Mistä home tulee?

T

teukka

Vieras
Mistä home tulee?

Tällä foorumilla on silloin tällöin viitattu homeeseen ja vaurioiden syntyyn on jopa virheellisellä ajattelulla liitetty joskus ilmalämpöpumppu.
Olen usein yrittänyt keskustella ammattirakentajien kanssa asiasta ja joskus olen saanut järkevääkin tietoa. Lienee niin, että yleisesti homevaurioiden esiintyminen nykyisin liitetään siihen, että muovin käyttö höyrysulkuna on yleistynyt ja vesijohtoja on vedelty joka paikkaan talossa. Siis vettä läträtään joka nurkassa ja ilmanvaihdosta ei ole huolehdittu, mikä varsinkin korjausrakentamisessa on yleistä.

Nämä homejupakathan eivät kuitenkaan liity aina yksityiseen rakentamiseen ja remontointiin. Koko ajan uutisoidaan, että 70-luvulla rakennettu koulu tai paloasema on käyttökelvoton homeen vuoksi. Siis järjestelmässä on ollut vikaa ja on vieläkin. Millään rakennusmääräyksillä ei estetä virheitä, jos väki ei ole pätevää.

Olen huomannut, että vanhemmat rakennusmestarit eivät täysin ymmärrä ilman lämpenemiseen ja jäähtymiseen liittyviä kosteusjuttuja ja kastepistettä ilmanvaihdon yhteydessä. Ilmeisesti ennen muoviaikaa asiat ajateltiin koulutuksessakin toisin, kun rakenteet hengittivät ja ilman vaihto oli tulisijojen vuoksi luonnollista. Tietoja ei ole päivitetty, vaan on uhottu vanhan maatiaisrakentamisen nimiin. Ennen vanhaan rakennusmestarit tulivat maalta, jossa perinteisesti osallistuttiin jo nuoresta rakennustöihin.

Vanhemmat ihmiset ovat tottuneet tilkitsemään kaikki raot, joista kylmää voi tulla. Kuulin, että muutamat asukkaat olivat tukkineet kunnan vuokrataloissa kaikki korvausilman reiät teipillä ja villalla. Operaation seurauksena ikkunat olivat veden vallassa. Siis ymmärtämättömät asukkaat ovat myös osallisena homeen synnyssä.

Mutta mistä se home tulee?
 
P

pirkka

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #2
Vs: Mistä home tulee?

teukka sanoi:
Mutta mistä se home tulee?
Mistä flunssavirus tulee? Niitä homeitiöitä on jonkin verran normaalissa ulkoilmassa. Sieltä se tulee. Vai ymmärsinkö minä ihan väärin?
 
P

pahhi

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #3
Vs: Mistä home tulee?

Lämmön talteenotto ainakin tulee lisäämään homeongelmia. Ennen kun oli vain koneellinen poisto esimerkiksi siellä koululla tai paloasemalla,niin ilmanvaihdon aiheuttamat ongelmat olivat harvinaisia. Nyt kun sinne koululle ja paloasemalle laitetaan lämmöntalteenotto, eli koneellinen poisto ja tulo. Kun ketään ei sitten kiinosta tarkkailla ilmanvaihtoa, niin jostain syystä rakennus onkin ylipaineine, ja homeessa vuoden kuluttua.
 
T

teukka

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: Mistä home tulee?

Pirkalle täsmentäisin, että tarkoitin sitä, miksi ne homeet ovat alkaneet ilmetä vasta parin-kolmen kymmenen vuoden aikana.
 

jusa

Jäsen
Vs: Mistä home tulee?

Homeitiöitä on kaikkialla varsinkin kesäaikaan ja kun olosuhteet ovat otolliset niin kasvustoa syntyy. Rakennuspuu tulisi kaataa talvella jolloin puussa on mahdollisimman vähän vettä ja puut ennättää sahata ja taapeloida kuivamaan ennen seuraavan kesän homeitiöhyökkäystä. Nykyään näkee puutavaraliikkeissä tätä "homekäsiteltyä" puuta jonkin verran, johtuneeko sitten väärästä kaatoajankohdasta tai virheellisestä varastoinnista.
Itselläni on myös ollut ymmärtämys koetuksella, kun olen miettinyt näitä kosteusteknisiä asioita kunnostusaskareissani, joita 50-luvun rintsikassa riittää vuodesta toiseen. Toistaiseksi kaikki hyvin. ;D

Oma nenä kertoo jos jotain on vialla, kun tulee ulkoilmasta sisälle. Haistelkaa asuntojanne ;)
 

extin

Jäsen
Vs: Mistä home tulee?

