Morjesta
Muutettiin kesällä 2018 valmistuneeseen omakotitaloon (energialuokka B, yksikerroksinen puutalo, 126m2, 3mh + yms), jossa lämmityksestä ja ilmanvaihdosta huolehtii Nilan Compact PC EK9 poistoilmalämpöpumppu (+vesikiertoinen lattialämmitys) ja talosta löytyy myös varaava takka aikalailla keskeltä taloa. Talossa on isohko tupakeittiö 55m2 vinolla sisäkatolla, jonka maksimikorkeus on 3,7m.
Melko paljon täällä näkyy olevan keskusteluita EC9 mallista, joka taitaa jonkin verran erota tästä EK9 mallista mutta taitaa aikalailla käytön suhteen olla melko samat periaatteet näiden mallien välillä. Toki joku asiaan perehtynyt varmaan osaa tiivistää paremmin, että mitä eroja näillä malleilla on ja voiko miten yks yhteen käyttää samoja periaatteita mallien kanssa.
Aikaisemmassa rivarissa oli kaukolämpö käytössä, joten (P)ILP ovat melko uusi tuttavuus itselle. PILP:stä saa melko paljon säädettua ilmanvaihdon ja käyttöveden asetuksia mutta melko moni asetus on lukittu salasanan taakse, jota ei vissiin saa asukkaille kertoa.
Aikaisemmilla asukkailla on vuosikulutus ollut noin 15 000 kWh, joka mielipiteestä riippuen ei ole mitenkään erityisen vähän eikä välttämättä erityisen paljonkaan. Edelliset omistajat saunoivat useasti viikossa kun me tullaan saunomaan varmaan noin 1-2 kertaa viikossa ja heillä oli enemmän lapsia, joten jonkin verran pyykinpesun määrä myös vaikuttaa kulutukseen.
Nyt tässä parin kuukauden aikana olen käytännössä pitänyt PILP:ä Viilennus-toiminnolla, pari kertaa ollut muutaman päivän Auto-toiminnolla jos ei ole ollut kovia helteitä muutamaan päivään. Helteillä olen lisäksi pitänyt päällä Aktiivista viilennystä ja nostanut käyttövedenpyyntiä 60 asteeseen, jolloin se on lämmennyt 65 asteeseen samalla puhaltaen 10 - 15 asteista ilmaa. Legionella-toiminto ajetaan kerran kuussa. Ilmanvaihdon tehoa olen pitänyt päivisin 3 ja yöksi laskenut sen 2 ellei ole ollut aktiivinen viilennys päällä, jolloin se on pyörinyt teholla 3. Melko hyvin makkarit ovat pysyneet viileinä tuolla aktiivisella viilennyksellä mutta toki tuo iso tupakeittiö isoilla ikkunoilla ei oikein kerkeä viilentyä.
Pitemmillä hellejaksoilla tuo 65 astetta täyttyy melko nopeasti eli on pitänyt käydä pitkissä suihkuissa, jotta veden lämpötila on laskenut ja talo on taas viilentynyt. Vähän ollaan pohdittu, että pitäisikö tupakeittiön jompaankumpaan päähän asentaa ILP, joka hoitaisi viilennyksen kesäisin ja talvella voisi käyttää myös lämmityksessä apuna. Tällä varmaan vähän saisi korvattua lattialämmityksen tarvetta, jolloin kulutus pienenisi.
Kannattaako PILP pitää syksyisin ja keväisin Auto-toimminnolla vai siirtyä suoraan Lämmitys-toimintoon kun ulkolämpötila alkaa laskemaan reilusti alle +20 vai vasta sitten kun alkaa olla alle +10 ja ehkä jopa pakkasia? Toki tämänpä huomaa sitten kun alkaa talon huoneilma laskea.
Mikäli oikein ymmärsin niin talvisin kannattaa lattialämmityksen termostaatit pitää alle 20 asteessa ja PILP:stä laittaa huoneilmapyynniksi vaikka +28. Tällöin kompura pysyy käynnissä ja huoneilma lämpiää hyvällä hyötysuhteella ilmanvaihdon kautta eikä lattialämmityksen sähkövastuksilla. Tähän lisäksi aktiivista takan lämmitystä, jolloin kulutus ei välttämättä nouse ihan mahdottomaksi? Toki ei olla vielä asuttu talossa kylmän aikaan, joten saa nähdä joutuuko pitämään myös lattialämmitystä päällä.
Onkos jotain yleisiä vinkkejä, säätöjä tai periaatteita, joida kannattaa hyödyntää PILP:n kanssa, etenkin semmosia jotka pienentävät sähkönkulutusta jos tuo 15 000 kWh vaikuttaa liian suurelta kulutukselta?
