Mikroinverttereiden asennuksen yksityiskohti

Onko täällä joku tutustunut noihin standardeihin? Onko allaoleva lainattu oikein standardista? :

"Uudessa painoksessa on otettu käyttöön aurinkosähkölaitteiston suunnittelustandardin IEC 62548 perusvaatimukset johtavien rakenteiden potentiaalintasauksesta. Muutos selkeyttää muun muassa aurinkosähköpaneelien asennustelineiden potentiaalintasauksen tarvetta. Potentiaalin tasausta ei tarvita, jos paneeliston jännite (UOC MAX) on pienempi kuin 60 V. Standardissa IEC 62548 esitetty raja-arvo perustuu DVC-luokkien (decisive voltage class) jännitteiden raja-arvoihin, jotka on määritelty tehoelektroniikan turvallisuusstandardissa IEC 62477-1:2022."
 
Toiselta foorumilta poimittu teksti, eli ei oma löytö, mutta silti mielenkiintoinen asia mikrojen kanssa joissa jännite on käytännössä aina alle 60v

"Metallirakenteiden potentiaalintasaus
Uudessa painoksessa on otettu käyttöön aurinkosähkölaitteiston suunnittelustandardin IEC 62548 perusvaatimukset johtavien rakenteiden potentiaalintasauksesta. Muutos selkeyttää muun muassa aurinkosähköpaneelien asennustelineiden potentiaalintasauksen tarvetta. Potentiaalin tasausta ei tarvita, jos paneeliston jännite (UOC MAX) on pienempi kuin 60 V. Standardissa IEC 62548 esitetty raja-arvo perustuu DVC-luokkien (decisive voltage class) jännitteiden raja-arvoihin, jotka on määritelty tehoelektroniikan turvallisuusstandardissa IEC 62477-1:2022."
Tästä nyt on enemmälti keskustelua, niin onko tuo standardi tuossa esitetty väärin ? Paneeliston jännite alle 60Vdc mutta maadoitetun mikron jännite on 230Vac jolloin luetaanko se paneelistoon? Onko sama asia myös jos kyseessä paneelien string asennus niin invertteri luetaan osaksi paneelistoa?
 
Todennäköisempää ja vakavammat seuraukset sille katolle kiivenneelle isännälle aiheuttaa tuo maadoituksella tehty ukkosenjohdatin kuin se, että vikavirtasuojien takana olevat mikrot aiheuttaisivat sähköiskun.
 
Tukesin sivulta poimittu
"Mikäli aurinkosähköjärjestelmän tasasähköosan kokonaisjännite ei ylitä 120 V, ei sen asennus sähköturvallisuuslain 56 §:n mukaan edellytä oikeutta sähkötöihin.Tällöin myös asennusoikeudella S3 voidaan asentaa ryhmäjohto ja tarvittava erotuskytkin vaihtosuuntaajan sähköverkkoon liittämiseksi, jos sähkökeskuksen rakennetta ei tarvitse muuttaa. Käytännössä em. jänniterajan alittavat järjestelmät ovat pieniä yhden tai korkeintaan muutaman aurinkopaneelin kokoisia."
Tuon mukaan kuluttajalla olisi oikeus asentaa paneelit ja mikrot. Sitten vähintään S3 luvat omaava asentaja tekemään AC kytkentä
 
Onko mikroinverttereiden asennuksessa mitään estettä laittaa invertteri ullakkotilaan? Onko lämpötilat ullakolla kesällä liian korkeita tai tuleeko tuossa jotain paloturvallisuus asioita vastaan?
 
Onko mikroinverttereiden asennuksessa mitään estettä laittaa invertteri ullakkotilaan? Onko lämpötilat ullakolla kesällä liian korkeita tai tuleeko tuossa jotain paloturvallisuus asioita vastaan?
Oma viis senttiä on että tuo ullakko on viimeinen paikka mihin itse haluaisin mitään elektroniikkaa. Vesikate itsessään toimii jonkinlaisena suojana valgiaa vastaan tai ainakin paremmin kuin ruutikuiva yläpohja.
 
Oma viis senttiä on että tuo ullakko on viimeinen paikka mihin itse haluaisin mitään elektroniikkaa. Vesikate itsessään toimii jonkinlaisena suojana valgiaa vastaan tai ainakin paremmin kuin ruutikuiva yläpohja.
Juuri tätä itsekin mietin. Mikä sitten todennäköisyys syttymiselle on jos invertteri on vikavirtasuojan takana ja palamattomalle alustalle asennettu, mutta mahdollista kyllä..
 
Maadoituksesta...
Omat maan tasolle tulevat paneelit suunittelin vetäväni maihin heti metallisen, maahan upotetun telineen vierestä sopivalla elektrodilla, vetäväni siitä samassa montussa 2.5mm² MCMK kaapelin kanssa 6mm² kuparin navetan keskukselle, ja siitä vielä uuden kuparin talon keskukselle.

Miksikö? Navetalle tulee 4x6mm2 sekä 6mm² maatto talolta, joka tosin pienen mittailun perusteella on jatkettu/haaroitettu jossakin ja tämä liitos on kait hapettunut, antaa mittarille resistanssiksi rapiat 20 Ohmia...

Hiukan suunittelin tosin navetan keskuksen ja paneelien väliin erillistä keskusta jossa olisi pari DIN-kiskoa vapaata, tiedä mitä sinne keksii. Nappaisi sen ja navetan keskuksen väliin vaikka 6mm² 5X2.5 MCMKlla...

Osansa tässä kaiken maihin saatossa on tuo radioharrastus, moni kanssa harrastaja haukkunut melkein kaikki erityyppiset inverterit suohon häiriöiden takia.

Sitten saa tulla hakemaan hoitoon kun pihassa on 2YSLCYK-J 0,6/1kV 3x2,5+3G0,5 kela....

 
Pääkisko on yleensä keskuksen lähellä, siinä missä nousujohto tulee koska se elektrodi on heitetty samaan kuoppaan.

Kiskosta keskukselle menee PE piuha (KeVl) PEN kiskoon.

En ole tavannut keskusta jossa se kiskokin on sisällä, näissä pienissä talokeskuksisa kun kaikki muukin pitää sinne vetää. Tilaa vievää... Metallinen LVI, antenni ja raudoitus. Mutta kätevä tietty kun tilaa on.

Anna sähkärin ratkaista miten tuo erillisrakennus tehdään. Hänen nimi jää papereihin.
Tuli vastaan jo kaksi keskusta, joissa on pääkisko on keskuksen sisällä, sinetöidyn kannen alla. Toki pääkisko on käytännössä vain liitin johon kytketty PEN- johdin, maadoituselektrodi, keskuksen runko, sähkömittarin N -johdin, sekä lähtee johdin sulakkeiden vieressä olevaan maadoituskiskoon. (kurkittu kannen välistä ja kuvia tutkittu)

Keskukset ovat 1980-1990 luvulta.

Itsellä ei mikroinventtereiden asennuksista kokemuksia, niin alla toteamukset isompien inventterien osalta.
Standardi SFS 6000-7-712:2022 sanoo: "Potentiaalintasausjohdin on kytkettävä soveltuvaan maadoitusliittimeen tai -kiskoon." eli siinä tapauksessa totean ettei sinettejä tarvitse rikkoa eli voi kytkea 16 neliön kaapelin sulakkeiden vieressä olevaan maadoitusrimaan.

Standardissa lisäksi lukee "Potentiaalintasaukseen liitetään aurinkosähköjärjestelmien metalliset asennustelineet ja kaapelihyllyt.
Potentiaalintasaukseen liitetään myös lähellä asennustelineitä ja kaapelihyllyjä olevat muut johtavat osat ja
mahdollisten luokan I sähkölaitteiden suojajohtimet." eli ilmeisesti on pakko myös JAPP putket maadoittaa? JAPP putki ei ole yhtenäinen niin työläs maadoittaa joka pätkä, toki osassa paikoissa olen ne nähneet maadoitettavan ja osassa ei. Jos kirjaimellisesti uskoo standardia tulkitsen että myös jokainen vieressä oleva naula pitäisi myös maadoittaa.
 
Mikroja ei standardin mukaan tarvi maadoittaa koska uoc alle 60v. No ei siitä silti haittaa ole ja itse silti vetäisin Kevin. Se että onko se erillisessä potentiaalintasauskiskossa vai jossain keskuksen sisällä maissa tai vanhemmissa keskuksissa Pen kiskossa ei oo väliä.

