Nibelle todellisia COP-arvoja?

[TMZ]

Mulla on maalämpöpumpun valinta tässä tapetilla ja on ongelmia saada tietoa Niben pumppujen todellisista COP-arvoista. Nibe ilmoittaa arvot vain standardin EN 255 mukaan joka ei ota huomioon kiertovesipumppujen ottamia tehoja, kun taas esimerkiksi Thermia ja Vaillant ilmoittaa pumpun COP:n laitteen todellisten sähkönkulutusten mukaan standardin EN 14511 BOW35 mukaisesti. Soitin Niben suomen myyntiin josko heillä olisi antaa tällaisia tietoja, niin sanoivat ettei sellaista tietoa ole ja ei edes ymmärtänyt mitä merkitystä sillä vertailun kannalta on. Ei se puhelu ainakaan tuonut hirveesti pointseja Nibelle

Onko kellään siis tietoa löytyisikö Niben pumpuille jostain tän oikean standardin mukaista tietoa?

Itse just teen pumppuvalintaa lähinnä akselilla Thermia Diplomat 6kW ja Nibe F1226-6kW. Onko tähän vastakkainasetteluun muuten kellään mitään kommenttia?

 

[wattis]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Kyllä siitä Niben asentajan manuaalista (s. 77) löytyy nuo EN 14511 lukemat. COP on lähellä 4:sta, manuaalin mukaan.

 

[Adamooppeli]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Katso liitteen pdf sivut 38, 39.

http://www.bafa.de/bafa/de/energie/erneuerbare_energien/publikationen/energie_ee_liste_waermepumpen.pdf

Vastakkainasettelu Thermia vs. nibe F1226:

Mikäli tuossa F1226 on kierroslukuohjatut kiertovesipumput, niin vastaava Thermian malli vertailuun olisi Diplomat Optium 6.

 

[TMZ]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Ok, kiitoksia näistä linkeistä.

Ai että on Nibe F1226:ssa kierrosohjatut kierovesipumput.. Mutta onkos sillä varsinaisesti näiden kahden laitteen vertailussa merkitystä kun COP arvo on kuitenkin Thermiassa melko lailla sama ilman kierroslukuohjausta (4,04 vs 4,09)? Vaikuttaako kierroslukuohjaus sähkönkulutuksen lisäksi esimerkiksi pumppujen kestoikiin, melutasoihin, tms?

Onko käyttökokemusten perusteella kellään vertailutietoa, kumpi näistä merkeistä yleisesti ollut luotettavampi yms?

 

[Boosman]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Luotettavuuksista on paha mennä sanonomaan mitään kun harvalla on molempia käytössä yhtäaikaa
Ruotsi vakuutusyhtiöt on listannut jotain vika tilastoja.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2009/04/20934

 

[Hans Byxor]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Tuskin pumppujen todellisissa COPeissa on niin suuria eroja, että siltä pohjalta kannattaa valintaa tehdä. Enemmän kiinnittäisin huomiota myyjän toimintaan, huoltopalveluihin, takuuseen yms. asioihin.


Ruotsin vakuutusyhtiöiden lista on todennäköisesti aika pahasti harhaanjohtava ainakin parista syystä:
- Eniten myydyt merkit täyttävät näemmä listan kärkipään mutta eipä tuo kerro vikaantumisprosenteista mitään. (vrt. näidenkin foorumien takuukorjauskysely)
- Useilla pumpuilla on pitkähköt takuut mutta IVT:n pitkä "takuu" taitaa olla pikemminkin vakuutus eli sen takuuviatkin näkyvät ehkä vakuutusyhtiön listoilla. Muiden merkkien takuuviat eivät varmaankaan pääse tuohon tilastoon.

 

[Adamooppeli]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Onko käyttökokemusten perusteella kellään vertailutietoa, kumpi näistä merkeistä yleisesti ollut luotettavampi yms?

