MSZ-LN
- Keskustelun aloittaja aseve
- Aloitettu
Samaa mieltä, mutta se miksi kirjoitin "toisaalta hyvä, toisaalta huono" oli tuo esimerkki Panasonicin tehonjarrutuksesta -10C ja kovemmissa pakkasissa. Se hyydyttää kennon lämmityksen ja kun tuolloin ei ole edes pelkoa kuurasta, niin tässä tapauksessa se on huono. Panasonic on jo käsittääkseni korjannut tämän kiukkuongelman.
Sori ku lipsuu omat juttuni hiukkasen aiheesta...
Sori ku lipsuu omat juttuni hiukkasen aiheesta...
Tuohon lepotilaan menemiseen auttaisi varmaan se lämpötilaanturin siirto johonkin parempaan paikkaan. Mutta ei viitsi takuu konetta alkaa oikein modaamaan. Mutta LN:ännän pitäisi ohjekirjan mukaan käyttää kolmiulotteista (vai miten se oli ilmaistu) lämmön mittausta iseella.
Edit.. Ohjekirjasta en löytäny.. Taisi olla jossain hienossa mainoslauseessa tuo tieto.
Edit.. Ohjekirjasta en löytäny.. Taisi olla jossain hienossa mainoslauseessa tuo tieto.
Viimeksi muokattu:
Yksi asia kiinnostaa. Voisiko joku jolla Mitsu LN25 käy niitä yli kahden tunnin jaksoja mitata tuon sulatus ajan ihan tarkasti. Joka puhelimessa on sellainen kello varmaan nykyään millä voi ottaa aikaa. Saisi vertailu pohjaa oman sulatuksen pituuteen. Silloin olisi aika millä ei lyhennä käyntijaksoja. Eli aika siitä kun venttiili kääntyy ja päästää kauhean pihauksen.. siihen kun puhallin käynnistyy uudelleen. Tästä olisi apua kun ei yhtään tiedä mikä on pitkä ja mikä lyhyt. Itsellä viimeisin sulatus näin mitattuna 6min 40s. Tällä vielä lyhensi jaksoa.
- Viestejä
- 143
En usko, että Juhanisto tarkoitti mitään vakio 2.5h.. vaikka hän näin kirjoitti. Luultavimmin kyse on, että hän tarkoitti kuivan kelin vakio 2.5h lämmitysjaksoja.
Ihan validi pyyntö minun mielestä kysyä näiltä, joilla tää LN toimii kuivemmalla kelillä yli 2h lämmitysjaksoilla, että kuinka pitkiä ne sulatukset ovat?
Ihan validi pyyntö minun mielestä kysyä näiltä, joilla tää LN toimii kuivemmalla kelillä yli 2h lämmitysjaksoilla, että kuinka pitkiä ne sulatukset ovat?
Sitäpä juuri kun usealla on tuo käyntijakso vakiutunut tuonne yli kahteen tuntiin. Niiden sulatusaikoja olisin verrannut omaan. Koska kuulemma se sulatuksen kesto on ainut asia mikä väleihin vaikuttaa. Mitsuhan ei minun tietääkseni skannaa huurteen paksuutta millään ja siitä laske sulatuksen ajankohtaa 
Tää kaveri joka aika tarkasti vetänyt tässä 2h20 - 2h40min vetää sulatusta melko tarkasti 7 minuuttia. Rupesin juuri keittämään pastaa, kun ajastimeen pistin 8min ja alkoi pihinäporina, siitä oli kello inan yli minuutti jäljellä kun rupesi puhaltamaan normisti. Vaikuttaako takka tuossa kuinka paljon, en tiedä. Mutta tää 9/18 yksikkö ainakin toiminut hyvin vaikka on käynyt pois päältä jne.
- Viestejä
- 143
70min lämmitys ja kenno täysin tukossa.
Sulatus 3min35sek
Läppien laskeutuminen 7min47sek
Puhalluksen nosto pyydettyyn 10min20sek
Ei pidentänyt eikä lyhentänyt, seuraava jakso sama 70min. Sen aikana löin takan tulille ja kuuraantuminen väheni kun pumppu pääsi helpommalla. Alkoi näin ollen pidentää jaksoja 10min kerrallaan. Toimii uskoakseni juuri niinkuin on suunniteltukin. Hyvä on.