Ilmassahan on homeitiöitä "aina" jonkinverran.
Vanhat rakennukset eivät homehdu jos pysyvät vaipaltaan kunnossa ja sisätilat pysyvät niille alunperin ajatellussa käytössä ja kunnossa.
Usein vanhat talot taas "peruspilataan" tekemällä rakennusfysikaalisesti toimimattomia korjauksia jolloin yleensä kastepiste muodostuu epäedulliseen kohtaan ja näin ollen luo homeen kasvulle suotuisat olosuhteet.
Vanhaan rakennukseen tehty nykyaikainen ilmanvaihto väärin säädettynä aiheuttaa puolestaan sen että hallitsemattomat ilmavirrat tuovat hajuja ym. sisäilmaan jolloin voi luulla korjauksen pilanneen rakennuksen. Tiedän ainakin yhden tälläisen tapauksen josta täälläpäin uutisoitiinkin sillä oli arvokas rakennus. Nykyinen omistaja vaihtoi alapohjan eristeet ja sääti ilmanvaihdon -> ei ongelmia ja sai halvalla ison talon keskeltä kaupunkia. Toki hallitsemattomien ilmavirtojen mukana voi tulla myös liikaa kosteutta jolloin taas muodostuu jonnekkin homeelle suotuisat olosuhteet ja taas mennään.
Nykyinen höyrytiivis rakentaminen on alttiimpi rakennusvirheille, hyvää rakennustapaa noudattaen ei kuitenkaan ole ongelmia tiedossa. Se vain että hyvää rakennustapaa ei nykyään usein noudateta josta johtuu sitten useat homeongelmat.
Vanhat talot sitten todellakin vuotavat joka paikasta jolloin niissä ei pääse syntymään homeen kasvulle edullisia olosuhteita.
Jos nyt energiatalkoisiin todella annetaan porkkanaa/keppiä ministeriöstä saattaa edessä olla useiden vanhojen talojen kohdalla ongelmia kun parannetaan eristystä selvittämättä syntyvän rakenteen rakennusfysikaalista toimintaa kunnolla eli siis tehdään itse ja keneltäkään kysymättä.

Mutta siis, ulkoilmastahan se home tulee.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

pahhi sanoi:
Lämmön talteenotto ainakin tulee lisäämään homeongelmia. Ennen kun oli vain koneellinen poisto esimerkiksi siellä koululla tai paloasemalla,niin ilmanvaihdon aiheuttamat ongelmat olivat harvinaisia. Nyt kun sinne koululle ja paloasemalle laitetaan lämmöntalteenotto, eli koneellinen poisto ja tulo. Kun ketään ei sitten kiinosta tarkkailla ilmanvaihtoa, niin jostain syystä rakennus onkin ylipaineine, ja homeessa vuoden kuluttua.

Ajattelen varsin samansuuntaisesti. Tämän lisäksi perinteiset rakennusmateriaalit, kuten hirsi ja tiili ovat homogeenisia materiaaleja, melko huonoja lämmöneristeitä, päästävät jonkinverran vuotoilmaa lävitseen ja johtavat kosteutta kapillaarisesti. Nämä ominaisuudet tasaavat paikallisia kosteusrasitteita, jotka puolestaan edistävät homehtumista. Eristeiden ominaisuuksissakin on paljon eroja ja esimerkiksi vuorivilla muodostaa helposti todellisen homepommin, jos kosteaa sisäilmaa pääsee vuotamaan eristetyn rakenteen ulkopinnan tuntumaan. Peruskorjaus eri aikakausien materiaaleja ja käytäntöjä yhdistelemällä on usein keskeinen syy.

Välimeren arkkitehtuurin ihailu on myös tuonut tasakatot ja räystäättömän arkkitehtuurin (tuolla ilmansuunnalla näkyy kasvustoa monesti esiintyvän, vaikka valtaosa vuodesta on hyvin kuivaa). Valesokkeleista ja vastaavista on kirjoitettu paljonkin, nykybetonit ovat monesti lähes vesieristeitä (eli eivät kuivu) jne. jne.
 

pökö

Kaivo jäässä
Vs: Mistä home tulee?

pahhi sanoi:
Lämmön talteenotto ainakin tulee lisäämään homeongelmia. Ennen kun oli vain koneellinen poisto esimerkiksi siellä koululla tai paloasemalla,niin ilmanvaihdon aiheuttamat ongelmat olivat harvinaisia. Nyt kun sinne koululle ja paloasemalle laitetaan lämmöntalteenotto, eli koneellinen poisto ja tulo. Kun ketään ei sitten kiinosta tarkkailla ilmanvaihtoa, niin jostain syystä rakennus onkin ylipaineine, ja homeessa vuoden kuluttua.
ihan höpöhöpö juttuja.
 
