Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

[megateho]

Pohdiskelen Fujitsu Impromat suoraohjaus VILP hankintaa Tehowatin apuriksi lattialämmitykseen. Konseptina olen tähän Fujitsun ratkaisuun näistä VILP vaihtoehdoista jo aikalailla lukittautunut, mutta ulkoyksikön version valinta mietin; eli HINTA vs TEHO vs TEHONTARVE vs TMA vs TAKUU

Talo( 1 1/2 kerroksinen puutalo) on Oulun läänissä, 103 neliöö(alakerta) + 43 neliöö(yläkerta, rakentaminen kesken) + 40 neliöö (autotalli +varasto), rv. 2010. Autotallissa pikkulämpö sähkölattialämmityksellä. Varaava takka löytyy, puuta menee kohtuullisesti ( viime talvena vaihtelevasti, nyt olisi tarkoitus käyttää puuta enemmän). Viime vuonna meni sähköä 23 000 kWh, tänä vuonna tulee olemaan n. 21 000 kWh. Käyttöveden kulutuksessa ei pihtailla, ja säädöt olleet vähän hakusessa...

Ulkoyksiköksi ehdotettu/tarjottu WOYK112LTC:stä. Mietin että onko liian iso? ja toiseksi onkohan liian hintava jotta maksaisi itsenäs takaisin...

Oisko täällä ollut ILP:in ulkoyksikkö AOYG14LTCN sopivampi mulle :
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=18936.0
Olen tarjousta myös tästä pyytänyt, mutta mutta ...nihkeää on, en ole saanut tästä tarjousta

Paljonko VILP:illä säästäisi vuodessa? 1000e? Saisi maksaa kait 3000 e + asennus jotta ehtisi takuuaikana ( jos 3v ) maksaa itsensä takaisin?

Osaako joku ehdottaa mikä olisi mulle järkevin ulkoyksikkö jos sellaista on

 

[rema]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

CTC Ecoair 400 sarjasta sopivan tehoinen laite. Takuu 5 vuotta, elektrooninen ( säätyvä ) paisuntaventtiili, saa jopa 63 C-ast. vettä, tuottaa lämpöä - 22 C-ast:n jolloin ohjelma pysäyttää, kun lämpö nousee laite käynnistyy.

Voit päästä vuosi COP:n noin 2,7

Meillä on CTC :n Ecoairit 3 kpl , uusin Ecoair 420 käynistyi tänä syksynä ja on toiminut hyvin.

 

[janti]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

CTC Ecoair 400 sarjasta sopivan tehoinen laite.

Nyt ollaan Fujitsu-alueella ja etsitään sopivan tehoista ulkoyksikköä (Fujitsu, General tms.) Impromatilla ohjattavaksi.

Tässä oli yksi testi jossa vastukset tuli apuun -20C kohdilla tuolla AOYA24LALL ulkoyksiköllä.
http://www.ilmalampopumput.fi/files/waterstage%20vtt.pdf

Kyllä sulle voisi riittä hyvinkin tuo AOYG14LTCN, koska eipä noissa isoja eroja ole. Kysy suoraan Sammeli77 kokemuksia!
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=18936.msg239951#msg239951

 

[Sammeli77]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Talo( 1 1/2 kerroksinen puutalo) on Oulun läänissä, 103 neliöö(alakerta) + 43 neliöö(yläkerta, rakentaminen kesken) + 40 neliöö (autotalli +varasto), rv. 2010. Autotallissa pikkulämpö sähkölattialämmityksellä. Varaava takka löytyy, puuta menee kohtuullisesti ( viime talvena vaihtelevasti, nyt olisi tarkoitus käyttää puuta enemmän). Viime vuonna meni sähköä 23 000 kWh, tänä vuonna tulee olemaan n. 21 000 kWh. Käyttöveden kulutuksessa ei pihtailla, ja säädöt olleet vähän hakusessa...

Ulkoyksiköksi ehdotettu/tarjottu WOYK112LTC:stä. Mietin että onko liian iso? ja toiseksi onkohan liian hintava jotta maksaisi itsenäs takaisin...

Oisko täällä ollut ILP:in ulkoyksikkö AOYG14LTCN sopivampi mulle :
http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=18936.0
Olen tarjousta myös tästä pyytänyt, mutta mutta ...nihkeää on, en ole saanut tästä tarjousta

Paljonko VILP:illä säästäisi vuodessa? 1000e? Saisi maksaa kait 3000 e + asennus jotta ehtisi takuuaikana ( jos 3v ) maksaa itsensä takaisin?

Osaako joku ehdottaa mikä olisi mulle järkevin ulkoyksikkö jos sellaista on

Minulle siis päätyi ulkoyksiköksi AOYG14LTCN. Paljonhan näissä tilanteissa on muuttujia: Me asustellaan Etelä-Suomessa, meillä myös poistoilmalämpöpumpun kompura hämmentämässä soppaa, talot täysin erilaiset, meillä ei autotallia. Lähtötilanteessa meillä sähkön kokonaiskulutus oli 15-17000 kWh ja nyt (lämmin vuosi) vähän alle 10000 kWh. Käyttösähköä menee kesäajan kulutusten perusteella 5-6000 kWh. Mutta yritän jotain kommentoida ja kysele pois jos on tarvetta niin vastaan jos osaan.

Teillä varmaankin on sähkönkulutuksesta saatavana tarkempiakin tietoja esim viime tammikuun kovien pakkasten ajalta sähköyhtiöltä? Itse yritin arvioida talon lämmitystehon tarvetta niin, että katselin tuntikohtaisia sähkönkulutuksia yöajalta, jolloin ei juuri muuta kulutusta ollut lämmityksen lisäksi. Sillä perusteella näki, että ulkoyksikön luvattu antoteho -15 asteen pakkasella (5,4 kW) ei kaikkein kovimmilla pakkasilla kata pilpinkään kanssa koko lämmitystarvetta vaan sähkövastuksia tarvitaan avittamaan. Muistaakseni vastukset tulivat mukaan noin -19 asteessa. Ainakin täällä etelämmässä suuri osa talvesta on tätä nollakeliä ja nyt fujitsu käy noin 30 % teholla. Sinulla on ilmeisesti ilmaa vaihtamassa LTO-kone vrt meidän pilp. Pilpin kanssa tuloilman lämmittämiseen alkaa mennä kovilla pakkasilla paljon energiaa ja luulen, että tuon LTO-laitteesi kanssa tilanne on parempi. Minulla siis fujitsu osallistuu myös tuloilman lämmittämiseen vesikiertoisessa tuloilmapatterissa. Jos näin ei olisi, riittäisi fujitsun tehot lämmittämään pelkkää lattiaa vielä jonkin verran kovemmillakin pakkasilla.

Sinulle tarjottu ulkoyksikkö on tehoiltaan tuplat tuohon minun pikkuropeliin. Ihan varmasti se riittää noin uudessa talossa, mutta en osaa sanoa miten hyötysuhde käyttäytyy näillä leudommilla säillä. Kun minä käynnistän syksyllä fujitsun, se käy yhtäjaksoisesti käytännössä koko talven. Kokeilin käynnistellä jossain + 13 asteessa laitetta, niin impromat pysäytteli ja käynnisteli laitetta vähän väliä ja se ei varmaankaan kannata laitteen kestonkaan kannalta. Jos kommentoit niitä lämmitystehotarpeita niin ehkä sitten voi paremmin arvioida onko se "1000 € säästö" mitenkään mahdollinen.

 

[pamppu]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Sen verran sanoisin että mieti tarkkaan miten jatkossa tuota puuta aiot käyttää. Jos vakaa aikomus on harrastaa puulämmitystä, valinta voi helposti kääntyä pienemmän laitteen puolelle jos hintaero on kovin suuri. Oman koneeni (ei Fujitsu, mutta same difference...) kulutuslaskelmien perusteella kun itse puilla lämmitän reilusti kelien koventuessa, ylivoimaisesti suurin osa pumpun tuotannosta tapahtuu täällä etelässä nollakelin molemmin puolin. Puulämmityksellä tuettuna vastuksia ei tarvittu lainkaan viime vuonna. Pohjoisessakin varmaan suurin osa tehdään kuitenkin pikkupakkasilla, eikä kovilla pakkasilla.

Jos lisäksi autotallissa sähkölämmitys (= pumppu ei tule sitä lämmittämään) niin pumpulle lankeava lämmityksen osuus taitaa jäädä 12-14MWh luokkaan. Veikkaisin vuotuisen säästöpotentiaalin asettuvan 800-1000 euron paikkeille, eikä ison ja pienemmän pumpun ero ole kovin suuri, sillä molemmat jauhaa esim. kolmosen copilla suurimman osan vuotuisesta tarpeesta. Iso sitten jauhaa jollain kakkosen copilla vähäisillä kovilla pakkasilla vähän eroa pieneen, mutta riittääkö se kattamaan hintaeroa...

Ohessa oman on/off tyylisen pumpun käyntituntien sijoittuminen vuositasolla eri lämpötiloille.
Tuosta näkyy mm.
- Että kovilla pakkasilla pumppu käy lähes tauotta
- Suurimmat käyntimäärät osuu plussakeleille, täysin vuotuisen säätilan mukaisesti.
- Suurimman osan tunneista muodostaa pikkupakkasilta helteille oleva osuus
- Isommilla plussakeleillä käyntimäärä vakiintuu koska silloin lattioiden kulutus alkaa olla vakio ja käyttöveden ja häviöiden osuus kasvaa suhteessa.