Nibeä minulla ei ole ollut , mutta hinta-laatu varmaan aivan kohdallaan. Minulla oli talo, joka lämpesi thermian mlp:llä. Vikoja pumpussa ei ollut yhtään 3 vuoden aikana. Yhden kerran asentaja kävi kiristämässä läysälle jääneen keruupuolen ilmausruuvin joka tiputti hyvin vähän viinaa pumpun alle vuotoaltaaseen. Käyrät säädin kohdalleen perusteelliseti ensimmäisen talven aikana ja puhdistin keruu/lämmityspuolen sihdin 2 kertaa. Sen jälkeen on ollut tylsää kun ei ole tarvinnut pumpulle tehdä yhtään mitään. Tärkeintä on asiantunteva hyvä asennus ja toimiva huolto kun sitä tarvitaan.

 

[tauno]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Sen jälkeen on ollut tylsää kun ei ole tarvinnut pumpulle tehdä yhtään mitään. Tärkeintä on asiantunteva hyvä asennus ja toimiva huolto kun sitä tarvitaan.

On se vain tylsää.. pitäähän kauppiaan kehua.

 

[Raksaaja]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Meillä on Niben 2,5 vuotta vanha Niben edellisen sukupolven karvalakkimallin pumppu (F1217).
Tähän mennessä olen kerran lisännyt maaliuosta noin litran, muita huoltotoimenpiteitä ei ole tarvinnut tehdä. Putkimiehet jättivät tuota liuosta 30 litraa, kun sitä aluksi tahtoo mennä jonkin verran .
Tuollaisia pumppuja on tuttavapiirissä 5 kappaletta, ikää pumpuilla 2-5 vuotta.
Yhdellä hajosi parin kuukauden ikäisenä. Sarjanumeron perusteella oli Niben maahantuoja tiennyt mikä on vialla ja miten korjataan.
Jossakin tuotantoerässä oli ollut tehtaalla kokoonpanossa jokin systemaattinen virhe kuulemma. Tuo hoitui takuuseen ongelmitta.

Yhdellä tutun tutulla oli tullut jotain vikaa tuollaiseen pumppuun vuoden ikäisenä.
Takuu ei ollut kuulemma korvannut, koska teknisentilan lattia oli betonivalu ilman mitään suojausta.
Nibellä oli väitetty rikkoutumisen johtuneen betonin pölystä.

 

[Adamooppeli]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

On se vain tylsää.. pitäähän kauppiaan kehua.

Kerrotaanpa nyt Tauno myös, kun ei Tauno muuten tajua. En ole kauppias millään sektorilla, eikä työni liity LVI-alaan millään tavalla.

 

[Boosman]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Tuohon vastakkain asetteluun... thermia diplomat / nibe 1226
Saman tasoisia pumppuja näyttäis olevan, kummassakaan ei kierrosluku ohjausta kiertovesipumpuissa.

 

[TMZ]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Tuohon vastakkain asetteluun... thermia diplomat / nibe 1226
Saman tasoisia pumppuja näyttäis olevan, kummassakaan ei kierrosluku ohjausta kiertovesipumpuissa.

Itse asiassa Niben puolelta on noussut nyt esiin tuo 1245:nkin jossa sitten taitaakin olla kierroslukuohjatut pumput. Hyötysuhteet ei kuitenkaan speksien mukaan ole sen paremmat kun on otettu pumput huomioon, niin onko muita syitä mennä kierroslukuohjattuun pumppuun kuin hyötysuhde? Onkos muuten kompuratkin jotenkin taajuusmuuttajaohjattuja noissa, että käykö esimerkiksi hiljemmalla kun täyttä tehoa ei tarvita? Tai onko kierroslukuohjauksen ansiosta komponenttien luotettavuudet parempia?

 

[repomies]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Invertteriohjatut kompurat ovat melko harvinaisia maalämpöpumpuissa. Noissa perus-nibeissä ei sellaisia ole.

