILP huilaa ja patterit tekee työtä muualla kuin takan lähistöllä. Täältä ääni Toshiballe, toki uudemmat premium 25/35+ mallit ovat saaneet moitteita huonosta COP kertoimesta. Muitakin malleja Toshibasta löytyy, mutta en osaa sanoa onko niissä takkatoiminto, ja miten hyvä.

 

[jamseil]

Itse saattaisin harkita myös 35 Gree Amberia, kun kerran ulkonäkö ja dB ei ole tärkeimmät kriteerit. Puolet pienempi hintalappu laittaa miettimään ja käsittääkseni ihan väkevä peli pakkasella.

Huonosti noista tosin löytyy täältä kokemuksia.

 

[janti]

Tuossa oli Gree Lomo Nordic 12 tarjous

Ultimatemarketin tarjoukset

Ultimatemarketin ilmalämpöpumpumppujen tarjoukset. https://www.ultimatemarket.com/epages/ultimatemarket.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015101604/Categories/laempoepumput Ultimatemarket porskuttaa vielä vaan.

lampopumput.info

 

[arimika]

Tuossa oli Gree Lomo Nordic 12 tarjous

Ultimatemarketin tarjoukset

Ultimatemarketin ilmalämpöpumpumppujen tarjoukset. https://www.ultimatemarket.com/epages/ultimatemarket.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Shops/2015101604/Categories/laempoepumput Ultimatemarket porskuttaa vielä vaan.

lampopumput.info

ja kun ton hakee ite virosta ja maksaa sitten paikanpäällä niin säästää 79,50€ - matkakulut ja samalla tuo kesäjuomia ja suitsukkeita niin kassaan jää melkoinen etu!

 

[janti]

ja kun ton hakee ite virosta ja maksaa sitten paikanpäällä niin säästää 79,50€ - matkakulut ja samalla tuo kesäjuomia ja suitsukkeita niin kassaan jää melkoinen etu!

Pistä linkki Viron myymälään.

Tuossa oli se 488€. Sinne vaan halukkaat/janoiset.

Gree LOMO NORDIC 12 õhksoojuspump

Gree LOMO NORDIC 12 ilmalämpöpumppu LÄMPÖPUMPUT, ilma-vesilämpöpumput, maalämpöpumput, ilmalämpöpumput, ilmastointilaitteet, tuuletinpatteri, тепловые насосы Gree Lomo Nordic 3,67 (0,8–4,5) kW, R32, Wifi, GWNC12F6KQD /I sisäyksikkö, GWH2AFC-K12DNA6F/O ulkoyksikkö

www.hemeltron.ee

 

[Taneli]

Gree sp nordic?

 

[Tifo]

Aloittaja on luetellut premiumhintaisia malleja, ei ole ehkä kiinnostunut itse tuomaan konetta maahan ja hoitamaan mahdollisia takuuongelmia ulkomaille.
Nämä luetelleet koneet ovat kaikki "samankokoisia" eli rauta on samaa ja tehoero on tehty ohjelmallisesti. Siksi tehoerotkaan eivät ole niin isoja kuin mallimerkintä 25/35 voisi antaa olettaa.
Ln:ää ja green amberia olen asentanut, molemmat käy mielestäni. Mitsu on herkkä sulattamaan, ei ainakaan ulkoyksikkö jäädy.
Ongelmia tulee yleensä silloin kun koneesta yritetään ottaa liikaa irti tehoja. Ulkoyksikkö jäätää tai sulatukset vie liikaa aikaa, jolloin kokonaisteho tippuu.

 

[janti]

Itse pohtisin premium merkkien 2. malleja, esim. Panan NZ25 tai Daikin Comfora 25 N

 

[SON]

Yleistä
Kysyjälle vastauksen antaminen edellyttisi että vastauksen antaja olisi kokenut kaikki markkinoilla olevat laitteet. Pelkästään valmistajien prosyreihin tukeutuminen on lähinnä "venäläisen ruletin" pelaamista. Monesti tällä foorumilla laitteet on jaettu aiemmin kahteen ryhmään:- halpislaitteisiin tai laadukkaisiin laitteisiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt hinta- laatu suhteeltaan "parhaimmat " laitteet.