J

Jihala

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #9
Vs: Mistä home tulee?

Joskus juttelin näistä asioista pitkän linjan rakennusmiehen kanssa. Ja tässä hänen mielipide:

Eli tuohon 1990-luvun alkupuolelle käytettiin tasoitteita, missä oli eloperäistä mukana, esim. luujauhoa.
Sanoi, joskus unohtui purkin kansi auki viikonlopuksi, maanantaina paksu home pinnalla. Sopiva lämpötila ja kosteus, näin se menee.

No utelemaan, miksi näistä ei ole julkista tietoa?

Sanoi, että "kenttä" niin suuri, käyttäjät ja valmistajat, ei voi rassata verta nenästä.
Jos näin, ja "teukan" kommentit, tästä voisi tulla hyvä yhtälö?
 

VesA

In Memoriam
Vs: Mistä home tulee?

teukka sanoi:
Pirkalle täsmentäisin, että tarkoitin sitä, miksi ne homeet ovat alkaneet ilmetä vasta parin-kolmen kymmenen vuoden aikana.

Homeista on alettu hälistä vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana.. ennen niihin suhtauduttiin hyvin rauhallisesti.
 

tet

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

VesA sanoi:
Homeista on alettu hälistä vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana.. ennen niihin suhtauduttiin hyvin rauhallisesti.

Varmaankin juuri näin. Ihmiset sairasti mutta ei keksitty mistä se johtuu. Kukaan ei osannut epäillä että talossa on syy. Lienee tässäkin niin että sairastelu on suhteessa ongelman laajuuteen - sitä hometta voi olla vähän tai paljon. Jos on vähän, on sairastelukin lievää eikä aiheuta lisätutkimuksia.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

tet sanoi:
VesA sanoi:
Homeista on alettu hälistä vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana.. ennen niihin suhtauduttiin hyvin rauhallisesti.

Varmaankin juuri näin. Ihmiset sairasti mutta ei keksitty mistä se johtuu. Kukaan ei osannut epäillä että talossa on syy. Lienee tässäkin niin että sairastelu on suhteessa ongelman laajuuteen - sitä hometta voi olla vähän tai paljon. Jos on vähän, on sairastelukin lievää eikä aiheuta lisätutkimuksia.

Myös allergiat ovat lisääntyneet. Parantuneen ja yleistyneen diagnostiikan ohella syyksi on esitetty yleistä hygieniatason nousua, jolloin ulkoisten pöpöjen torjumisen sijaan syntyy tällaisia autoimmuniahyökkäyksiä omaa elimistöä vastaan. Homeallergiahan ei niinkään liity itse homesienien torjuntaan (ne ovat liian erilaisia olentoja pesiytyäkseen elimistöön), vaan homeen erittämien myrkkyjen laukaisemaan autoimmuunireaktioon.
 

VesA

In Memoriam
Vs: Mistä home tulee?

kotte sanoi:
tet sanoi:
VesA sanoi:
Homeista on alettu hälistä vasta muutaman viime vuosikymmenen aikana.. ennen niihin suhtauduttiin hyvin rauhallisesti.

Varmaankin juuri näin. Ihmiset sairasti mutta ei keksitty mistä se johtuu. Kukaan ei osannut epäillä että talossa on syy. Lienee tässäkin niin että sairastelu on suhteessa ongelman laajuuteen - sitä hometta voi olla vähän tai paljon. Jos on vähän, on sairastelukin lievää eikä aiheuta lisätutkimuksia.

Myös allergiat ovat lisääntyneet. Parantuneen ja yleistyneen diagnostiikan ohella syyksi on esitetty yleistä hygieniatason nousua, jolloin ulkoisten pöpöjen torjumisen sijaan syntyy tällaisia autoimmuniahyökkäyksiä omaa elimistöä vastaan. Homeallergiahan ei niinkään liity itse homesienien torjuntaan (ne ovat liian erilaisia olentoja pesiytyäkseen elimistöön), vaan homeen erittämien myrkkyjen laukaisemaan autoimmuunireaktioon.

Home sairastuttaa todennäköisesti allergisesti lähinnä ne, joilla ei ole ollut kohtuullisesti hometta kehitysaikanaan... eli maalla mummolassa käynti on voinut olla suureksi hyödyksi.
 

Rakennusmetsuri

Maalämmöllä
Vs: Mistä home tulee?

pahhi sanoi:
Lämmön talteenotto ainakin tulee lisäämään homeongelmia. Ennen kun oli vain koneellinen poisto esimerkiksi siellä koululla tai paloasemalla,niin ilmanvaihdon aiheuttamat ongelmat olivat harvinaisia. Nyt kun sinne koululle ja paloasemalle laitetaan lämmöntalteenotto, eli koneellinen poisto ja tulo. Kun ketään ei sitten kiinosta tarkkailla ilmanvaihtoa, niin jostain syystä rakennus onkin ylipaineine, ja homeessa vuoden kuluttua.

Totta. Rakennuksen ylipaine painaa rakennuksen ulkovaippaan hirvittävän määrän kosteutta joka tiivistyy rakenteisiin (etenkin viileinä vuodenaikoina) -> syntyy kelvot elinolosuhteet homeille ja muille mikrobikasvustoille. Tosin nykyään noista ilmanvaihtosysteemeistä pitää toimittaa rakennusvalvontaan aina säätö- ja mittauspöytäkirja -> ainakin mittauksen yhteydessä systeemi on säädetty oikein. Mikäänhän ei tietysti estä rakennuksen käyttäjää säätämästä noita täysin poskelleen vaikka heti seuraavana päivänä.


Yleisiä homehtumisen aiheuttajia ovat myös :
- Putteellinen tuuletus rakenteissa, joissa tuuletusta tarvitaan. Tyyppiesimerkkeinä vaikkapa kattorakenteet tai ryömintätilainen alapohja ( rakenteeseen satunnaisesta syystä päässyt kosteus ei pääse tuulettumaan hallitusti ja kohtuullisessa ajassa pois, jolloin syntyy homeille otolliset kasvuolosuhteet). Alapohjarakenteissa puutteellinen tuuletus yhdistettynä korkeaan pohjamaan kosteustuottoon johtaa aina vakaviin vaurioihin (maakosteus nousee tuulettumattomaan tilaan -> pysyvästi korkea kosteus)
- Kapillaarinen veden nousu perustusrakenteita myöden esim. seinärakenteiden alaosiin. (Ei salaojitusta, liian hienorakeinen rakennuksen alustäyttö, alava rakennuspaikka, maasto kallistuu kohti rakennusta jne..jne.. -> perustukset märät -> kosteus nousee edelleen kapillaarisesti ylempiin rakenteisiin)
- Virheellisesti tehdyt (lisä-)lämmöneristykset (esim. rintamamiestalon kellari eristetty sisäpuolelta) -> huoneilmankosteus tiivistyy viileisiin ulkoseinärakenteisiin -> rakenne jatkuvasti kostea -> otolliset kasvuolosuhteet homeille.
- Tihkuttava, huomaamaton putkivuoto voi ruokkia rakennekosteutta vuosikymmenen eikä sitä välttämättä vieläkään huomaa kukaan -> hometta.
- Huono asennustyönlaatu : Vuotavat höyrynsulkumuovit, huonosti asennetut lämmöneristeet jne.. aiheuttavat kosteuden päätymisen / tiivistymisen / johtumisen paikkaan, jonne sitä ei ole tarkoitettu. Esim. vaikkapa saunan höyrynsulussa ulkoseinällä on reikä. Perheessä saunotaan usein. Korkea ilmankosteus yhdistettynä korkeaan lämpötilaan ajaa ulkoseinän villoihin talven aikana helposti 100 litraa vettä, joka tiivistyy sinne rakenteeseen vedeksi. -> tunnetuin seurauksin.

- jne..jne.. onhan noita. Ja lisääkin olisi varastossa. Ongelmallista on se, että noiden riskien olemassa olon havaitseminen etukäteen on joiltain osin hankalaa / joskus lähes mahdotonta - jos ei pura puoltamökkiä tutkimusmatkaa ja riskikartoitusta tehdessään. ;)
 
F

Frostman

Vieras
Vs: Mistä home tulee?

Suomi on organisaatioden maa.
Kaikki hometta epäilevät / siitä kärsivät tuntevat tai ainakin heidän
luulisi tuntevan tämän organisaation: Hengitysliitto Heli. http://www.heli.fi/
Sieltä löytynee myös vastaus tuohon originaalikysymykseen, vai?
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

Rakennusmetsuri sanoi:
Tosin nykyään noista ilmanvaihtosysteemeistä pitää toimittaa rakennusvalvontaan aina säätö- ja mittauspöytäkirja -> ainakin mittauksen yhteydessä systeemi on säädetty oikein. Mikäänhän ei tietysti estä rakennuksen käyttäjää säätämästä noita täysin poskelleen vaikka heti seuraavana päivänä.

Pahimpia juttuja ovat huoltotoimenpiteiden laiminlyönti. Olen kuullut tositapauksista esimerkiksi vuokrataloyhtiöissä, kun suodattimen vaihdot ja kennojen puhdistus on laiminlyöty. Joku voi esimerkiksi "säästää" jättämällä poistoilmasuodattimet vaihtamatta, jolloin rakennus ylipaineistuu pikkuhiljaa. Myös poistokenno tukkeutuu tyypillisesti poistopuolelta, kun tiivistyvä kosteus kerää enemmän pölyä kuin tulopuolelle. Varsinaiset osien rikkoontumiset ovat sitten vielä oma lukunsa. Valtakunnan tasolla tapausten yhteisluku voi olla mittava (jossakin ketjussa taisi olla taannoin viittaus selvitykseen, jossa eri ilmavaihtojärjestelmien ongelmia oli setvitty, kirjoittaja taisi olla janti).
 
T

teukka

Vieras
Vs: Mistä home tulee?

Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä oli johtotähtenä ajatus, että homeen esiintyminen on lisääntynyt, kun nykyinen rakentamisen tekniikka höyrysulkuineen ja muine ratkaisuineen on otettu käyttöön. Rakentamisen taito ja tieto ei ole pysynyt mukana - 70-luvulla alettiin puhua ns. pullotaloista energiakriisin myötä. Samalla vanhanaikainen asuintapa tiivistämisineen ja ilmanvaihdon vähentämisineen edesauttoi vahinkoja.
Suurimpia vahinkoja lienee syntynyt, kun vanhaa rakennetta on remontoitu muovien kanssa ja vesijohtoja vedetty pitkin huushollia joka nurkkaan.
Toisena näkökohtana esitettiin myös, että nykyihminen on herkempi homeelle.
Jossakin tuolla se totuus lienee. Itse olen tullut siihen tulokseen vähitellen, että oikea ilmanvaihto on tärkeintä. Silloin estetään kosteuden pesiminen väärissä paikoissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

teukka sanoi:
Tuossa alkuperäisessä kysymyksessä oli johtotähtenä ajatus, että homeen esiintyminen on lisääntynyt, kun nykyinen rakentamisen tekniikka höyrysulkuineen ja muine ratkaisuineen on otettu käyttöön. Rakentamisen taito ja tieto ei ole pysynyt mukana - 70-luvulla alettiin puhua ns. pullotaloista energiakriisin myötä.
...
Itse olen tullut siihen tulokseen vähitellen, että oikea ilmanvaihto on tärkeintä. Silloin estetään kosteuden pesiminen väärissä paikoissa.
60-70-luvuilla yleistyi matala, 1-tasoinen tasakattoinen talo mataline piippuineen, johon oli yritetty asentaa painovoimainen ilmanvaihto ja kauden loppupuolella joka ikinen reikä pyrittiin tilkitsemään. Tämän seurauksena ilmanvaihto huononi ja kosteustaso kasvoi sisällä, mikä ei sinällään ole terveydelle keskimäärin haitaksi (toinen paha, toinen hyvä). Kun painovoimainen ilmanvaihto ei kumminkaan toiminut kunnolla eikä alipaineistanut taloa, kostea ilma pääsi purkautumaan höyrysulun vuotokohdista yläpohjaan. Erityisesti tasakaton tapauksessa jälki oli ajan myötä tyypillisesti tuhoisaa, kun yläpohjan ilmanvaihto ja kuivuminen toimivat heikosti rakenteesta johtuen.

Rintamamiestyyppisessä talossa painovoimainen ilmavaihto toimii paremmin, kun korkea muuri pysyy lähes koko pituudeltaan lämpimänä ja talo on muutenkin harvempi. Vinon yläpohjan ja katon välinen virtaus on myös johdonmukaisempi ja tasaa lämpötila- ja kosteuseroja, vaikka avoin ullakko onkin tietysti vielä varmempi. Uusien talojen haasteiksi ovat tulleet ilmanvaihtojärjestelmät ja ennen muuta niiden asianmukainen huolto, tarkkailu ja ylläpito. Väärin asennettu tai ylläpidetty tulo-poistoilmajärjestelmä on pommi, joka mädättää talon kuin talon. Aika näyttää, mikä on lopputulema.

Perusta ja rakennuksen alaosa ovat kokonaan oma maailmansa ongelmineen. Tällä puolella ei välttämättä ole opittu virheistä senkään vertaa, kuin ylempänä ja monet yleiset rakenteet ovat aivan hakoteillä jo rakennusfysiikankin kannalta. Kivenlohkereista kasatulle ja kunnon kissanluukuilla varustetulle korkealle sokkelille harva nykypäivän rakenne pärjää kosteusteknisen toimivuuden kannalta, vaikka energiapihi tällainen rakenne ei olekaan. Erityisesti maan sisään rakennettaessa tuntuvat asialliset käytännöt edelleenkin usein unohtuvan.
 
P

pahhi

Vieras
Vs: Mistä home tulee?

kotte sanoi:
Kivenlohkereista kasatulle ja kunnon kissanluukuilla varustetulle korkealle sokkelille harva nykypäivän rakenne pärjää kosteusteknisen toimivuuden kannalta, vaikka energiapihi tällainen rakenne ei olekaan.

Nykyäänhän tuulettuvat alapohjat ovat ongelmallisia, kun eristemäärät ovat kasvaneet. Puuhun perustuvaa rossipohjaa ei voida entiseen tapaan enää tehdä, koska se hometta alkaa muodostumaan jo ensimmäisen vuoden aikana. Hyvä eristäminen johtaa siihen, että rakenteet eivät pysy enää kuivana.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

pahhi sanoi:
Nykyäänhän tuulettuvat alapohjat ovat ongelmallisia, kun eristemäärät ovat kasvaneet. Puuhun perustuvaa rossipohjaa ei voida entiseen tapaan enää tehdä, koska se hometta alkaa muodostumaan jo ensimmäisen vuoden aikana. Hyvä eristäminen johtaa siihen, että rakenteet eivät pysy enää kuivana.

Vai onko sittenkin syynä tuuletuksesta tinkiminen? Muutama ritilätuuletusreikä halkaisijalla 10cm ei olisi riittänyt entisilläkään eristevahvuuksilla. Tuuletuksen pitäisi olla niin hyvä, että alustan lämpötila ei putoa monta astetta ulkoilman alle millään keleillä. Tuuletuksen tehtävänä on myös alapohjan lämmittäminen. Kaikki yli nollan olevat kelit ovat kriittisimpiä. Talvella aukkoja voi ja kannattaa kuristaa, koska maahan varastoitunut lämpö kuivaa paikkoja ja tätä "aurinkoenergiaa" kannattaa säästää mahdollisimman pitkälle kevättalveen. Loppukeväästä, kesällä ja kosteilla alkusyksyn keleillä tarvitaan paras ilmanvaihto. Suunnilleen näin toimittiin ennenkin ja kissanluukut suljettiin talveksi (kuitenkaan niitä erityisemmin tilkitsemättä, jolloin perusilmanvaihto toimi).
 

Mikkok

Aktiivinen jäsen
Vs: Mistä home tulee?

Jaa-a...tässäpä kokemusta liian tuulettuvasta.

Itse rakensin laajennuksen tuossa viime syksynä ja laajennuksen pohja on täysin tuulettuva. Eli alapohjan rakenne on karkeasti kerrottuna "ylhäältäpäin" seuraava:

Laminaatti (ja sen alusmuovi)
Lattialastulevy
27cm villaa runkorakenteiden välissä
Tuulensuojalevy + rimoitus

1m-1,5m korkeuksinen tuulettuva tila, laajennus on metallitolppien päällä. Eli on täysin avoin.

Tuulensuojalevy tuolla pohjassa veti viime syksynä itsenä "härmään" ja tuntui kostealta lähes koko syksyn. Tämä oli jo siis ennenkuin laajennukseen oli edes kytketty lämmöt, eli "kosteusvuotoa" ei tule varsinaisesta rakennuksesta.

Maa-aines tuossa on koko aika kuivaa eikä siellä vesi mitenkään makaa.

Kuitenkin tuota härmää sinne tulee ja ilmeisesti on pakko laittaa sivut umpeen ettei ympäristön kosteus pääse tuonne alapohjaan.
Talon vanha osio on betonirakenteinen ja siinä on tasan kaksi pientä perinteistä tuuletusaukkoa, ei kosteutta, ei minkäänlaista hometta.
Mistä kosteus sitten tulee? Nurmikolta mitä on talon vieressä? Vai mistä? Ilma kyllä vaihtuu, se vain on ilmeisesti liian kosteaa.

Harjaamalla tuo "härmä" on lähtenyt pois mutta en tiedä mikä olisi lopullinen ratkaisu. Tuulensuojalevyjen yläpuolella oleva villa on kuivaa.

Kunhan kevät koittaa joudun laittamaan tosiaan tuon koko rakenteen lähes umpinaiseksi..

Nimimerkki: Liian tuulettuvako?
 
D

Deleted member 1344

Vieras
Vs: Mistä home tulee?

