Koska aiheesta tuntuu tulevan välillä privakyselyjäkin niin pistetään ennemmin julkiselle puolelle mietteitä miten 410P ja invertteri-VILP pelaavat yhteen. Kokemusta kun tuosta löytyy, muiltakin kuin minulta.
Mielestäni fiksuin tapa kytkeä on se, että laitetaan halvahko VILP lämmittämään lattian paluukiertoa, ja vain sitä. Kalliimmat kuumaa vettä tekevät VILPit eivät ole perusteltuja koska PILP pystyy tekemään tarvittavan lämpimän käyttöveden poistoilmasta, ja kovilla pakkasilla taas VILP ei siihen pysty kuitenkaan järkevällä hyötysuhteella. Turha siis maksaa kalliista kuumaa vettä tekevästä vehkeestä.
Patteritaloissa VILPin kytkentä vaatii sitten enemmän mietintää, koska palaavan veden lämpö on korkeampi ja VILPin COP siksi huonompi. Lisäksi saattaa tarvita puskurivaraajaa, koska patterit voivat napsua sulatusten aiheuttamissa lämpötilavaihteluissa. Koska en tiedä, en spekuloi patterijärjestelmän osalta sen enempää.
Tarvitaanko VILPpiin sitten vastuksia? Mielestäni ei. Pelkkä levylämmönvaihdin riittää, koska vesi jatkaa paluukiertokytkennässä matkaansa Nibelle, jossa on 9kW vastuksia odottamassa käyttöä. Ei vastuksista toki haittaakaan ole, jos ne pakettiin kuuluvat, parempi vain jos niitä on. Mutta hyvään lopputulokseen pääsee jo silläkin, että säätää VILPin lämmittämään vähän kuumempaa kuin mitä Niben lämmityskäyrä haluaa verkostoon menevän, jolloin Nibe käyttää vastuksia vasta kun VILPin tehot kyykähtävät kovalla pakkasella. Nibeen siis laitetaan pykälää matalampi lämmityskäyrä ja se jätetään varalämmittimeksi.
Mitä tulee lämmöntalteenottoon, niin niin kauan kuin VILP tekee lämpimämpää vettä kuin Nibe haluaisi kiertoon menevän, Nibe menee moodiin jossa se lämmittää vain käyttövettä ja shuntti pysyy kiinni. VILPin lämmittämä vesi kiertää siis ohi Niben kattilan ja jatkaa matkaansa menovetenä kohti tuloilmapatteria ja lattioita. Tässä on sellainen nyanssi, että sulatusten aikana vesikierto äkkiä kylmenee. Silloin on etenkin kovilla pakkasilla hyvä, että Nibe kuitenkin pitää shuntillaan sulatuksen aikana kierron lämpimänä, ihan jo tuloilmapatterin jäätymisriskin kannalta. Meinaan, jos ulkona on -30C ja vesikiertoon lähtee levylämmönvaihtimelta sulatuksen aikana +10 asteista vettä, niin riskinä on että Niben tuloilma jäähtyy liikaa ja se sammuttaa ilmanvaihdon estääkseen tuloilmapatterin jäätymisen. Tiedän kokemuksesta, että näin voi myös käydä, jos Nibe on esimerkiksi säädetty toimimaan ilman vastuksia ja matalimmalle mahdolliselle käyrälle muutoksella -10.. Tätä ei tapahdu, jos Niben lämmityskäyrä on edes "sinnepäin" jolloin Nibe avaa shunttiaan sulatuksen aikana ja menoveden lämpö ei laske yhtä paljon.
Käytännössä VILP aiheuttaa siis sen, että LTO on pois päältä paitsi tilanteissa joissa tarvitaan lämmintä käyttövettä, tai VILPin tehot loppuvat kesken. Tämä on tietysti ikävää, mutta ei kauhean dramaattista kuitenkaan. Esimerkiksi keväällä ja syksyllä VILPin COP ei ole juurikaan sen huonompi kuin PILPin COP (voi olla jopa parempi), joten eroa ei sähkönkulutuksesta huomaa. Talvella olisi tietysti mukavaa jos Niben shuntin saisi ihan vaan "sen verran" auki että kompura pysyy enimmäkseen päällä, mutta tämän toteuttaminen voi olla haastavaa. Lämpökäyrän avulla homman säätäminen on hankalaa ja automatiikan huijaus, vaikka mahdollista toki onkin, ei liene suositeltavaa. En jaksa tässä mennä yksityiskohtiin mutta propellihatut voivat käyttää esimerkiksi Niben sisäanturia hyväkseen (sellaisena toimii sopiva vastus, ja vastuksen arvoa säätämällä voi säätää niben shunttia välillisesti).