Disclaimer: Kuvaaja ei ole mittadataan perustuva, vaan eri lämpötiloissa tehtyjen käyntimäärähavaintojen pohjalta interpoloitu arvio joka on sijoitettu Carunan Valpas palvelusta napatulle lämpötilajakaumalle siten että vuotuinen kokonaismäärä täsmää toteutuneeseen. Näyttäisi olevan kyllä hyvin kohdallaan. Tuotantokuvaaja olisi sitten vielä hivenen erilainen koska pakkaspäässä coppi on about 2 tai jopa alle ja hellepäässä se on 4-5. Eli tuotanto (=säästö) painottuu lämpimille keleille vielä enemmän kuin käyntimäärä(=kulutus).

 

[megateho]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Ohessa muutamia sähköyhtiön verkkopalvelusta kulutuskuvia joissa näkyy vuosikulutus, tammikuu 2014 ja yksi tammikuun päivä. Noissahan on nyt mukana autotalli, mutta toisaalta puuttuu yläkerran tuleva tarve ( eli tavallaan kait näyttää suurinpiirtein todellisen tarpeen). Tammikuussa on -25 pakkasessa yöllä mennyt sähkö noin reilu 5 kWh. En muista tarkkaan paljonko lämmitin puulla viime talvena tuona, toisaalta Tehowatin lämpökäyrä oli liian korkealla viime talvena, ei tilaa puulla lämmitykselle. Lokakuu 2014 ei ollut puu käytössä, autotallissa liian isolla lämmitys. Sitten pudotin Tehowatin käyrää (nyt taitaa olla 3 astetta pudotettu vs lokakuu), aloitettu puulla lämmitys;; marraskuu oli jo parempi, joulukuu näyttää hyvältä vs esim. viime vuosi. Tässä tietenkin se epämukavuus että lattiat alkaa kylmetä, mutta puulämmityksestä on nyt hyöty käytössä.

Talvet tuntuvat ole nyt tätä nollakeliä usein joulukuun loppuun, oikea talvi vasta tammikuussa.

LTO on ILTO 440 Premium, sähköllä toimiva jälkilämmitys, ei ole vesikiertoista esilämmitystä. Onhan se vähän kökkö vehe, mutta parempi kuin ei mitään. Parempiakin olisi mutta edellisen omistajan valinta ja toimivaa laitetta ei kannata ruveta vaihtamaan.

Autotallissa yläpohjasta puuttuu vielä puhallusvilla , vain palavillakerros vasta.

Tosiaan VILP:istä oon ajatellut että voisi hoitaa lämmityksen tuossa nolla molemmin puolin. Paukkupakkasilla( jos niitä enää on) sitten Tehowatin vastukset noistasi homman + puuta . Jos WOYK112LTC olisi ulkoyksikkönä niin nuo sähkövastukset(Tehowatti + Fujitsu ) on tuplana eli turhaan vai kuinka? 1-vaihevaihe riittäisi siis? Onko IMPROMAT:issa joku automaatti sammutus, jos mennään koville pakkasille, joilloin laite ei enää jaksa tuottaa? Mitäs sanotte, vaikuttaako WOYK112LTC ylimitoitukselta? itsellä sellainen tuntuma että olisi ylimitoitus. VILP:in ollessa käytössä käyttäisin puuta vähemmän; lattia lämpö olisi mukavuustekijä. ILP:hän olisi TMA mielessä selkeästi tässä paras ratkaisu, mutta siinä ei oikein innosta tuo "lattiat kylmänä", siksi VILP harkinnassa.

AOYG14LTCN( arvio) vs WOYK112LTC( asennushinta auki) paketeilla saattaa olla hintaeroa 2000 e; tämä siis varmistamatta vielä. Ja onhan noita muitakin ulkoyksiköitä Fujitsulla tuossa väliltä. Onhan tämä tämmöistä spekulointia, kannaattaako mikään hankinta

 

[Espejot]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Onko IMPROMAT:issa joku automaatti sammutus, jos mennään koville pakkasille, joilloin laite ei enää jaksa tuottaa?

Minun mielestä kyllä (DHW raja-arvo?) Kannattaa käydä Impromatin sivuilla ja hakea asennus- ja käyttömanuaalit. Ei niissä paljon luettavaa ole mutta jonkin verran...

Tässä tekninen manuaali
http://www.impromat-klima.cz/resources/EN-UTI-ATWD.pdf

Ja siellä on DHW:lle rajaarvot muta mitäköhän sillä tarkoitetaan...

Jos ei muuten niin ulkoisella anturilla saa laitteen kytkettyä pois.