Halpislaitteet voi sanastakain päätellä olevan hinnaltaan edullisia tai halpoja. Laadukkaat laitteet mielletään sanakin perusteella laadukkaiksi mutta näiden hinta yleisessä keskustelussa häipyy taustalle mutta on kuitenkin yleisesti tiedossa että ovat hinnaltaan kalleimpia. Myös sillä on merkitystä mikä on eri laiitteiden hinta (ero) valmistusmaassa. Mitä enemmän on väliportaita senälle asennuksen ja valmistajan välillä, sitä "laadukkaampia" siis kallimpia laitteista saattaa tulla. Edelleen ollaan vastausta vaille, mikä laite voisi olla hinta- laatusuhteeltaan "paras". Tähän vastauksen antaminen vaatii siis ensin laatutarkastelua tai monesti laitteen ominaisuuksen tarkastelua ja sen jälkeen mikä laite on edullisin täyttämään omat halutut ominaisuudet.

Laitteista
Pääsääntöisesti ilp:n osat valmistetaan kaukoidässä (Japanissa, Kiinassa, Indonesiassa jne) ja monet merkit kootaan näistä samoissa maissa samoista osista. Tämä on johtanut siihen että laatuerot eri valmistajien välillä on kaventunut. Toki niitäkin on. Ehkä suurin muutos eri laittein suorituskyvyn välillä on paisuntaventtiilillä. Edelleen halvimmat laitteet ovat kapillaari"venttiilillä" ja muut siitten EEV laitteita. Toinen tekijä suorituskyvyn kannalta on höyrystimen koko siis pinta- ala. Kolmantentena voisi olla kompressori ja neljäntenä ehkä laittetta ohjaava ohjelmisto. On tietenkin muitakin kuten sisäyksikön ominaisuudet, muoto, väri jne. Takuun merkitystä pienentää oikeanlainen kotivakuutus.

Nämä yllä olevat tekijät jos osaa laittaa paremmusjärjetykseen ja joukosta valitsee edullisimman niin eiköhän se siitä

 

[Hempuli]

@SON jatkeeksi itse laitteen laadun ohelle myös odotukset huollon laadulle. Sekin riippuu tarpeesta ja odotuksista. Takuu on hyvä, mutta pännii, jos sitä tarvitsee useasti tai sen kanssa saa melskata.

 

[Eksu155]

Aloittaja on luetellut premiumhintaisia malleja, ei ole ehkä kiinnostunut itse tuomaan konetta maahan ja hoitamaan mahdollisia takuuongelmia ulkomaille.
Nämä luetelleet koneet ovat kaikki "samankokoisia" eli rauta on samaa ja tehoero on tehty ohjelmallisesti. Siksi tehoerotkaan eivät ole niin isoja kuin mallimerkintä 25/35 voisi antaa olettaa.
Ln:ää ja green amberia olen asentanut, molemmat käy mielestäni. Mitsu on herkkä sulattamaan, ei ainakaan ulkoyksikkö jäädy.
Ongelmia tulee yleensä silloin kun koneesta yritetään ottaa liikaa irti tehoja. Ulkoyksikkö jäätää tai sulatukset vie liikaa aikaa, jolloin kokonaisteho tippuu.

En ole kerennyt kiireiden takia vastailemaan muiden viesteihin, mutta kiitos kaikille niistä!

Kuten @Tifo mainitsi, niin haussa on kalliimmaan pään laitteet, vaikkakaan hinta ei aina takaa laatua jne. Olen omalla mutuilulla nojaamaassa tässä vaiheessa aikalailla Mitsubishi RW25-malliin, koska sen pitäisi soveltua hyvin omiin kriteereihin:

- toimintavarma ja energiatehokas myös kireimmillä pakkasilla
- jatkuva tehokas puhallus ja sen laaja säätö eri suuntiin

Lisäksi laitteessa on jonkintasoinen takkatoiminto. Olen ymmärtänyt forumeiden perusteella, että juurikin LN-sarjassa on sulatusongelmia (kuten @Tifo:kin mainitsi) ja RW35 kärsii yleisesti suorituskyvyn heikkenemisestä kovemmilla pakkasilla. Mikäli omat havainnot pitävät paikkansa, niin RW25:sen pitäisi toimia "ongelmitta", mutta osaako @Tifo tai joku muu vahvistaa tuon tiedon oikeaksi?