Eräällä palstalaisella taitaa olla sellainen kytkentä jossa Niben kattilasta otetaan lämpötila ja sen nojalla säädetään VILPin tehoja. Tuollainen toimii varmasti varsin hyvin, ja LTO pysyy päällä. Niben oman lämpöanturin viereen on helppo sujauttaa pieni termistori esimerkiksi, joskin tulee huomioida että siellä on sitten tarjolla lämpötiloja tyyliin +30-53 astetta. Moniko automatiikkaa osaa käyttää moisia hyväkseen, en tiedä, mutta omat viritykset toki osaavat. Periaatteessa kuitenkin, jos VILP sisältää jonkinlaisen NTC-pohjaisen sisäanturin lämpötilan hienosäätöä varten, joka on fyysisesti sopivan pieni, sellaisen sujauttaminen tuonne niben kattilaan sopivalla sarjaan kytketyllä potentiometrillä varustettuna loisi systeemin jossa kattila on "sisälämpötila" jonka nojalla VILP sitten lisäisi tehoja kun kattilan alaosa jäähtyy shuntin avaamisen seurauksena. Veikkaan kuitenkin että tuolla VILP menisi helposti enempi vähempi ON/OFF laitteeksi, sen verran nopeita on nuo veden lämmön muutokset vs. talon ilma, mihin moiset anturit on yleensä suunniteltu.
Ihan hyvään lopputulokseen pääsee kuitenkin jo sillä, että unohtaa LTO:n ja antaa Niben mennä OFFille juuri niin paljon ja kauan kuin se onnistuu. Talven kylmimmillä keleillä VILP ei sitten enää jaksa yksinään, ja PILP alkaa avata shunttia, jolloin kompressorikin käy ja LTO tulee mukaan kuvioihin. Keväästä syksyyn PILPin vastukset voi kytkeä pois käytöstä kokonaan, talvella sitten vastukset takaisin päälle ja PILPin lämmityskäyrä ainakin talven ajaksi "normaaliksi" mutta pykälän verran VILPin vastaavaa matalammaksi. Eikä siinä tosiaan mitään sen monimutkaisempaa sitten tarvita. Laiska voi jättää vastukset ja normaalin lämpökäyrän koko vuodeksi, ei pitäisi tulla kovin merkittävää nousua sähkönkulutukseen silläkään tapaa.
Levylämmönvaihtimen hyvän toiminnan takaamiseksi termostaattien käyttöä ei voi suositella, joskin kokemuksesta tiedän että mahdollista niidenkin käyttö on, tietyin varauksin. Termostaatiton järjestelmä on myös kiertoveden lämpötilan osalta vakain, mikä helpottaa VILPin säädön toimintaa. Jos termostaatteja kuitenkin käyttää, on syytä varmistaa että termostaatittomia kiertoja on niin paljon että lämmönvaihtimen minimivirtaus saavutetaan aina. Ja tuota taas ei ilman virtausmittareita tiedä kukaan.
Mielestäni fiksuin tapa kytkeä on se, että laitetaan halvahko VILP lämmittämään lattian paluukiertoa, ja vain sitä. Kalliimmat kuumaa vettä tekevät VILPit eivät ole perusteltuja koska PILP pystyy tekemään tarvittavan lämpimän käyttöveden poistoilmasta, ja kovilla pakkasilla taas VILP ei siihen pysty kuitenkaan järkevällä hyötysuhteella. Turha siis maksaa kalliista kuumaa vettä tekevästä vehkeestä.
Patteritaloissa VILPin kytkentä vaatii sitten enemmän mietintää, koska palaavan veden lämpö on korkeampi ja VILPin COP siksi huonompi. Lisäksi saattaa tarvita puskurivaraajaa, koska patterit voivat napsua sulatusten aiheuttamissa lämpötilavaihteluissa. Koska en tiedä, en spekuloi patterijärjestelmän osalta sen enempää.
Tarvitaanko VILPpiin sitten vastuksia? Mielestäni ei. Pelkkä levylämmönvaihdin riittää, koska vesi jatkaa paluukiertokytkennässä matkaansa Nibelle, jossa on 9kW vastuksia odottamassa käyttöä. Ei vastuksista toki haittaakaan ole, jos ne pakettiin kuuluvat, parempi vain jos niitä on. Mutta hyvään lopputulokseen pääsee jo silläkin, että säätää VILPin lämmittämään vähän kuumempaa kuin mitä Niben lämmityskäyrä haluaa verkostoon menevän, jolloin Nibe käyttää vastuksia vasta kun VILPin tehot kyykähtävät kovalla pakkasella. Nibeen siis laitetaan pykälää matalampi lämmityskäyrä ja se jätetään varalämmittimeksi.