 

[kaupamees]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Ei taida olla kierroslukuohjausta. Tuossa mallissa on --->http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/FIGHTER-1250/

 

[Boosman]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Itse asiassa Niben puolelta on noussut nyt esiin tuo 1245:nkin jossa sitten taitaakin olla kierroslukuohjatut pumput. Hyötysuhteet ei kuitenkaan speksien mukaan ole sen paremmat kun on otettu pumput huomioon, niin onko muita syitä mennä kierroslukuohjattuun pumppuun kuin hyötysuhde? Onkos muuten kompuratkin jotenkin taajuusmuuttajaohjattuja noissa, että käykö esimerkiksi hiljemmalla kun täyttä tehoa ei tarvita? Tai onko kierroslukuohjauksen ansiosta komponenttien luotettavuudet parempia?

Näyttäis thermia optimum ja nibe 1245 molemmissa olevan kierroluku ohjaus kiertovesi pumpuille.
Noita malleja suositellaan lattialämmitykseen ja perusmallit diplomat ja f1226 sitten patteriverkon jatkeeksi.
Oliko sulla millainen vesikierto?

 

[TMZ]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Kyllä mulla ihan lattialämmitys on, varmaan oon kyllä päätymässä tuohon Thermian Diplomatiin. Mikäs siinä syynä että kierroslukuohjattuja suositellaan lattialämmitykselle?

 

[TMZ]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Noissa Thermian pumpuissa kyllä vähän ihmetyttää kun niistäkään ei oikein ole hirveän yksiselitteisiä COP-arvoja tullut. Ainoa arvo jonka Thermian sivuilta löydän Diplomat 6:lle, on 4.04 (EN 14511 BOW45). Tuo kuulostaa aika kovalta arvolta varsinkin tollain patterilämmityslämpötiloissa. Pumpputoimittaja taas oli laskenut samaiselle pumpulle Thermian laskurilla COP:n 2.79 (lattialämmitystalo, kiertovesipumppujen tehot huomioonottaen, eli varmaan pitäisi olla aikalailla EN 14511 BOW35). Tuo arvo taas kuulostaa todella alhaiselta. Vähän arvelluttaa kun Thermian taholta tulee todella suuria eroja ilmoitettua näiden vehkeiden suorituskyvyille.

Jotenkin mulle on muodostunut sellainen kuva että kyllä todellisen COP:n pitäisi hyvinkin pyöriä vähintäänj ossain 3.5:n kieppeillä nykypumpuilla..

Onko täällä kokemuksia tuosta Diplomat 6:sta, tai yleensäkin Diplomat-sarjasta?

 

[TMZ]

Thermialle todellisia COP-arvoja?

Itse itseäni korjaten

http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_D_DD_D4_LIGHT.pdf

Tuolta löytyikin vähän selkeämpiä arvoja. Mutta silti kyllä ihmetyttää miten esitteessä annetaan tuota 4,04:n COP:ia kiertovesipumput huomioonottaen, mutta sitten Thermian laskuri antaa myyjällä pumppua mitoitettaessa COP:n 2.79, kovin on iso ero, mihkähän mahtaa sitä tehoa hukkua? Onko esimerkiksi 110m:n kaivo riittävä tuolle pumpulle? Vai voisikohan olla vaan vähän varman päälle heitetty alakanttiin COP heidän laskurissaan kun siinä kerrotaan asiakkaalle takaisinmaksuaikaa, ettei tulisi hirveästi valehdeltua

 

[Raksaaja]

Vs: Thermialle todellisia COP-arvoja?

Itse itseäni korjaten

http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Thermia_D_DD_D4_LIGHT.pdf

Tuolta löytyikin vähän selkeämpiä arvoja. Mutta silti kyllä ihmetyttää miten esitteessä annetaan tuota 4,04:n COP:ia kiertovesipumput huomioonottaen.

Tuossa ei oteta huomioon sitä, että suurimman osan ajasta vuositasolla lämpöpumppu vain kierrättää vettä lämmönjaossa reilusti alle 1:n COP:lla. Kuten kaikki muutkin vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät.

 

[TMZ]

Vs: Thermialle todellisia COP-arvoja?

Tuossa ei oteta huomioon sitä, että suurimman osan ajasta vuositasolla lämpöpumppu vain kierrättää vettä lämmönjaossa reilusti alle 1:n COP:lla. Kuten kaikki muutkin vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät.