 

[pökö]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

DHW voinee tarkoittaa lämmintä käyttövettäkin, tuosta se ei nopeesti vilkuilemalla auennut. Tarviiko sitä vilppiä sammutella, antaa hyrrätä vaan, tuskin sen tuotto miinukselle menee kovin helposti.

 

[Pähkäilijä]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Tammikuussa on -25 pakkasessa yöllä mennyt sähkö noin reilu 5 kWh. En muista tarkkaan paljonko lämmitin puulla viime talvena tuona, toisaalta Tehowatin lämpökäyrä oli liian korkealla viime talvena, ei tilaa puulla lämmitykselle.

tuohon mitoitukseen, jos olet polttanut vaikka sylillisen (9 kg) puuta päivässä siitä saa noin 1 kW keskimääräisen lämpötehon vuorokauden ajaksi, 18 kilolla 2 kW jne. Noissa pakkasissa kuitenkin mennään sähkövastuksilla puuavusteisesti.

Paljos kesä/ syksyaikainen käyttösähkön kulutus on kun lämmitystä ei tarvita? Nollakelin lämmitystarve ei liene kun 1-2 kW käyttösähkölämmityksen jälkeen?

 

[janti]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Minun mielestä kyllä (DHW raja-arvo?) Kannattaa käydä Impromatin sivuilla ja hakea asennus- ja käyttömanuaalit. Ei niissä paljon luettavaa ole mutta jonkin verran...

Tässä tekninen manuaali
http://www.impromat-klima.cz/resources/EN-UTI-ATWD.pdf

Ja siellä on DHW:lle rajaarvot muta mitäköhän sillä tarkoitetaan...

Tässä manuaali, jossa DHW = käyttöveden lämmitys. Elikä käyttövesivaraajan anturin perustella käynnistetään KV-varaajan lataus ja ylemmästä lämpötilasta lopetetaan, ellei aikaraja tule tätä ennen vastaan. Vaatii siis laajennuksen ATW-EXP + 3-tieventtiilin + kierukallisen LV-varaajan.

http://www.impromat-klima.cz/resources/ATW-SW-Touch-panel-Manual-AOYG-.pdf
http://www.impromat-klima.cz/resources/EN-UTI-INV-xx.pdf

Löytyy kyllä säädettävä pakkaskatkaisu Heat-modessa tuon jälkimmäisen perusteella.
"Total bivalent limit -63 ~ +63 Compressor-off outdoor temperature limit"

 

[VesA]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

DHW = Domestic Hot Water

 

[Espejot]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

DHW = Domestic Hot Water

Domestic Hot Water = Water used, in any type of building, for domestic purposes, principally drinking, food preparation, sanitation and personal hygiene (but not including space heating, swimming pool heating, or use for processes such as commercial food preparation or clothes washing)

Eli oletetvasti vain kulutettu vesi lasketaan mukaan.

 

[Sammeli77]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Impromatin kanssa yhteenkäypiä pumppuja on lukuisia. Ota yhteyttä suoraan fujitsulle esim numeroon 0207412221. Muutaman soiton kokemuksella ystävällistä ja asiantuntevaa palvelua. Sieltä saattaisi löytyä vinkkiä pumpun lisäksi myös sopivasta asentajasta...

Tehowatista en mitään tiedä, mutta ilmeisesti kytkentää suunnitellaan lattialämmityslinjan paluuseen tässäkin ja käyttövettä ei pumpulla tehtäisi? Lisävastukset ovat todellakin turhat kun nykyinen kattila avittaa vastuksilla sitten kun vilpin potku alkaa loppua.

Onko tietoa toimiiko nuo high power-mallit hyvin oikein pienillä tehoilla? Luulen kyllä ettei merkittävää vuosisäästöä isommalla pumpulla saataisi, mutta jos hintaero jäisi pieneksi ja tuo pikkutehojen ajo onnistuu niin siinä tapauksessa kannattaa sitäkin harkita.

 

[megateho]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Joo pitää kysellä Fujitsulta vähän lisää.

 

[Alfonzo]

Vs: Mikä olisi sopivin ulkoyksikkö suoraohjauksen

Löytyykö jostain Fujitsun ulkoyksiköiden tehokäyrät eri ulkolämpötiloilla? Itsellä olisi kiinnostusta vaihtaa lähitulevaisuudessa tuo öljykattila pois...

Oman torpan kokonaiskulutus -20oC:n lämpötilassa n.130kW/vrk, eli n. 5,5kW/h ja patteriverkostoon lähtevän veden lämpötila n.50oC.
Minkä tehoinen pumppu riittää, ettei nyt kovin suurta ylimitoitusta tulisi? Kumminkin tehot saisi riittää sinne -25oC asti...