On.
Voi vaikka kesällä kääntää ne huonetermostaatit pienimmälle asetukselle. Sillon lattiassa tuskin kiertää vesi muualla kuin kosteissa tiloissa.
Lisäyksen eston voi laittaa vaikka 5-10C paikkeille. Sillon lämmitys on pelkästään kompressorilla. Lämmityksen pysäytyksen voi laittaa 40C, niin kosteissa tiloissa on lämmin lattia.
RN1 tuloilmaruuvin voi kääntää ensin kiinni ja sitten avata 1/8-1/4 kierrosta.
Pienimmän menoveden voi laittaa vaikka 25C, niin kph lattia kuivuu. 26-27 lattia on lämmin, mutta samalla tuloilma lämpenee. 25 menovedellä ja kovalla helteellä tuloilma viilenee sinne 25-26C paikkeille. Kiinni sitä tuloilmaa ei kannata laittaa, koska syksyllä se helposti unohtuu taas avata. Jos välttämättä haluaa tuloilmaruuvin kiinni, niin kannattaa asentaa siihen BSA 10 lisälaite.
Eli tuloilmapatteriruuvia pienemmälle, ja varmuuden vuoksi huonetermostaatteja pienemmälle. Muuten samoilla asetuksilla voi mennä ympäri vuoden, eikä niihin tarvitse koskea. Lisäyksen estot ja lämmityksen pysäytykset eivät vaadi erillistä kesä- ja talviasetusta.
Tässä tullaan taas siihen, ettei oikeaa tapaa ajaa F470:lla ole olemassa. Millaisia säätöjä siinä pitäisi olla, johtuu asunnosta, käyttöveden kulutustavoista ja etenkin omista mieltymyksistä. Niinpä kirjoitan tähän omat mieltymykseni pienine perusteluineen. Tai "perusteluineen", joilla asian olen itse itselleni myynyt.
- Huonetermostaatteja on hyvä laittaa pienemmälle jottei vahingossa lämmitä esim. olohuoneen lattiaa. Talossa oleva ilmalämpöpumppuhan voi puhaltaa jäähdytettyä ilmaa sopivasti huonetermostaatille, jolloin taloa sekä lämmitettäisiin että jäähdytettäisiin samanaikaisesti.
- Pienin menoveden lämpötila sille tasolle, että kylpyhuoneen lattia kuivuu jossain järjellisessä ajassa. Menoveden lämpötila riippuu siitä, kuinka pitkät putkivedot Nibeltä on kylpyhuoneeseen (lämpöhäviötä matkalla), ja onko ilman suhteellinen kosteus 25% vai 52%. Nyt keväällä sisäilma on vielä hyvin kuivaa ja kylpyhuone kuivuu nopeasti pienemmälläkin lattialämmityksellä, keskikesällä lattialämpöä joutuu nostamaan. Kylppärin lattiapinnan ei tarvitse olla jalalle lämmin. Jotkut vedeneristeet eivät edes kestä jatkuvaa yli 30 asteen lämpöä (viite: Weber Vetonit WB -ohje)
- RN1 tuloilmapatterin ruuvi täysin kiinni. Koska menoveden pitää olla lämpimämpää kuin huonelämpötilan (kosteuden haihduttamiseksi kylpyhuoneen lattialta), patterin auki pitäminen lämmittää huoneilmaa koko kesän ympäri - taloudellisesti huono vaihtoehto. Keskimääräinen
vuorokausilämpötila on Etelä-Suomessakin kuumana 2021-vuoden kesällä vain 20 asteen tietämillä.
Kone menee häiriölle tuloilman laskiessa viiteen asteeseen, ja lähettää Niben appiin ja määriteltyyn sähköpostiin hälytykset (ota uplink käyttöön jos ei jo ole). Kun syksyllä joudut miettiä lämmityksen laittamista päälle, avaat myös tuota ruuvia. On ihmisiä jotka unohtavat kaiken, mutta ei tämän muistaminen ainakaan vaikeeksi ole tehty - kiitos hitaasti hiipivän lämmityskauden ja Niben insinöörien.
- Kuumimpien kesäpäivien ajaksi olen ajastanut ilmanvaihdon pienemmälle. Klo 12-20 puhallinnopeus on "nopeus 2", eli minulla 20 prosettiyksikköä pienempi kuin vakionopeus. Olen varmistanut kyseisenkin nopeuden tekevän talosta lievästi alipaineisen. Käynnistysajankohta on vasta puoliltapäivin, jotta aamusuihkun kosteus on ehditty imemään normaalitehoilla pois. Taloni on suuri, ja 'kukaan' ei ole päivisin sisällä, joten tunkkaisuus ei muodostu ongelmaksi. Noinkin maltillinen puhallinnopeuden lasku vaikuttaa huomattavasti asunnon lämpöihin.
- Lisäyksen esto on minulla -2 asteessa, suodatusaika 0h. Ei ongelmia kesällä, eikä talvella.
- Suodattimet vaihdan kesäisin kuukauden välein, johtuen siitepölystä ja ötököistä. Rullasta leikattuna vaihtokustannus taisi olla alle 2e/vaihtokerta.
Nuo yllä olevat vinkit eivät kaikille sovi, mutta minulle sopivat. En edes yritä pakkosyöttää näitä ainoana totuutena, vaan jokainen etsiköön parhaiten itselleen sopivat säädöt.