Kysäsin jo alustavasti myös tarjousta paikalliselta yritykseltä kyseisestä laitteesta (Mitsubishi RW25):

- Mitsubishi Electric MSZ RW-25
Ilmalämpöpumppu
- Ilmalämpöpumpun asennus
- Maateline
- Sähköt taululta turvakytkimelle

Yht. 2700€

 

[Husky]

Suosittelen Daikinia tai jotakin muuta (oliko Toshiboissa) missä on tehonrajoitustoiminto katkokäynnin hallintaan.
Se olisi meillä erittäin tärkeä ominaisuus enkä ole toistaiseksi keksinyt mitään miksei tuo tarve koskisi isoa osaa muitakin talouksia.
Liiallinen katkoilu huonontaa itsessään hyötysuhdetta ja lisäksi vielä lisää sulattelua eli tuplatappio.

Luulin että takkatoiminto olisi tärkeä, mutta mielestäni ei ole. Meillä takkaa käytetään muutama kerta viikossa ja ei ole ongelma hallita ilpiä manuaalisesti noilla kerroilla

 

[juovi]

Itse pohtisin premium merkkien 2. malleja, esim. Panan NZ25 tai Daikin Comfora 25 N

Mitä eroa näillä Panan NZ25 tai HZ25 malleilla on? HZ ilmeisesti vanhempi malli..

 

[SON]

Liiallinen katkoilu huonontaa itsessään hyötysuhdetta ja lisäksi vielä lisää sulattelua eli tuplatappio.

Liiallinen katkoilu pitäisi jotenkin määritellä tai todentaa uskottavasti olevan laitteen ominaisuus. Esimerkiksi teholtaan liian iso laite pieneen lämmitettävään tilaan voi aiheutaa liiallista katkoilua. Kysymys onkin tällöin siitä, onko vika laitteessa vai korvien välissä.

Minulla on kolme aivan identtistä laitetta mutta erilaiset tilat mitä kukin lämmittää ja voin todeta näistä noin viiden vuoden mittauksin ettei tuo väite hyötysuhteesta ja sulattelusta juurikaan pidä paikkaansa (ainakaan meidän laitteiden osalta). Minulla sattuu olemaan kussakin laitteessa yli kymmenen erilaista mittausta ja näiden perusteella katkokäynnillä noin yleisemmin ei ole merkittävää vaikutusta hyötysuhteeseen eli pitkän aikavälin COP arvoon.
Sulattelun tiheyteen ja kestoon vaikuttaa olennaisesti höyrystimen koko eli ulkoyksikön kennon koko ja toisena tietenkin kuinka onnistunut on laitetta ohjaava softa. Meidän laitteissa höyrystin on noin 2+2/3 kertainen * tavanomainen leveys* tavanomainen korkeus. Eli mitä suurempi on kennon pinta- ala, sen pidemmät ovat saman laitteen sulatusvälit ja toisaalta mitä suurempi on laiitteen kuormitus, sitä tiheämmät ovat sulatukset (pakkasella ja kostealla ilmalla) oikein toimivalla softalla.

 

[janti]

Mitä eroa näillä Panan NZ25 tai HZ25 malleilla on? HZ ilmeisesti vanhempi malli..

HZ on huippumalli.

 

[Husky]

Liiallinen katkoilu pitäisi jotenkin määritellä tai todentaa uskottavasti olevan laitteen ominaisuus. Esimerkiksi teholtaan liian iso laite pieneen lämmitettävään tilaan voi aiheutaa liiallista katkoilua. Kysymys onkin tällöin siitä, onko vika laitteessa vai korvien välissä.