Mitä tulee lämmöntalteenottoon, niin niin kauan kuin VILP tekee lämpimämpää vettä kuin Nibe haluaisi kiertoon menevän, Nibe menee moodiin jossa se lämmittää vain käyttövettä ja shuntti pysyy kiinni. VILPin lämmittämä vesi kiertää siis ohi Niben kattilan ja jatkaa matkaansa menovetenä kohti tuloilmapatteria ja lattioita. Tässä on sellainen nyanssi, että sulatusten aikana vesikierto äkkiä kylmenee. Silloin on etenkin kovilla pakkasilla hyvä, että Nibe kuitenkin pitää shuntillaan sulatuksen aikana kierron lämpimänä, ihan jo tuloilmapatterin jäätymisriskin kannalta. Meinaan, jos ulkona on -30C ja vesikiertoon lähtee levylämmönvaihtimelta sulatuksen aikana +10 asteista vettä, niin riskinä on että Niben tuloilma jäähtyy liikaa ja se sammuttaa ilmanvaihdon estääkseen tuloilmapatterin jäätymisen. Tiedän kokemuksesta, että näin voi myös käydä, jos Nibe on esimerkiksi säädetty toimimaan ilman vastuksia ja matalimmalle mahdolliselle käyrälle muutoksella -10.. Tätä ei tapahdu, jos Niben lämmityskäyrä on edes "sinnepäin" jolloin Nibe avaa shunttiaan sulatuksen aikana ja menoveden lämpö ei laske yhtä paljon.
Käytännössä VILP aiheuttaa siis sen, että LTO on pois päältä paitsi tilanteissa joissa tarvitaan lämmintä käyttövettä, tai VILPin tehot loppuvat kesken. Tämä on tietysti ikävää, mutta ei kauhean dramaattista kuitenkaan. Esimerkiksi keväällä ja syksyllä VILPin COP ei ole juurikaan sen huonompi kuin PILPin COP (voi olla jopa parempi), joten eroa ei sähkönkulutuksesta huomaa. Talvella olisi tietysti mukavaa jos Niben shuntin saisi ihan vaan "sen verran" auki että kompura pysyy enimmäkseen päällä, mutta tämän toteuttaminen voi olla haastavaa. Lämpökäyrän avulla homman säätäminen on hankalaa ja automatiikan huijaus, vaikka mahdollista toki onkin, ei liene suositeltavaa. En jaksa tässä mennä yksityiskohtiin mutta propellihatut voivat käyttää esimerkiksi Niben sisäanturia hyväkseen (sellaisena toimii sopiva vastus, ja vastuksen arvoa säätämällä voi säätää niben shunttia välillisesti).
Eräällä palstalaisella taitaa olla sellainen kytkentä jossa Niben kattilasta otetaan lämpötila ja sen nojalla säädetään VILPin tehoja. Tuollainen toimii varmasti varsin hyvin, ja LTO pysyy päällä. Niben oman lämpöanturin viereen on helppo sujauttaa pieni termistori esimerkiksi, joskin tulee huomioida että siellä on sitten tarjolla lämpötiloja tyyliin +30-53 astetta. Moniko automatiikkaa osaa käyttää moisia hyväkseen, en tiedä, mutta omat viritykset toki osaavat. Periaatteessa kuitenkin, jos VILP sisältää jonkinlaisen NTC-pohjaisen sisäanturin lämpötilan hienosäätöä varten, joka on fyysisesti sopivan pieni, sellaisen sujauttaminen tuonne niben kattilaan sopivalla sarjaan kytketyllä potentiometrillä varustettuna loisi systeemin jossa kattila on "sisälämpötila" jonka nojalla VILP sitten lisäisi tehoja kun kattilan alaosa jäähtyy shuntin avaamisen seurauksena. Veikkaan kuitenkin että tuolla VILP menisi helposti enempi vähempi ON/OFF laitteeksi, sen verran nopeita on nuo veden lämmön muutokset vs. talon ilma, mihin moiset anturit on yleensä suunniteltu.
Ihan hyvään lopputulokseen pääsee kuitenkin jo sillä, että unohtaa LTO:n ja antaa Niben mennä OFFille juuri niin paljon ja kauan kuin se onnistuu. Talven kylmimmillä keleillä VILP ei sitten enää jaksa yksinään, ja PILP alkaa avata shunttia, jolloin kompressorikin käy ja LTO tulee mukaan kuvioihin. Keväästä syksyyn PILPin vastukset voi kytkeä pois käytöstä kokonaan, talvella sitten vastukset takaisin päälle ja PILPin lämmityskäyrä ainakin talven ajaksi "normaaliksi" mutta pykälän verran VILPin vastaavaa matalammaksi. Eikä siinä tosiaan mitään sen monimutkaisempaa sitten tarvita. Laiska voi jättää vastukset ja normaalin lämpökäyrän koko vuodeksi, ei pitäisi tulla kovin merkittävää nousua sähkönkulutukseen silläkään tapaa.
Levylämmönvaihtimen hyvän toiminnan takaamiseksi termostaattien käyttöä ei voi suositella, joskin kokemuksesta tiedän että mahdollista niidenkin käyttö on, tietyin varauksin. Termostaatiton järjestelmä on myös kiertoveden lämpötilan osalta vakain, mikä helpottaa VILPin säädön toimintaa. Jos termostaatteja kuitenkin käyttää, on syytä varmistaa että termostaatittomia kiertoja on niin paljon että lämmönvaihtimen minimivirtaus saavutetaan aina. Ja tuota taas ei ilman virtausmittareita tiedä kukaan.
.
