nibe f470+aurinko

J

jptty

Vieras
mitä mieltä olette valinnastani? nibe f470+3 kpl aurinkokeräimiä. talo olis 115 neliötä ja sijaitsee e-pohjanmaalla.onko kellään kokemusta tästä uudemmasta laitteesta?.onko täys paska ?. vielä olis mahdollisuus vaihtaa johonkin muuhun.
 

Raksaaja

Vakionaama
Vs: nibe f470+aurinko

Mukavasti nuo laitteet "syövät toistensa eväät"...eli silloin kun PILP:stä oikeasti olisi jotain hyötyä, niin energia otetaankin aurinkokeräimillä. Jos nyt oletaan, että tuo PILP olisi PILP:ksi hyvä ja toimiva, niin sille kannattaisi aurinkokeräimien sijaan laittaa tuloilman esilämmitys/-viilennys maapiirillä kaveriksi. Siitä saisi parhaan hyödyn silloin, kun PILP on heikoimmillaan.

(Oliko kyseessä uudiskohde?)
 
J

jptty

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #4
Vs: nibe f470+aurinko

kyllä uudiskohde on kyseessä. tulisija on tulossa myös. tulikiven luokka 2. mutta kyllä se rupeaa talvella vituttamaan se jatkuva takanlämmitys jossain vaiheessa. ota näistä nyt sitte selvää mikä on hyvä :-\
 
A

apophis

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #5
Vs: nibe f470+aurinko

Jos meinaat PILPin ottaa, niin varaudu nimenomaan kylmillä keleillä takan hehkutukseen. Muuten et pääse järkilukemille kulutuksessa.

Maapiiri tuloilman esilämmitykseen on hyvä ajatus, itellä harmittaa jälkeenpäin kun ei tullu tehtyä, vaikka olis olly hyvä savipiha siihen hommaan.
 
J

jptty

Vieras
  • Keskustelun aloittaja
  • #6
Vs: nibe f470+aurinko

olisko raksaajalla jotai ideoita kuinka ton vois toteuttaa?. kiitti vinkistä.
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: nibe f470+aurinko

Espejot sanoi:
En ottas PILP:ä noin pohjoiseiseen.
Ei tuo nyt missään pohjoisessa ole...
jptty sanoi:
olisko raksaajalla jotai ideoita kuinka ton vois toteuttaa?. kiitti vinkistä.
http://www.hydrocell.fi/assets/Uploads/PDF-FI/Hydrocell-Kanavapatteriweb.pdf
http://easytiimi.fi/tuotteet.php?id=1
 

Raksaaja

Vakionaama
Vs: nibe f470+aurinko

jptty sanoi:
olisko raksaajalla jotai ideoita kuinka ton vois toteuttaa?. kiitti vinkistä.

Noin 100-150 metriä 40mm vesijohtoputkea kaivetaan pihamaan 1-2 metrin syvyyteen. Putkeen kytketään kiertovesipumppu joka kierrättää etanoli-vesi-seosta maaputkistossa ja tuloilman esilämmityspatterissa. Mikäli haluaa parhaan mahdollisen lämmitystehon, niin putki kannattaa asentaa noin metriin. Mikäli kaipaa kesäisin viilennystä, niin putki asennetaan noin 2 metriä syvälle.
Putkilenkkien etäisyys toisistaan vähintään metri.

Roots:n linkittämä hydrocell-patteri lienee parasta mitä tällä hetkellä markkinoilta löytyy tuohon tarkoitukseen, mutta saattaa olla hankala asennettava mittojensa takia. Perinteisempiä IV-pattereita löytyy lähes kaikilta IV-koneiden valmistajilta. Mitä isompi patteri, sitä parempi.

Tämä Valloxin patteri on aika sopuhintainen ja kohtuullisen tehokas:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=VLX-7912419

Kustannukset oman työn osuudesta riippuen...800-1500€.

Paljonko on tontilla kokoa?
 

roots

Hyperaktiivi
Vs: nibe f470+aurinko

Tuota hydrocelliii sais varmaan pelekkänä harjanakin....tekis (+naamiois) itte saranoidun halkastavan putken (o250-300mm) pystyyn ulkoseinälle jolloin sen vois pestäsurauttaa painepesurilla siihenpäin. Noin minä sen tekisin jos nyt laittaisin uutta.
Kondensitkin valuis mukavasti alaspäin...
Saisin sen tähän vanhaankin talouteen noin rakennettua, mutta ei nyt viitsi investoida tuohon kun täällä (v)etelässä ei kaipailla vastavirtakennolla muutenkaan esilämmityksiä (=niin vähän), tänä talvena ei kertaakaan (tuloilman viileyttä ei ole noteerannut vielä kertaakaan).
 