Ok, no mä en oo perehtynytkään lattialämmityksen toimintaan, täytyykö sielä kierrättää vettä silloinkin kun ei lämmitetä?

 

[Raksaaja]

Vs: Thermialle todellisia COP-arvoja?

Ok, no mä en oo perehtynytkään lattialämmityksen toimintaan, täytyykö sielä kierrättää vettä silloinkin kun ei lämmitetä?

Sen vedenlämpötilan (ja ulkolämpötilan) perusteella lämmityslaite määrittää lämmitystarpeen, joten vähintään lämmityskaudella veden pitää kiertää kokoajan.
Kiertovesipumpun lisäksi jatkuvasti sähköä kuluttaa ohjauselektroniikka ja joissakin maalämpöpumpuissa vielä kompressorin lämmitysvastus.
Lisäksi vuosi-COP:n vaikuttaa esimerkiksi talon ja käyttövedenlämmitystarpeen suhde, lämmönjaossa tarvittavan veden lämpötila, porakaivon/keruupiirin lämpötila.
Tuossa merkittävimmät muuttujat jotka vaikuttavat vuosi-COP:n, jonka perusteella kaivo ja pumppu mitoitetaan.

Esimerkiksi eräänlaiset "ääriesimerkit" COP:a ajatellen..
Huonompi vuosi-COP: Osateho-/Alimitoitettu pumppu ja porakaivo, joilla lämmitetään vanhaa patterilämmiteistä taloa jossa suuri käyttöveden kulutus, iso käyttövesivaraaja ja patteriverkoston lämpötilan tarve korkea. Vuosi-COP voi olla vaikka 2-2,5.
Parempi vuosi-COP: "Optimi"mitoitettu pumppu ja maapiiri, joilla lämmitetään uutta lattialämmiteistä taloa jossa pieni käyttöveden kulutus, pieni käyttövesivaraaja ja lattialämmityksen lämpötilan tarve matala. Vuosi-COP voi olla vaikka 3-3,5.

 

[TMZ]

Vs: Thermialle todellisia COP-arvoja?

Sen vedenlämpötilan (ja ulkolämpötilan) perusteella lämmityslaite määrittää lämmitystarpeen, joten vähintään lämmityskaudella veden pitää kiertää kokoajan.
Kiertovesipumpun lisäksi jatkuvasti sähköä kuluttaa ohjauselektroniikka ja joissakin maalämpöpumpuissa vielä kompressorin lämmitysvastus.
Lisäksi vuosi-COP:n vaikuttaa esimerkiksi talon ja käyttövedenlämmitystarpeen suhde, lämmönjaossa tarvittavan veden lämpötila, porakaivon/keruupiirin lämpötila.
Tuossa merkittävimmät muuttujat jotka vaikuttavat vuosi-COP:n, jonka perusteella kaivo ja pumppu mitoitetaan.

Esimerkiksi eräänlaiset "ääriesimerkit" COP:a ajatellen..
Huonompi vuosi-COP: Osateho-/Alimitoitettu pumppu ja porakaivo, joilla lämmitetään vanhaa patterilämmiteistä taloa jossa suuri käyttöveden kulutus, iso käyttövesivaraaja ja patteriverkoston lämpötilan tarve korkea. Vuosi-COP voi olla vaikka 2-2,5.
Parempi vuosi-COP: "Optimi"mitoitettu pumppu ja maapiiri, joilla lämmitetään uutta lattialämmiteistä taloa jossa pieni käyttöveden kulutus, pieni käyttövesivaraaja ja lattialämmityksen lämpötilan tarve matala. Vuosi-COP voi olla vaikka 3-3,5.

No joo, onhan tossa kaikenlaista mikä vaikuttaa.. Itselläni juurikin tulossa uusi suht pieni talo (131m2 yhdessä kerroksessa), vesilattialämmitys, pumppu todennäköisesti Thermia Diplomat 6, kaivo 110m, käyttövettä meillä menee vähän, vesivaraaja n. 180L, niin luulen että mennään lähemmäksi tuota COP-haitarin ylärajaa.