Minulla on kolme aivan identtistä laitetta mutta erilaiset tilat mitä kukin lämmittää ja voin todeta näistä noin viiden vuoden mittauksin ettei tuo väite hyötysuhteesta ja sulattelusta juurikaan pidä paikkaansa (ainakaan meidän laitteiden osalta). Minulla sattuu olemaan kussakin laitteessa yli kymmenen erilaista mittausta ja näiden perusteella katkokäynnillä noin yleisemmin ei ole merkittävää vaikutusta hyötysuhteeseen eli pitkän aikavälin COP arvoon.
Sulattelun tiheyteen ja kestoon vaikuttaa olennaisesti höyrystimen koko eli ulkoyksikön kennon koko ja toisena tietenkin kuinka onnistunut on laitetta ohjaava softa. Meidän laitteissa höyrystin on noin 2+2/3 kertainen * tavanomainen leveys* tavanomainen korkeus. Eli mitä suurempi on kennon pinta- ala, sen pidemmät ovat saman laitteen sulatusvälit ja toisaalta mitä suurempi on laiitteen kuormitus, sitä tiheämmät ovat sulatukset (pakkasella ja kostealla ilmalla) oikein toimivalla softalla.

Palstan yleismielipiteen mukaan katkokäynti on pahasta ja sanoo tekninen maalaisjärkikin samaa, että jos tiheästi on systeemin ylösajo ja vasta sitten stabiili hyvän hyötysuhteen käynti. Puhutaan vaikka 3min katkokäynnistä.

Plus useampi tieto on ollut että tuollainen lisää sulatuksia ja oma kokemus on tuon mukainen.

Ja jos syynä se, että aivan liian iso aloitusteho aiheuttaa katkon niin kannattaa ostaa toimiva laite. Pitäisi tehtaan osata tehdä säädin edes jotenkin toimivaksi tai sitten pitäisi olla käyttäjälle tehorajoitus tarjolla.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Puhutaan vaikka 3min katkokäynnistä.

Voi olla tuo 3 minuuttia tosiaan lyhyt käntijaksoksi. Vai miten tuon sitten määrittelit ?
Toisaalta, voikos koneelle määritellä jonkin odostusjakson. Eli Setässä on määritys ja oletuksena, että ainakaan 10 minuuttiin ei käynnisty uudelleen eikä samalla esim. sähkökatkon jälkeen. Tämän ajan voi säätää vapaasti.

Täältähän on saanut lukea, että esim. maalämpöpumppuja käytetetään lyhyttä pätkää jotta keruu lämpee ja niin että ~yksi keruun kierto käytetään kerrallaan jos suurempia lämmitystarpeita ei ole mikä vaatisi pidempiä käyntijaksoja.

 

[Husky]

Kolmea minuuttia olen kellottanut. Tuo vaan tekee niin eleettömästi hommansa sikäli, että jää huomaamatta ellei kyttää sitä (meinaan että varmaan 90% omistajista ei edes huomaa).

Eikä siinä mitään jos talo on lämmin ja katkoo. Mutta jos on kylmä ja katkoo siksi että vetää ekat minuutit aivan liian isoa tehoa.

Odotusjaksoja ja tehonrajoituksia on haettu valikoista ja manuaaleista ja kysytty maahantuojaltakin. Joilta nykyään yleensä saa asiallisia vastauksia, mutta ei tältä.

Voi olla että ensi talvena keksin asialle jotakin (kukaan normaali ei kyllä tutki tällaisia näin syvällisesti), mutta suosittelen laitetta josta tiedetään että on kunnollinen tämän ominaisuuden suhteen. Viime talvena kun luki Daikinien käyntijaksoista, minimitehoista, säätimien toiminnasta ja sulatuksista niin....