Ukkossuojaus sitten erikseen, 16mm2 kävi jos ylijännitesuojat jne.

Itse maadottaisin japp putket yms kaapeli reitit. Ihan sama on ac puolen vaatimuksissa jos metallisiin kaapelireitteihin on mahdollista koskea tulee ne maadoittaa.

Ja tosiaan se uusin standardi on ihan jees yhteneväiseni liittimineen, piuhojen kiinnityksineen ja pe jatkuvuuksineen.

Vikavirtaahan ei inut yleensä tarvi, std mukaan noudatetaan valmistajan ohjetta.

Summavirta eli keskuksen In pitää silti huomioida aina, varsinkin tulevaisuudessa autolaturit yms saa keskuksen piuhat kuormitettua paneelien kanssa todellakin liian lämpöseks.
 
Ja lisäyksenä että jappien maadoitus ei ac puolella ole pakollista ollu muistaakseni joku pinta ala raja ollu mutta dc puolella suositus, ei pakollista.
 
Elikkäs tuota, paneelit ja mikroinverteri on tulossa kauvemmas rakennuksesta, joten samaa kaapelia olisi muka hyödyntää paneelien luo tulevan huoltopistorasian hyödyksi.

Idea on toisesta laitteistosta, jossa kyseinen rasia on.

Tuo pistorasian pykälien mukaisuus askarruttaa, jäykkää vastausta siitä ei löydy, oma käsitys jäi perin Savolaiseksi, suattaapahan se sielä suaha ollakkii, mutta liekkö tuo tuolla suap ollakkaa.
 
Tuo pistorasian pykälien mukaisuus askarruttaa, jäykkää vastausta siitä ei löydy, oma käsitys jäi perin Savolaiseksi, suattaapahan se sielä suaha ollakkii, mutta liekkö tuo tuolla suap ollakkaa.
Eikös tuon saisi ainakin periaatteessa ihan turvalliseksi (siis kaiketi pykälien tarkoituksen mukaiseksi), kun asentaa verkkoinvertterit oman yhteisen sulakkeen ja vikavirtasuojan taakse ja samoin pistorasian ja muut mahdolliset kulutuslaitteet sekä mitoittaa alakeskuksen ja välijohdon ylempään keskukseen näiden kahden haaran yhteisen summavirran tehollisarvon mukaan? Invertterin verkkopuolelle pitäisi vielä lisätä rakennuksen ulkopuolelta saavutettava nimiöity erotuskytkin.

Perusasennussuositus ei ehkä sisällä tuollaista kytkentää(?), mutta olisiko puute silloin suosituksen puolella?
 
Mikroista mitään ymmärrä, mutta täällä vedettiin uusi alumiinikaapeli 4x10+16 ulkorakennukseen ja siihen tuli invertterille (ei mikro) 3X16A johdonsuojat ja kytkin ja nyt lisättiin sitten auton laturille 3x16A suojat ja vikavirta. Ja tuohon saisi vieläkin kuulemma lisätä rasioita jos tarvii.
Eli tuon rakennusten välisen kaapelin ja pääsulakkeiden rajoissa voi lisäyttää.
 
No täähän on hauskasti mulla tehty, talolta lähtee kymppi navetalle, siitä 5x2.5mm² autotalliin ja 5x4mm² ja konehallille.

Entiselle pihasaunalle on vedetty tallilta 5x2.5mm² ja siellä on vain lamppu ja kytkin...
 
No täähän on hauskasti mulla tehty, talolta lähtee kymppi navetalle, siitä 5x2.5mm² autotalliin ja 5x4mm² ja konehallille.

Entiselle pihasaunalle on vedetty tallilta 5x2.5mm² ja siellä on vain lamppu ja kytkin...
Varsin hyvä kaapelointi. Pihasaunalla sähkökiukaalle varaus :) jos kytketty kaikki vaiheet , todennäköisesti on?
 
Varsin hyvä kaapelointi. Pihasaunalla sähkökiukaalle varaus :) jos kytketty kaikki vaiheet , todennäköisesti on?
Jahka joskus joutaisi tässä ja selkä antaisi myötä, päästään profiilikuvassa näkyvän traktorikaivurin sen kimppuun, ja haen jo säilössä olevan hirsisaunan tilalle.
 
Takaisin
Ylös Bottom