V

vote

Vieras
Vs: nibe f470+aurinko

Espejot sanoi:
En ottas PILP:ä noin pohjoiseiseen.
En laittais aurinkokeräimiä kahden kuukauden lämmitystarpeeseen. (touko ja syyskuu).
Lisätty 7.1
Nuo molemmat, keräin ja pilp, toimivat parhaiten tosiaan touko ja syyskuussa ja syövät toistensa leipää , niinkuin raksaaja kertoi.Siis ei kannata ainakaan molempia laittaa. Karrikoidusti voisi heittää , että lopputalven lämmität sitten sähköllä .
 
W

Willi Bohl

Vieras
Vs: nibe f470+aurinko

osu munkin silmään tuosta tuo mainos tällä sivulla. 410:n kanssa mietin, lähinnä käyttövedelle, mutta ei taida maksaa itseään takas kun on niin vähän kulutusta (2 aikuista). Lähinnä yläkertaa ajattelin kun lämmin vesi kestää aikansa sinne alakerran Nibestä. Entäs jos aurinkokeräimillä lämmittäs tuloilmaa?
 
J

jptty

Vieras
Vs: nibe f470+aurinko

raksaajalle. riittäisikö joku 100m maapiiriä?. talo 115 neliötä ja tilavuus 485 kuutiota. savimaa,tontti 1290 neliötä. tontille tulee myös ulkorakennus 81neliötä. onko suositeltavaa laittaa maapiiri kivijalan ympärille routimis vaarantakia?
 

Arvis

Aktiivinen jäsen
Vs: nibe f470+aurinko

jptty sanoi:
onko suositeltavaa laittaa maapiiri kivijalan ympärille routimis vaarantakia?

Meikä ei voi ymmärtää miksi tuota maapiiriä monesti laitetaan perustusten läheisyyteen. Nimittäin lämpimän rakennuksen routasuojauksia mitoitettaessa otetaan huomioon esim. alapohjan lämmittävä vaikutus, niin tuntuu todella oudolta, että yht'äkkiä onkin OK lisätä anturan viereen putkisto, joka repii koko talven lämpöä pois ja kasvattaa routimisriskiä. Itse vetäisin ne putket kauemmas pihalle omaksi kentäkseen ja tietenkin paikkaan missä ei talvisin lunta poljeta.

Taitaa nuo perustusten viereiset putkihässäkät olla lähtöisin jostain Saksan korkeudelta ja siellähän tilanne on aivan toinen. Kätevähän ne putket on upottaa samaan monttuun perustusten kanssa kun routimisriskiä ei käytännössä ole.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: nibe f470+aurinko

Itse olen joskus miettinyt mahdollisuutta sijoittaa LTO:n esilämityksen keruupiirin kaivoon... sinne virtaa tuoretta vettä aika mukavasti jota joutuu pumpailee pois. Mutta ongelma on että putkea ei taida mahtua kuin joku korkeintaa joku 50m... riittäsköhän se mihinkään. Vai oiskohan mitään muuta keinoa kerätä lämpöä kaivosta... joku lämmönvaihdin ehkä... SPIRAFLEX lämmönvaihdinputki tms.

EDIT: toi SPIRAFLEX vaikutta aika mielenkiintoselta. 1 m putkea mahtuu max 2l nestettä.
http://www.pipesystems.com/site/index.cfm?id_art=37100&vsprache=FI
http://www.pipesystems.com/domains/pipesystems_com/data/free_docs/SFX%202008.pdf
 

VesA

In Memoriam
Vs: nibe f470+aurinko

Espejot sanoi:
Itse olen joskus miettinyt mahdollisuutta sijoittaa LTO:n esilämityksen keruupiirin kaivoon... sinne virtaa tuoretta vettä aika mukavasti jota joutuu pumpailee pois. Mutta ongelma on että putkea ei taida mahtua kuin joku 50m... riittäsköhän se mihinkään. Vai oiskohan mitään muuta keinoa kerätä lämpöä kaivosta... joku lämmönvaihdin ehkä... SPIRAFLEX lämmönvaihdinputki tms.

Jos vaikka vanhasta varaajasta purettu käyttövesikierukka tai useampi. Niille on yleensä jonkinlaiset speksit, joista voi arvioida mitä pienellä lämpötilaerolla saa irti, mutta jos teho on 30kW 5/50 astetta 20l/min niin saa sieltä jopa muutaman kilowatin muutaman asteen erolla. Saapi muoviputkenkin tehon laskettua jollain tarkkuudella.
 

Raksaaja

Vakionaama
Vs: nibe f470+aurinko

jptty sanoi:
raksaajalle. riittäisikö joku 100m maapiiriä?. talo 115 neliötä ja tilavuus 485 kuutiota. savimaa,tontti 1290 neliötä. tontille tulee myös ulkorakennus 81neliötä. onko suositeltavaa laittaa maapiiri kivijalan ympärille routimis vaarantakia?

Olen samaa mieltä Arvis:n kanssa, eli mieluummin jonnekin muualle kuin perustuksien viereen mikäli tilaa on. Perustuksien viereen asennuksen ainoa etu on se, että "ylimääräistä" kaivamista ei tarvitse. Eli 1-3h tunnin kaivuutyön siinä säästää (50-150€), tällä säästöllä sitten lisätään routumisvaraa. Jossakin näin kuvan, että keruupiiri oli asennettu perustuksien viereen soran/murskeen sekaan. Ei roudi, mutta eipä sieltä kyllä lämpökään saa läheskään samaan malliin kuin savesta.

100m riittää tuon kokoisen talon ilmavirtauksille ihan hyvin.
 

Pulp

Jäsen
Vs: nibe f470+aurinko

Montakos tällasta tarvittais pelkkään tuloilman esilämmittämiseen? Kaveriksi tuommonen Hydrocell tms.
http://www.ivtuusimaa.fi/muut_tuotteet/ivt_kompaktikerain.php
http://www.ivtuusimaa.fi/muut_tuotteet/Pr_bladKompaktkollektor.pdf
Yhden koko on 150x200 ja kuvasta laskettuna 20 pystyputkea = 40m. Toki nuo on melko lähellä toisiaa eli ei varmaan voi verrata normi putkitukseen ja syvyys lienee 1-3m.
Pari kolme tollasta ja jonkilainen vuorottelu systeemi ettei pääse liian kylmäksi?

Miten tuon voisi laskea? Eteläruotsin kaavat ei oikein toimi...

Kaivuuta ei ainakaan olisi yhtä paljoa tai laajalti, puutarha säästyy saneerauskohteessa. Ite ei teksi mieli koko puutarhaa savettaa.

Onko näitä suomessa kokeiltu?
 
J

jptty

Vieras
Vs: nibe f470+aurinko

ivt:een myyjä kertoi kyllä mulle, että tämä ei toimi suomessa. menee umpijäähän. putket ovat liian lähellä toisiaan.
 

Raksaaja

Vakionaama
Vs: nibe f470+aurinko

jptty sanoi:
raksaajalle. riittäisikö joku 100m maapiiriä?. talo 115 neliötä ja tilavuus 485 kuutiota. savimaa,tontti 1290 neliötä. tontille tulee myös ulkorakennus 81neliötä. onko suositeltavaa laittaa maapiiri kivijalan ympärille routimis vaarantakia?

Onko ulkorakennustakin tarkoitus lämmittää?
Tuostahan tulisi jo lähes 200m2 lämmitettävää, jolloin MLP olisi varsin järkevä vaihtoehto.
Mikäli koko tontti on ns. alkutekijöissä, niin maapiiriäkin tuohon sopisi aika hyvin maalämpöpumppua varten. Paljonko energiatodistus sanoo lämmitysenergian tarpeeksi?
 
J

jptty

Vieras
Vs: nibe f470+aurinko

autotalliin tulee noin 40 neliötä jota lämmitetään tarpeen mukaan. loput on kylmävarastoa. ajattelin lämmittää tallia ihan pattereilla ja ilmankuivaimella.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: nibe f470+aurinko

VesA sanoi:
Jos vaikka vanhasta varaajasta purettu käyttövesikierukka tai useampi. Niille on yleensä jonkinlaiset speksit, joista voi arvioida mitä pienellä lämpötilaerolla saa irti, mutta jos teho on 30kW 5/50 astetta 20l/min niin saa sieltä jopa muutaman kilowatin muutaman asteen erolla. Saapi muoviputkenkin tehon laskettua jollain tarkkuudella.

Lainaan hieman topikkia.

Kaivon halkaisija on 60 cm ja puolessa tunnissa sinne tulee n. 60 cm vettä (sitten se pumpataan pois).... tekee jotakin 170l.
Jos tuo vesi on +7C niin saman suuruinen kylmenemä tekee n. 2.6 kWh tuolla veden vaihtuvuudella, vai tekeekö?