 

[Ode]

Meillä on kotona kaksi Toshiba Polaria, toisella mökillä Mitsu ja toisella Daikin. Kaikki toimivat ihan nätisti, mutta paras käytettävyys on mielestäni Toshibassa. Takkatila toimii hyvin, eikä laitteessa ole juurikaa ns. pakkoautomatiikkaa. Daikin ja Mitsu haluaa välillä itse säätää väkisin puhallinnopeutta, ym. joka ärsyttää. Valitsisin itse uudelleen Toshiban tästä syystä. Noi Polarit toimii vielä johon -35 saakka, joten ei pitäisi sekään tulla esteeksi. Daikinin "kelluva" kenno on kyllä hyvä. Sen kun saisi Toshibaankin.

Hintaeron ollessa pieni, hommaisin isomman mallin.

Mitsun ja Daikinin malleista en ole varma. Olisko rw-25 ja Perfera, tai näitä edeltävät mallit?

 

[Arisoft]

Eikä siinä mitään jos talo on lämmin ja katkoo. Mutta jos on kylmä ja katkoo siksi että vetää ekat minuutit aivan liian isoa tehoa.

Katkokäynti mielestäni tapahtuu silloin kun tavoitelämpö on saavutettu ja tehon säätövara käytetty minimiin asti ja silti on liikaa lämpöä. Jos sinun mielestä on kylmä ja laitteen mielestä on lämmin niin silloin on varmaan termostaatin suhteen jotain ongelmaa tai ongelma lämmön siirtymisessä huoneeseen. Katkokäynnin pitäisi ilmetä silloin kun talo on jo lämmin.

 

[SON]

Kysyjä saattaa olla jo ymmällään ja ei välttämättä ihme sillä jotkin kommentit ovat luokkaa " kruunalla Esson baariin". Joku esim edellä taisi väittää, jos oikein ymmärsin että jonkin laitteen käyntiväli vai oliko se sulatusten väli olisi 3 min tai katkokäynnin "turmiollisuudesta".

Aikoinaan tälläkin foorumilla on näistä paremmuus- huonous teemoista käyty vilkasta ja värikästä keskustelua. Yleisesti ottaen jos komentoijilla ei ole antaa luotettavaa dataa tai grafiikkaa laitteensa toiminnasta pidemmältä aikaväliltä eri käyttöolosuhtessa niin aiempien kokemusten perusteellla kommentit kannattaa jättää "omaan arvoonsa tyylliin: Puhu sie mie pitelen hevostas ".

Erityisen huvittava piirre näissä aikoinaan olleissa väännöissä oli että haukuttiin jotain laitetta, yleensä edullisempaa laitetta kokemuksella "veljen serkun siskon pojan kaimalla" oli sellainen ja sellainen jota ei ainakaan kannata ostaa.

No juu. En mainosta omia ilp laitteitani muutoin kuin hyvin ovat toimineet n 5 vuotta ja jokaisessa laitteessa on yli 10 erilaista mittauspistettä jota seuraan reaaliajassa. Vrk, kk ja vuotuinen kumulatiivinen COP ja monet lämpötilat ja tehot ovat ehkä ne tärkeimmät arvot joita automatiikka laskee ja mittaa. Tuo laskenta vaatii jo kättä pidempää ja se onkin jo toinen juttu.

 

[Luukku]

Kolmea minuuttia olen kellottanut.

Tuosta tuli mieleen, että vanha on/off pumppu kävi aikoinaan uutena juuri noin, mutta sitten siirsin sen lämpötila-anturin sieltä sisäkennon päältä kotelon ulkopuolelle niin käyntisyklit parani huomattavasti ja siinä se sitten törrötti anturin pää seuraavat parikymmentä vuotta kotelon ulkopuolella.

 

[Husky]

Tuosta tuli mieleen, että vanha on/off pumppu kävi aikoinaan uutena juuri noin, mutta sitten siirsin sen lämpötila-anturin sieltä sisäkennon päältä kotelon ulkopuolelle niin käyntisyklit parani huomattavasti ja siinä se sitten törrötti anturin pää seuraavat parikymmentä vuotta kotelon ulkopuolella.

Tuo on yksi mitä ehkä täytyy kokeilla. Selvisi viime talvestakin suht ok, kun kyttäsi tuota ja laittoi stoppiin rykimästä, kun keksi alkaa tuon tehoryntäilyn.
Taisi se joskus repiä tuota sykliä luokkaa 10h, kun oli kiirettä tai taustamelua eikä huomannut.