Muutettiin kesällä 2018 valmistuneeseen omakotitaloon (energialuokka B, yksikerroksinen puutalo, 126m2, 3mh + yms), jossa lämmityksestä ja ilmanvaihdosta huolehtii Nilan Compact PC EK9 poistoilmalämpöpumppu (+vesikiertoinen lattialämmitys) ja talosta löytyy myös varaava takka aikalailla keskeltä taloa. Talossa on isohko tupakeittiö 55m2 vinolla sisäkatolla, jonka maksimikorkeus on 3,7m.
Melko paljon täällä näkyy olevan keskusteluita EC9 mallista, joka taitaa jonkin verran erota tästä EK9 mallista mutta taitaa aikalailla käytön suhteen olla melko samat periaatteet näiden mallien välillä. Toki joku asiaan perehtynyt varmaan osaa tiivistää paremmin, että mitä eroja näillä malleilla on ja voiko miten yks yhteen käyttää samoja periaatteita mallien kanssa.
Aikaisemmassa rivarissa oli kaukolämpö käytössä, joten (P)ILP ovat melko uusi tuttavuus itselle. PILP:stä saa melko paljon säädettua ilmanvaihdon ja käyttöveden asetuksia mutta melko moni asetus on lukittu salasanan taakse, jota ei vissiin saa asukkaille kertoa.
Aikaisemmilla asukkailla on vuosikulutus ollut noin 15 000 kWh, joka mielipiteestä riippuen ei ole mitenkään erityisen vähän eikä välttämättä erityisen paljonkaan. Edelliset omistajat saunoivat useasti viikossa kun me tullaan saunomaan varmaan noin 1-2 kertaa viikossa ja heillä oli enemmän lapsia, joten jonkin verran pyykinpesun määrä myös vaikuttaa kulutukseen.
Nyt tässä parin kuukauden aikana olen käytännössä pitänyt PILP:ä Viilennus-toiminnolla, pari kertaa ollut muutaman päivän Auto-toiminnolla jos ei ole ollut kovia helteitä muutamaan päivään. Helteillä olen lisäksi pitänyt päällä Aktiivista viilennystä ja nostanut käyttövedenpyyntiä 60 asteeseen, jolloin se on lämmennyt 65 asteeseen samalla puhaltaen 10 - 15 asteista ilmaa. Legionella-toiminto ajetaan kerran kuussa. Ilmanvaihdon tehoa olen pitänyt päivisin 3 ja yöksi laskenut sen 2 ellei ole ollut aktiivinen viilennys päällä, jolloin se on pyörinyt teholla 3. Melko hyvin makkarit ovat pysyneet viileinä tuolla aktiivisella viilennyksellä mutta toki tuo iso tupakeittiö isoilla ikkunoilla ei oikein kerkeä viilentyä.
Pitemmillä hellejaksoilla tuo 65 astetta täyttyy melko nopeasti eli on pitänyt käydä pitkissä suihkuissa, jotta veden lämpötila on laskenut ja talo on taas viilentynyt. Vähän ollaan pohdittu, että pitäisikö tupakeittiön jompaankumpaan päähän asentaa ILP, joka hoitaisi viilennyksen kesäisin ja talvella voisi käyttää myös lämmityksessä apuna. Tällä varmaan vähän saisi korvattua lattialämmityksen tarvetta, jolloin kulutus pienenisi.
Kannattaako PILP pitää syksyisin ja keväisin Auto-toimminnolla vai siirtyä suoraan Lämmitys-toimintoon kun ulkolämpötila alkaa laskemaan reilusti alle +20 vai vasta sitten kun alkaa olla alle +10 ja ehkä jopa pakkasia? Toki tämänpä huomaa sitten kun alkaa talon huoneilma laskea.
Mikäli oikein ymmärsin niin talvisin kannattaa lattialämmityksen termostaatit pitää alle 20 asteessa ja PILP:stä laittaa huoneilmapyynniksi vaikka +28. Tällöin kompura pysyy käynnissä ja huoneilma lämpiää hyvällä hyötysuhteella ilmanvaihdon kautta eikä lattialämmityksen sähkövastuksilla. Tähän lisäksi aktiivista takan lämmitystä, jolloin kulutus ei välttämättä nouse ihan mahdottomaksi? Toki ei olla vielä asuttu talossa kylmän aikaan, joten saa nähdä joutuuko pitämään myös lattialämmitystä päällä.
Onkos jotain yleisiä vinkkejä, säätöjä tai periaatteita, joida kannattaa hyödyntää PILP:n kanssa, etenkin semmosia jotka pienentävät sähkönkulutusta jos tuo 15 000 kWh vaikuttaa liian suurelta kulutukselta?
Viimeksi muokattu: