Näin lämpökuoppa varastoi syksyn energiaa talven varalle – Tanskassa se onnistuu jo, ja nyt sitä hamutaan Hyvinkäälle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja janti
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
janti

janti

Moderaattori
Ylläpitäjä
Tämmöiset lämpövarastot on niin ilmiselvä ratkaisu kaukolämpöön, että on oikeastaan hämmästyttävää että vasta nyt niitä on lähdetty tekemään. Fossiilinen energia on ollut kyllä aivan liian halpaa.

Jos tuon varaston rakennusbudjetit on 20 miljoonaa, niin se on varaston koko huomioiden aivan nappikauppaa. Ja investointina erittäin pitkäikäinen luultavasti.
 
Mikki sanoi:
Ja investointina erittäin pitkäikäinen luultavasti.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuon varmaan voisi suunnitella niin, että mahdolliset vuodot ja viat on paikallistettavissa ja korjattavissa luotettavasti (pinnalta tai robotilla). Vesihän lienee melko puhdasta. Perustatöiden kanssa tietenkin on syytä olla huolellisempi kuin aikoinaan Talvivaarassa.
 
Vesihän lienee tuollaiseen pumpattavan jostain vesistöstä. 500 000m3 kraanavettä olisi vähän tuhlausta.

Tuollaisen altaan tiivistys ei ihan triviaalia ole. Mutta vuodot ei liene ympäristöongelma olevan. Lähinnä lämmön karkaus ja eroosio lienee pääongelmat.
 
Laskeskelin, että 100 m3 säiliöön saisi varastoitua n. 7000 kwh olettaen, että lämmitetään 90 asteeseen ja käytetään 30 asteeseen. Tällainen määrä auttaisi talvella reippaasti. Kesällä lämmittäisi auringon voimalla eri menetelmillä.
Pöntön koko voisi olla esim. 5 x 5 4 metriä hyvin eristettynä.
 
Aikaisemminhan täällä on jo ehdotettu säiliötä talon alle (siis uudisrakennuksessa). 100m2 pohjalla tarvitsisi 1m korkuisen säiliön 100m3 tekemiseen.
Yksi ongelma varmaan on että miten varmistetaan jottei kosteus nouse lattiaan ja irroita lattiapintojen liimauksia tms ikävää.
Tuossa olisi kuitenkin yksi erittäin hyvä puoli. Talon saisi varmaankin lämpenemään ilman mitään vesikiertoja, kiertovesipumppuja tms suoraan betonin läpi. Toimisi sähkökatkon aikanakin. Säädettävyys vaan pitäisi jotenkin ratkaista jottei lauhalla tule hiki.
 
Mikki sanoi:
Tuollaisen altaan tiivistys ei ihan triviaalia ole.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ainakin Ämmässuon kaatopaikan alle aikanaan hitsattiin yhtenäinen muovikalvo, mutta en osaa sanoa, kuinka tiivis tuo lopulta on. Kyllähän muovista on rakennettu jopa kaasukelloja ja vastaavia, joten varsin tiiviiksi tuollaisen saa. Varmaankin kalvon alle tarvitaan suodatuskangas tai vastaava lisäsuojaksi, mutta en pitäisi edes tuollaisen paikkaamista satunnaisesti syntyneen reiän kohdalta erityisenä haasteena: Kohtaanhan voi uittaa jonkinlaisen pystytunnelin, joka imetään pumpulla tyhjäksi ja tehdään paikkaus kuivatetun putken sisältä.

Tuskin lämpöeristyskään on suuri ongelma. Altaanhan voi kattaa puoli metriä paksulla routaeristestyroksilla. Esim. Espoossa Fortumilla on 20000 kuutiometrin mineraalivillalla eristetty lämpöakku (800MWh vuorokausivarasto) ja tuolla väittivät, että lämpö sisällä pysyisi jopa kuukausia.
 
Melko hyvän varaston saisi alapohjaan kun tekisi talon EPS harkosta ja hieman syvempi monttu talon perustuksille.

Sokkelin sisälle sitten pohjalle FinnFoam eristeet 200mm ja keskelle nostaisi tämmöisen 20m2 lasikuitusäiliön (n. 5000€):
www.tori.fi

Umpi/Jätesäiliö jätevesille 10m3 | Tori

Uusi umpisäiliö jätevesille. Sisääntulo 110/160mm ja tyhjennys 250-400mm Säiliöt on Virossa ja tuodaan suoraan asiakkaalle. Rahtivapaa max.200km Helsingistä. (Asiakas vastaa nostosta auton päältä) Hinnat ja koot; 10m3=2800+alv20% (halkaisija 1,4m pituus 6,4m) toimitusaika 2 viikkoa...
www.tori.fi www.tori.fi

Sitten täyttelisi alapohjan vaikkapa kivituhkalla säiliön yläpintaan asti, eli noin 2 metriä korkeasti. Sitten eristeet 300mm päälle.
Jos talon pohjapinta-ala olisi vaikka 100m2, niin tuon varaston tilavuus olisi 200m3, josta 20m3 vettä. Kivituhkassa olisi paljon massaa, varsinkin jos sen tiivistäisi veden kanssa.

Tuohon varaajaan upottaisi yhden pitkän kampakuparikierukan ja talon tekniseen tilaan sitten vaikka 500 litran hybridivaraaja. Tuon varaajan ja alla olevan lämpövaraston välillä pyörittäiisi kaiken aikaa vettä... eli yrittäisi pitää ne samanlämpöisinä.

Sitten vain keksimään miten hybridivaraajaan ajaa lämpöä, mikä ajautuisi samointein myös alapohjan varastoon. Kesäaikana aurinkokeräimillä tuo hoituisi toki parhaiten ja ihan heti ei tuo varasto kiehumaan alkaisi. Talvella puukattila varaajan vieressä olisi kanssa mielekäs, kun klapia saisi polttaa kerralla aikalailla "rajattomasti".
 
Miksi muuten jätekattiloihin ei ole rakennettu mahdollisuutta tehdä sähköä? Liian pieni mittakaava vai mikä siinä menee metsään?
 
fraatti sanoi:
Miksi muuten jätekattiloihin ei ole rakennettu mahdollisuutta tehdä sähköä? Liian pieni mittakaava vai mikä siinä menee metsään?
Klikkaa laajentaaksesi...
Mihin tuolla viittaat? Onhan ainakin Suomessa vaikka kuinka paljon erilaisia jätekattiloita, joissa on höyryturbiini ja generaattori oheislaitteena ja tuottaa sähköä verkkoon.
 
kotte sanoi:
Mihin tuolla viittaat? Onhan ainakin Suomessa vaikka kuinka paljon erilaisia jätekattiloita, joissa on höyryturbiini ja generaattori oheislaitteena ja tuottaa sähköä verkkoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuossa linkin jutussa oli seuraava maininta: "Kesällä polttolaitoksen lämpöä joudutaan haihduttamaan taivaan tuuliin ja talvella se ei yksin riitä kaupungin lämmittämiseen.".
Lämpöä ei tietysti mene juuri mitään kesällä mutta kai sitä silti yli jää niin paljon. En ole perehtynyt että mitä noissa jätteenpolttolaitoksissa tehdään, lämpöä, sähköä vai molempia.

Näemmän Tampereellakin jauhetaan sähköä.
Tammervoiman laitoksessa on hyödynnetään energiaksi vuosittain 170 000 tonnia jätettä, jotka kerätään 600 000 asukkaalta Pirkanmaan ja Jyväskylän seuduilta. Tästä jätemäärästä hyötyvoimalaitoksella tuotetaan 95 % hyötysuhteella 400 GWh kaukolämpöä ja 70 GWh sähköä.
 
fraatti sanoi:
Tuossa linkin jutussa oli seuraava maininta: "Kesällä polttolaitoksen lämpöä joudutaan haihduttamaan taivaan tuuliin ja talvella se ei yksin riitä kaupungin lämmittämiseen.".
Klikkaa laajentaaksesi...
Riihimäellä ei ehkä ole turbiinia, koska kattila on aika pieni. Toisaalta tuossa kai palaa ohella polttoainetta, koska kyse on ongelmajätekattilasta, jonka on aina poltettava kattilaan syötetyt myrykyt taatusti vaarattomiksi (joskushan noihin jopa syötetään puhdasta happea, jotta tulos on mahdollisimman varma).