Itse asiassa tuo tuulettuva alapohjakaan ei ole täysin ongelmaton, varsinkin kun ne ovat nykyään varsin hyvin eristettyjä. Ja juurikin tuo kesäaikainen kosteus on se suurin ongelma, niin hassulta kuin se kuullostaakin:
* kesällä on lämmintä ja suhteellinen kosteus voi samalla olla hyvinkin korkea
* tuulettuvassa alapohjassa on kuitenkin aika kylmä koska maata vasten ei ole eristystä, ylhäällä on (eli talo ei lämmitä ryömintätilaa)
* ilmanvaihto ei ole mitenkään mahdottoman hyvä, eli alapohja ei sen avulla lämpene kesällä

Lopputulos on se, että alapohjassa on kesällä huomattavasti kylmempää kuin ulkona ja lämpimällä kelillä ulkoilman kosteus tiivistyy kaikkiin kylmiin pintoihin. Ilmanvaihdon huonontaminen ei auta yhtään.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

Mikkok sanoi:
Mistä kosteus sitten tulee? Nurmikolta mitä on talon vieressä? Vai mistä? Ilma kyllä vaihtuu, se vain on ilmeisesti liian kosteaa.

Rakennuspaikatkin vaihtelevat paljon, varjoisessa paikassa pohjoisrinteen juurella on aivan toiset olot kuin mäen huipulla tai etelärinteellä. Pohjaa pitäisi saada lämpimämmäksi. Jos ympäristöstä pääsee sateella vettä rakennuksen alle, menetetään jo aika paljon. Pohjan tuulettaminen syysmyrskyjen aikaan ei hyödytä, vaan haittaa. Sen sijaan kevään ja kesän aurinkoisilla keleillä kaikki alustan tuuletus on kotiinpäin. Asiallinen perusta on aina kuiva syksyisin ja talvisin, pahiten kosteus kiusaa keväällä ja alkukesästä, jolloin sää onneksi suosii luonnollista kuivatusta. Ennen ihmiset ymmärsivät luonnostaan, miten alustan kanssa piti menetellä, kun sitä käytettiin kylmävarastona: ideana on yksinkertaisesti pyrkiä saamaan se niin lämpimäksi kuin mahdollista käyttäen hyödyksi sääolosuhteita ja vuodenaikojen kiertoa.

Suoranainen veden päälle perustaminen on aivan oma taiteen lajinsa ja mallia varmaan pitäisi hakea laivanrakennuspuolelta ...
 
P

pirkka

Vieras
Vs: Mistä home tulee?

Toni sanoi:
Itse asiassa tuo tuulettuva alapohjakaan ei ole täysin ongelmaton, varsinkin kun ne ovat nykyään varsin hyvin eristettyjä. Ja juurikin tuo kesäaikainen kosteus on se suurin ongelma, niin hassulta kuin se kuullostaakin:
* kesällä on lämmintä ja suhteellinen kosteus voi samalla olla hyvinkin korkea
* tuulettuvassa alapohjassa on kuitenkin aika kylmä koska maata vasten ei ole eristystä, ylhäällä on (eli talo ei lämmitä ryömintätilaa)
* ilmanvaihto ei ole mitenkään mahdottoman hyvä, eli alapohja ei sen avulla lämpene kesällä

Lopputulos on se, että alapohjassa on kesällä huomattavasti kylmempää kuin ulkona ja lämpimällä kelillä ulkoilman kosteus tiivistyy kaikkiin kylmiin pintoihin. Ilmanvaihdon huonontaminen ei auta yhtään.
Joo, tuo kesäinen kosteus todellakin on ongelma. Kun ulkona on 25 astetta ja kosteaa on talon alla 18 ja paljon kosteampaa. Meille tehtiin viime vuonna tuollainen ryömintätilainen talo ja kyllä niissä on nykyään korjattu noita ongelmia aika tehokkaasti:
- Tuuletusaukot on suurempia ja niitä on enemmän. Meillä esim. 200*200 aukkoja 5 kpl kaikilla talon sivuilla. Kyllä siellä sisällä oikeasti tuulee. Mitään ihmeritilöitä niihin ei saanut laittaa. ;D
- Siellä itse asiassa on 5 cm styroksia maata vasten. Maasta ylöspäin siellä on: >300mm murske, >200mm sepeli (kapillaarikatkona), 50mm EPS, muovi, 100mm sepeli pitämässä eristeet ja muovin paikoillaan.