Minun huono matikkapää sanoo että tuosta irtoaisi LTO esilämmitykseen lämpöä ilman että kaivo menee umpijäähän, vai olenko ihan pihalla.
Hieman kun Spiralflexin hintoja kyselin niin ongelmia voi tulla TMA:n kanssa... siitähän tosin ei tarvitse välittää jos ei halua.
Spirfleksin pinta-ala + lämmönjohtavuus lienee ihan eri tasolla kuin vesiputken mitä maapiireissä käytetään joten joku 40m voisi riittää.

Tulipas paljon konditionaaleja...
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: nibe f470+aurinko

Espejot sanoi:
Lainaan hieman topikkia.

Kaivon halkaisija on 60 cm ja puolessa tunnissa sinne tulee n. 60 cm vettä (sitten se pumpataan pois).... tekee jotakin 170l.
Jos tuo vesi on +7C niin saman suuruinen kylmenemä tekee n. 2.6 kWh tuolla veden vaihtuvuudella, vai tekeekö?

Minun huono matikkapää sanoo että tuosta irtoaisi LTO esilämmitykseen lämpöä ilman että kaivo menee umpijäähän, vai olenko ihan pihalla.

Kyllä tuo "tuottoarvio" on sika lähellä oikeaa esitetyillä oletuksilla, mutta homman järkevyydestä olen toista mieltä (olettaen, että todellakin puhutaan käyttövesikaivosta). Valtaosa käyttövedestä kumminkin jälkilämmitetään käyttötarkoitukseensa ja kaikkinainen esijäähdyttäminen vain kostautuu lisälämmitystarpeena. Jopa WC:n huuhteluveden kylmentäminen on arveluttavaa siinä mielessä, että se jäähdyttää vesiputken tulokanavia (ja eristeethän eivät ole ideaalisia), itse WC-tilaa ja viemäreitä (jotka kulkevat kellarissa ja alapohjassa hyvän matkaa puolilämpimässä tilassa eristämättöminä niin, että imevät noista tiloista lämpöä pois).

Jos käyttövesijärjestelmän lämpöä yrittää käyttää hyväksi, niin sitten kannattaisi kehittää jonkinlainen lämmönvaihdin viemäripuolelle, niin saisi myös lämpimän veden energiaa talteen. Jonkinlainen lämpövälivarasto on kuitenkin tarpeen ja vanhan ajan sakokaivo ja sinne upotettu lämmönsiirtokieppi olisi varmaankin toimiva ratkaisu.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Vs: nibe f470+aurinko

kotte sanoi:
Kyllä tuo "tuottoarvio" on sika lähellä oikeaa esitetyillä oletuksilla, mutta homman järkevyydestä olen toista mieltä (olettaen, että todellakin puhutaan käyttövesikaivosta).

No, kyse on perusvesikaivosta.
 
J

jptty

Vieras
Vs: nibe f470+aurinko

Raksaaja sanoi:
Noin 100-150 metriä 40mm vesijohtoputkea kaivetaan pihamaan 1-2 metrin syvyyteen. Putkeen kytketään kiertovesipumppu joka kierrättää etanoli-vesi-seosta maaputkistossa ja tuloilman esilämmityspatterissa. Mikäli haluaa parhaan mahdollisen lämmitystehon, niin putki kannattaa asentaa noin metriin. Mikäli kaipaa kesäisin viilennystä, niin putki asennetaan noin 2 metriä syvälle.
Putkilenkkien etäisyys toisistaan vähintään metri.

Roots:n linkittämä hydrocell-patteri lienee parasta mitä tällä hetkellä markkinoilta löytyy tuohon tarkoitukseen, mutta saattaa olla hankala asennettava mittojensa takia. Perinteisempiä IV-pattereita löytyy lähes kaikilta IV-koneiden valmistajilta. Mitä isompi patteri, sitä parempi.

Tämä Valloxin patteri on aika sopuhintainen ja kohtuullisen tehokas:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=VLX-7912419

tarviihan toi sähkövastuksen patterin sulatusta varten. menee talvella aika äkkiä jäähän?
 

Raksaaja

Vakionaama
Vs: nibe f470+aurinko

jptty sanoi:
Raksaaja sanoi:
Noin 100-150 metriä 40mm vesijohtoputkea kaivetaan pihamaan 1-2 metrin syvyyteen. Putkeen kytketään kiertovesipumppu joka kierrättää etanoli-vesi-seosta maaputkistossa ja tuloilman esilämmityspatterissa. Mikäli haluaa parhaan mahdollisen lämmitystehon, niin putki kannattaa asentaa noin metriin. Mikäli kaipaa kesäisin viilennystä, niin putki asennetaan noin 2 metriä syvälle.
Putkilenkkien etäisyys toisistaan vähintään metri.

Roots:n linkittämä hydrocell-patteri lienee parasta mitä tällä hetkellä markkinoilta löytyy tuohon tarkoitukseen, mutta saattaa olla hankala asennettava mittojensa takia. Perinteisempiä IV-pattereita löytyy lähes kaikilta IV-koneiden valmistajilta. Mitä isompi patteri, sitä parempi.

Tämä Valloxin patteri on aika sopuhintainen ja kohtuullisen tehokas:
http://kauppa.taloon.com/PublishedService?file=page&pageID=9&itemcode=VLX-7912419

tarviihan toi sähkövastuksen patterin sulatusta varten. menee talvella aika äkkiä jäähän?

Ei tarvitse, lämmintä patteria ei tarvitse sulattaa.
 
J

jptty

Vieras
Vs: nibe f470+aurinko

mutta onko maapiirin neste riittävän lämmintä pitämään kennoa sulana. kyselin tota juttua tutulta rakennusmestarilta ja sanoi tota patterin lämpötilaa ongelmaksi kovalla pakkasella. mutta piti ideaa hyvänä viilennys käytössä kesällä. lupas perehtyä asiaan vähän enemmän.
 

Raksaaja

Vakionaama
Vs: nibe f470+aurinko

jptty sanoi:
mutta onko maapiirin neste riittävän lämmintä pitämään kennoa sulana. kyselin tota juttua tutulta rakennusmestarilta ja sanoi tota patterin lämpötilaa ongelmaksi kovalla pakkasella. mutta piti ideaa hyvänä viilennys käytössä kesällä. lupas perehtyä asiaan vähän enemmän.

Käytännössä 0...+2c asteisella keruunesteellä patteri ei kovin montaa astetta pakkasen puolelle jäähdy kovillakaan pakkasilla. Lämmitysteho -25c...-30c pakkasilla luokkaa 1-2 kW, patterista, nesteestä, virtauksista yms. riippuen. Perinteisen passiivisen LTO:n kanssa tuolla lämmitetään pääasiassa jäteilmaa jotta saadaan kenno pysymään sulana. PILP:n kanssa tuo lämpöteho tulisi (lähes) täysimääräisenä keventämään vastuksen tarvetta.

Jotta patterin rivasto jäätyisi pitäisi keruunesteen olla pakkasen puolella enemmän kuin ulkoilman ja tämä ei oikein taida missään olosuhteissa toteutua. Keruunesteen jäätyminen puolestaan vaatii sen, että patteri on asennettu kylmään ulkotilaan ja kiertovesipumppu on seis.

(0 asteinen patteri lämmittää -30c pakkaskelillä yhtä hyvin kuin +50c asteinen patteri +20c huoneilmassa samoilla virtauksilla.)
 

kotte

Hyperaktiivi
Vs: nibe f470+aurinko

Raksaaja sanoi:
Jotta patterin rivasto jäätyisi pitäisi keruunesteen olla pakkasen puolella enemmän kuin ulkoilman ja tämä ei oikein taida missään olosuhteissa toteutua.

Eihän tuo edes lämmittäisi, vaan jäähdyttäisi, jos patteri olisi tuloilmaa kylmempi. Maapiirin ansiosta patteri ei milloinkaan voi (missään päin Suomea) asiallisesti mitoitettuna ja käytettynä olla tuloilmaa kylmempi pakkaskeleillä (ja tarkoituksellisella konstailullakin tilanne on mahdollista saada aikaan vain hetkittäin). Siksi jopa patteriin tarkoituksellisesti, esim. vettä ruiskuttamalla aikaan saatu jää sublimoituu pois itsestään tuloilmaan haihtumalla ajan myötä.

Ja jos keruupiiri sattuisikin kylmenemään pakkasen puolelle alimitoituksen seurauksena, niin silloin kiertoon olisi syytä lisätä termostaatti, joka katkaisee kiertopumpun suojasäällä tuloilmaa turhaan jäähdyttämästä. Ja vaikka termostaattia ei olisikaan, patteri kyllä sulaa, jos suojasäätä jatkuu pitkään ja jos taas sää kylmenee pakkaselle, niin em. sublimoituminen korjaa tilanteen. Jatkuvalla nollakelilläkin maapiiri kerää sen verran lämpöä, että patteri lopulta sulaa (kun ei olla ikiroudan alueella).
 
Back
Ylös Bottom