Mites sitten lopullista pumppuvalintaa tehtäessä, varmaan taajuusmuuttajaohjatuilla kiertovesipumpuilla on jonkinlainen merkitys? Pumpun valintaa ei kyllä helpota yhtään että esimerkiksi Thermian pumpuille standardin mukaiset pumput huomioiva COP on sama Diplomatille, Diplomat Optimumille ja G2:lle vaikka voisi kuvitella olevan jonkinlaisiakin eroja todellisuudessa.

 

[Raksaaja]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Mielestäni nuot valmistajien ilmoittamat COP:t ovat hieman toisarvoisia asioita pumpun valintaa tehdessä. Erot ovat (käytännössäkin) aika pieniä.
Kiertovesipumpun tyypin vaikutus kokonaiskulutukseen lienee luokkaa 150-300 kWh vuodessa, joten kovin paljon ei kannata extraa pelkästään niiden takia maksaa.

 

[Hans Byxor]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Mielestäni nuot valmistajien ilmoittamat COP:t ovat hieman toisarvoisia asioita pumpun valintaa tehdessä. Erot ovat (käytännössäkin) aika pieniä.
Kiertovesipumpun tyypin vaikutus kokonaiskulutukseen lienee luokkaa 150-300 kWh vuodessa, joten kovin paljon ei kannata extraa pelkästään niiden takia maksaa.

Juuri näin. Eri pumppujen väliset COP-erot ovat merkityksettömän pieniä ja uudessa lattialämmitystalossa kokonais-COP on varmasti lähempänä neljää kuin kolmea.

15000 kWh lämmöntarve:
COP 3,40 = 4412 kWh
COP 3,50 = 4285 kWh
COP 3,60 = 4167 kWh
COP 3,80 = 3947 kWh

Tuosta saadaan siis vuositasolla COP 3,40 ja 3,80 eroksi 60 euroa, jos sähkön hinta on 0,13 e/kWh.

 

[janti]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Juuri näin. Eri pumppujen väliset COP-erot ovat merkityksettömän pieniä ja uudessa lattialämmitystalossa kokonais-COP on varmasti lähempänä neljää kuin kolmea.

Käyttöveden valmistus edelleen tasoittaa tilannetta ja juuri sen vuoksi useimmiten ollaan lähempenä tuota 3 kokonais-COPia. Harvemmin lämpimän veden käytössä säästellään MLP taloudessa

 

[Hans Byxor]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Käyttöveden teon COP on aika tarkkaan 3 (viimeisen 5 kk:n aikana meillä 2,98 ja asetus +53C). Lämmitysveden COP on lattialämmityspuuhissa noin 4, ellei vähän ylikin, ja siihen kulunee kuitenkin vuositasolla energiaa enemmän kuin käyttöveteen. Siispä kokonaisuudessaan ollaan lähempänä COP 4:sta kuin COP 3:a.

 

[Raksaaja]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Käyttöveden teon COP on aika tarkkaan 3 (viimeisen 5 kk:n aikana meillä 2,98 ja asetus +53C). Lämmitysveden COP on lattialämmityspuuhissa noin 4, ellei vähän ylikin, ja siihen kulunee kuitenkin vuositasolla energiaa enemmän kuin käyttöveteen. Siispä kokonaisuudessaan ollaan lähempänä COP 4:sta kuin COP 3:a.

Onko sinulla energiamittari ennen varaajaa vai varaajan jälkeen?
Jos on ennen varaajaa, niin varaajahäviöt jäävät huomioimatta.
Varaajahäviöt voivat tietenkin mennä hyötykäyttöön lämmityskaudella joissakin tapauksissa, mutta kesällä ne on pelkkää hukkaan heitettyä energiaa ja heikentävät vuosi-Copia.