 

[Husky]

Katkokäynti mielestäni tapahtuu silloin kun tavoitelämpö on saavutettu ja tehon säätövara käytetty minimiin asti ja silti on liikaa lämpöä. Jos sinun mielestä on kylmä ja laitteen mielestä on lämmin niin silloin on varmaan termostaatin suhteen jotain ongelmaa tai ongelma lämmön siirtymisessä huoneeseen. Katkokäynnin pitäisi ilmetä silloin kun talo on jo lämmin.

On myös toinen vaihtoehto: ilp vetää ensi minuuteilla aivan liian isolle teholle ja lämpöpommin takia menee heti pauselle. Ja sama uudestaan ... ja uudestaan ja ....

Lämmön siirtymisessä ei ole ongelmaa ja on tilaa ympärillä. Kaikki puhallukset ja suuntaukset ja perusasiat on kokeiltu.

Siksi suosittelen laitetta, jossa A) on osattu tehdä säädin ja/tai B) on tehorajoitustoiminto.

Ei tuo tietenkään aina hullunkiertoon mene, eikä mitään hajoa, eikä nyt aivan mahdottomasti kuluta sähköä enempää katkoilun takia, mutta silti olen tuota mieltä, että ei ole hyvä tällainen.

 

[Arisoft]

On myös toinen vaihtoehto: ilp vetää ensi minuuteilla aivan liian isolle teholle ja lämpöpommin takia menee heti pauselle. Ja sama uudestaan ... ja uudestaan ja ....

Silloin katkokäynnin syy ei ole tavoitelämmön saavuttaminen vaan kompressorin kuumakaasun ylilämpösuojaus. Se pitäisi vain vähentää kierroksia, ei sammuttaa koko laitetta. Tällaistako esiintyy ihan ehjässä ja oikein asennetussa laitteessa?

 

[Husky]

On oikein asennettu ja pidän kyllä ehjänä sitä. Alle 2v vanha.

Itsellä on Elenian 5min vaihekohtainen mittaus (ko. vaiheessa vain pesukoneita ja mikroja niin saa selville ilpin ottotehot kun muut ei päällä) ja on nähtävissä aivan liian isoja aloitustehoja. Jos katson kellosta, että käy 3min, niin 5min Wh on käytetty 3 minuutissa ja siitä saa 3min rykäisyn keskitehon.

Liian usein tekee tuota minun makuuni ja sammutan sitten koko vehkeen rykimästä. Olen havainnut, että jos tuntitolkulla rykii tuota niin tihentää sulatuksiakin. Muutkin sanoneet samaa palstalla.

Voihan se olla hankala saada säädin hyväksi, kun moni varmaan arvostaa että tulee minuutissa tulikuumaa ilmaa. Mutta sitten saisi olla tehonrajoitustoiminto. Kuten laatulaitteissa onkin.

 

[kotte]

On myös toinen vaihtoehto: ilp vetää ensi minuuteilla aivan liian isolle teholle ja lämpöpommin takia menee heti pauselle. Ja sama uudestaan ... ja uudestaan ja ....

Lämpöpumput yleensä saavuttavat parhaan tuottosuhteensa nopeammin, jos ne käynnistetään melko suurella teholla. Prosessin vakiinnuttua tehoa voi laskea tuottosuhteen kärsimättä liiaksi.

Katkokäynti ei välttämättä ole erityisen epätaloudellista verrattuna siihen, että invertteri ajaa pumppua pitkiä aikoja turhan pienellä teholla. Pumput tyypillisesti saavuttavat parhaan tuottosuhteensa kohtuullisen suurella teholla ja vain hieman paremman kuin lähes täydellä tehollaan. Minimitehon tuottosuhde on usein tehoalueista huonoin etenkin ulko- ja sisälämpötilan eron kasvaessa.

On aivan eri asia käynnistää lämpöpumppu kylmiltään kuin muutaman tai kymmenenkin minuutin sisällä edellisestä käyntijaksosta. Pumppu säilyttää kompressorin lämpötilan lyhyehkön seisokin ylitse melko hyvin ja prosessi saavuttaa stabiilin tilan melko nopeasti käynnistyksen jälkeen.

 

[Husky]

Lämpöpumput yleensä saavuttavat parhaan tuottosuhteensa nopeammin, jos ne käynnistetään melko suurella teholla. Prosessin vakiinnuttua tehoa voi laskea tuottosuhteen kärsimättä liiaksi.

Katkokäynti ei välttämättä ole erityisen epätaloudellista verrattuna siihen, että invertteri ajaa pumppua pitkiä aikoja turhan pienellä teholla. Pumput tyypillisesti saavuttavat parhaan tuottosuhteensa kohtuullisen suurella teholla ja vain hieman paremman kuin lähes täydellä tehollaan. Minimitehon tuottosuhde on usein tehoalueista huonoin etenkin ulko- ja sisälämpötilan eron kasvaessa.

On aivan eri asia käynnistää lämpöpumppu kylmiltään kuin muutaman tai kymmenenkin minuutin sisällä edellisestä käyntijaksosta. Pumppu säilyttää kompressorin lämpötilan lyhyehkön seisokin ylitse melko hyvin ja prosessi saavuttaa stabiilin tilan melko nopeasti käynnistyksen jälkeen.

Ahaa, kiitos. Tässä oli uutta näkökulmaa.

Olen ollut käsityksessä, että systeemin ylösajo tapahtuu varsin huonolla hyötysuhteella. Siis jo jos on vaikka 5min stopissa ollut.

Mitä sanot siihen, että on tietoa että tuollainen katkoilu lisää sulatuksia?

Yksi pointti myös, että luulisi tuollaisen renkkaamisen olevan huonoksi kestoiälle. Viime talvena tosiaan sammutin aina, kun sai tuon päähänsä, mutta kun ei aina tullut kytättyä, niin silmiin osui jälkikäteen Elenian data, missä oli luokkaa 15-20h vetänyt tuota katkoa.

 

[kotte]

Mitä sanot siihen, että on tietoa että tuollainen katkoilu lisää sulatuksia?

Yleensähän sulatuksia tulee sitä tiuhempaan, mitä enemmän pumppu saa siirretyksi ulkoa sisälle, mutta tässä muut syyt painanevat enemmän. Ilman muuta ulkokenno joutuu näet käymään suuremmalla lämpötilaerolla ulkoilmaan nähden katkokäynnillä verrattuna jatkuvaan käyntiin saman lämpömäärän tuottamiseksi, joten sulatustarpeen lisääntyminenkin on aika ilmeistä, kun huurretta kertyy tuossa tapauksessa herkemmin.

Tasainen käynti ehdottomasti on edullista kompressorin kulumisen kannalta. Toisaalta jää- ja pakastekaapitkin kestävät moista vuoden ympäri jopa vuosikymmenien ajan, joten tuskin se useimmiten käytännössä on kumminkaan kovin kriittistä. Lämpöpumpuissa on lisäksi invertteri, joka käynnistää kompressorin melko hellästi jääkaapin ON/OFF-koneistoon nähden ja paine liikkuvien metallisosienhan välillä juuri rikkoon kulumista aiheuttavan öljykalvon. Massatuotanto-osat yleensä mitoitetaan riittävän huolellisesti kestämään eteen tulevan normaalin rasituksen.

 

[SON]

Lämpöpumput yleensä saavuttavat parhaan tuottosuhteensa nopeammin, jos ne käynnistetään melko suurella teholla. Prosessin vakiinnuttua tehoa voi laskea tuottosuhteen kärsimättä liiaksi.

Katkokäynti ei välttämättä ole erityisen epätaloudellista verrattuna siihen, että invertteri ajaa pumppua pitkiä aikoja turhan pienellä teholla. Pumput tyypillisesti saavuttavat parhaan tuottosuhteensa kohtuullisen suurella teholla ja vain hieman paremman kuin lähes täydellä tehollaan. Minimitehon tuottosuhde on usein tehoalueista huonoin etenkin ulko- ja sisälämpötilan eron kasvaessa.

On aivan eri asia käynnistää lämpöpumppu kylmiltään kuin muutaman tai kymmenenkin minuutin sisällä edellisestä käyntijaksosta. Pumppu säilyttää kompressorin lämpötilan lyhyehkön seisokin ylitse melko hyvin ja prosessi saavuttaa stabiilin tilan melko nopeasti käynnistyksen jälkeen.

Aivan, juuri näin!

Yleensähän sulatuksia tulee sitä tiuhempaan, mitä enemmän pumppu saa siirretyksi ulkoa sisälle, mutta tässä muut syyt painanevat enemmän. Ilman muuta ulkokenno joutuu näet käymään suuremmalla lämpötilaerolla ulkoilmaan nähden katkokäynnillä verrattuna jatkuvaan käyntiin saman lämpömäärän tuottamiseksi, joten sulatustarpeen lisääntyminenkin on aika ilmeistä, kun huurretta kertyy tuossa tapauksessa herkemmin.

Tasainen käynti ehdottomasti on edullista kompressorin kulumisen kannalta. Toisaalta jää- ja pakastekaapitkin kestävät moista vuoden ympäri jopa vuosikymmenien ajan, joten tuskin se useimmiten käytännössä on kumminkaan kovin kriittistä. Lämpöpumpuissa on lisäksi invertteri, joka käynnistää kompressorin melko hellästi jääkaapin ON/OFF-koneistoon nähden ja paine liikkuvien metallisosienhan välillä juuri rikkoon kulumista aiheuttavan öljykalvon. Massatuotanto-osat yleensä mitoitetaan riittävän huolellisesti kestämään eteen tulevan normaalin rasituksen.

Aivan, juuri näin!

Alla eräs kuva meidän ja allekirjoituksessa todetun laitteen toiminnasta joka tukee @kotte'n sanomaa. Muuttamia seikkoja täydentämään kuvaa. Ulkoyksikön höyrystimen pinta- ala, ulko kosteus vaikuttavat huomattavasti kuormituksen lisäksi sulatustiheyteen, mitä kosteampaa ulkona sitä tiheammat sulatukset. Kuvassa vihreät piikit kertovat sulatuksesta. Sulatuksia vaihtelevin välein 5 kpl vrk aikana. Kuvan ulkopuolelta ulkokosteus tuolloin 29.2.24 oli 95-100% välillä. Ohjelmassa joka laskee antotehoa, energiaa ja COP arvoja, sisäyksikön tilavuusvirtana on vakio 400 m3/h(Ilp käy vakionopeutta suurimalla nopeudella) . Ilmoitettua ottoehoa ei mitata vaan automatiikka laskee sen kWh mittarin pulsseista. COP arvot eivät ole absoluuttinen totuus ja virheraja on noin +-5%. Mittausten sykli on 1 min joten yhden vrk aikan on 1440 mittauskertaa.

Sulatuksista senverran että sulatukset vaikuttavat merkittävästi COP arvoon huonontavasti . Pitkän ajan kokemuksena sanoisin että jos sulatuksia on vrk aikana noin 1 tunnissa tai alle tai ylipäätään alle tunnin välein, laitteen COP arvo on varsin kehno sulatuskaudella (noin +2 asteesta pakkasiin).

Huom. Nuo luvut jotka ovat grafiikan alapuolella, ovat vrk keskiarvoja (TaloLoggerin ominaisuus?)

 

[Husky]

Meillä tuo joskus (onneksi aika harvoin) tekee 45min välein sulatusta. 75-90min on varsin yleinen väli. Samaan aikaan samassa ulko-olosuhteessa kun on lueskellut esim Daikinin ketjua, niin on kismittänyt kun monilla on sulatukset olleet 2-3h välein.

Mutu on, että katkoilu lisäisi sulatuksia, mutta ei ole todisteita kyllä.

Jos tältä pohjalta antaa tuon käydä enempi katkoa ensi talvena, niin siitä voisi sitten saada sulatteluinfoa katko vs steadykäynti.