Lisäksi noihin asennetaan kuivaimia, mutta itse en ole laittanut, koska tila on ihan ruutikuiva, nyt kun se on saanut kuivua yli vuoden. Kosteus ei enää juuri nouse yli 70% ja ei siellä kyllä mitään minnekään tiivisty. Pitäähän siellä tietenkin käydä vaikka kerran vuodessa katsomassa, ettei mitään hometta ole ilmestynyt.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

Kävin itsekkin mittailemassa ryömitätilan lämpöjä & kosteutta (+5 /80%) silloin kun oli kovat pakkaset. Kosteutta oli tiivistynyt ryömintätilan kattoon talon ulkoreunoille, muuten oli kuivaa. Keskustelin perustussuunnitelijan kanssa (2008 / parman ontelolaatat & sokkeli) kanssa ja hänen mielestä kosteus ei ole suuri ongelma betonin kohdalla... käski seurata tilanetta ja laittaa kosteusanturilla toimivan imurin jos haluaa pelata varman päälle. Huomautti tosin että jos ulkona on kosteaa, ei tuuletus auta mitään.
 
R

R-410

Vieras
Vs: Mistä home tulee?

Mites käy kun on pakkasta 20 astetta sitten lämpenee mutta ontelolaatta jää kylmäksi kun ei heti massansa vuoksi lämpene, kosteus tiivistyy siihen laattaan, sisä ja ulkopuolelle? Ja sitten kastelee villat.
Mielestäni betoni alapohja ns. rossipohja systeemissä on pahimpia susia mitä viimeaikoina on OK talo puolella keksitty.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: Mistä home tulee?

R-410 sanoi:
Mites käy kun on pakkasta 20 astetta sitten lämpenee mutta ontelolaatta jää kylmäksi kun ei heti massansa vuoksi lämpene, kosteus tiivistyy siihen laattaan, sisä ja ulkopuolelle? Ja sitten kastelee villat.
Mielestäni betoni alapohja ns. rossipohja systeemissä on pahimpia susia mitä viimeaikoina on OK talo puolella keksitty.

Miten se alapohja pääsee villoja kastelee?
Olen ymmärtänyt että roosipohja&betoni on kosteuden kannalta turvallinen - vai onko päinvastaista tietoa...

EDIT: alapohjan katosta on kosteus hävinnyt talven aikana.
 
A

Arnold

Vieras
Vs: Mistä home tulee?

Joo-o, eipä tosiaan ole tuo tuulettuva alapohja mikään ongelmaton ratkaisu, vaikka "tuulettuva"-sana positiivisen kuvan helposti antaa. Eikä muutenkaan oikein tiedä, voiko nykyrakentamista pitää sen turvallisempana kuin parjattuja 70-, 80- ja 90-lukuja. (Perheessä rakennuttaminen menossa ja tulossa ensimmäinen koneellisella ilmanvaihdolla oleva talo, en tiedä voiko asiasta olla yhtään iloinen.)

Ainakin rakennuspiireissä tunnettu lienee esim. Heinävaaran koulun tarina, jota niin kovasti kehuttiin, "mallikouluksi" tehty. Alla reilunkokoinen tila, jossa mahtuu ihminen hyvin liikkumaan. Ongelmat ilmenivät jo parissa vuodessa, jos ei aiemminkin. Muutamia artikkeleita vaiheista:
Koulun sivut (Huom. tekstin lopun maininta aikatauluista)
Heinävaaran koulun salaojat väärässä paikassa
Heinävaaran koulun alapohjan kostumiseen ainakin kaksi syytä
Heinävaaran puukoulun seiniä tuettu hätätyönä
Heinävaaran koulun korjaaminen jatkuu (Tämä viimeinen liittyy kylläkin kymmenen vuotta jatkuneeseen meluongelmaan, "uutta hienoa rakentamista" sekin kuitenkin...)
 

zadah

Vakionaama
Vs: Mistä home tulee?

No tuossahan oli kaikki tehty persiilleen...

Eihän normaali ihminen asenna salaojia tulevaa lattiapintaa ylemmäs? Siis itsekkin joutuisin heittelemään salojaputket tuonne nurmikolle, jos tekisin vastaavan ratkaisun.

Muutenkin tuntuu siltä, että olisivat voineet jättää sen amerikkalais -tyylisen rakentamisen sinne rapakon taakse, jossa lumet ei kattoa paina.

Mielestäni nykytaloissa alkaa olla rakenneratkaisut kohdillaan salaojia myöten... Ainut asia mitä parantaisin olisi räystäiden pituus, niiden tulisi lakisääteisestikin ulottua ainakin 1- 1,5 metrin päähän seinästä. Nykyiset talopaketti tehtailijat toimittavat aivan liian lyhyitä räystäitä, pienikin sade riittää kastelemaan koko pääty seinän.
 
Back
Ylös Bottom