 

[Boosman]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Kyllä mun laskuri antais:
- Thermia diplomat 6 + 120 metrinen reikä (n.110m aktiivi) 3,7 hyötysuhteeksi
vuosihyötysuhde kokonaisuudessaan (sis. lisäenergia +kiertovesipumput) COP 2,9 vuosikulutus n.5300kWh

-Thermia diplomat optimum 6 + 120 metrinen reikä (n.110m aktiivi) 3,7 hyötysuhteeksi
vuosihyötysuhde kokonaisuudessaan (sis. lisäenergia +kiertovesipumput) COP 3,18 vuosikulutus n.4800kWh

Käytännössä nuo arvio lukemat ovat laskurissa yläkanttiin arvioitu, todellisuudessa vuosikulutukset ovat pienenpiä,eli COP suurempi.
Näin meidän asiakkailta saamien kulutus lukemien mukaan.

Laskelma: käyttövesi 4000kWh , 131m2 uudisrakennusta ,lattialämmöllä.

 

[Hans Byxor]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Onko sinulla energiamittari ennen varaajaa vai varaajan jälkeen?
Jos on ennen varaajaa, niin varaajahäviöt jäävät huomioimatta.
Varaajahäviöt voivat tietenkin mennä hyötykäyttöön lämmityskaudella joissakin tapauksissa, mutta kesällä ne on pelkkää hukkaan heitettyä energiaa ja heikentävät vuosi-Copia.

Siis mitä? Nyt en kyllä ymmärrä logiikkaasi. Jos veden lämmittämiseen käytetään energiaa X kWh ja ko. energian tuottamiseen käytetään Y kWh, niin mitä tekemistä varaajahäviöillä on asian kanssa? Samalla pumpulla ja samalla COP:lla ne häviötkin tuotetaan...

Tuolla logiikallahan käyttöveden tuoton todellinen COP menee tosi heikoksi, kun lähes kaikki veteen ladattu energia lasketaan viemäriin kunnan putkia lämmittämään. :

 

[Raksaaja]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Jos veden lämmittämiseen käytetään energiaa X kWh ja sen tuottamiseen käytetään Y kWh, niin mitä tekemistä varaajahäviöillä on asian kanssa? Samalla pumpulla ja samalla COP:lla ne häviötkin tuotetaan...

Ja varaajasta otetaan veden mukana energiaa Z kWh.
X/Y = pumpun hyötysuhde
Z/Y = lämpimän käyttöveden hyötysuhde
Z-X = Ö = varajaahäviöitä jotka heikentävä vuosi-COP:ia.
Z/Y on tehokkaalla virtauslämmittimellä aavistuksen alle 1. Sähkövaraajalla jo reilusti alle 1.

Jos verrataan sähkövaraajaa ja virtauslämmitintä toisiinsa ilman varaajahäviöitä, niin COP olisi 1 ja tällä perusteella voisi olettaa kummankin kuluttavan vuositasolla saman verran energiaa veden lämmittämiseen. Väärin.
Joko sytyttää mikä merkitys varaajahäviöllä?
Jos varaajan häviöteho keskimääräisillä lämpötiloilla 100W, niin varaajahäviöt ovat vuodessa 876 kWh.
Jos nuot häviöt tehdään cop 3:lla, niin siihen kuluu energiaa noin 300 kWh.

Vielä yksi laskuesimerkki:

Jos lämmintä vettä tarvitaan vuodessa 2000 kWh edestä.
Virtauslämmittimellä tuohon kuluu hieman reilu 2000 kWh.
COP 3 maalämpöpumpulla (2000 kWh/3(cop))+300 kWh(häviöt) = 1000 kWh.
Eli virtausvastukseen verrattuna COP3 maalämpöpumppuun kuluttaakin vain puolet vähemmän energiaa vuositasolla.
Eli COP3 maalämpöpumpulla saavuttiinkin pelkän lämpimän käyttöveden valmistuksen näkökulmasta vuosi-COP 2.

Jos nyt meni jotain oleellista pieleen tuossa pikaisessa pohdiskelussa, niin korjauksia kehiin. Ei tämä niin vakavaa ole

 

[toukopouko]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

En ole vielä yhdessäkään omakotitalossa käynyt missä lämmin käyttövesi tehdään "on-the-fly" virtauslämmittimillä. Miksi siis verrata siihen COPpia laskiessa ?

Voihan sitä tietysti noinkin laskea, mutta meneehän se vähän epäselväksi jos ilmoitat että pumppusi COP on 2 mutta jätätkin mainitsematta että sähkövaraajan COP on 0.7

 

[Raksaaja]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

En ole vielä yhdessäkään omakotitalossa käynyt missä lämmin käyttövesi tehdään "on-the-fly" virtauslämmittimillä. Miksi siis verrata siihen ?

Siksi koska sen vuosi-COP on lähes 1.

Jos haluaa maalämpöpumpun käyttövesi-cop:n näyttämään vuositasolla oikein hyvältä, niin silloin tietenkin kannattaa vertailukohteeksi ottaa vaikka vanha puukattila isolla ja huonosti eristetyllä varaajalla ja olettaa sen vuosi-COP:ksi 1.
Itse en ole erityisen kiinnostunut COP:sta vaan enemmän olen kiinnostunut energiankulutuksesta ja senkin suhteen lähinnä ostoenergian kulutuksesta.
Mainoksissa esiintyvät hetkelliset COP:t on periaatteessa tehoon perustuvia arvoja, kun taas vuosi-COP perustuun energiatehokkuuteen jollakin aika välillä.
Tehohäviöt ja energiahäviöt syntyvät eri paikoissa...

 

[toukopouko]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Siksi koska sen vuosi-COP on lähes 1.

Ymmärrän kyllä pointtisi, mutta onhan se hassua tuokin että käytetään vertailulaskussa sellaista COP1 lämmitysjärjestelmää mitä ei kenelläkään ole käytössä.

 

[Sebu]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Kyllä noista varaaja häviöistä saivarteleminen on aika turhaa..
Vaikka tuo varaaja sitten olisikin integroitu tuohon maalämpöpumppuun niin olisiko sellaisen maalämpöpumpun COP sitten raksaajan mielestä parempi jossa ei olisi omaa varaajaa lainkaan? Nostaisiko se COP lukemaa jos tuo häviö tapahtuisi laitteiston ulkopuolella.

Lisäksi jos ajatellaan tuota raksaajan mainostamaan energiapuolta noin taloudelliselta kannalta eikä haluta olla vaan puhtaasti ekoja niin ensimmäinen löytämäni online lämmitin näytti nielaisevan 27kW virtaa silloin kun sattuu olemaan päällä. Tuotto on 46 astetta lämmön nousua 15.1 litralle minuutissa eli riittänee juuri kahteen suihkuun. Tuo säästö sitten häviää siihen että talon liittymätehoa joutunee kasvattamaan jos vaikka haluaa mennä saunasta suihkuun.
Noissa todennäköisesti tulee kyllä joka suihkuun oma lämmitin jolloin 11 litraa/min säästösuihkussa, ja 25 asteen lämpenemälle verkostovedestä, vaadittaisiin noin 11kW.
Tietenkin säästö kasvaisi kun suihkusta näkisi suoraan sähkömittarin. Ei enää ledit vilkkuisi vaan näkisi suihkutella tuon mittarin pulssiledin valossa

Raksaajalle kannatta koittaa tarjota pumppua jossa antotehoa on tuo noin 25kW eikä varaajaa ollenkaan niin ei varaaja häviöt pääse harmittamaan

 

[Zen]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Tässä nyt ainakin mitattuna Niben pumpulle COP. (F1145/1245)

 

[Hans Byxor]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Raksaajalle kannatta koittaa tarjota pumppua jossa antotehoa on tuo noin 25kW eikä varaajaa ollenkaan niin ei varaaja häviöt pääse harmittamaan

On taidettu jo tarjota ihan tavallinen Niben varaajahäviökammotus...

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?action=viewprofile;username=67787E79787E3D3C0D0

 

[Raksaaja]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Kyllä noista varaaja häviöistä saivarteleminen on aika turhaa..
Vaikka tuo varaaja sitten olisikin integroitu tuohon maalämpöpumppuun niin olisiko sellaisen maalämpöpumpun COP sitten raksaajan mielestä parempi jossa ei olisi omaa varaajaa lainkaan? Nostaisiko se COP lukemaa jos tuo häviö tapahtuisi laitteiston ulkopuolella.

Lisäksi jos ajatellaan tuota raksaajan mainostamaan energiapuolta noin taloudelliselta kannalta eikä haluta olla vaan puhtaasti ekoja niin ensimmäinen löytämäni online lämmitin näytti nielaisevan 27kW virtaa silloin kun sattuu olemaan päällä. Tuotto on 46 astetta lämmön nousua 15.1 litralle minuutissa eli riittänee juuri kahteen suihkuun. Tuo säästö sitten häviää siihen että talon liittymätehoa joutunee kasvattamaan jos vaikka haluaa mennä saunasta suihkuun.
Noissa todennäköisesti tulee kyllä joka suihkuun oma lämmitin jolloin 11 litraa/min säästösuihkussa, ja 25 asteen lämpenemälle verkostovedestä, vaadittaisiin noin 11kW.
Tietenkin säästö kasvaisi kun suihkusta näkisi suoraan sähkömittarin. Ei enää ledit vilkkuisi vaan näkisi suihkutella tuon mittarin pulssiledin valossa

Raksaajalle kannatta koittaa tarjota pumppua jossa antotehoa on tuo noin 25kW eikä varaajaa ollenkaan niin ei varaaja häviöt pääse harmittamaan

Sinulle ei tainnut sitten vielä oikein avautua se miten varaajahäviöt vaikuttavat lämmityksen vuosi-COP:n ja miksi se on eri mitä maalämpöpumppujen valmistajien ilmoittama hetkellinen COP.
Käydäänkö vielä tätä läpi vai joko siirrytään teoreettiseen pohdiskeluun siitä miten kiertovesipumppu vaikuttaa kiinteistölämmityksen vuosi-COP:n?

 

[Sebu]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

No jos varaajan häviöt ovat luokkaa 100W ja tuo teho tuotetaan käyttöveteen maalämpöpumpulla COP kertoimella 3.
Tämä tietää sähkötehona häviötä 33.3W. Vuositasolla varaajahäviötä tulee siis 284kWh. Koska tämä häviö menee kiinteistön lämmitykseen luultavasti ainakin 8 kuukautena vuodessa tulee häviöksi ensin tuon neljän kuukauden häviöt jolloin lämmitystä ei tarvittaisi ja muiden kuukausien osalta se erotus mikä tulee tuosta käyttöveden ja varsinaisen lämmityskierron COP erosta eli:
95kWh + ((100W/3 - 100W/4)*8*30*24h)= 143kWh
Nyky sähkön hinnalla noin 15€/vuosi. Kannattaa ehkä kuitenkin ottaa suurempi sähköliittymä ja laittaa virtauslämmittimet maalämpötaloon?
Kiertovesipumppu on asia erikseen mutta jälleen kerran aika paljon on merkitystä talon muulla mitoituksella. Tietenkin sähkökaapeleilla ei tuotakaan tulisi.

 

[Raksaaja]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

Kiertovesipumppu on asia erikseen mutta jälleen kerran aika paljon on merkitystä talon muulla mitoituksella. Tietenkin sähkökaapeleilla ei tuotakaan tulisi.

Aivan ja vielä kun vaihdetaan sähkökaapeleiden tilalle matalalämpöiset öljytäytteiset sähköpatterit elektronisilla termostaateilla, niin säädettävyys paranee, alapohjahäviöt pienenee ja lattiat kylmenee. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

 

[Raksaaja]

Vs: Nibelle todellisia COP-arvoja?

No jos varaajan häviöt ovat luokkaa 100W ja tuo teho tuotetaan käyttöveteen maalämpöpumpulla COP kertoimella 3.
Tämä tietää sähkötehona häviötä 33.3W. Vuositasolla varaajahäviötä tulee siis 284kWh. Koska tämä häviö menee kiinteistön lämmitykseen luultavasti ainakin 8 kuukautena vuodessa tulee häviöksi ensin tuon neljän kuukauden häviöt jolloin lämmitystä ei tarvittaisi

Meillä tekninentila pysyisi reilusti plussan puolella ympäri vuoden ilman varaajahäviöitäkin.