Sulatus 3min35sek
Läppien laskeutuminen 7min47sek
Puhalluksen nosto pyydettyyn 10min20sek
Ei pidentänyt eikä lyhentänyt, seuraava jakso sama 70min. Sen aikana löin takan tulille ja kuuraantuminen väheni kun pumppu pääsi helpommalla. Alkoi näin ollen pidentää jaksoja 10min kerrallaan. Toimii uskoakseni juuri niinkuin on suunniteltukin. Hyvä on.
Liitteet
Jep.. mulla tänään lyhyin sulatus 6min 30s. Nyt tasaisia hiukan seitsemän minuutin päälle. Siitä kun venttiili kääntyy siihen kun puhallus alkaa.. ei ole pidentänyt jaksoa. Eli lyhyempiä sulatuksia kun pumpauttajalla jolla toimiin hyvin. Mutta hänellä varmaankin sulatusanturi eri putkessa. Herää kysymys on sittenkin sulatuksen loppulämmöllä merkitystä..?
Kiitos teesellekin kellotuksesta. Sinulla ehkä hiukan lyhyempi sulatus kun minulla.
Näistä tiedoista oli apua siihen että sulatuksen pituudesta ei ainakaan homma ole kiinni.
Kiitos teesellekin kellotuksesta. Sinulla ehkä hiukan lyhyempi sulatus kun minulla.
Näistä tiedoista oli apua siihen että sulatuksen pituudesta ei ainakaan homma ole kiinni.
Onko tällä uudella kylmäaineella se ominaisuus, että ulkoyksikön kenno on kylmempi? Ja siksi kerää enemmä kuuraa kuin vanhemmalla kylmäaineella.
Mulla ulkoyksikkö heti ikkunan takana, niin näen kyllä milloin kenno on kuurassa, koska silloin siitä ei näe läpi. Ja silloin en varmasti ilmakaan kulje läpi, ja järjen mukaan silloin on jo hyvä sulattaa. Ennen kuin on todella syväjäässä.
Mutta riittääpähän lämpöä sitten kovemmilla pakkasilla, eli silloin kun tarvitaan. Kaikkea kun ei voi saada, niin ollaan tyytyväisiä siihen mitä on. (Poislukien ne alkupään tuotannon laitteet)
Mulla ulkoyksikkö heti ikkunan takana, niin näen kyllä milloin kenno on kuurassa, koska silloin siitä ei näe läpi. Ja silloin en varmasti ilmakaan kulje läpi, ja järjen mukaan silloin on jo hyvä sulattaa. Ennen kuin on todella syväjäässä.
Mutta riittääpähän lämpöä sitten kovemmilla pakkasilla, eli silloin kun tarvitaan. Kaikkea kun ei voi saada, niin ollaan tyytyväisiä siihen mitä on. (Poislukien ne alkupään tuotannon laitteet)
Niin.. Ollaan tyytyväisiä kun on saatu raakile testiversiot käyttöön. Maksettu vielä jopa enemmän näistä ensimmäisistä. Ja siihen että maahantuoja ottaa todella vakavasti ja yrittää selvittää ongelmaa. Kaikkea ei voi saada.. minulla ei ole edes sitä kuuraa. Ja eikä oikein lämpöäkään pakkasilla kun tehokas puhallus aika jää sinne 25min per käyntijakso ja siihen lepoa se 15min. Minullahan sitä ei huomaa kun suntti pyytää kuumempaa kiertoon kun lämpö sisällä laskee. Itse en oikein näe asioita joihin voisi kauhean tyytyväinen olla. No kesällä puhalti viileää kyllä
Minkä kokoista ja minkä vuosikymmenen lukaalia Pumpauttaja lämmittää missä päin Suomea, kun tarvitsee tehoja aivan hirveästi?
Täällä normisti 2h30min-2h40min minuutttia ja jäätä pukkaa paljuun jonkin verran. Sulatus on tosi lyhyt. Puhallukseasta puhallukseen alta 10 min. Toissapäivänä lyhensi sulatusta n. 2 tuntiin, kun oli kostea ilma jne. Eilen puolenpäivän aikaan pidensi taas väliä.
