Tuttu putkari kävi tänään, ja ehdotti ratkaisuksi Nibe split boxia puukattilan perään, homma menisi niin, että puukattila erillisessä lämpökeskuksessa, josta kanaalilla lämpö taloon, ivlp olisi talon pannuhuoneessa, josta tulisi myös käyttöveden tulistus (nyt sähkövaraajalla) miksei puhuttu sanaakaan nibe splitistä vaan ainoastaan split boxista, onko joku ihan susipaska laite vai??? Kun ainakin olisi halvempi. Mitoitettu 8kw kone, koska ei tarvita sitä viimistä huipputehoa, koska tää olis vaan varajärjestelmä joka lisää asumismukavuutta, ei pääasiallinen lämmitysjärjestelmä.
Nibe Split ja Nibe Split Box erot?
- Keskustelun aloittaja Jokkeri82
- Aloitettu
Jolberious
Vakionaama
Splitissä sisäyksikkö acvm270, splitboxissa hbs05 josta sitten vvm320. Acvm270 ei ole enää tämän vuosikymmenen tekniikan mukainen, joten split box on näistä se parempi vaihtoehto.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Ei kannata kovin reilusti alimitoittaa. Hiukan reilumman kokoinen tuottaa paremmin lauhemmallakin, koska selviää tehtävästään ilman huippukierroksia ja saattaa tästä syystä kestää vaikka kauemmin.
Aidoissa "ruåttalaiskoneissa" on suora kenno, jonka alta lauhteet on helppo saada talteen johdettavaksi letkulla johonkin viemäriin (hulevesiviemäri, rännivesikaivo, pannuoneen lattian viemärikaivo tai vaikka kivipesä). Jos kenno on J-mutoinen, pätevän ratkaisun luominen on vaikeampaa, joskaan ei mahdotonta mutta tuppaa viemän enemmän sulanapitolämmityksiin.
Tiedätkä mihin ulkolämpötilaan asti tehot riittäisivät ? Mikä on lämmöntarve jossakin oikeasti lämmitystä vaativassa lämpötilassa? Paljonko puita/haketta/pellettiä on palanut.
Tokko monoista puhunut mitään?
Miten sen erillisen lämpökeskuksen sulapito hoituisi? Ilmeisesti jokin vesi siellä kiertäisi VILPistä ja pitäisi sen lämpimänä vai kuinka.
Aidoissa "ruåttalaiskoneissa" on suora kenno, jonka alta lauhteet on helppo saada talteen johdettavaksi letkulla johonkin viemäriin (hulevesiviemäri, rännivesikaivo, pannuoneen lattian viemärikaivo tai vaikka kivipesä). Jos kenno on J-mutoinen, pätevän ratkaisun luominen on vaikeampaa, joskaan ei mahdotonta mutta tuppaa viemän enemmän sulanapitolämmityksiin.
Tiedätkä mihin ulkolämpötilaan asti tehot riittäisivät ? Mikä on lämmöntarve jossakin oikeasti lämmitystä vaativassa lämpötilassa? Paljonko puita/haketta/pellettiä on palanut.
Tokko monoista puhunut mitään?
Miten sen erillisen lämpökeskuksen sulapito hoituisi? Ilmeisesti jokin vesi siellä kiertäisi VILPistä ja pitäisi sen lämpimänä vai kuinka.
- Keskustelun aloittaja
- #4
Kyllä monoistaki oltiin jutuissa. Ja tarkka tarjous tulee tiistaina. Toki ite vähän vierastan sitä monoblokkia tässä mahdollisten pitkien taukoaikojen vuoksi (viikonloppuisin/lomilla on aikaa puitakin poltella) vai olenko hakoteillä jos sanon et splitti kone ei sulattele itseään niin usein tauolla.
Kanaalin hukka n. ~13% nyt lähtee keskukselta 40c vesi ja taloon tullessa putki 35,5 asteinen. Molemmat otettu pintamittauksella.
Puuta menee n. 27m3 vuodessa. Ja -20 lämmöt käy keskuksella n. 52c silloin en ole hukkaa tarkastanut kun aloin tuota kanaalihukkaa tutkia vasta tänä syksynä..
Talo n. 220m2 ykskerroksinen patterilämmiteinen, jossa 100mm villaeristys ja uudet ikkunat ja ovet.
Kanaalin hukka n. ~13% nyt lähtee keskukselta 40c vesi ja taloon tullessa putki 35,5 asteinen. Molemmat otettu pintamittauksella.
Puuta menee n. 27m3 vuodessa. Ja -20 lämmöt käy keskuksella n. 52c silloin en ole hukkaa tarkastanut kun aloin tuota kanaalihukkaa tutkia vasta tänä syksynä..
Talo n. 220m2 ykskerroksinen patterilämmiteinen, jossa 100mm villaeristys ja uudet ikkunat ja ovet.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kyllä ne molemmat sulattalee samalla tavalla. Eroja on muuten eri valmistajien koneiden ja niiden sulatuslogiikkojen välillä, mutta se ei liity tuo mono/split kysymykseen.
Onko tuo haalistetun veden jäähtymistä matkalla lämpökeskukselta tulistusvaraajaan vai lämityksen kiertovettä matkalla talon lämmitykseen? Jos lämmityskierron vesi jäähtyy putkessa 4,5 astetta noilla lämmöillä, on aika mahtavat häviöt tai kierto pienellään. Epäilen, että mittaus on jotenkin epäluotettava tai sitten tilanne ei ole ollut tasapainossa tai lämmitystarvetta ei juuri ole ollut.
Halkojen lämpöarvo on laadusta riippuen jotain 1200 -1500 (koivu) kWh/p-m3, josta sitten jollakin hyötysuhteella voi saada alun toista tuhatta kWh hyödyksi.
Jos tuo puulämmitys on muuten ok ja sen käyttö sujuu, puulämmitysajan voisi saada kutistettua VILPillä hyvinkin pieniin.
Onko tuo haalistetun veden jäähtymistä matkalla lämpökeskukselta tulistusvaraajaan vai lämityksen kiertovettä matkalla talon lämmitykseen? Jos lämmityskierron vesi jäähtyy putkessa 4,5 astetta noilla lämmöillä, on aika mahtavat häviöt tai kierto pienellään. Epäilen, että mittaus on jotenkin epäluotettava tai sitten tilanne ei ole ollut tasapainossa tai lämmitystarvetta ei juuri ole ollut.
Halkojen lämpöarvo on laadusta riippuen jotain 1200 -1500 (koivu) kWh/p-m3, josta sitten jollakin hyötysuhteella voi saada alun toista tuhatta kWh hyödyksi.
Jos tuo puulämmitys on muuten ok ja sen käyttö sujuu, puulämmitysajan voisi saada kutistettua VILPillä hyvinkin pieniin.
- Keskustelun aloittaja
- #6
Noh. Tuota mittaushommaa mäkin vähän epäilin, koska Uponorin tehtaalainen kanaali, eikä mikään "kyläsepän" tekele. Katsoin siis oumanista minkä lämpöistä vettä ampuu taloon ja talon päässä laitoin analogisen vanhan lämpömittarin putkeen kiinni ja siitä saatu tuo ero. Toki voi tuo mittarikin näyttää mitä sattuu. Testaan vielä emännän paistolämpömittarilla, kun saa teipattua anturin putkeen kiinni.
Puupannu on tosiaan ihan uusi, kun se vaihdettiin viime keväänä. Silloin punnittiin jo pelkkään VILPpiin siirtymistä, mut tuntui hölmöltä kun puuta omasta takaa, ja palaahan siellä roskatkin mukavasti
Mutta palataan asiaan, jahka putkari saa laskelmansa valmiiksi.
Puupannu on tosiaan ihan uusi, kun se vaihdettiin viime keväänä. Silloin punnittiin jo pelkkään VILPpiin siirtymistä, mut tuntui hölmöltä kun puuta omasta takaa, ja palaahan siellä roskatkin mukavasti
Mutta palataan asiaan, jahka putkari saa laskelmansa valmiiksi.
Jolberious
Vakionaama
VILPin tehon kanssa voit nyt miettiä että paljonko haluat puuta polttaa.
Missäpäin kohde sijaitsee? Sillä ulkoilman lämpötilalla on melkoinen merkitys tehon tuottoon.
Tuo AMS10-8 ei kovinkaan ihmeellisesti potki enää -10°C kelissä. 12kW olisi imo parempi vaihtoehto.
Missäpäin kohde sijaitsee? Sillä ulkoilman lämpötilalla on melkoinen merkitys tehon tuottoon.
Tuo AMS10-8 ei kovinkaan ihmeellisesti potki enää -10°C kelissä. 12kW olisi imo parempi vaihtoehto.
10-8 6kW, 10-12 8kW (-10C ) vesi +55 C
Tuolta voi vertailla tehoja.
https://www.nibe.fi/nibedocuments/23929/331945-2.pdf
Kannattee huomioida virrat myös, sivu 25
AMS 10 on varustettu yksivaihekompressorilla. Tämä tarkoittaa, että yhtä vaihetta kuormitetaan useamman ampeerin virralla (A) kompressorikäytössä. Suurimmat kuormitukset näet alla olevassa taulukossa.
Ulkoyksikkö Suurin virta (A)
AMS 10-6 15
AMS 10-8 16
AMS 10-12 23
AMS 10-16 25
Viimeksi muokattu:
Jolberious
Vakionaama
Kyllä, nämä ovat itselleni tiedossa.
12kW edellyttää tosiaan lähes aina 35A pääsulakkeita, tai sitten tehoa pitää rajata ja laittaa 20A sulake sille sekä ehdottomasti virtavahdit.
Hintaerohan näillä kahdella on melko mitätön ja äkkiä huomaa, että puushow ei olekkaan kovin mukavaa.
Voiko tälle AMS 10 sarjan ulkoyksikön kompressorille laittaa virtarajaa, kun tuon manuaalin s.26 mukaan
Kyllä voi s.50
Viimeksi muokattu:
- Keskustelun aloittaja
- #11
Mites nyt sitten käytännössä saadaan kanaalin toisessa päässä oleva pumppu ja toisessa päässä oleva 3m3 kuution varaaja ja oumanni pelaamaan yhteen? Pitääkö joku sähköventtiili myös laittaa väliin, ettei ala lämpö karata takaisin lämpökeskukseen. ?
Kellarilämmitäjälle tiedoksi, etten ole miettinyt tuota lämpökeskuksen lämmitystä, uskon kuiten et sen verta taajaan tulee puuta poltettua (n. 5 pvän välein) ettei mikään jäädy, viime talvena oli lämpökeskus 1.5 viikkoa oman onnensa nojassa kun arimax antautu ja jouduin menemään talon öljypannulla (joka myös näimmä vuoti, joten purkukuntoinen sekin) kunnes saatiin uusi klapipannu.
Kellarilämmitäjälle tiedoksi, etten ole miettinyt tuota lämpökeskuksen lämmitystä, uskon kuiten et sen verta taajaan tulee puuta poltettua (n. 5 pvän välein) ettei mikään jäädy, viime talvena oli lämpökeskus 1.5 viikkoa oman onnensa nojassa kun arimax antautu ja jouduin menemään talon öljypannulla (joka myös näimmä vuoti, joten purkukuntoinen sekin) kunnes saatiin uusi klapipannu.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Millainen vuoto talon vanhana öljykattilaan tuli ja kuinka vanha se oli. Vai lähtikö niin vikkelään, että jäi tutkimatta ?
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tämmöisiä vuotoja olen korjannut omastanikin - painemittarin yhde ja vastuksen kierre - ja melkein 10 vuotta vanhemmasta. Kaikki laipat ja kierrepaikat ovat potentiaalisia vuotokohtia. Omaan kattilaani ei oltu alun perin tehty edes putkea varoventtiiliin vaan siitä tulevat vedet olisivat valuneet kaikki kastelemaan kattilan villoja. Tuho on nopeasti melko täydellinen, jos vuoto pitää kattilaa märkänä. Ikääntyessään näitä pitäisi vähän pitää silmällä niin 5€ kittiputkilolla ja hampputukolla pärjää pitkään.