Esimerkiksi Vantaan energian jätevoimalassa (Suomen suurin sellainen) on aivan normaali turbiini. Rakennusaste on kuitenkin alhaisempi kuiin tyypillisissa hiili-, turve- tai hakevoimaloissa, koska jätteiden lämpöarvo on huonohko (mukana on paljon palamatontakin ja jopa runsaasti vettä). Mutta poltetaanhan sellukattiloiden jätelipeäkin eräänlaisessa jätevoimalassa (esimerkiksi Äänekosken uusi ja suuri laitos tuottaa varsin huomattavan määrän lauhdesähköä). Jätevoimaloissa lämmön osuus energiasta on huomattavan suuri verrattuna tuotettuun sähköön. Vantaallehan suunnitellaan tuota luokkaa 100GWh vuodenaikavarastoa ihan vastaavaan tarkoitukseen Kehä III:n alle louhittavaan luolastoon, eli juuri jätevoimalan lauhdelämmön varastointiin kesällä talvea varten.
 
kotte sanoi:
Riihimäellä ei ehkä ole turbiinia, koska kattila on aika pieni. Toisaalta tuossa kai palaa ohella polttoainetta, koska kyse on ongelmajätekattilasta, jonka on aina poltettava kattilaan syötetyt myrykyt taatusti vaarattomiksi (joskushan noihin jopa syötetään puhdasta happea, jotta tulos on mahdollisimman varma).
Klikkaa laajentaaksesi...
Riihimäellä poltetaan myös "normi jätettä", sille on omat kattilat ja turbiini. Kesällä ei kaikki lämpö mahdu verkkoon jos kattiloita ajetaan täysillä. ;)

www.fortum.fi

Riihimäen tuotantolaitos | Fortum

Riihimäen tuotantolaitos tuottaa kaukolämpöä ja sähköä Riihimäen ja Hyvinkään alueen asukkaille ja kiinteistöille. Voimalaitoksen polttoaineena hyödynnetään teollisuuden ja kaupan jätteitä sekä yhdyskuntajätettä.
www.fortum.fi www.fortum.fi
 
Viimeksi muokattu:
Sähkökattilat on POP. :cool:

"Lämpökuopan lisäksi erillisenä hankkeena suunnitelmissa on myös rakentaa Hyvinkään Sahanmäkeen noin 20 megawatin sähkökattila, jonka tuotannolla voidaan ladata lämpöä varastoon silloin, kun sähkö on edullista."
hlv.fi

Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida ensimmäisenä Suomessa lämpöenergiaa mittavasti suureen hiekkakuoppaan – säästöt energian hinnassa vuodessa miljoonaluokkaa - Hyvinkään Lämpövoima

Hyvinkään Lämpövoima aloittaa lämpöenergian varastoinnin suureen hiekkakuoppaan – energian omavaraisuus kasvaa.
hlv.fi hlv.fi

www.sahkolaitos.fi

Tampereelle Pirkanmaan suurin vedenkeitin

Tamperelainen kaukolämpö on pian entistä päästöttömämpää, kun Tampereen Energia rakentaa sähkökäyttöisen lämpökattilan, eli sähkökattilan,
www.sahkolaitos.fi www.sahkolaitos.fi
www.tekniikkatalous.fi

Caruna alkaa rajoittaa Fortumin uuden 100 MW:n lämpökattilan sähkönkäyttöä Espoossa