Viime yönä ei sitten sulattanut 6 tuntiin itseään, koska oli tosi lämmin yö ja saunakin lämmitti kämppää eikä katkokäynnillä paljoa energiaa tarvinnut siirrellä. Sitten teki kunnon sulatuksen ja sisäyksikössä lämpötila laski reippaasti alle nollan, koska kennossa ei paljon ollut lämpöä. Anturi siis läppien takaraossa jonne kylmä ilma valuu tosi tehokkaasti, mutta myös lämmin puhallusilma osuu anturiin hyvin. On tuo joskus aiemminkin alle nollan laskenut 1-2 astetta, mutta nyt siis toistakymmentä. No sitten tietty tuli tuo "alkurykäisy" ja lämmöt 50 asteeseen toviksi. Kymmenisen minuuttia niin lämmöt nousi yli 60 asetetta puhallusnopeuden ollessa 3/5. Toisaalta tein joku aika sitten Hemmo-testiä, jossa sulatus tuli kesken testin, kun sisäilma ehti nousta 50 asteeseen. Tuolloin lämpötila laski vain n. 30 asteeseen anturin mukaan, koska sisäkennossa riitti lämpöä sulatukseen helpolla.
Täällä normisti 2h30min-2h40min minuutttia ja jäätä pukkaa paljuun jonkin verran. Sulatus on tosi lyhyt. Puhallukseasta puhallukseen alta 10 min. Toissapäivänä lyhensi sulatusta n. 2 tuntiin, kun oli kostea ilma jne. Eilen puolenpäivän aikaan pidensi taas väliä.
Viime yönä ei sitten sulattanut 6 tuntiin itseään, koska oli tosi lämmin yö ja saunakin lämmitti kämppää eikä katkokäynnillä paljoa energiaa tarvinnut siirrellä. Sitten teki kunnon sulatuksen ja sisäyksikössä lämpötila laski reippaasti alle nollan, koska kennossa ei paljon ollut lämpöä. Anturi siis läppien takaraossa jonne kylmä ilma valuu tosi tehokkaasti, mutta myös lämmin puhallusilma osuu anturiin hyvin. On tuo joskus aiemminkin alle nollan laskenut 1-2 astetta, mutta nyt siis toistakymmentä. No sitten tietty tuli tuo "alkurykäisy" ja lämmöt 50 asteeseen toviksi.
Kymmenisen minuuttia niin lämmöt nousi yli 60 asetetta puhallusnopeuden ollessa 3/5. Toisaalta tein joku aika sitten Hemmo-testiä, jossa sulatus tuli kesken testin, kun sisäilma ehti nousta 50 asteeseen. Tuolloin lämpötila laski vain n. 30 asteeseen anturin mukaan, koska sisäkennossa riitti lämpöä sulatukseen helpolla.
Viimeksi muokattu:
- Viestejä
- 143
-70 vuoden vajaa 180 neliön tiilitalo. Sijainti pirkanmaa. Seinissä 7,5cm villaa ja katossa kokonaiset 15cm!! Onhan tässä vesikiertokin yksilehtisine pattereineen pääasiassa, mutta ei siitä oteta kun kovemmilla pakkasilla vähän apuja. Muistaakseni viime talvena kun oli - 28 niin tais mennä aamulla hetken 35 asteinen vesi kiertoon. Muuten mennään pelkällä pumpulla ja pari kolme mottia puuta palaa talvessa (+kph sähköpatteri).
Tässä on nyt käyty lisää keskusteluja myyjäliikkeen kanssa, joka on ollut yhteydessä Scanofficeen. Olen toimittanut lämpötilalogeja ja muita todisteita siitä, että lämpöteho jää alhaiseksi ja logiikka ei toimi. Ainoa asia, mitä Scanoffice on tähän todennut, on että "piirikortti on vaihdettu, toimii oikein". Joko siellä ei ymmärretä asioista hölkäsen pöläystä, tai sitten ei tarkoituksella haluta yrittääkään ymmärtää.
Tein myös tällaisen jälleenmyyjälle. Tämä oli ollut yhteydessä kuluttajansuojaan, mistä oli sanottu että kaupanpurku pitää tehdä maahantuojan kanssa. Tästä asiasta Scanoffice oli väittänyt että kaupanpurku tehdään jälleenmyyjän kanssa. Homma alkaa kyllä haiskahtaa varsin arveluttavalta.
Tein myös tällaisen jälleenmyyjälle. Tämä oli ollut yhteydessä kuluttajansuojaan, mistä oli sanottu että kaupanpurku pitää tehdä maahantuojan kanssa. Tästä asiasta Scanoffice oli väittänyt että kaupanpurku tehdään jälleenmyyjän kanssa. Homma alkaa kyllä haiskahtaa varsin arveluttavalta.
Viimeksi muokattu:
Puulle haluan vaan sanoa että ole sitkeä äläkä luovuta, rahoille pitää saada kunnon vastike. Nämä ei ole normi ihmiselle halpoja laitteita. Itse taistelin melkoisen souvin Mitsun FD:n kanssa noin 7-8 vuotta sitten ja ulkoyksikkö vaihdettiin kauhean väännön jälkeen. Tosin se sippasi aina kovalla pakkasella ja se oli viimeinen niitti.
Omaa FD25:ta loggailin kovasti ja tein siihen loggerin joka mittasi puhalluksen ja imun lämpötilaeroa ja mittasi siitä tehon. Ottoteho mitattiin samalla ja siitä sai kätevästi sitten laskettua copin myös. Pari talvea sitä loggailin, läppäri nurkassa. Esittelin noita mittauksia silloiselle maahantuojalle ja kovin oli kieltelevää tuo käyttäytyminen niinkuin tässäkin tapauksessa. Omalta kohdalta vaikutti siten että talliin tuli Toshiba. Mitsusta jäi noilta ajoilta semmoinen maku että jäi takuulla viimeiseksi tuon valmistajan tuotteeksi omalla kohdalla.
Tsemppiä vääntöön!
Omaa FD25:ta loggailin kovasti ja tein siihen loggerin joka mittasi puhalluksen ja imun lämpötilaeroa ja mittasi siitä tehon. Ottoteho mitattiin samalla ja siitä sai kätevästi sitten laskettua copin myös. Pari talvea sitä loggailin, läppäri nurkassa. Esittelin noita mittauksia silloiselle maahantuojalle ja kovin oli kieltelevää tuo käyttäytyminen niinkuin tässäkin tapauksessa. Omalta kohdalta vaikutti siten että talliin tuli Toshiba. Mitsusta jäi noilta ajoilta semmoinen maku että jäi takuulla viimeiseksi tuon valmistajan tuotteeksi omalla kohdalla.
Tsemppiä vääntöön!
Nyt kun aste pari ollut ulkolämpötila, niin viimeisin varsinainen sulatus ollut 23 tuntia sitten. Kuvassa näkyvä suurempi lämpötilan muutos on se "porina", jossa siis sisäkennoa jäähdyttämällä sulatetaan ulkokenno. Muuten on sulatukset päässyt tekemään sillä, että lopettaa lämmityksen hetkeksi. Semmoista huokailua kuuluu välillä, mutta ei porinaa. Varmaankin tasaa paineita, mutta ei siirrä lämpöä ulos. Nerokasta.
Pystyykö muut pumput samaan, vai siirtääkö ne aina lämpöä ulos, sulatustarve?
Lisäys: Kuten kuvasta näkyy, ei puhallusilman lämpö ole laskenut alle huoneilman kertaakaan viimeiseen 23 tuntiin.
Lisäys 2: Olikin näköjään Inkbird lattialle pudonnut. Varmaan tossa puoli yhden aikaan, missä näkyy lämpötilan pudotus ja tasaantuminen.
Pystyykö muut pumput samaan, vai siirtääkö ne aina lämpöä ulos, sulatustarve?
Lisäys: Kuten kuvasta näkyy, ei puhallusilman lämpö ole laskenut alle huoneilman kertaakaan viimeiseen 23 tuntiin.
Lisäys 2: Olikin näköjään Inkbird lattialle pudonnut. Varmaan tossa puoli yhden aikaan, missä näkyy lämpötilan pudotus ja tasaantuminen.
Viimeksi muokattu:
Niin kuin kuvastasi näkyy niin sun pumppus käy katkokäyntiä, mutta kuvan perusteella järkevää sellaista. Nämä katkokäynnit ovat softalle useimmiten erittäin hankalia ja sulatuslogiikoilla on useimmin ongelmia katkokäynneissä.
Mutta pisteet annan Mitsubishin katkokäynnille! Aiemmissa malleissa se oli idioottimaisesti toteutettu, mutta tuo katkokäynti on suorastaan sanoen loistavaa tuossa pumpussa.
Mutta pisteet annan Mitsubishin katkokäynnille! Aiemmissa malleissa se oli idioottimaisesti toteutettu, mutta tuo katkokäynti on suorastaan sanoen loistavaa tuossa pumpussa.
Juu näillä keleillä käy katkokäyntiä, koska pumppu mitoitettu jäähdytyksen mukaan. Ja takkaakin lämmittelen mukavuudenhalusta enemmän kuin säästöjen toivossa.
Sitten kun pakastuu, tasaantuu lämpökäyrä. Ja ulkoyksikön sulatukseen lainataan sisältä lämpöä n. 2h 40min välein.
Tätä olen yrittänyt tässä ketjussa selittää, että pitäisi tiedostaa katkokäynnin ja varsinaisen sulattelun ero. Kun vaikuttaa siltä, että kaikki eivät sitä tiedosta.
Sitten kun pakastuu, tasaantuu lämpökäyrä. Ja ulkoyksikön sulatukseen lainataan sisältä lämpöä n. 2h 40min välein.
Tätä olen yrittänyt tässä ketjussa selittää, että pitäisi tiedostaa katkokäynnin ja varsinaisen sulattelun ero. Kun vaikuttaa siltä, että kaikki eivät sitä tiedosta.
No kyllähän sulatuksessa ja katkokäynnissä on selkeä ero. Kyllä minullakin plussakelillä osateholla katkokäynnillä pystyy pitkiin väleihin. Pisin jonka olen jaksanut kellottaa oli kun kipeänä makasin sohvalla 5h 20min. Ongelma onkin se että heti kun menee pakkaselle lyhentää käyntivälit ihan surkeiksi. Eikä osaa sieltä nousta. Eli sopii hyvin tuonne keski-euroopan ilmastoon.. ei suomen vaikka maahantuoja niin kovasti vannottaa testanneensa ennen myyntiin tuloa juuri sopivuuden pohjolan oloihin. Kaksi viikkoa odotellu huollon kautta laitettua huoltopyyntöä noiden sulatusten saamiseksi jotenkin järkeviksi. Maahantuojalle mennyt kyllä tieto. Kai tuo taas toukokuussa huolletaan niin ei pääse kokeilemaan pakkasella kuinka toimii.. sittenhän takuu jo loppuukin
Mitsun ln25 ollut nyt noin pari kuukautta pöhöttämässä yötäpäivää.
Vaihtuuko muilla sisäyksikössä ääni kun kytkette/poiskytkette kakesta "purifier" toiminnon?
Omassa laitteessa ei tapahdu äänellisesti mitään, paitsi eilen illalla yhtäkkiä itsekseen 2kk jälkeen sisäyksiköstä alkoi kuulumaan plasmasytkärin sihinää muistuttava ääni joka kesti n. 1 minuutin jonka jälkeen ei ole enää kuulunut.
"Purifier" toiminto ollut jatkuvasti käytössä.
Eikös tuo ilmanpuhdistus nimenomaan perustu tuohon plasmaan?
Ihmetyttää toiminta, sisäyksikkö keittiössä pöydän yläpuolella ja eilinen suhina oli sen verran huomattava että ennen ei ole tosiaan kuulunut.
Keittiössä tulee istuttua melko paljon eli oltaisiin kyllä huomattu jos olisi ennen pitänyt moista suhinaa.
Vaihtuuko muilla sisäyksikössä ääni kun kytkette/poiskytkette kakesta "purifier" toiminnon?
Omassa laitteessa ei tapahdu äänellisesti mitään, paitsi eilen illalla yhtäkkiä itsekseen 2kk jälkeen sisäyksiköstä alkoi kuulumaan plasmasytkärin sihinää muistuttava ääni joka kesti n. 1 minuutin jonka jälkeen ei ole enää kuulunut.
"Purifier" toiminto ollut jatkuvasti käytössä.
Eikös tuo ilmanpuhdistus nimenomaan perustu tuohon plasmaan?
Ihmetyttää toiminta, sisäyksikkö keittiössä pöydän yläpuolella ja eilinen suhina oli sen verran huomattava että ennen ei ole tosiaan kuulunut.
Keittiössä tulee istuttua melko paljon eli oltaisiin kyllä huomattu jos olisi ennen pitänyt moista suhinaa.
Mulla toi air purifier pitää ainakin tuota rätinää välillä, siis päällä ollessaan. Joskus se piti useamman vuorokauden putkeen sellaista pientä sihinää, että luulin jo jonkun tuulettimen laakerin antautuneen. Sitten kun otin purifierin irti ja laitoin takaisin, niin ääni hävisi. Kaikkea mielenkiintoista tuo tekee.
Mitenkäpä tuo purifier puhdistimen puhtaus? Onko löytynyt nitä "kukkakärpäsiä" tai jotain muuta? Pölyä tjms. hienoa "putua", mitä epäpuhtauksia onkaan ilmasta saanut kerättyä? Jos on saanut.
Minulla ollut tuo pariin kertaan jonkun ajan päällä, mutta en ole huomannut mitään äänimuutosta, johtuen varmaankin osin pienistä kuulo-ongelmista, tosin ei vaimokaan ole niistä mitään maininnut, niin tuskinpa mitään ihmeempää sirinää on pitänyt päällä ollessaan.
Minulla ollut tuo pariin kertaan jonkun ajan päällä, mutta en ole huomannut mitään äänimuutosta, johtuen varmaankin osin pienistä kuulo-ongelmista, tosin ei vaimokaan ole niistä mitään maininnut, niin tuskinpa mitään ihmeempää sirinää on pitänyt päällä ollessaan.
Katkokäynnillä mennään. Tuossa n. 30 tunnin data Inkbirdillä mitattuna:
Punertava viiva on puhallusilmanlämpötila, ohut musta on lämpötilan 30 mittauksen keskiarvoviiva ja sinertävä sisäilman suhteellinen kosteus.
Edellinen kunnonsulatus n. 28 tuntia sitten. Muutaman kerran puhalluslämpö pudonnut hieman sisälämpöä alemmaksi, mutta ne eivät ole kunnon sulatuksia, jotenkin vain hieman kylmempää kaasua/nestettä pääsee ulkoa sisäyksikön kennolle "huokailujen aikana". Paljuun tippuu kuitenkin vettä välillä, eli ehtii sulamaan, jos kosteus on edes ehtinyt jäätymään kennoon.
Ulkolämpötila ollut 0,3-2.0 astetta plussalla. Josta tulikin mieleeni kysymys Mitsun tehon säädöstä:
Käyttääkö Mitsu mitenkään ulkolämpötilaa tai ulkoyksikön jotain lämpötilaa tehonsa säädössä?
Minusta on pakko käyttää, sillä meni itse katkokäynnille, vaikka sisäyksikön päältä/vierestä mitattu sisälämpötila pysyi parin desimaalin sisällä samana, ollen välillä jopa desimaalin tai pari pienempi, kuin ennen katkokäyntiä. Muistaisin jostain lukeneeni, ettei käyttäisi ulkolämpötilaa, mutta voi olla ollut myös unta tjms.
Punertava viiva on puhallusilmanlämpötila, ohut musta on lämpötilan 30 mittauksen keskiarvoviiva ja sinertävä sisäilman suhteellinen kosteus.
Edellinen kunnonsulatus n. 28 tuntia sitten. Muutaman kerran puhalluslämpö pudonnut hieman sisälämpöä alemmaksi, mutta ne eivät ole kunnon sulatuksia, jotenkin vain hieman kylmempää kaasua/nestettä pääsee ulkoa sisäyksikön kennolle "huokailujen aikana". Paljuun tippuu kuitenkin vettä välillä, eli ehtii sulamaan, jos kosteus on edes ehtinyt jäätymään kennoon.
Ulkolämpötila ollut 0,3-2.0 astetta plussalla. Josta tulikin mieleeni kysymys Mitsun tehon säädöstä:
Käyttääkö Mitsu mitenkään ulkolämpötilaa tai ulkoyksikön jotain lämpötilaa tehonsa säädössä?
Minusta on pakko käyttää, sillä meni itse katkokäynnille, vaikka sisäyksikön päältä/vierestä mitattu sisälämpötila pysyi parin desimaalin sisällä samana, ollen välillä jopa desimaalin tai pari pienempi, kuin ennen katkokäyntiä. Muistaisin jostain lukeneeni, ettei käyttäisi ulkolämpötilaa, mutta voi olla ollut myös unta tjms.