Sähkökattilalaitos pyritään ottamaan käyttöön kiihdytetyllä aikataululla jo vuodenvaihteessa geopoliittisen tilanteen vuoksi.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
www.epv.fi

Uusi kaukolämpöakku- ja sähkökattilainvestointi Seinäjoen voimalaitosalueelle - EPV

EPV Energia rakentaa kaukolämpöakun ja sähkökattilan Seinäjoen voimalaitosalueelle. Uusi investointi on jälleen iso päätös ja se tukee erinomaisesti EPV Energian (EPV) Uuden sähkön vallankumous -strategiaa ja lupausta päästöttömästä energiantuotannosta. Yhdessä kaukolämpöakku ja sähkökattila...
www.epv.fi www.epv.fi
www.epv.fi

Uusi sähkökattila otettiin käyttöön Vaskiluodossa Vaasassa - EPV

Keväällä investointipäätöksen saanut uusi sähkökattila aloitti koeajot marraskuussa ja joulukuussa kattila otettiin käyttöön osaksi EPV:n sähköportfoliota. Uusi sähkökattila tukee erinomaisesti EPV Energian Uuden sähkön vallankumous...
www.epv.fi www.epv.fi
 
Viimeksi muokattu:
janti sanoi:
"Lämpökuopan lisäksi erillisenä hankkeena suunnitelmissa on myös rakentaa Hyvinkään Sahanmäkeen noin 20 megawatin sähkökattila, jonka tuotannolla voidaan ladata lämpöä varastoon silloin, kun sähkö on edullista."
hlv.fi

Hyvinkään Lämpövoima alkaa varastoida ensimmäisenä Suomessa lämpöenergiaa mittavasti suureen hiekkakuoppaan – säästöt energian hinnassa vuodessa miljoonaluokkaa - Hyvinkään Lämpövoima

Hyvinkään Lämpövoima aloittaa lämpöenergian varastoinnin suureen hiekkakuoppaan – energian omavaraisuus kasvaa.
hlv.fi hlv.fi
Klikkaa laajentaaksesi...
Nämä kun lisääntyy niin voipi olla että "halvat" tunnit harvenee. Sähkökattilat on halpoja rakentaa jos vain on lämpövarasto mihin lämpöä tunkee. Ja lämpövarastotkin on halpoja tehdä loppujenlopuksi.
 
janti sanoi:
Sähkökattilat on POP. :cool:
Klikkaa laajentaaksesi...
Myös Fortumin Espoon Vermon 11MW ilmalämpöpumppulaitokseenkin tulee käsittääkseni 50MW sähkökattila. Ovat myös miettineet lämpöakun rakentamista (olisi valmis pohja öljysäiliölle ja sen lisäksi pienempi ja vanhempi käytöstä poistettu öljysäiliö, jota ei ole voitu käyttää kuin osittain suoja-altaan liian pienen tilavuuden takia).
 
janti sanoi:
Olisiko uutiseen Vermon sähkökattilasta nyt linkkiä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Siitä oli jokin webinaari, yritän etsiä tarkempaa tietoa, josko löydän ("tietokin" on muistinvaraista; tarkennan tähän, jos selviää <-- <lisäys>Tuohon en löytänyt linkkiä; eivät ehkä halunneet jakaa materiaalia; tapahtuma oli kesäkuun alkupuolella; sähkökattilan tehon kirjoitin edellä muistikuvan perusteella, saatan muistaa tehon väärin</lisäys>). Lämpövarastohanke puolestaan tuli ohimennen esille puheissa ekskursiolla Suomenojan voimalaitosalueelle Espoo-päivänä.
 
Viimeksi muokattu:
pökö sanoi:
Isoja sähkökattiloita ja teollisuutta yötuotantoon niin loppuuko halpa pörssisähkö yöllä?
Klikkaa laajentaaksesi...
Eiköhän se ole tässä hakusessa - sähkökattilat sopivat muutenkin nopeasti säätyväksi kuormaksi. Fingrid on valtionyhtiö - paljonkohan on poliittista ohjausta..
 
VesA sanoi:
Eiköhän se ole tässä hakusessa - sähkökattilat sopivat muutenkin nopeasti säätyväksi kuormaksi. Fingrid on valtionyhtiö - paljonkohan on poliittista ohjausta..
Klikkaa laajentaaksesi...
On varmasti hakusessa. Tämä harmittaa niiden puolesta jotka yövaraavat lämpöä ja pyykkäävät öisin. Heiltä viedään tällä kikkailulla viimeisetkin roposet lompsasta. Käy tukkaan tämä.
 
Mikki sanoi:
Aivan varmasti näin. Eihän teollisuus maksa kuluttajien siirtomaksuja.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, pelkkä sähköenergian hinta ALV 0% riittää ja päälle pienin EU:n sallima sähkövero (sama kuin valssaamoille, paperitehtaille, terässulatoille, elektrolyysilaitokseilla tms.). Lopputuoteesta (lämpö) tietenkin peritään normi-ALV.
 
pökö sanoi:
On varmasti hakusessa. Tämä harmittaa niiden puolesta jotka yövaraavat lämpöä ja pyykkäävät öisin. Heiltä viedään tällä kikkailulla viimeisetkin roposet lompsasta. Käy tukkaan tämä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niinpä.
Tuolla jo aiemmin "ennustin" että pikkuhiljaa alkaa ilmaisen/halvan sähkön lipastajat lisääntyä. Ensimmäisinä dynaamiset kotitaloudet, joilla on siihen mahdollisuus mm. akkuja ja lämpöä varaamalla. Isoja laitoksia myös tulossa kovaa kyytiä; lämpövarastoja ja lyysereitä. Noillakin sitten joku kipurajapiste millä hinnalla kannattaa ostaa ja kääntäen jollain hinnalla on ostettava, jotta laitos toimii riittävällä käyttöasteella.
Mihinkä tuo "kipurajapiste" sitten asettuu? Karkeasti ehkä niin että keskimääräinen ostohinta korkeintaan puolet keskimääräisestä korkeasta hinnasta.
Mutuna heitän että halvathinnat asettuu 10 - 12 cnt tuntumaan ja korkeat hinnat päälle 20 cnt / kWh, siis ehki n. 3 - 5 vuoden aikajänteellä, tavan kuluttajan näkökulmasta. Isoilla laitoksilla tieten omat ostosopimukset ja kenties omaa tuotantoa, jolloin niillä on pelivaraa enemmän.
 
Viimeksi muokattu:
kaihakki sanoi:
Laskeskelin, että 100 m3 säiliöön saisi varastoitua n. 7000 kwh olettaen, että lämmitetään 90 asteeseen ja käytetään 30 asteeseen. Tällainen määrä auttaisi talvella reippaasti. Kesällä lämmittäisi auringon voimalla eri menetelmillä.
Pöntön koko voisi olla esim. 5 x 5 4 metriä hyvin eristettynä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei toimi pienessä mittakaavassa. Tai eristys pitäisi olla aivan tolkuton. Tuossa Hyvinkään 500 000 m3 varastossa on ulkopinta-alaa (maahan tai ilmaan) ehkä reilut 60 000 m2 eli n. 13% tilavuudesta.

Tuossa 5x5x4 pöntössä on 130 m2 eli 130% tilavuudesta.

Samalla eristyksellä se siis jäähtyy 10-kertaista vauhtia. Hyvinkään varastonkin kerrotaan hukkaavan 30%. Tuosta 100 m3 ei siis olisi mitään iloa kesästä talveen energiansiirrossa.

Eristyksen parantaminen ei asiaa ratkaise, sillä lämpöhukka vähenee kääntäen verrannollisesti eristepaksuuteen. Siis eristys pitäisi paksuntaa 10-kertaiseksi. Hyvinkäällä päällä oli 50 cm eli tuohon pitäisi laittaa 5 m.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom